hiski.k

Vapaa kuvaus

Hiski K. Harjasusi asuu samassa kaksiossa kuin naapurin.kissa.

Aloituksia

22

Kommenttia

525

  1. Täydellinen oivallisuus on sen verran abstrakti käsite, ettei sitä käy määritteleminen yhtä yksiselitteisesti kuin kobolttisinisen valonkestävyyttä. Voisin ajatella sen olevan tinkimätöntä rehellisyyttä, totuudessa pitäytymistä, oikeudenmukaisuutta yhteiskunnan sääntöjä ja lakeja noudattaen.

    Kukaan ei kuitenkaan voi olla täydellisen oivallinen eikä virheetön. Meissä kaikissa on piirteitä sekä pyhimyksestä että pirusta, milloin enemmän, milloin vähemmän.
  2. Eikös SamiA ole esittänyt jotain sellaisia ajatuksia että tieto ja tiede on vaarallista koska se on neutraalia? En just ny muista tarkkoja sanoja mutta eiväthän niitä yleensä muista kretaleetkaan joten siinä suhteessa tasoissa ollaan.
  3. Mietitäänpä kertaalleen noita helppoja ja yksinkertaisia risteytyskokeita. Ajan säästämiseksi en käsittele koko nisäkäsfaunaa vaan tyydyn Crocidura-suvun päästäisiin joita ei ole edes kolmeasataa lajia.

    Crocidura-suku on levittäytynyt yli koko Euroopan, Aasian ja Afrikan. Niitä on niin Filippiineillä, Saksassa kuin Zairessa.

    Risteytyskokeiden tekemiseksi meidän pitää kerätä vähintään yksi lisääntyvä pari joka lajista, ja lajit on tietenkin tunnistettava ja häkit nimilaputettava. Jos tunnistus ja nimilaputus jätetään tekemättä, koko risteytystutkimus on silloin arvoton, koska silloin meillä on häkeissä pelkästään päästäisiä, jolloin saattaa käydä niin että risteytämmekin saman lajin yksilöitä keskenään.

    Sen jälkeen meidän on varmistettava että pikku epelit pysyvät hengissä niin pitkään että saamme kaikki risteytyskokeet tehdyksi. Noiden pikku veijareiden elinikähän yltää enimmillään kahteen vuoteen. Meidän on siis todennäköisesti kerättävä joka lajista huomattavasti enemmän kuin yksi lisääntyvä pari jotta meillä on jatkossakin joka lajin edustajia käytettävissä. Lisäksi meidän on pidettävä huolta siitä että niille riittää syötävää, nuo pikku veitikathan syövät suunnilleen oman painonsa verran hyönteisiä vuorokaudessa.

    Sitten käymme risteyttämään kaikkia lajeja keskenään. Tähän menee useampi vuosi, koska kaikkien lajien naaraat pitää risteyttää kaikkien lajien koiraiden kesken, eikä edes päästäisten tahtiin lisääntyvä naaras voi olla tiineenä kovin monta kertaa vuodessa.

    Tulokset on kirjattava tarkkaan muistiin: minkä lajin uroksen kanssa mikin naaras sai jälkeläisiä ja minkä ei. Tähänkin kuluu aikaa ja vaivaa kun siis lähes kolmesataa lajia on risteytettävä toistensa kanssa yksitellen ja tarkkaan.

    Vasta sen jälkeen voimme siirtyä esimerkiksi Sorex-suvun päästäisiin, Microtus-, Mus-, Niviventer- ja Rattus-sukujen hiiriin ja rottiin ja Myotis-, Pipistrellus- ja Rhinolophus-sukujen lepakoihin.

    Ja siinä olivat vasta pienimmät elikot. Käytännön ongelmat alkavat siinä vaiheessa kun alamme risteyttää hirvieläimiä, marakattiapinoita, delfiinejä ja muita kohtalaisen paljon tilaa ja ravintoa tarvitsevia eläimiä. Ja sarvikuonoja ja hetulavalaita ja muita isompia eläimiä, joilla sukukypsyyden saavuttaminen kestää useita vuosia.

    Noin yksinkertaista ja helppoa ja halpaa ja nopeaa se on.
    _ _ _ _ _

    > Kertoisitko ne virheet jotka hiski.k:n puheenvuorosta löysit?

    Varmaan tiedät itsekin että jb/a:n tapauksessa kysymys jää vaille vastausta. Hänhän ei edes lukenut koko tekstiä (ja silti tiesi että lukematta jäänyt osa oli "paksua virhesumaa", merkillistä).
  4. Sanoin: Hevoseläinten risteymät ovat steriilejä, erittäin poikkeuksellisia tapauksia lukuunottamatta, ja siten ne katsotaan eri lajeiksi.

    Tarkoitus oli: Hevoseläinten risteymät ovat steriilejä, erittäin poikkeuksellisia tapauksia lukuunottamatta, ja siten hevoseläimet katsotaan eri lajeiksi.

    Mahot risteymät jätetään määrittelemättä; koska ne ovat mahoja, niissä ei ole uuden lajin aineksia, noin yksinkertaistaen sanottuna. Tämä ei tietenkään estä antamasta niille vernakulaarisia nimiä, sellaisia kuin muuli ja liikeri.

    Muuten, nämä jb/a. ja däng däng ovat ihan tyypillisiä vähätietoisia peruskretkuja, jotka herjaavat hanakasti ja takki auki, toistelevat muiden kysymyksiä, mutta liukenevat paikalta kun homma menee yli ymmärryskyvyn. Pysyisivät vaan poissa. Ei jää kukaan kaipaamaan.
  5. > Hevoseläimiä on tietokirjoen mukaan aika monta lajia. Minun mielestäni asian voisi
    > risteyttämällä testata. Silloin ehkä näkisimme että saaatko hevonenja aasi jälkläisiä ja
    > olisivatko ne näinollen vain verukulaisuuslajin eri rotuja. Tai aasia ja hevosta ja seepraa
    > voisi tietenkin kutsua hevoslajin alalajeiksi.

    Hevoseläinten risteymät ovat steriilejä, erittäin poikkeuksellisia tapauksia lukuunottamatta, ja siten ne katsotaan eri lajeiksi. Montako kertaa tämä pitää toistaa?

    > Mietin tässä vaan että olisikohan okapin mahdollista saada jälkeläisiä seepran kanssa.
    > Niissähän on paljon yhteistä.

    Kyllä, molemmilla on neljä jalkaa joissa on kaviot, kaksi korvaa, kaksi silmää, häntä, kylkiluut ja joukko muita sellaisia pikkujuttuja joita on kaikilla kavioeläimillä. Okapi on silti läheisempää sukua kirahville eikä kuuna päivänä risteydy seepran kanssa vaikka vähän seepralta näyttääkin, riippumatta siitä onko kyseessä aro-, grevyn- vai vuoriseepra.

    Mietipä risteytyisikö kotihiiri metsäpäästäisen kanssa. Niissäkin on paljon yhteistä, mm neljä jalkaa, kaksi munuaista, sydän ja muutama muu pikkujuttu joita löydämme, yllätys yllätys, joka ainoasta nisäkkäästä. Kokeile vapaasti.

    > Hö, sanoin että niiden [kesynautojen] tuntemus on suurta. Ja kun selvitetään
    > risteyteystestein niiden mahdollisuudet risteytyä villien nautojen kanssa, niin voidaan
    > kenties saada mukava lisä karjamarkkinoille.

    Nauta kesytettiin tuhansia vuosia sitten ja nautaeläimet tunnetaan niin tarkkaan että ei niistä enää löydy mitään uutta markkinoille, paitsi niille missä myydään jäniksen jälkiä ja ahvenenvillasta kudottuja sukkia.

    > Tämä on nyt kuitenkin minun puoleltani arvelua (...)

    Nimimerkki 34 jo sanoikin: "Sinun puoleltasi kaikki, aivan kaikki on arvelua."

    Olet osoittanut moneen kertaan ja todella vakuuttavasti ettet tiedä nisäkkäiden taksonomiasta yhtään enempää kuin keskitason alakoululainen. Lakkaa vonkumasta täällä ja vie teoriasi tiedemaailman tutkittavaksi. Kun se kerran on niin kovin mahdottoman loputtoman peruuttamattoman sataprosenttisen täydellinen, tiedemaailma ottaa sen varmasti ilolla vastaan ja selvittää mitä pieniä muutoksia siihen on vielä tehtävä. Minä en enää jaksa sinun kanssasi kinata, koska sinun kalloosi ei nyt mahdu mitään muuta kuin nuo sinun omat löpinäsi, jotka osoittavat että tieteentekijänä olet samalla tasolla kuin Erich von Däniken, Rauni-Leena Luukanen-Kilde ja Charles Berlitz, Sigurd Wettenhovi-Aspaa ja Ior Bockia unohtamatta.
  6. Niitä ei tällaisissa tapauksissa tarvita. Mieti itse miksi.
  7. > Tällä puheellani olen todistanut teoriani oikeaksi, joten nyt on teidän aika yrittää kiistää se.
    > Teoriani on niin aukoton ettei teistä kukaan siihen kykene.

    Teoriasi on aukoton kehämääritelmä. Verisukulaisia ovat ne jotka voivat risteytyä keskenään ja ne jotka voivat risteytyä keskenään ovat verisukulaisia.

    > Ajattelehan, että kun kaikki vaadittavat risteytyskokeet on tehty niin meillä olisi faktantarkka
    > lajinmääritystietous käytettävissämme ja mm. hyötyeläinten jalostuksessa tästä olisi
    > suunnatonta hyötyä. Saisimme hyvin vähällä vaivalla hankittua uusia ominaisuuksia kun
    > tietäisisimme että mistä niitä voi varmuudella ja siksi pienin kustannuksin saada.

    Tiedämme nautaeläinten (suvut Bison, Bos, Bubalus, Syncerus) ja hevoseläinten (suku Equus) sukulaisuuden niin tarkkaan ettei niille millään taikatempuilla muualta ominaisuuksia saada. Sama pätee sukuihin Camelus, Canis, Capra, Felis, Lama, Ovis ja Vicugna.

    Voit edelleen yrittää saada aikaan hirvinautaa mutta turhaa työtä teet.
  8. Corbetin ja Hillin teokseen A world list of mammalian species (British Museum (Natural History) / Cornell University Press, London / Ithaca, NY 1980) nojaava Whitfieldin (toim) Longman world guide of mammals (Longman / Marshall Editions 1985) ilmoittaa hirvieläinten lajiluvuksi 34, mutta tämän voi katsoa vanhentuneeksi tiedoksi koska C+H niputtavat Axis calamianensiksen ja A.kuhliin samaksi lajiksi kuin A.porcinus.

    Nummen ym (suom toim) Maailman eläimet (Tammi 1986—1987), Macdonaldin (toim) The encyclopaedia of mammals (Unwin Hyman 1989) sekä wikipedia mainitsevat luvun 36 jota voi pitää käypänä standardina.

    Gouldin ja McKayn (toim) Encyclopedia of mammals (Weldon Owen 1998) mainitsee luvun 39 laskiessaan Capreolus capreoluksen jaetun kolmeksi ja Alces alcesin kahdeksi lajiksi. Burnien ja Wilsonin (toim) Animal (Dorling Kindersley 2005) mainitsee luvun 34 katsoessaan vanhanaikaisesti Dama mesopotamican ja Cervus canadensiksen alalajeiksi.

    Nämä ovat omassa hyllyssä ja tarvittaessa haen kirjastosta lisää. Montako lähdeteosta sinulla on?

    > Ja mitä tulee hirvieläinten keskenän risteytymiseen niin kokeet vois aloittaa testaamalla
    > kanadanhirven ja meidän hirvemme välistä risteytymistä, ja seuraavaksi vapitin ja
    > saksanhirven, saataisiin hyvä alku hommalle.

    Kanadanhirvi on vapitin synonyymi, tarkoittanet amerikanhirveä (Alces americana). Läntisimmät saksanhirvet ja itäisimmät vapitit eivät risteydy, vaihettumisvyöhyke näyttää kulkevan Siperiassa.

    Sinulla ei ole edelleenkään minkäänlaisia perusteita sille väitteellesi että lajien lukumäärä voitaisiin risteytyskokeilla osoittaa nykyisin oikeana pidettyä pienemmäksi. Kyseessä on uskomus tai satu tai kuvitelma tai fantasia tai märkä uni ja oletan että tiedät sen kyllä itsekin.

    Et vastannut kysymykseeni tiedätkö muulin tieteellisen nimen. Sitä odotinkin.
  9. > Joten määrät muuttuvat päivittäin. Mutta se ei muuta sitä että yhä on evokkien keskuudessa
    > suuria erimielisyyksiä siitä että miten lajit tulisi määritellä. Ei taida olla kahta laskijainstanssia
    > jotka saman määrän ilmoittaisivat. Luvut liikkuva edeleenkin satojen lajien heitoilla toisiisa
    > verrattuna.

    Ja tämä johtuu siitä että eri instanssit ja hakuteokset ovat hyvin eri-ikäisiä. Erot ovat kokonaisuuteen verrattuna merkityksettömiä.

    > Hirvieläimiä lasketaan olevan 34 laajia vaikka on selvää että varsin monet niistä, elleivät
    > kaikki, voivat olla verisukulaisuusljimääritelmän mukaan samaa lajia.

    Miten niin "on selvää"? Millaiseen tutkimukseen perustat väitteen? (Entä mihin olet unohtanut baramiiniväitteesi ... oletko korvannut sen verisukulaisuusväitteellä vai unohtanut kokonaan väittelyn tiimellyksessä?)

    Jos muuli, muuliaasi, sebroidi, tiikoni, liikeri jms ovat eri lajeja, niille on annettu myös tieteellinen nimi koska jokaisella lajilla on tiettyjen sääntöjen* mukaan oltava nimi. Mikähän mahtaa olla muulin tieteellinen nimi, tiedätkö?
    _ _ _ _ _

    * Tällä hetkellä voimassa oleva säännöstö on hyväksytty XV Kansainvälisessä Eläintieteilijäkongressissa Lontoossa v. 1958 ja julkaistu ranskaksi ja englanniksi v. 1961. Se käsittää 87 artiklaa ja viisi liitettä, mm. säännökset etiikasta, sanojen latinalaistamisesta, sekä yleiset suositukset. Prioriteetti on määritelty siten, että pätevänä nimenä on vanhin lajille annettu nimi – ellei säännöstön jokin kohta julista sitä pätemättömäksi. Vanhimman nimen etsintä on kirjastoissa tehtävää salapoliisintyötä, joka menee usein hukkaan kun havaitaan, että yleisesti tunnetun nimen edeltäjänä on ollutkin nimi, joka nykyään tarkoittaa aivan toista lajia. Tähän on säännöstössä kaksi ratkaisua. Ensinnäkin eläintieteellisen nimistön perusteoksena on Linnén Systema naturae, sen kymmenes painos, ja sen ilmestymisaika, joksi katsotaan tammikuun ensimmäinen v. 1758. Tätä vanhempia nimiä ei hyväksytä. Nimen julkaisupäivämäärä on niin tärkeä, että nykyään jokaisessa uusia nimiä sisältävässä julkaisussa pitää olla ilmestymispäivämäärä. Toiseksi määrätään, että nimi, joka on jo niin yleisesti tunnettu ja kirjallisuudessa paljon käytetty, että sen muuttaminen aiheuttaisi enemmän sekaannusta kuin järjestystä, voidaan lukea kansainvälisen komission päätöksellä kuuluvaksi ns. säilytettäviin nimiin, nomina conservanda. (Friedhoff (toim) / Palmén & Nurminen (suom toim): Eläinten maailma (Otava, 2.p 1975)

    Tätä kiistaa sinä et voi voittaa ... ennen kuin toimitat luettelon määritelmäsi mukaisista eläimistä vertaisarvioitavaksi.
  10. > Sitten tuossa on linkki eräälle sivustolle, jossa on hyvää tietoa evoteorian päättömyyksistä.

    Kyseessä on siis kreationistien kehittelemä evoteoria, ei tieteellinen evoluutioteoria.
  11. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Amnesty+Aborttikielto+lisää+äitiyskuolleisuutta+Nicaraguassa/1135248031876
  12. (Ehvetti, meni kappaleet sekaisin. Here is the revised edition.)

    Olisikohan sinulta Reynard the Fox mennyt kaksi juttua sekaisin? Seuraavassa on toisen käden tietoa eteläamerikkalaisesta tapauksesta:

    http://keskustelu.suomi24.fi/node/7019136#comment-36930875

    Tässä ote: Taidat olla täsmälleen samaa jumalan kastia kuin ne eteläamerikkalaiset piispat jotka tuomitsivat 9 vuotiaan tytön pannaan sen vuoksi kun hänen henkensä pelastamiseksi päätettiin tehdä abortti.

    Ellei uutinen ole tuttu, niin googlaile se, sen kai sinä osaat tehdä.

    Sinä otit teksissäsi argumentiksi "tuhansien vuosien viisauden" puolustaessasi mielipidettäsi ja tuollaisen teon [aikuisten sisarusten seksisuhteen; hiski.k:n huomautus] vääryyttä. Jos sinä olet kristitty, niin nuo tuhannen vuoden viisaudet ovat nyt käytössä noilla kahdella katolisella piispalla jotka tuomitsivat pikkutytön pannaan ja sallivat raiskaajalle parannuksen jos hän tulisi ripittäytymään. Olet kai sen verran historiaa lukenut että tiedät että sinunkin uskontosi perusta on katolilaisuudessa ja vielä sitäkin varhaisemmassa muodossa.
    _ _ _ _ _

    Irlannista puolestaan löytyi juttu jossa kyseessä oli vaikeasti aivovammainen ja elinkelvoton sikiö sekä alaikäinen äiti:

    http://www.irishtimes.com/newspaper/breaking/2007/0509/breaking1.html
  13. Tekikö kysymys kipeää kun ei ole kuulunut piipitystäkään vastaukseksi? (Selitys "en huomannutkaan sitä" ei kelpaa koska tiedät itsekin että se on tekosyy.)
  14. Tekivätkö kohdat 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 kipeää kun ei ole kuulunut piipitystäkään vastaukseksi? (Selitys "en huomannutkaan niitä" ei kelpaa koska tiedät itsekin että se on tekosyy.)
  15. Esimerkiksi kenttämyyräksi luultu laji on viimeisen vuosikymmenen kuluessa pilkottu useammaksi sisarlajiksi, joista yksi on alkuperäinen kenttämyyrä (Microtus arvalis). Niinpä meillä on viime vuosina havaittu, ettei kenttämyyrämme olekaan Microtus arvalis vaan Microtus epiroticus. (Koivisto (toim): Suomen eläimet (Weilin & Göös 1983))

    Tuon pitäisi riittää useimmille tyypilliseksi esimerkiksi siitä miten tiedot tarkentuvat kun tutkimus edistyy.
  16. Tuossa taiteilijan näkemyksessä ei edelleenkään ole mitään sellaista mikä ei sopisi vieressä olevaan luurankoon. Meistä kumpikaan ei voi tarkkaan tietää esimerkiksi millainen karvapeite apinaihmisillä oli, ja kuva on yhtä mahdollisuudenmukainen kuin muutkin apinaihmisrekonstruktiot.
  17. > Ja sehän tässä hassua on että yhä vielä nuo 99% palstan evokeista
    > hiski mukaanlukien yhä vakaasti uskovat

    Taas turiset omiasi. Minulle on koko ajan ollut itsestään selvää että kuva on yksittäisen taiteilijan näkemys. Myönnän kyllä tehneeni sen virheen, etten muistanut että sinulle itsestäänselvyydetkin pitää erikseen selittää.
  18. Pidän kuvaa totuudenmukaisena samassa mielessä kuin tätä

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:1799-liger.jpg

    liikerinkuvaa: taiteilijan näkemys, eräänlainen likiarvo joka ei voi välittää todellisuutta samalla tavoin kuin valokuva.
  19. Millä tavoin yksittäisen piirroksen virheellisyys kumoaa evoluutioteorian?
  20. (Poistin edellisen viestin koska se jäi epätäydelliseksi.)

    > Eipäs ollut kyse Lucyn kohdalla muusta kuin siitä että kuka uskoo että Lucy oli niin ihmisen
    > kaltainen vartaloltaan kuin avauksen kuva näyttää. Sinä uskot ...

    Sinä uskot minun uskovan ja uskot väärin. Olen koko ajan tiennyt että kyseessä on yksittäinen taiteilijan näkemys. Kukaan meistä ei voi tietää koko totuutta koska kukaan meistä ole nähnyt eläviä apinaihmisiä.

    > Palstan uudet eivät vain tajua vielä että nykyään täällä juhlii tieteellinen kreationismi.

    http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/tieteellinen_kreationismi.html
    21. 22 / 27
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt