pernaail

Vapaa kuvaus

Aloituksia

90

Kommenttia

332

  1. On huomattava se tosiasia, että Pyykönen arvioi, ei referoi tutkimustuloksia.

    Häneltä jää ,tuon lehtijutun perusteella arvioiden,käsittelemättä tilanne eteenpäin jolloin oma tuotanto on loppunut. Hän tekee päätelmänsä nykyisen markkinatilanteen mukaan, jossa Suomella on vielä omaa tuotantoa kilpailemassa tuonnin kanssa. Hintataso, jossa tuojat kilpailevat, määrittyy Suomen tuotannon mukaan. Kun se poistuu jää kilpailu vain tuojamaiden keskeiseksi.

    Tällöin hintojen lähtötaso on oleellisesti korkeampi, johon vielä tulee päälle Itämerilisä. Sehän on tunnetusti suurempi kuin välimatkoista kertyvä rahti.

    Oman kuvionsa muodostavat vielä suomalaiset tiukemmat elintarvikesäännökset. Esimerkkeinä vain maidon puhtausluokitukset , kananmunien salmonellavapaus ja viljojen kadmiumrajoitukset. Kaikki muuta Eurooppaa tiukemmat rajat vaativat ensin lainmuutoksen. Tosin rahallahan saa tietenkin suomalaiset mitat täyttävät tuotteet. Silloin hinta kuitenkin nousee, joten vaihtoehto on poissuljettu.

    Sekin olisi Pyykösen hyvä alisätä arvioihinsa, että ulkomailta tuodaan vain aluksi raaka-aineita. Kauppa kehittyy kuitenkin siihen suuntaan, että jatkossa tuonti keskittyy valmiisiin elintarvikkeisiin. Se vie myös elintarviketeollisuuden työpaikat.
  2. Pitää vieläkin jatkaa vaikka se turhauttaa, koska kakkrelta puuttuvat perustiedot maataloudesta ja näköjään käytännön elämästäkin. Henkilökohtaisuuksien kohdalla kannattaa katsoa siihen mopon peiliin kukako loan heittelyn ensin aloitti.

    Käytännön elämässä toimii sellainen erikoinen ilmiö kuin rahti. Näin ollen ei lyö leiville tilata lannoitteita Saksasta eikä Venäjältä. Belor Agro on niin pieni, paikallinen toimija Suomessa, että sen toimitukset eivät ole mikään kilpailuasetelma YARA:lle.

    Tilasin taannoin lannoitteita kokeilumielessä virolaiselta toimijalta. Hinta toi vähän etua, mutta toimitus takkuili pahemman kerran, ei sellaiseen ole varaa. Se on sitä käytännön elämää tilalla, eivät lannoitetonnit kulje kuuklerekalla.

    MTK selvittää Yaran ja kilpailuviraston kanssa hintoja:
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/05/fi_FI/MTK_tutkituttaa_lannoitehinnat/

    Näyttää nyt kakkren vapaan kilpailun hintoja laskeva teoria karahtavan kiville lannoitteiden kohdalla totaalisesti. Yhtä huonosti laskee vapaa kilpailu ruoan hintaa. Se vain ei yksinkertaisesti toimi maataloustuotteiden kohdalla. Ne on käsitettävä peruspalveluksi ihmisille aivan kuten sosiaali- ja terveystoimi. Vapaa kilpailu tai ulkoistaminen kiinaan laskee väistämättömästi tasoa.

    Keskusteluissa pitäisi tiedon olla kumuloituvaa, ilman sitä vuoropuhelu ei ole mahdollista. Heti alkuun tuli nimittäin todistetuksi se, että Unioniin liityttäessä maataloustuottajille maksetut hinnat laskettiin hallinnollisella päätöksellä. Hinnan lasku ei ollut seurausta viennin ja tuonnin avautumisesta.
  3. Keskustelu meni kyllä nyt sen tasoiseksi, että sopiva linkki tähän lopuksi on tämä:

    http://www.mopo-osa.com/kauppa/shipping.php

    Siinä on ikätasollesi sopivaa puuhailua.
  4. Kakkre on näköjään dieetillä:"Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista pienenee jatkuvasti ja kotimaisen osuus siinäkin vähenee ymmärrettävistä syistä. "

    Kaipa se pieneneekin koska tuottajille maksetaan entistä vähemmän suhteessa kuluihin. Tukien avulla pidetään kotitalouksien ruokakulut 12 prosentissa kokonaismenoista. Jos siirryttäisiin tuettomuuteen ja jokainen kuluttaja maksaisi ruoasta sen todellisen arvon mukaan, niin prosenttiosuus nousisi huomattavasti. Kilpailu ei pitäisi ruoan hintaa nykytasolla.

    Kakkre puhuu itsensä umpikujaan kun toteaa 2,1 miljardin maataloustukien olevan pieni summa. Tähän asti hän on pitänyt summaa korkeana ja riistona työtätekeviltä veronmaksajilta. Koeta nyt päättää kumpaa mieltä olet. Nyt kirjoittelusi muistuttaa valikoivine perusteluineen joukkotappeluun osallistujaa , joka lyö umpimähkään kaikkea mikä liikkuu. Lisäksi kirjoittajalta puuttu laajempi näkemys maatalouden ympäristövaikutuksista ja eläinten pidosta. Tyypillistä keskiverokaupunkilaiselle, joka näkee maaseutua TV:ssa ja hahmottaa maailmankuvansa iltasanomien avulla.

    Omavaraisuudessa Suomi on todellakin alituotantomaa, kakkren tilastot ovat vanhoja. Hän ei tiedä nykyisestä maito- ja lihakriisistä mitään. Sokerin todellinen omavaraisuus on tällä hetkellä 50 - 60 prosenttia ja siksi hinta vielä pysyy siedetävänä. Ilman omaa tuotantoa tilanne olisi toisenlainen. Onko jo unohtunut pari vuotta sitten tapahtunut sokerin hamstraaminen ?

    "Nalle sai mummon miljoonan köyhäinavustusta harrastukselleen, ruusutarha 1,2 tyttären miljoonaa. Siinä esimerkkejä miten suomi käyttää varojaan, kun terve järki ei ole konsultti. "

    Tuossa paljastuu markkinauskovaisen todellinen uskonto. Se on niin perisuomalainen pikkusieluisuus ja kateus. Vaikka itse olenkin Nalleen verrattuna köyhä en kadehdi hänen saamiaan tukiaan sentin vertaa ja maksan veroissani mielelläni sen euron per päivä, jonka maataloustuet kustantavat pekkaa päälle.
  5. Viljan hinta on Suomessa alhaisempi kuin muualla:
    http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=249&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=262

    Koska Suomessa maksetaan tuottajille vähemmän olisi myös panostuotteiden oltava maailman markkinahintaa alhaisempia, vastaavasti.

    Suomessa on tasna yksi lannoitevalmistaja , norjalainen YARA. Nyt viritellään sille kilpailijaa. Lähi-idästä aletaan tuoda lannoitteita, joiden hinta pitäisi olla n. 10 prosenttia alle YARA:n hintojen.

    Voitko antaa vinkkejä niistä useista muista lannoitevalmistajista ?
  6. En tiedä mitä ennenvanhaan viljeltiin ja mitäs olis se venäläinen mahorkka. Tuskinpa vaan kannattaisi yrittää edes kasvihuoneissa viljellä tupakkaa, ei löisi leiville.

    Aikoihan joku aloitella viininviljelyä Ahvenanmaalla. Se torppasi Fischer-Boel tylysti sanoen , että suomalaisen maatalouden vakavat vaikeudet ovat näköjään päättyneet. Ja sen vuoksi 141 joutaa poistua. Täytyy vielä odotella ilmastonmuutoksen suosiollista vaikutusta muutaman kymmenen vuotta.

    Lannoitteiden hinnoista vielä koska ketjussa on taitettu peistä niiden hinnanmuodostuksesta. YARA esitteli lannoitteitaan oikein kiiltäväkantisessa aviisissaan. Se ilmoitti, että globaalit markkinahäiriöt nostavat lannoitteiden hintaa. Ensinnäkin kaikki merkittävät lannoitteiden raaka-aineet ovat nousseet maailmanmarkkinoilla. Kuitenkin konserni saa Suomesta omista kaivoksista ja tehtaista fosforihapon pääraaka-aineet. Miksi ne pitää hinnoitella maailmanmarkkinahintojen mukaisesti kun niitä ei tarvitse ostaa maailman markkinoilta ? On väitetty, että Suomella on maakasusta pitkäaikaiset sopimukset, joten kaasun hintakaan ei ole noussut ratkaisevasti.

    YARA myöntää itsekin, että lannoitteiden hintaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä viljan hinta. Ts. kun suomalainen maajussi saa viljakilostaan enemmän kuin aikaisemmin, niin YARA haluaa siitä suuremman siivun kuin ennen.

    Tätä se monopoliasema teettää. MTK yrittää keskustelua YARAN kanssa ja tiedän miten siinä tulee käymään...
  7. Nimimerkki osta iltapäivälehdet, kopan ja tupakin perhepakkauksen ärrältä ja se tuntuu riittävältä kaupankäynniltä. Kyllähän tuolla setillä pärjää hyvin suraavaan puoleenpäivään, mutta kauppaa on toisenkinlaista. Seuraavassa on esimerkki S-ryhmän maatalouskaupasta , kirjoittajana Neilimo: "Maatalouskauppa Suomessa 2005
    –Maatalouskaupan arvo Suomessa on noin 1,9 miljardia euroa. Kokonaiskysyntä on pysynyt vakiona viime vuodet.
    –Tärkeimpien tuoteryhmien arvo:
    –Lannoitteet 183milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 50 %)
    –Kasvinsuojeluaineet 72milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 53 %)
    –Rehut 346milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 40 %)
    –Maataloustyökoneet 185milj. €(Agrimarket-ketjunosuus noin 42 %
    –Traktorit ja puimurit 250milj. €(Agrimarket-ketjunosuus traktorikaupasta 22 %, puimurikaupasta 65 %)"


    Lainasin inserttiin nimimerkin kakkre tyylilajia , ei kuulu allekirjoittaneen varsinaiseen kirjoitustapaan.

    Elintarvikekaupan piiriin kuuluu muutakin kuin riisi, kahvi ja citrus-hedelmät. Päivittäistavarakauppa ja lähituotanto ovat kuitenkin suomalaisen peruselintarvikehuoltoa. Siinä globaali kaupankäynti ei näyttele keskeisintä roolia.

    Suomalaisessa maataloudessa ei käytännössä ole ylituotantoa . Meillä on alituotantoa mm. maidossa, sokerissa, sianlihassa ja rukiissa . Sokerin kohdalla kävi niin, että tuotanto siirrettiin EU:n paremmille alueille vastoin alkuperäistä liittymissopimuksen ajatusta. Nyt sitten vaan jäämme odottelemaan koska sokerin hinta putoaa kilpailun lisääntyessä ja tuotantokustannusten alentuessa. Ei vaan ole vielä näkynyt.

    EU:n tutkimuskapasiteetti on varmasti suurempi kuin Suomella, mutta mitä se auttaa jos markkinatalous on ainoa direktiivi ? Tupakan tuotantoa , viinin tislausta ja rasvan dumppaamista kouluruokailuun tuetaan. Siinä esimerkkejä EU:n tutkimuksesta ja laatuajattelusta, jossa euro on ainoa konsultti.
  8. "Töitä ympäristön ja tuoteturvallisuuden eteen tehdään EU tasolla, ei Impivaara-Laukaa -akselilla"

    Mitä tuo tarkoittaa ? EU säätää tiety maatalouttakin koskevat lakinsa ja ympäristömääräyksensä. Ne toteutetaan paikallistasolla Impivaarassa ja Laukaassa. Ne määräykset vaikuttavat osaltaan elintarvikkeiden hintoihin. Ne myös lisäävät maanviljelijöiden kuluja.

    Tuosta eettisen tuottamisen ajatuksesta vielä se, että kilpailuasetelma toteutuu vasta silloin tasapuolisena, kun tuotantotavat ovat samanlaisia globaalisti. Ja tähän tarvitaan istitutionaalista sääntelyä, vapaa kilpailu ja markkinavoimat eivät sitä voi tehdä.
  9. "Nytkö kilpailuttomuus kelpaa syyksi, kun hän juuri aiemmassa viestissä selitti ettei kilpailu ole hyvästä vaan pitää tehdä itse ja ottaa synergiahyöty (?) itse? Hän murensi juuri oman teoriansa. "

    Mitä tuo oikein tarkoittaa ? Jos Suomessa ei ole maataloustuotantoa niin silloin ei tule kilpailuasetelmaa tuonnille. Tällöin lähtöhinnat muiden maiden välisessä hintakilpailussa tuonnille Suomeen asettuvat korkeammalle.

    Synergiahyöty tarkoittaa oman maataloustuotannon liitännäiselinkeinoja, kauppa, koneteollisuus, rahoitus jne.

    Uusklassisen talousteorian mukaisesti et laske mitään arvoa eettiselle tuottamiselle. Niin, eihän sitä voi mitata rahassa, joten ne arvot joutavat romukoppaan.

    Linkissä on lannoitteiden valmistuksen periaatteita:
    http://www2.lut.fi/kete/teke/teke/kklemola/2006-NPK-lannoitteet.pdf

    Kuten huomaat niin siinä tarvitaan myös öljyä.

    "Ongelma vaan taitaa olla siinä, että maakaasu maksaa muuallakin yhtä paljon kuin meillä - paitsi niillä joilla on omia luonnonvaroja, useita toimijoita markkinoilla ja valtio subventoimassa. Kun vielä vihjaisen, että Norjassa on runsaasti vesivoimaa (josta seuraa hyvin halpaa sähköä yllin kyllin), hän varmaankin osaa päätellä miksi Norjassa voisi olla halvempi tuottaa lannoitetta. "

    Tuossahan juuri se juju piileekin. Miksi norjalaiset eivät tuota sitä halpaa lannoitetta jokaiselle ostajalle ? Miksi YARAN myymä lannoite on kalliimpaa Suomessa kuin Norjassa? Mikä lienee hinta Hollannissa, jossa on omaa lannoitetuotantoa ? Vai onko sekin jo myyty YARA:lle?

    Lueppas viestini vielä uudelleen läpi, koska en ole kertaakaan puhunut kilpailusta ristiin. Vaan kilpailulla on erilaisia vaikutuksia riippuen markkinatilanteesta.

    Esimerkiksi kelpaa riisi. Tulevana syksynä riisin hinnat tulevat nousemaan Suomessakin . Syynä on tuotantoalueita kohdannut kato ja esim. aasialaisten kasvanut kulutus ja elintaso. Hyvinvoinnin lisääntyminen kehitysmaissa lisää ostovoimaa ja vaatimustasoa, jolloin palkkojen on noustava sielläkin. Kustannukset ja kasvanut kysyntä (paikallinen) nostavat hintoja. Halvat citrushedelmät, kahvi, sokeri jne. perustuvat paitsi edulliseen kasvuympäristöön myös edulliseen työvoimaan. Tulevaisuudessa kuitenkin ilmastonmuutos ja kehitysalueilla nouseva elintaso muuttavat tätä asetelmaa. Halvan ruoan aika on ohitse sekä ulkomailla että Suomessa.
  10. Seuraavassa lainauksessa on mielestäni hyvin kiteytetty erilaisten talousteorioiden suhde ympäristöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen:
    "Marxilainen talousteoria näkee ihmisen toiminnan eli tekniikan kehityksen vapauttavan luonnonvarat maksimaalisesti inhimilliseen käyttöön. Taloudellista toimintaa rajoittaa puutteet luonnonvarojen hyväksi käytön ja jalostamisen tekniikassa. Perinteinen uusklassinen talousteoria korostaa markkinoiden merkitystä taloudelliselle toiminnalle. Institutionalistinen talousteoria puolestaan painottaa erilaisten instituutioiden merkitystä taloutta säätelevinä ja ohjaavina tekijöinä. Vihreä talousteoria tuo ekologiset reunaehdot taloudelliselle toiminnalle. Kun yritystoiminnassa on jo opittu ottamaan huomioon asiakkaiden ja yhteiskunnan asettamat vaatimukset, nyt olisi opittava ottamaan huomioon vielä ympäristön asettamat vaatimukset."

    Maataloustuotanto on kiinteässä vuorovaikutuksessa ympäristön suojeluun hyödyntämällä luonnon kasvupotentiaalia. Jokapäiväinen ravinto on pystyttävä tuottamaan kestävän kehityksen kriteerein.

    Tämän vuoksi maataloustuotanto tarvitsee yhteiskunnan sääntelyä ja ohjausta. Jos jätämme kaiken tuotannon markkinavoimien, kilpailun ohjattavaksi, niin ympäristöarvot jäävät toissijaisiksi. Halvimmalla myyjä ei takuuvarmasti välitä ympäristökysymyksistä, koska niitä koskevat määräykset tuovat lisää kustannuksia.

    Marksilaisen talousteorian jäljet ovat nähtävissä Venäjällä, ja Suomikin osallistuu näiden jälkien siivoamiseen. Uusklassinen talousteoria , jota sinä näkemyksinesi edustat, on jäänyt ajastaan jälkeen. Sen seurauksena tapahtunut luonnon riistäminen on aiheuttanut mm. BSE:n , lintuinfluenssan, sikojen virustaudin ja yleensäkin eläinten huonon kohtelun teollisine tuotantomuotoineen. Ympäristöongelmia ei tarvinne kerrata, niiden jälkiä näemme päivittäin ympärillämme. Brasilian sokeriruokoviljelmillä tiedämme olevan työläisiä, jotka elävät vankileirien kaltaisissa olosuhteissa Kalasnikovin piippujen vartioimina.

    Vihreän talousteorian toteuttaminen ei ole mahdollista ilman institutionaalista ohjausta. Näiden instituutioiden nimi ei takuulla ole markkinavoimat tai vapaa kilpailu.

    Edellä kuvaamieni syiden vuoksi siedän sitä, että palkkani tulee maataloustukien kautta.

    Ao. linkissä on gradu sikataloudesta, hintaan vaikuttavista tekijöistä ja hieman EU:n maatalouspolitiikan historiaa. Se valottaa maataloustuotannon eroja esim. autojen valmistamiseen:
    https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/36248/sianliha.pdf?sequence=1
  11. Ei voi rinnastaa maatalous ja autotuotantoa. Maatalous elää luonnosta , on työvoimavaltainen , on tuoretuotevaatimus ja kauppa on päivittäistä. Kahvi esimerkkinä on huono koska se on säilyke-ja kuivatuote. Lisäksi sen viljely ei ole länsimaisten arvojen mukaisesti eettistä. Siksi se on halpaa.

    Mitä absurdiutta on CAP-hinnanalennuksessa ? Tarkempaa perustelua kaivataan, koska hinnanalennus on tapahtunut tosiasia.

    Seuraavassa mallissa tuki annetaan suoraan kuluttajille alempina veroina... Tarkempia laskelmia tämän linjauksen toteutuksesta ja seurauksista olisi hyvä esittää, koska nyt malli jää utopian tasolle.

    Öljyn hinnannousu ei vaikuta lannoitteiden valmistuksessa 50 prosenttia vaan Suomessa on helppo pitää korkeaa hintaa koska ei ole kilpailua. Miksi norjalaiset eivät sitten käyttäisi omaa "halvempaa" öljyä lannoitteiden tekemiseen kaikialle myytävissä lannoitteissa ? Ei tarvitse koska kilpailun puuttuessa voidaan pitää hinnat muualla korkealla. Onko EU:n kilpailuvirasto puuttunut asiaan ? Ei, eikä tule koskaan puuttumaan.

    Nämä uudenajan ekonomistit ja kilpailu-uskovaiset luulevat vapaan kilpailun toimivan samalla tavalla elintarvikkeiden ja laitteiden myynnissä. Nämä talousteoriat ova todella heppoisia ja nimenomaan teorioita. Esim. Kemiraa on vuosikymmenet kasvatettu veronmaksajien rahoilla ja maajussien työllä. Nyt nämä ekonomistit myyvät kaiken hetkellisten voittojen vuoksi. Käytännön elämässä tämäkin kauppa realisoituu tuottajalle konkereettisena rahanmenetyksenä. Kauppakorkeakoulun luentomonisteiden ja käytännön elämän välillä on valovuosien välinen matka.
  12. Nimimerkki ei tunne taloushistoriaa eikä ymmärrä EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, CAP:ia. Ei tuonti laskenut ruoan hintaa vaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan päätös pudottaa ruoan hinta tuotantokustannusten tasolle. Maanviljelijöille kuuluva palkka päätettiin samalla maksaa yhteisesti EU:n jäsenvaltioiden maksamista jäsenmaksuista. Se oli siis poliittinen päätös eikä tuonnilla ole hintoihin mitään merkitystä kun puhutaan samanarvoisesta tuotteesta.

    Kertaan vielä sen mitä seuraa suomalaisen tuotannon lakkauttamisesta ja ruoan ostamisesta ulkomailta. Hintojen laskeminen tässä tapauksessa vaatisi sen, että ruoan myynnissä olisi kilpailua. Jos Suomella ei ole maataloustuotantoa riittävästi niin ei synny mitään kilpailuasetelmaa. Meidän on pakko ostaa puuttuva tuotanto hinnalla minkä myyjä määrää. Markkinataloususkovaiset luulevat , että ulkomaat kilpailevat keskenään siitä kuka saa kaupat Suomen kanssa. Pienessä määrässä tämä voi pitää paikkaansa, mutta kuitenkin hintojen lähtötaso on oleellisesti korkeampi koska kotimainen tuotanto ei täytä markkinoita.

    Sama näkyy lannoitteen hinnassa kun kotimainen tuotanto on norjalaisomistuksessa. Omistaja määrää hinnat koska kotimaista myyjää ei ole. YARA on globaali pörssiyritys, jolla on käytännössä monopoliasema pohjolassa ja Baltiassa. Sen vuoksi lannoitteiden hinnat ovat nousseet viime vuoden aikana n. 50 prosenttia ja seuraava korotus on 15.6.2008.

    Kemirakaupan yhteydessä YARAN johto hehkutti synergiahyödyistä ja jakeluverkon tuomista kustannussäästöistä. Missä se hyöty näkyy ? Se näkyy kohonneina hintoina suomalaisella maanviljelijällä ja pörssikurssin vahvistumisena osakkeenomistajilla ympäri maapalloa. kts linkki:
    http://www.kemira-growhow.com/NR/rdonlyres/0D57DBA4-1017-44D7-9434-36C7AB7B3633/0/YaraAndKGH_fin.pdf

    Tätä kautta me suomalaiset pääsemme verovaroillamme (maataloustuet) kustantamaan norjalaisten hyvinvointia.

    Tämä ei sitten muuten ole mitään teoriaa vaan totisinta ja toteutunutta totta. Mutta mistäs minä mitään tiedän, minähän olen kotoisin maalta ja sen vuoksi tyhmä. Olen lisäksi loinen, tukijussukka, pussihousu, ituniska jne. keksi itse lisää...
  13. Kaupunkilainen voisi hieman laajentaa näkökulmaansa siitä miksi maataloustukia maksetaan. Meille tuottajille kyllä käy se, että saamme markkinahinnan tuotteistamme ja kulumme vastaisivat muun EU:n tasoa.

    Esim. norjalainen YARA osti suomalaisen lannoitevalmistajan Kemiran ja kuinka ollakaan lannoitteet maksavat meillä enemmän kuin Norjassa. Vaikka Norja on EU:n ulkopuolella , niin samoin kävisi EU:n sisäisissäkin kaupoissa.

    Kun ulkoistamme ruoan tuotantoa, niin seuraukset tulevat olemaan samankaltaisia. Kysynnän ja tarjonnan laki toimii silloin kun markkinavoimille annetaan täydet valtuudet. Siinä yhtälössä me suomalaiset jäämme aina häviölle.
  14. Muutamia näkökohtia siihen miksi meidän kannattaa itse tuottaa ruokamme eikä ulkoistaa sitäkin työtä. Suomessa on vastikään tavattu ensimmäinen sikojen virustauti PMWS-tapaus.
    http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet_ja_terveys/ajankohtaista/?id=852

    Sairaus on Suomessa tuiki harvinainen verrattuna muihin maihin. Suomen sikayrittäjät ry on huolissaan taudin leviämisestä, jota riskiä lisäävät Espanjasta Venäjälle suuntautuva transitioliikenne. Suomen kautta Veäjälle kuljetetaan porsaita yhä enenevässä määrin.

    Tuonnin lisääntyessä tämänkaltaiset ongelmat tulevat lisääntymään ja syrjäisen sijainnin vuoksi Suomi on tähän asti pysynyt eläintautien suhteen Euroopan puhtaimpana maana.

    Tuntuu siltä, että ihmiset eivät tajua rasvojen ja kolesterolin ominaisuuksia tarpeeksi syvällisesti. Seuraavassa linkissä on faktatietoa :
    http://www.kolesteroli-info.fi/mita_kolesteroli_on.html

    Kolesteroli on elimistön tärkeä rakennusaine: "Kolesteroli on elimistölle välttämätön rasva-aine, jota tarvitaan solujen seinämien rakennusaineena ja muun muassa D-vitamiinin, hormonien ja sappihappojen muodostumiseen. Ihmisen maksa tuottaa kolesterolia itse, ja lisäksi sitä saadaan eläinperäisestä ruoasta (kuten lihasta, maidosta, juustosta, voista ja kananmunasta)."

    Rasvojen määrän vähentäminen alle suositetun 30 - 35 prosenttia kokonaisenergiasta, ei tuo lisää terveyshyötyä. Ongelmaksi saattaa tällöin tulla välttämättömien rasvahappojen liian niukka saanti. Rasvat ovat tärkeitä solujen rakennusaineita,sillä esim. solukalvoissa on paljon rasvaa. Solut valmistavat rasvoista mm. hormoneja ja vitamiineja. Rasvoista saa energiaa ja ne toimivat lämpöeristeenä. Tuosta suositellusta 30 - 35 prosentin rasvaosuudesta kovien osuus ei saisi ylittää 10 energiaprosenttia.

    Rasvat ovat elimistön ensisijainen energialähde silloin kun fyysistä suoritusta tehdään aerobisella tasolla. Syketaso vaihtelee silloin , ihmisen fyysisestä kunnosta riippuen, 100 - 140 välillä. Tämä tarkoittaa juuri sitä työtehoa , joka on pääosin käytössä ruumiillisen työn tekijöillä. Esimerkkinä voi mainita rakennustyöt, siivoaminen, metalli- ja konepajatyö, korjaamotyöt , maataloustyöt jne.

    Nykyiset ravintosuositukset ovat liian ylimalkaisia siinä mielessä, että niissä ei huomioida erilaisia energiakulutusvaatimuksia. Luullaan erheellisesti, että kaikki olisivat toimistotyön tekemistä vastaavan energian kulutuksen mukaisissa työtehtävissä.

    Sen vuoksi ilmeisesti suhtaudutaan vihamielisesti suomalaiseen maataloustuotantoon ja sen tukemiseen, koska sen ei nähdä vastaavan oikeaa ja virallista tietoa terveellisestä ruokavaliosta.
  15. Tässä on tuoteseloste , onko huono tuote?
    http://www.laitilamuna.fi/omegainfo.htm

    Haluatko kanoille parempaa kohtelua ? Jos vastasit kyllä , niin se merkitsee kalliimpia kananmunia. Miksi ulkomailla kananmunat ovat halvempia, söisitkö ulkolaisia kananmunia raakana ?
  16. Eläinpohjaisten tuotteiden tuottamiseen tarvitaan peltopinta-alaa ja viljelyä lopulta enemmän kuin kasvikunnan tuotteissa. Siten kasvikilon kuormitus on paljon pienempi kuin eläinkilon. Maatalouden osuus kokonaispäästöistä oli hieman yli yhdeksän prosenttia vuonna 2001.

    Väärä rinnastus on tuo yllämainittu. Puhutaan tuotetuista kiloista kun pitäisi puhua tuotetuista kaloreista , energiamäärästä. Lisäksi "tutkija" mutuilee laivakuljetusten vaatimasta energiamäärästä, mutta ei laske mukaan kylmäketjua eikä alkuperämaan viljelyn aiheuttamaa kuormitusta.

    Olet tasan tarkkaan väärässä kun luulet tukien aiheuttavan ruokavalion vääristymän. Kyllä keskeisin virhe tapahtuu ihmisen korvien välissä kun hän syö liikaa ja epäterveellisesti. Siis liikaa energian kulutukseensa nähden. Vaatimuksillasi tähtäät siihen, että ruoka olisi kalliimpaa. Sehän kyllä meille tuottajille sopii vaikka kauppa ynnämuut vievät siitä noususta taas leijonan osan.

    Mistä tulee tuo luku 160 prosenttia ylituotantoa ? Suomihan on lihan alituotantomaa. Disperiinivertaus on aivan oikea kunhan vaihdat ongelmaksi ylensyönnin ja lääkkeeksi ruoan vähentämisen ja energiakulutuksen lisäämisen.

    Edelleen on lähtökohta on se , että ruoka on terveystuote oikein annosteltuna, mutta tupakka ei. Sen vuoksi on oikein lopettaa ensin tupakan tukeminen ja sen jälkeen ruoan tuotannon tukeminen.

    Kaikesta teksistäsi näkee, että uskot keskusjohtoiseen kieltoyhteiskuntaan, jossa yksilön vapautta rajoitetaan kielloilla. Valistunut ihminen osaa syödä oikein ei siihen tarvita mitään politbyroon ruokakuponkeja. On myös muistettava se, että Suomessakin on vielä ruumiillisen työn tekijöitä , joilla on kova energiankulutus. Kevyellä kasvisruokavaliolla tulee noutaja ennen pitkään. He ovat myös yleensä heikommin palkattuja eikä ole oikein rangaista heitä vielä ruoan haittaveroilla.

    Tässä vielä omega-3 kananmunien tuoteseloste, eivät ne nyt niin tappavia ole kun haluat uskotella:
    http://www.laitilamuna.fi/omegainfo.htm
  17. En ihannoi maataloustuotteiden dumppaamista kehitysmaihin, ja Suomi ei tee sellaista. Sianlihan tuotannon tukeminen on hyväksyttävää siinäkin mielessä, että kotimainen vaje täytetään ulkolaisella tuonnilla kuten nyt on käynyt. Miksi me tuemme maataloustuotantoa ulkomaille ja sitten vielä ostamme sitä . Voisimme itse tuottaa saman ja saada synergiahyödyt kotimaahan. Miksi ulkoistaa jotakin kun voimme tuottaa sitä itse ?

    Eihän lihansyönnissä ole ongelmana tuotanto vaan ihmisen liian vähäinen energiankulutus. On kulutettava se mitä syö, yksinkertainen resepti.
    Jos lihan tuotanto on kulutukseen nähden liian vähäistä niin seurauksena on hintojen nousu. Sitähän eivät kuluttajat toivo.

    Kolesterolissa on ratkaisevaa nimenomaan HDL - ja LDL- kolesterolin suhde. Molempia tarvitaan ja riittävä energian kulutus takaa sen, että rasvoja ei kerry ylimääräiseksi varastoksi. kts. linkki:
    http://www.tohtori.fi/?page=0950042&id=5570954

    Ei muuten pidä paikkaansa, että vihannesten rahtaamisella kaukomailta olisi parempi hiilidioksiditase kuin sianlihan tuotannolla.

    Tarkoitushakuisasti "unohdat" kotimaiset D-vitammiinin lähteen kuten maidon. Oliiviöljylle on olemassa hyvä kotimainen vaihtoehto, rypsiöljy. Omega-3 kananmunat haluat myös "unohtaa":
    http://www.kuluttajat-konsumenterna.fi/docs/kananmunat.htm

    Se siitä läpinäkyvyydestä...
  18. Lue viestini:eikä. Siinä on tupakkaverojen määrästä oikeat mittasuhteet.
  19. Ei ole mitenkään tekopyhää hyökätä tupakan kimppuun alkoholin sijasta. Ensiksi tupakan polttamisessa ei tunneta alkoholin lailla kohtuukäyttöä. Tupakointi on terveydelle vahingollista ensimmäisestä henkäyksestä asti. Alkoholin kohtuukäytön on jopa todettu edistävän terveyttä tietyllä tasolla.

    Toiseksi suomalaisen viljanviljelyn tuki kohdistuu pääosin rehuviljaan, joka on eläinten rehujen raaka-ainetta. Sitä kautta tuki on halvemman ruoan edellytys. Se on totta, että ulkomaisen viinin viljelyn ja sen tislaustuen saisi lopettaa, koska ylituotannon tukeminen on kallista.

    On myös totta, että sydän- ja verisuonitaudit ja alkoholisairastuvuus- ja kuolleisuus ovat suurimmat kansansairausryhmät. Näiden sairauksien syynä ei kuitenkaan ole maataloustuet. Seuraavassa linkissä on esiteltynä sydän- ja verisuonisairauksien riskipistetaulukko. Sen avulla voit laskea oman riskisi sairastua ko. tauteihin.
    http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/eteo/tutkimus/riskipiste/sydan_ja_verisuonitauti/

    Kuten huomaat näiden sairauksien taustalla ovat tupakointi, liikuntatottumukset, veren kokonaiskolesteroli ja verenpaine. Nämä kaikki osatekijät ovat yhteydessä toisiinsa aiheuttaen tietynsuuruisen riskin sairastua. Tässä yhteydessä voidaan havaita, että tupakointi on myös sydän- ja verisuonikuolleisuuden taustalla. Sen vuoksi pidän perusteltuna tukien lopettamista enkä näe sitä terveysterrorina tai tekopyhyytenä.

    Joku perusteli tupakoinnin oikeutusta sillä, että he ovat maksaneet veroja enemmän kuin tupakoinnista on haittaa. Ei pidä paikkaansa sillä tupakkaverot ovat n. 3,5 miljardia euroa ja tupakka- ja sydänsairaudet kuormittavat kansantaloutta vuositasolla n. 5 miljardia euroa. Kestämätön peruste senkin vuoksi, että lopettamalla tupakointi Suomesta kokonaan saataisiin vuositasolla aikaan n. kolmen miljardin säästöt kaikkineen. Samalla työn tuottavuus nousisi aivan uuteen kokoluokkaan.
  20. Pointti onkin siinä, että tupakka on haitallinen tuote. Kenenkään ei tarvitse tupakoida, ei köyhän eikä rikkaan. Syöminen sen sijaan on tarpeellista kaikille, ja sen tuottamisen tukeminen puoltaa paikkansa sosiaalisessa mielessä.

    On siis todettu, että tupakoimattomuus liittyy koulutukseen. Ei niinkään mikään tietty oppiarvo vaan pitemmälle koulutetut ovat saaneet enemmän terveyskasvatusta ja omaksuvat sen omakohtaiseksi terveyskäyttäytymiseksi vähemmän koulutettuja useammin. Siksi terveyskasvatuksen osuutta ja lainsäädäntöä pitäisi suomalaisessa järjestelmässä kehittää.
    21. 13 / 17
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt