pernaail

Vapaa kuvaus

Aloituksia

90

Kommenttia

332

  1. Väität , että Suomessa on gm-tuotantoa. Missä määrin, sillä koetilalla tapahtuva kokeilu ei ole vielä tuotantoa siinä mielessä, että tuotettaisiin ruokaa ihmisille.

    Otaksun kuitenkin, että olemme syöneet jo vuosia gm-rehuilla tuotettujen eläimien lihoja. Suomalaisrehuissa käytetään tietääkseni tuontisoijaa, joka on todennäköisesti saastunut gm-soijasta.

    On populismia leimata kepu gm-tuotannon hyväksyjäksi. Leimaaminen on paikallaan vasta silloin kun muut puolueet vastustavat geenimanipulointia, mutta Keskusta ainoana sallii sen.

    Olen samaa mieltä parhaan ruoan lähteestä ja sen turvaamiseksi on EU:n ja kansallisia maataloustukia puolustettava. Vaikka ruoka olisi kuinka puhdasta niin markkinoilta ei saada sen arvoa vastaavaa hintaa. Kuluttajat eivät ole vieläkään riittävän valveutuneita . Vasta pieni osa ihmisistä on tajunnut missä mennään.
  2. Uutisen mukaan ulkomailta ei ole saatavissa viljaa helpottamaan tilannetta. Missä ne nyt luuraavat nämä halvat , hyvät ja kilpailutetut viljaerät ?

    Tukidesantit ovat luvanneet kilpailun laskevan elintarvikkeiden hinnat kunhan oma maataloustuotanto ajetaan alas lopettamalla tuet. Nyt kun kato kolkuttaa porstuassa, niin Suomeen ei olekaan tulossa halvan viljan vyöryä ulkomailta. Miksi ne eivät ymmärrä tarjota meille halpaa viljaa ?

    Kuinkas tässä nyt näin kävi ? Eikä vapaa kilpailu hoidakaan ruoan hintaa alas ? Nooh, markkinauskovaiset, selityksiä kehiin...
  3. Ei pidä paikkaansa, todellista omaan pesään paskantamista. Ulkomailla kylläkin pakkotuleennutetaan round upilla, mutta ei Suomessa.

    http://gmfoorumi.fi/forum/thread/?threadid=54

    Avenan laatukriteerit ostettavalle viljalle:"Viljan on oltava alkuperältään suomalaista, tuleentunutta, tervettä ja väriltään ja muulta ulkonäöltään sekä hajultaan normaalia. Viljaan ei ole saanut käyttää glyfosaatti-valmistetta, siinä ei saa olla peittausainetta, tuholaisia tai ulosteita eikä torajyviä yli 0,05 % eikä se saa olla tuotettu tilalla, jolla on todettu salmonellaa."
  4. Ymmärrän pointin ja olen aina ollut samaa mieltä asiasta.

    Tästä olen eri mieltä:"Eikä laadussakaan ole hurraamista koska esim. leipomot eivät kelpuuta kuin osan viljoistamme."

    Teollisuuden ilmoittamat tietyt "laatuvaatimukset" eivät ole laatuun pyrkiviä vaatimuksia. Viljojen hehtolitrapainot, sakoluvut , mallaohravaatimukset, tärkkelyspitoisuudet ym. ovat asetettu sillä tarkoituksella, että jalostusteollisuuden tuottoa voidaan lisätä. Tiloilta vaaditaan sellaista alkutuotetta, joka tuottaa esim. leipomolle mahdollisimman vähän muita kuluja. Viljoissa on sivutuotteita, joiden hyödyntäminen lisää jalostajan katetta.
    http://217.30.184.9/Biohame/images/docs/Ventola_Viljaklusteri_230404.pdf

    Mutta kun riittävälaatuisen viljan saanti on turvattu ja hinta alhainen kilpailun puuttuessa, niin tuotannon tehostamiseen ei ole tarvetta. Revitään se tuottajan selkänahasta.

    Sama pelin politiikka on käynnissä kaikilla maataloussektorin tuotantoaloilla. Tähän pitäisi MTK:n puuttua ja MTT:n vastata tutkimuspanostuksilla.


    http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/vilja/viljasadon_laatu/laatutekijat/hehtolitranpaino/


    Kuten nämme, niin hehtolitrapaino ei ole mikään tietty laatumääritys vaan kannattavuuden takuu myllyteollisuudelle.

    Tässä kohden olen kirjoittajan kanssa erimieltä siinä, että suomalainen raaka-ainetuotanto on pitkälle jalostettua jo maatilalla. Ja tämä laatutyö pitää saada korvatuksi paremmin.
  5. Emme voi pitää kuvitelmiasi millään tasolla konsensuksena. Ensinnäkin EU:n Cap linjaa edelleen siten, että ruoka tulee tuottaa pääosin kotimaisin voimin ja lähellä. Se periaate ei ole muuttunut vaikka monenlaiset taloudelliset ja poliitttiset eturyhmät lobbareineen yrittävät muuta. Tämä on kirjattu ihan sopimukseen ja on toistaiseksi voimassa. Lähiruoan tuottamisen taustalla on EU todennut olevan muitakin näkökohtia kuin pelkästään kaupan hyllyllä olevan ruoan hinta. Siitä on konsensus ja vieläpä maailman laajuinen. Suomi 24:n maatalouskaunaatikkojen asiantuntijapaneelin kannanotot eivät ole vielä saavuttaneet samanlaajuista yksimielisyyttä.

    Suomalaisen maatalouden motivaation kasvattaminen ??? hmm ?? ei oikein avaudu ?

    Miksi hallitus ei ole käyttänyt kirjoittajan hienoa oivallusta tietyn tulorajan alittavan kansanryhmän veronalennuksista ,ja samaan syssyyn poistanut maataloustukia. Tämän ikiliikkujan avulla sitten saataisiin korkea ruoan hinta alas. Ei tarvinne kommentoida... muutakuin : tyhmä hallitus, väärät puolueet asialla.
  6. Wikipedian määritelmä bulkista:tavara, joka myydään tukuittain, ilman myyntipakkauksia tai irtotavarana, (arkisesti) huonolaatuinen tavara.

    Suomalaisen maatalouden tuottama raaka-aine ei ole huonolaatuista vaan erittäin korkeaa laatua. Ja jo maatilalla esikäsiteltyä, puhdistettua, tautisuojattua ja lajiteltua.

    Maatiloilta myyty raaka-aine ei ole tukkumyytyä . Ainoastaan vilja myydään irtotavarana ilman myyntipakkauksia. Arkikielessä bulkilla halutaan juuri nimenomaan korostaa huonoa laatua , arvottomuutta.

    Nimimerkin kanssa olen kuitenkin yhtä mieltä siinä, että jalostusastetta pitää yrittää lisätä kaikilla keinoilla. Ja siinä on MTT:lla tämän hetken suurin missio. Eli tehtävä siinä, miten saadaan maatiloille jäämään tuotteestaan aikaisempaa suurempi siivu. Keinoja on, mutta ne vaativat vielä työtä. Paisti kypsyy kuten Soini sanoisi. Tosin tämä paisti valmistuu aikanaan. Soinin paisti lässähti kasaan.
  7. Maidossa olemme kohta aliomavaraisia. Sen tuotanto on kuitenkin Suomessa yksi järkevimmistä ja tarpeellisimmista elintarviketuotannon suunnista. Mitä järkeä on tuottaa Suomen maito esim. Virossa ? Saataisiinko se muutama sentti halvemmalla, mitä merkitystä sillä rahasummalla olisi. Kun oma tuotantomme olisi ajettu alas , niin olisimme lähialueiden maidontarjoajien rahanlypsykohteena.

    Et tunne suomalaista maataloustuotantoa yhtään kun väität sitä bulkkituotannoksi. Mikään elintarvike raaka-aine ei ole Suomessa bulkkia vaan korkeaa laatua ja jo tilalla esijalostettua.
  8. Lisätään sitten maanviljelijöiden lomapaäivien kustannukset ruoan hintaa, paljonko silloin ruoka maksaisi ? Nyt sinun ruoan hintaa tuetaan lomitusjärjestelmän kautta.
  9. Suomessa ei kasvateta hormonilihaa, tuopas faktaa esille väitteesi perusteeksi.

    Sinä siis suuntaisit ruokatuen sosiaaliperusteiseksi, köyhät luukulle jonottamaan. Voiko enää epätasa-arvoisempaa, syrjivämpää ja alentavampaa systeemiä keksiä. Suoraan entisten itädemokratioiden malli kopioituna nykyaikaan. Millainen sosiaalipuolen byrokratia tarvittaisiin jakamaan ruokatukea sosiaalisin perustein ? Sekin olisi haettu malli näköjään ihannoimastasi vanhasta itädemokratiasta.
  10. En muuten ollut. Asialla olivat trollit, jotka jäivät häviölle väittelyssä. Itse en elä luokkayhteiskunnan lumoissa .
  11. Raha ratkaisee, kysymys ei ole historiasta eikä puhtaudesta. Pelkästään rahasta. Miksi venäläiset ja virolaiset maatilat ovat vieläkin alkeellisimpia ja rähjäisempiä kuin suomalaiset ?

    Etkö tosiaankaan tajua, että maataloudessa mennään kannattavuuden rajamailla , koska suomalaisilla ei ole varaa maksaa ruoasta käypää hintaa? Kuluttajaa pitää tukea valtion verovaroin.
  12. Ruotsi on Suomeen nähden huomattavasti paremmassa asemassa kaikilla sektoreilla. Jo siitä lähtien kun se verotti suomalaisia raskaimman jälkeen. Ruotsalaisten sodistakin voidaan sanoa, että ruotsalaiset ovat urheita sotureita. He ovat aina sotineet viimeiseen suomalaiseen asti.

    Esimerkiksi voisit ottaa vastuuta kuntasi asioista ja pyrkiä vaikuttamaan vaikkapa luottamustoimien kautta. On helppo huudella puskista nimimerkillä. Kun itse pitäisi uhrautua yhteisten asioiden eteen, niin onkin sitten niin ,niin kiireitä. Arvosteluun kyllä löytyy tarmoa ja aikaa.
  13. Maatalouden kustannukset ja palkat on laskettu tutkimusten perusteella. Ne ovat toistaiseksi ainoaa faktaa, muita laskelmia ei ole tullut esiin. Eivät nimimerkin kapakkaheijarit vakuuta eivätkä kumoa talousmatemaattisia laskelmia.
  14. Myös Suomessa korjataan useita satoja vuoden mittaan, jopa luomunurmilta saadaan kaksi satoa kesässä.
    http://www.smts.fi/pos06/1103.pdf
  15. Eikö ole muka näyttöjä suomalaisen ruoan puhtaudesta verrattuna muuhun Eurooppaan. Eikö niiden punaisten lasien takaa ole näkynyt TV-uutisointi hullun lehmän taudista, lintuinfluenssasta , salmonellasta jne ?

    Pitääkö ulkomailla kuolla väkeä kuin aikanaan mustaan surmaan ennenkuin näytöt riittävät ? Miten kaksi satoa sulkee pois ruokaturvallisuuden ja elintarvikkeiden puhtauden ? Korvaako määrä laadun ?

    Jussitilojen ulkoinen epäsiisteys on suoraa seurausta huonosta taloudellisesta tilanteesta. Jos on rahaa ja aikaa, niin sitten riittä panostusta ulkoisiin epäkohtiin. Ja jos on komea ja siisti maatila, niin täällä kirjoitetaan, että kyllä on rahaa ja rikkautta ökytiloilla. Ei ole ihme, että ruoka on kallista. Teki niin tai näin , aina on väärin. Suomessa riittää näitä toisten kyttääjiä ja kadehtijoita, pienet ympyrät ja pienet sielut. Taitaa meillä olla vielä liian lyhyt aika siitä kun asuimme luolissa, asenne on vielä sillä aikakaudella.
  16. Olet käsittänyt asiat aivan väärin. Me jussithan elätämme teidät kaupuntilaiset talkootyöllä, eihän neljän euron tuntipalkka ole mikää asiallinen korvaus tehdystä työstä.

    Vaikka maataloustukia pumpataan kuluttajien ruoan halventamiseksi, niin silti on jatkuva valitusvirsi siitä, että ruoka on liian kallista Suomessa. Pitää tehdä töitä , että on varaa maksaa ruokansa, ei ruoan pidä Suomessakaan tulla kuin Manulle illallinen, ilmaiseksi.

    Nyt pitää ruoasta maksaa huikeat 12 prosenttia kotitalouksien menoista. Siinäkin on mukana 17 prosenttia alvia, n. viisi prosenttia enemmän kuin muissa EU-maissa. Et voi syyttää jusseja anheudesta ja muiden elättiläänä olosta. Sellainen löytyy kun katsot peiliin.

    Millainen huuto nousisi jos me nostaisimme työtaistelulla Ahosen klaanin tavoin, tuntipalkkamme edes palkansaajien keskivertoon n. 12 :een euroon tunnilta ? Mitähän ruoka silloin maksaisi kun vielä kauppa ja teollisuus nostaisivat omia katteitaan vastaavasti. Ts. heidän katteensa olisi suhteellisesti yhtä paljon suurempi kuin se on nyt maajusseihin verrattuna.
  17. Säilyvyyskään ei ole ainoa ratkaiseva kotimaista tuotantoa puolustava asia vaan myös kuljetusten hiilidioksiditase vaikuttaa kustannuksiin. Tähän asti on voitu surutta tuoda maapallon ääristä tuotteita ajattelematta hiilidioksiditasetta. Energian kallistumisen myötä kannattavuuslaskelmat heittävät kuperkeikkaa. Millaisia kannattavuuslaskelmia voit esittää kylmäkuljetetun brasilialaisen lihan kohdalla. Millaisia ympäristövaikutuksia liittyy tuottajamaan viljelyolosuhteisiin, miten palkka- ja sosiaalinen tasa-arvo toteutuu alkuperämaassa viljelijöiden ja työntekijöiden kohdalla ? Vai ovatko sellaiset asiat yks hailee kunhan vain hinta on halpa.

    Säilyvyydestä kannattaa lukea Eviran sivut, mm. akryyliamidi ja säteilytys ovat mielenkiintoisia näkökohtia ulkomaisessa ruoan tuotannossa ja viennissä:
    http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/sateilytys/

    Millaisen ruokakorin kokoaisit tuontielintarvikkeista ja miten arvioit sen terveysvaikutuksia pitkällä aikavälillä?
  18. "Kyllä on uusavuttomuus levinnyt kun syödään multaa..." on passiivilause. Siis lauseesta puuttuu subjekti, joka määrittelisi kuka tekee mitä.

    Tällöin mullan syöminen , kun sitä ei määritellä tarkemmin, koskee koko ruoan tekemisen ja nauttimisen ketjua. Et voi millään tuon lauseen perusteella rajata pelkästään ruoan syöjiä uusavuttomaksi, tai, että lause tekisi niin.

    "Yksipersoonainen passiivilause on yksi tapa kuvata asiaintiloja ilmaisematta
    tekijän tai muun keskeisen osallistujan identiteettiä". Tarkasti ottaen kiistanalainen lause taitaa olla nollapersoonainen, koska passiivimuodossa oleva verbi ,syödään, ei ilmaise tarkemmin edes viiteryhmää. Esim: oppilaitoksissa syödään.

    Siinäkin tapauksessa jokainen lukija tietää, että ruoan valmistus tapahtuu ko. oppilaitoksessa, jolloin syömistapahtuma sisältää kokonaisuuden sen valmistamisesta lähtien.

    Kielenhuollollinen analyysi tuskin avautuu, mutta tiedän itse mitä tarkoitin alkuperäisessä lauseessa.
  19. "Eviran mukaan juuri maajussin varastotilat ja tuotantolaitos olivat syypäänä. Täytyy olla pahasti suoni tukkeessa että syyttää tässä tapauksessa valmisraastetta syöneitä ihmisiä uusavuttomiksi "mullansyöjiksi"."

    Evira ei nimenomaan ole nimennyt tuottajaa syylliseksi ruokamyrkytykseen, vaan ilmoittanut ko. bakteeria löytyneen varastotilosta ja maaperänäytteistä. Raasteen valmistajan on käsiteltävä porkkanat ennen raastamista niin, että bakteereita ei joudu raasteeseen. Siinä piilee se uusavuttomuus tai kustannusten säästöpyrkimys.

    Ja pitäisi osata lukea tekstiä. Nimeänkö raasteen syöjät uusavuttomiksi ja rajaan raasteen valmistajat pois. Jos näin olisi , tekstin pitäisi kuulua seuraavasti: " Porkkanaraasteen syöjät ovat uusavuttomia koska syövät multaa sisältävää raastetta,mutta raasteen tekijät eivät kuulu tähän joukkoon."

    Lehtitietojen perusteella olen ymmärtänyt, että tuottaja toimitti porkkanat ja ruoan valmistaja teki raasteen.
  20. En ole syyttänyt syöjiä uusavuttomuudesta vaan raasteen valmistajia. Toisin on silloin kun raasteen tekijä myös syö sitä itse.

    Selvä asia on kuitenkin se, että maaperässä on aina bakteereita ja niiden päätyminen ruokapöytään on estettävä . Se vaatii huolellisuutta ja työtä tuotantoketjun jokaisessa osavaiheessa. Tilalta lähtiessään juurekset ovat vasta esikäsiteltyjä, jatkokäsittelyn hoitavat jakelun eri portaat , ruoan jatkojalostus ja lopuksi keittiö. Yhden osan osoittaminen syylliseksi vaatii vahvaa näyttöä, mikä perustuu tutkimuksiin jokaisessa portaassa. Ko. tapauksia ei ole lehtitietojen perusteella tutkittu aukottomasti.

    Kiinnittäisin huomiota asian laajempiin näkökohtiin. Tulevaisuudessa vastaavanlaiset tapaukset tulevat lisääntymään. Siihen johtaa väistämättömästi nykyinen kilpailutukseen ja markkinaohjaukseen perustuva ruokahuolto. Suuret ketjut ja suurkeittiöt hankkivat elintarvikkeensa tarjouskilpailun perusteella . Siinä tilanteessa voittajaksi selviytyy varmasti halvin elintarvike, mutta ei välttämättä paras. Laadun ylläpitäminen maksaa.

    Kun kuluttajat huutavat halvempien elintarvikkeiden perään, niin samalla on myös hyväksyttävä niiden mukanaan tuomat riskit. Kun maataloudelta vaaditaan yhä suurempaa kustannusten karsintaa, niin ei voida odottaa myös laadun ja ruokaturvallisuuden parantumista.

    Kuluttajien suurin harhaluulo on edelleenkin se, että maataloustuotannossa olisi löysää ja tuet ylläpitäisivät viljelijöiden katteet riittävinä. Nykyinen maataloustuotteiden hinnannousu on aiheutuu kustannusten noususta, ei maajussien kasvaneista katteista.

    Nyt joku tietysti väittää, että Suomessa ruoka ei ole halpaa. Voi olla, mutta se ei johdu tuottajien saamasta siivusta vaan aivan muista ,hyvin tunnetuista , tekijöistä.
    21. 10 / 17
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt