pernaail

Vapaa kuvaus

Aloituksia

90

Kommenttia

332

  1. Nuo kansansairaudet ovat ihmisten huonojen ravintovalintojen ja liikkumattomuuden seurauksia. On kovin naivia syyttää niistä maataloustukia. Nythän on juuri puhuttu ruoan hinnan nousemisesta ja siitä kuinka maajussi on ahne. Nämä viestit eivät käy yksiin sinun teesiesi kanssa halvoista elintarvikkeista.

    Suomalaisia maajusseja on myös turha syyllistää sokerin liikakulutuksesta. Suomi on sokerin suhteen vain alle 50 prosenttia omavarainen. Ei käy myöskään yksiin sinun sokeritukiesi kanssa.

    Miksi tupakkaa tuetaan ? Taannoin olit ilmeisesti juuri sinä sitä mieltä, että sen tukeminen on yhtä oikein kuin peruselintarvikkeidenkin. Miten selität tämän ristiriidan ?

    Et ole vieläkään tajunnut energian kulutuksen ja saannin välistä yhteyttä. Ei ruoan rasva lihota jos saatu energia kulutetaan pois.

    Siitä olen samaa mieltä, että hinnoilla voidaan ohjata kulutusta, mutta se ei ole ainoa keino. Luotan kasvatukseen ja valistukseen ja valveuteuneisiin vanhempiin, jotka kasvattavat lapsiaan myös terveellisiin elämäntapoihin.

    "Koska tiedät ihmisten älykkäistä valinnoista enemmän, selitä miksi joka viides tupakoi? Miksi joka neljännellä aikuisella on rasvamaksa? Miksi joka kolmas palvelukseen astuva varusmies on ylipainoinen?"

    Selitän: eivät nuo ongelmat johdu siitä, että tupakka, viina, ja roskaruoka olisivat halpoja. Kyse on ennen muuta kasvatuksen ,ohjauksen, tiedon ja läsnäolevien vanhempien puuttesta.

    Lapsuudessa luodaan pohja terveellisille elämäntavoille. On tutkittu, että jo ennen kymmentä ikävuottaan lapsi ohjautuu tupakoijaksi tai tupakoimattomuuteen. Jos kodissa vanhemmat ja ensisijaisesti äiti tupakoi , niin lapsi tulee todennäköisesti tupakoimaan aikuisena. Kodin ravintokäyttäytyminen ja alkoholin käyttö vaikuttaa lapsiin . Kaikki lähtee kotoa ja oikeaa kehitystä muovaa koulu . Yhteiskunnan lainsäädäntö luo raamit , joiden sisällä toimitaan.

    Vai väitätkö, että 10- vuotias lapsi katsoo ärrän hyllystä, kas onpa halpaa tupakkaa, ostanpa askin? Tai kas onpa halpaa roskaruokaa , ostanpa bigmäcin. Tai , että maataloustuet ohjaisivat tuota käyttäytymistä? Ei, ei ja ei, vanhempien rooli on tärkein.
  2. Pitää ilmeisesti olla Työväen Tutkimuslaitos ennen kuin tulokset ovat luotettavia.

    Miksi sitten muissa maissa alv on huomattavasti pienempi kuin Suomessa ?

    Ketkä johtavat ekonomistit ja millaisia tutkimuksia ?
  3. Ruiskutuskierrokset jatkuvat, mutta maito on kaikenikäisten juoma. Se on halpaa perusravintoa, joka on oiva keino ehkäisemään osteoporoosia. Ko. tauti on nimenomaan aikuisten ja vanhuksien kansantauti.
  4. Nythän on puhe kauran terveysvaikutuksista, ei mistään lihasta. Tuet eivät tee ruokaa terveelliseksi, kuka niin on väittänyt ? Tukien avulla saadaan terveellinen ruoka kaikkien ulottuville, eikä vain rikkaiden demarien ja kokoomukselaisten.

    Äskettäin vetosin mielipiteisiin tupakan tuen poistamiseksi. Ei vaan saanut kannatusta. Pitää kuulemma ensin poistaa maataloustuet Suomesta.

    Kovin luulet ihmisiä karjaksi, jotka ostavat ruokaa vain alhaisen hinnan vuoksi. Onko se ajattelussasi merkki keskuskomiteajohtoisesta yhteiskunnasta. Vain keskuskomitean eliitti tietää mikä on kansalle parasta.

    Kovin on ohutta myös tietämyksesi terveellisestä ruoasta. Vaikka taitaa siihen sekoittua patologinen viha suomalaista maataloustuotantoa ja maanviljelijöitä kohtaan.
  5. Asiasta on tutkittua tietoa. Lue se niin ei tarvitse uskoa pintatietoon ja lööppimediaan.

    "HOLM, PASI – KIANDER, JAAKKO – RAUHANEN, TIMO – VIRÉN,
    MATTI. 2007. ELINTARVIKKEIDEN ARVONLISÄVEROKANNAN
    ALENTAMISEN VAIKUTUKSET. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen
    raportteja nro 200. 63 s. ISBN 978-952-5594-28-9 (NID, ISBN 978-952-
    5594-29-7 (PDF), ISSN 1456-3215 (NID), ISSN 1796-4776 (PDF)
    Tiivistelmä: Tutkimushankkeessa tarkastellaan elintarvikkeiden arvonlisäverokannan
    viiden prosenttiyksikön alentamista nykyisestä 17 prosentista 12
    prosenttiin. Muutos merkitsisi valtiontalouden kannalta noin 450 miljoonan
    euron verotulojen menetystä, josta noin 150 miljoonaa euroa korvautuisi
    veronalennuksen positiivisilla vaikutuksilla. Alv-muutoksen seurauksena elintarvikkeiden
    kuluttajahinnat laskisivat noin 3,5 prosenttia ja kuluttajahintaindeksi
    yhteensä noin 0,5 prosenttia. Kuluttajien reaalitulot ja yksityinen
    kulutus kasvaisivat myös noin 0,5 prosenttia. Elintarvikkeiden alv:n alentaminen
    hyödyttää erittäin selvästi pienituloisia kotitalouksia. Noin 40 prosenttia
    suomalaisista hyötyisi alv-alennuksesta enemmän kuin vastaavan
    suuruisesta tuloveroalennuksesta."

    Siinä se, pientituloiset hyötyisivät eniten, mikä on Keskustan politiikan keskeisimpiä tavoitteita.
  6. "9. Paistin kypsymisaika on noin tunti per kilo. Paisti ei kärsi jos aika ylittyy hiukan, ylikypsä paisti vaan sulaa suuhun nopeammin."

    Vaalirahoituksesta kirjoitettiin varmaankin tuhansia palstamillimetrejä. Rosvopaistin kypsymisaika on n. tunti per kilo. Mikä lienee vaalirahoituspaistin kypsymisaika, kun sen pituus mitattaan tunti per palstamillimetri ?

    Onko se sittenkin jo ylikypsä, vai sulaako anti vain jatkossa paremmin ? Odotetaanko nyt SAK:n vaalirahoitusilmoitusta vai kunnallisvaaleja vai näitä molempia ?
  7. Miten liha on moninkertaisesti tuettua verrattuna vihanneksiin ja juureksiin?

    Valistunut kuluttaja voi valita esim. näistä:
    http://www.kglehti.fi/vertailut/

    Kärki onkin juuri siinä, että kuluttajan pitää olla terveystietoinen eikä ostaa sitä mikä on halvinta. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Kun mukana on halvempia ravintoaineita, joista saadaan perusenergia tarve tyydytettyä, niin silloin on varaa satsata terveyttä edistäviin ruoka-aineisiin. Yksipuolinen ruokavalio on huonoin vaihtoehto olkoon se sitten kasvis- tai liharuokavalio.

    Ravitsemussuositusten mukainen lautasmalli on käytännön esimerkki oikeasta ravintokäyttäytymisestä:
    http://www.nutriciababy.fi/ruokatietoa/fi_FI/lautasmalli/
  8. Suomalainen maito on maailman puhtainta ja erittäin tarkasti testattua . Seuraavassa antibioottien käytön jälkeen tehtävä testi:
    http://www.valio.fi/maitojame/laatu03/tilatesti.htm

    Muualla maailmassa , tehotuotantomaissa, eläimiä ruokitaan antibiootteja sisältävillä rehuilla ennaltaehkäisevästi. Suomessa ja pohjoismaissa antibioottien käyttö rehuissa on vähäistä:
    http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_1998/1_1998/elaimille_kaytettavat_antibiootit_vaikuttavat_antibioottiresistenssin_kehittymiseen/



    Seuraavassa esimerkki maidon laadun tarkkailusta ja lypsyrobotin käyttämisestä:
    http://www.valio.fi/maitojame/markkinointi07/neuvonta_apu.htm

    Kuten jokainen voi todeta, niin maidon laatuun kiinnitetään todella paljon huomiota. Pitämällä maitoa ja tupakkaa samanarvoisina ollaan kyllä pahasti metsässä.

    Evira ohjeistaa ja valvoo elintarvikkeiden laatua :
    http://www.etl.fi/julkaisu/PDF/Maidontuotannon_HT7_220108.pdf

    Kirjoittajan mielestä nuo tahot eivät ole luotettavia, pitäisikö tarkastajana olla jokin SAK:n puolueeton toimielin ennen kuin elintarvikkeiden laatuun ja terveellisyyteen voidaan luottaa ? Keskuskomitea ehkä...
  9. http://www.fineli.fi/component.php?compid=2269
  10. Yksinkertaistettuna, heillä energian kulutus ja saanti eivät ole tasapainossa. Liikaa nautittu energia varastoituu rasvaksi verisuonten sisäseinämiin (plakki), sisäelinten ympärille ja ihon alle , muun muassa.

    Maitotuotteet ja maidon voi nauttia vähärasvaisena ja rasvattomana. Maitoa kannattaa juoda sen kalsiumin ja D-vitamiinin takia.
    http://www.valio.fi/portal/page/portal/Valio/Ravitsemus_ja_Hyvinvointi/maito_ravitsemuksessa10082006100618/maidosta_kalsiumia_ja_d_vitamiinia10082006102137
  11. Maatalouden tuotanto on Suomessa tehostunut tavalla , mikä hakee vertaistaan. 1960-luvulla maatiloja oli 300 000, 1990 -luvun puolivälissä 150 000 ja tällä hetkellä alle 70 000. Ruokaa tuotetaan silti vähintään sama määrä kuin aikaisemminkin.

    Ja vielä miten halvalla kaikki tämä tapahtuu. Maajussin tuntipalkka on huomattavasti palkansaajia alhaisempi . Suuresti moititut tuet kustantavat jokaista suomalaista kohti euron päivässä.

    En puolusta tukia mieluummin ottaisin rahan markkinoilta, mutta takaan sen , että ruoka ei tule suomalaisille halvemmaksi vaikka kaikki tuotaisiin ulkomailta. Ja yhden euron takia ei kannata taittaa peistä.

    "Kotimaisesta "ruokkimisesta" maajussi tekee vain pienen osan - kone- ja elintarviketeollisuus-, jakelusektori ja kauppa hoitavat pääosan riippumatta siitä, mistä raaka-aine tulee. "

    Miten mittaat tuon pienen osan ? Se taitaa perustua vain tuottajalle maksettuun raaka-aineen hintaan. Se ei ole oikea mittari eikä totuus. Luuletko tosiaan, että ulkomaat tuovat Suomeen raaka-aineita, jotka sitten täällä jalostettaisiin elintarvikkeiksi ? Tuonti täyttyy valmiista pitkälle jalostetuista tuotteista, jotka eivät ole halpoja.

    "Akkre"-logiikalla 0,4 % työllistetyistä hoitaa lääkärin hoidon lopuille 99,6 % suomalaista. Tosin kovin pienellä tuella. 0,01 % suomalaista jakaa oikeutta lopuille 99,9 % suomalaisista.. hyvin vaatimattomalla tuella. Ja niin edelleen.."

    Miten halpaa tuo mainostamasi lääkärin tai oikeusoppineiden työ on ? Kuka heidän palkkansa maksaa , ettei vaan veronmaksajat ? Mikä on yhden korkeakoulututkinnon hinta yhteiskunnalle ?

    "Yhteiskunnan panostus koulutukseen on erittäin suuri. Väitöskirjan hinnaksi tutkijakoulutuksessa tulee yleensä vähintään 100 000 euroa. Ylemmän korkeakoulututkinnon hinta ylittää opinto- ja asumistukineen keskimäärin 70 000 euroa. Peruskoulun ja lukion suorittaneen nuoren koulutukseen on käytetty lähes 70 000 euroa."

    En vastusta koulutusta millään tavalla ja luotan sen kasvua ja hyvinvointia tekevään vaikutukseen, mutta on myös tunnustettava sen kustannukset. Ja ne ovat tukea sille ihmiselle, joka kouluttautuu. Ei hänen tarvitse eikä kuulukaan maksaa rahoja takaisin vaan hyödyttää valmistuttuaan työpanoksellaan yhteiskuntaa.

    Samoin tekee maajussi , joka tuettuna tekee työtään yhteiskunnan hyväksi. Markkinatalouden kannattajien perusvirhe on luulla maatalous tehdastuotannon tapaiseksi yritystoiminnaksi. Ruoan tuottaminen muistuttaa enemmän sosiaalista palvelua kuin kovaa markkinataloutta.

    "Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä. [1]

    Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. [2] Teoriassa tämä tarkoittaisi sitä, että tuottaja eikä valtio päättäisi mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Tämä on siis suunnitelmatalouden vastakohta, missä valtio päättää mitä tuotetaan ja missä määrin. [3] Ei ole olemassa puhdasta markkinataloudellista yhteiskuntaa. [4]."

    Missä kohdassa otetaan huomioon luonnon , ympäristön kestokyky ja eläinten hyvinvointi?
  12. Keskustelija ei näköjään kehity , koska ei pysty myöntämään rasvan kuluttamisen ja nauttimisen tasapainon olevan keskeinen tekijä sydän- ja verisuonitautien kohdalla. Itse käytän päivittäin lähes kaikkia linkittämiäsi tuoteryhmiä sekä rasvatonta maitoa ja vähärasvaisia maitotuotteita. Kokonaiskolesteroliarvoni ovat alle viiden ja HDL-LDL- suhde todella hyvä. Juon maitoa puoli litraa päivittäin juustot ja jogurtit päälle. Turhaan toitotat meikäläisen kapea-alaisuutta. Sitä näyttää olevan sinulla, joka et tunnista maidosta muuta kuin sen alkuolomuodossa olevan rasvan.

    Kaiken perusta on , kuten jo aikaisemmin sanoin, saannin ja kulutuksen suhde. Se pitää olla tasapainossa ja siihen tarvitaan valistunutta kuluttajuutta. Sitä ei edusta maataloustukien syyllistäminen suomalaisiin kansansairauksiin.

    Nykyajan ihmisiltä puuttuu terveysosaamista ja aikaa itselleen, ja nimenomaan laatuaikaa. Se ei tarkoita juhlimista ja lorvimista vaan aikaa ja tietoa laadukkaalle kunnonhoitamiselle. Esim. rasvoja kuluttava ja peruskuntoa kohottava liikunta tarvitsee vähintään tunnin pituisen ,aerobisella tasolla tehtävän liikuntasuorituksen. Aerobinen taso tarkoittaa , kunnosta riippuen, liikkumista sykealueella 100-140 krt /min. Työhön pitäisi mielellään käyttää useita lihasryhmiä, jolloin harjoitus olisi tehokkaimmillaan.

    Anaerobinen, hapottava liikunta, ei polta rasvoja vaan hiilihydraatteja. Tosin siitäkin on hyötyä, koska poltetut hiilihydraatit eivät ehdi varastoitua elimistöön.

    Muista vielä päivittäisen energiatarpeen laskemiseen kuuluvasta perusaineenvaihdunnasta. Jos on suuri elopaino, niin päivittäisen energiatarpeen määrä tulee jo siitä yksin valtavan suureksi. Jos haluaa laihtua, niin kulutusta pitää lisätä ja energiansaantia pienentää. Katso myös BMI:
    http://www.sydanliitto.fi/testaa/fi_FI/painoindeksi/

    Kuten huomaat, niin suomalaisten kansanterveydellisiin ongelmiin ovat syynä aivan muut seikat, kun maito ja maataloustuet.
  13. Muistan juoda maitoa, mutta juon sen rasvattomana. Idea onkin siinä, että maitotuotteet ovat terveellisiä kun tietää miten paljon rasvaa kuluttaa päivittäin ja ottaa sen huomioon. Tiedän, että maitoa on alettu syyllistää sydänsairauksien lähteenä, mutta on haluttu unohtaa, että syyllinen onkin rasva, ei maito. Tieteellistä näyttöä siitä, että terveys olisi sitä parempi mitä alhaisempi on kolesteroliarvo, ei ole olemassa.
    http://www.maitojaterveys.fi/index.php?id=41

    Yhtä kaikki, mihin elintarvikkeeseen on sijoitettu nämä terveysvaikutteiset ominaisuudet ? Ei veteen , ei viiniin ei olueeseen, vaan MAITOON. Maitoa tuottavat suomalaiset maanviljelijät ja se MAITO on maailman puhtainta.
    http://www.valio.fi/maitojame/6_00/miten.htm

    http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valvonta_ja_yritt__j__t/alkutuotanto/

    Päivittäisen energian kulutuksesi voit laskea esim. seuraavalla ohjelmalla. Voit myös koota terveellisen ruokalautasen ja saat ohjeita päivittäiseen liikunnan harrastamiseen. Todennäköisesti työtehtäväsi hoituvat istuaaltaan.
    http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/index.pl?language_id=1


    Tuossa myös uudet ravitsemussuositukset, joita opiskellessasi kiinnitä huomiota päivittäiseen energian kulutukseesi. Se vaihtelee eri ihmisillä paljonkin ja samalla ihmisellä vielä paljon viikon eri päivinä. Muista myös se, että liikuntaharjoituksen vaikutus kestää vielä seuraavankin päivän jos harjoitus on ollut riittävän tehokas. Ts. se on kestänyt vähintään tunnin ja on aiheuttanut sykkeen nousua ja hengästymistä. Älä myöskään sorru ihmisille niin tyypilliseen oman harjoittelun yliarvioimiseen. Hyvä aie ei ole vielä toteutunut harjoitus.

    http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/FIN11112005.pdf
  14. Mikä tässä nyt oikein mättää. Maito on mainittu linkissä sivulla 8. useassa eri kohdassa tutkittuna terveysvaikutteisena elintarvikkeena. Siis MAITO!

    Vaikka tunnustaisi mitä poliittista väriä tahansa, niin MAITO on monenlaisina jalosteina terveysvaikutteinen tuote.

    Elintarvike voi olla terveysvaikutteinen vaikka sitä ei voida markkinoida ko. termillä . Ei myöskään pidä luulla, että nauttimalla tutkitusti terveysvaikutteisia elintarvikkeita, sairaudet paranisivat lääkkeenomaisella tavalla.

    Tosin multibene-tuotteet alentavat jo kohonnutta verenpainetta ja parantavat kolesterolitasapainoa.

    Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden syöminen liittyy terveelliseen elämäntapaan yhtenä keskeisenä tekijänä.

    Siis maataloustukien avulla tuotetaan suomalaista maitoa, joka on terveysvaikutteinen tuote jalostettuna.
    http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/terveytta_ruokakaupasta.htm
  15. Linkitä tutkimuksia...
  16. Laktoosittomat tuotteet saattavat sopia:
    http://www.maitojaterveys.fi/index.php?id=138

    Jotkut herkkävatsaiset voivat juoda Ilamajoen maitoa sellaisenaan:
    http://www.ilmajoenosuusmeijeri.fi/fi/prod_milk.htm
  17. Olen aina ollut maidon kannattaja.
  18. Jutun kärki onkin siinä, että maitorasvat eivät ole sydänterveyden kannalta riski. Rasvattomia vaihtoehtoja kannattaa käyttää mikäli päivittäinen energian kulutus ei riitä rasvojen polttoon.

    Vähäinen energiankulutus on juuri nykyajan terveysongelmien keskeisin syy. Nykyajan työnteko ei ole enää energiaa vaativaa koska työ tehdään pääosin istuen. Lisäksi autoistuminen ja jopa vapaa-ajan liikkumisen motorisoituminen lisää tätä energian kulutuksen vajetta.

    Keskeisin syy nykyisiin kansanterveysongelmiin on juuri tuo yllä kuvaamani, ei maataloustuet.

    Esim. maidon sisältämä kalsium ja imeytymistä lisäävä D-vitamiini on tarkoitettu ehkäisemään uusinta suomalaista kansantautia, osteoporoosia. Mutta kun sen ehkäisy vaatisi vielä lisäksi luuliikuntaa, luustolle iskuja ja tärähdyksiä aiheuttavaa liikuntaa, niin nykyajalle tyypillinen liikuumaton elämäntapa ei tue tätä. Esim. kävely ei täytä luuliikunnan kriteereitä.

    Maatalouteen liittyvissä töissä on vielä nykyäänkin terveyttä ylläpitäviä toimintoja vaikka koneellistuminen on niitä vähentänyt jonkin verran.
  19. Eihän jutussa ole kyse mistään tutkimuksesta, vai onko ?
  20. Missä siinä jutussa sanotaan, että suomalainen ruoka on kallista ? Varsinkin kun ajatellaan viljelijän saamaa korvausta, joka on murto-osa valmiin tuotteen hinnasta.

    Hintaa nostavat suomalaisen kaupan eurooppalaisittain suurimmat katteet sekä Unionin alueella korkeimpiin kuuluva ALV.

    Puhuiko näistä Pyykönen mitään ?
    21. 12 / 17
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt