Vapaa kuvaus

Aloituksia

371

Kommenttia

1262

  1. 3 Esko Leipälä vastasi 21.10.2023 : ”Moni haastateltavista sanoi, että vankila on parempi paikka kuin lastensuojelulaitos.” Tämä on mahdollista, koska 1.1.2015 tuli voimaan sosiaalihuoltolain 36 §:n, lastensuojelulain 36 §:n ja sosiaalihuoltolain 48 §:n soveltamisohje (hallituksen esitys 164/2014, sivu 46, oikean palsta, viimeinen kappale), jonka mukaan kuka tahansa sosiaalityöntekijä saa määrätä [”arvioida”] minkä tahansa lapsen huostaanotettavaksi tai määrätä hänet minkä tahansa pakkotoimien kohteeksi, ja – kuten lain soveltamisohje määrää
     ” Kun tarvittavat palvelut on kirjattu [lastensuojelun tai muun sosiaalityöntekijän laatimaan] asiakassuunnitelmaan, SYNTYY KUNNILLE VELVOITE niiden järjestämiseen”.
    Se on monin tavoin todistettu, että rajaton ja oikeus ilman rangaistusseuraamuksia käytettävään ihmisten mielivaltaiseen kohteluun tuottaa kauhistuttavaa jälkeä."

    Hannes vastasi Eskolle: "Ainakin yksi olennainen tuomioistuinten mädännäisyyden alku tapahtui, kun tuomioistuimet ottivat toimintatavakseen jakaa tuomioita sana - vastaan sana tilanteista, vailla tarvittavia todisteita. Ja se, kun kantelu/valitusviranomaiset ottivat toimintavakseen pyytää vastineen kannellulta viranomaiselta (sosiaalityöntekijältä), ilman että kantelija saa antaa siitä vastaselitystä. Näin kanneltu pääsee tuomariksi (sosiaalityöntekijällä on lastenlääkärin, psykologin ja tuomarin valta) omassa asiassaan. Eli olennaisimmista oikeudenmukaisuuden perusaioista on luovuttu ! Siitä ei tule muuta kuin toinen toistaan törkeimpiä oikeudenmukaisuuden loukkauksia."
  2. 1 Mikä lastensuojelulain virhe aiheuttaa sortoa? Mikä laki on väärä, mihin lakiin sorto perustuu

    https://lnkd.in/dpbVVYWB

    Hannu Hintsala: "Heidän toimintansa perustuu suoraan stubbin hallituksen heille antamaan yksinvaltiuteen.
    Hallituksen esityksessä HE164/2014 sivun 64 oikea palsta on yhtäkuin soveltamisohje sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain 36 pykälille, joka antaa sosiaalityöntekiälle mielvallan.
    Tämä hallituksen esitys määrää jotakuinkin näin.
    Sosiaalityöntekiä tekee ARVION.
    ARVIO tulee kirjata asiakas suunnitelmaan.
    Kun ARVIO on kirjattu asiakas suunnitelmaan kunnille tulee VELVOLLISUUS toimeen panna kaikki mitä sosiaalityöntekiä on ARVIOINUT.
    Tämä ARVIO saa olla mitä tahansa valheen ja totuuden väliltä."

    Esko Leipälä: "Juuri noin, mitä hr. Hintsala kertoi: oikeuskanslerin päätös OKV 430/202/10 kumoaa ”Stubbin lain” (laillistetut lastenryöstöt) eli Suomen hallituksen lainsoveltamisohjeen HE 164/2014, sivu 46 ja sivujen 1-2 taite. Joka osaa oikeudessa tähän vedota, saattaa voittaa lapsensa huostaanottojutun ja muut lastensuojelun "minulla on huoli"- pakkopäätökset.
    ► Lisäksi on olemassa ihan tuore, eli alle vuoden ikäinen AVIn ja Valviran paimenkirje, näiden kahden lainvalvojan yhdessä antama ohje valtakunnan sosiaalityöntekijöille ja lastensuojeluvirkailijoille "Lastensuojelun hyvä laatu ja sijaishuoltoon sijoitettujen lasten perusoikeuksien turvaaminen", pvm. 24.3.2022.
    Peräti 6 sivun verran ohjeessa lastensuojelun työntekijöille ja päättäjille yritetään vääntää ymmärrettävästi, kuin rautalangasta mallia vääntäen, miten lailliset päätökset myös lastensuojelussa on tehtävä.
    * * *"
    https://lnkd.in/d-7EHmNZ

    Elisa Pekkarinen: " On ongelmallista, että lastensuojelulain 29 pykälä sallii lapsen tapaamisten ulkoistamisen myös muulle lastensuojelun työntekijälle: Sosiaalityöntekijä kun on se, joka on vastuussa ja tekee lapsen asiakkuutta koskevat ratkaisut."
    https://lnkd.in/dnxy8rau
    Eli sama asia lakitieteen termein, kun vanhemman tuen hyödyllisyyden arvioidaan loppuneeksi, oikeus tukeen päättyneeksi, syrjitään ja lapsen vanhempi eristetään
  3. "Valitettavan usein sosiaalityöntekijät ovat sitä mieltä, että kaikki mahdollinen on tehty ilman muutosta perheen elämässä"

    Muutos ei ole tarpeen ja suvereeni perheen vanhempi ei tarvitse sosiaalityöntekijöitä niin kauan kuin lapsi voi hyvin. Huostaanottoa ei koskaan edes yritetä perusteella tällä vaan "lapsen edulla".

    " kun taas vanhemmat vastustavat huostaanottoa sillä perusteella, että heitä ei ole tuettu tarpeeksi."

    Tämä olettaa, ettei vanhempi tunnusta pärjäävänä hyvin ja on riippuvainen muista.
    "Kun joku asianosaisista vastustaa huostaanottoa, huostaanotto käsitellään aina hallinto-oikeudessa. Tällöin käydään tarkasti läpi perheen lastensuojeluhistoria. "

    Lastensuojeluhistoria olettaa, että kirjaukset ovat tosia kertomuksia perheen kotihistoriasta ja lapsen voinnin historiasta. Marjo yrittää oikeuttaa sosiaalityöntekijöiden itsevaltaa esittämällä verukkeita siitä, että on oikeudenmukaisia vaiheita, joissa kaikki epäkohdat aina ja ehdottomasti korjataan.

    "Mikäli hallinto-oikeuden mielestä huostaanoton edellytykset eivät täyty, lapsi palautetaan vanhemmilleen. "

    Sosiaalityöntekijä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja tekee rajoituspäätöksen, joka on laillinen. Lapsi pysyy vankilassaan. Hallinto-oikeuteen pääsy kestää kaksi vuotta.

    "Varmaan jokainen sosiaalityöntekijä tietää tapauksia, joissa näin on käynyt. Hallinto-oikeuden päätökseen voi vielä anoa muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta."

    Siis sosiaalityöntekijä anoo muutosta eikä vanhemmat. Huomaa, minkä tempun Marjo tekee. Hän puhui vanhempien voitosta, mutta kannustaa sosiaalityöntekijöitä siitä huolimatta.
    "Vanhemmilla, ei siis lapsella, on apunaan asianajaja ja monet kunnatkin käyttävät lakimiestä apuna huostaanotoissa".
    Meidän lakimiehemme sanoi, että "kyllä teillä on siellä ollut ihan oikea syy huostaanottoon". Hän ei lukenut kertomuksiani, ei käynyt kotonamme ja otti sosiaalityöntekijän kirjaukset itsestäänselvinä.
    "Asiakkaalla on toki oikeus oikeusapuun, mutta sosiaalityöntekijästä tuntuu usein, että lapsen etu häviää asianajajien lakikielen koukeroihin".

    Vanhemmat eivät olekaan oikeudessa lakitieteen takia vaan siksi, että sosiaalityöntekijä valehtelee. Kyse ei ole siitä, mitä hallintomenettelyä pitää seurata vaan siitä, että sosiaalityöntekijää ei voi kyseenalaistaa oikeudessa.

    "Moni asianajaja tuntuu lisäksi pitävän päätehtävänään todistaa huostaanoton tehneet sosiaalityöntekijät täysin epäpäteviksi."
    Marjo kieltää kaikki vanhempien oikeusjutut ilman todisteita ja haukkuu oikeusprosessia siitä, että se kyseenalaistaa päätökset. Tämähän kuulostaa ylpeältä.
    "Koska huostaanottoa ei koskaan voi tehdä kevein perustein, maassamme aivan varmasti elää lapsia perheissä, jotka eivät pysty heistä huolehtimaan".

    Johtopäätös analogian perusteella on argumentaatiovirhe. Marjo ei perustele, että päätös on perusteltu. Vaikka perusteet olisivat painavia, se ei silti tarkoita, että vanhempia pitää syrjiä ja kieltää heiltä tuki. Huostaanotto ei ole pysyvä eikä oikeutettu sillä, että vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsesta. Huostaanotto on vainoa.
    "Joskus lapsi ehtii kasvaa aikuiseksi viranomaisten miettiessä olisiko syytä ottaa hänet huostaan. "

    Vanhemmat ovat syntipukkeja, pahoja ja ulkopuolisia. Lapsi on pyhä ja kaunis. Siksi vain äärimmäinen rangaistus on riittävä.

    "En usko tarpeettomia huostaanottoja tehtävän."

    Usko ei ole todiste.
    "Kirjoittaja on Ahvenanmaalla asuva sosiaalityöntekijä."
    https://www.ts.fi/lukijoilta/1074083006?fbclid=IwAR3BJ8WenpUKiLmMnwmfOvELInUnbjUD8ecF0a4o3hSweRTXSAtNy8sSs3E_aem_Ac28q1ymnPUM2eJMjYV8nfhUgQlaFqnFgz7HrkAi0hasWHyzmArbqmT0NK361ABjytQ