pernaail

Vapaa kuvaus

Aloituksia

90

Kommenttia

332

  1. Mielenkiintoinen ajatus. Jos MTK ilmoittaisi SAK:n liittojen tavoin, että lomakuukausien alettua siirrytään tuotannon katkoksiin. Kesäkuun puolessa välissä tulisi kotimaisen lihan myyntikatkos kahdeksi viikoksi. Sen perään olisi parin päivän seisokkeja maidon myynnissä. Mikähän olisi tuottajien sietämä katkoksen pituus ? MTK olisi vuosia kerännyt lakkokassaa, josta tulisi avustusta.

    Koko kesä voisi olla viljan myynnin boikottia, ja vasta syyskuun alussa myytäisiin vanhaa varastoa pois uuden alta. Millaisia vaikutuksia näillä toimilla olisi maanviljelijöiden toimeentuloon lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ?

    Millaisia olisivat yhteiskunnalliset seuraamukset? Miten ulkomailta tuotu raaka-aine vaikuttaisi tähän skenaarioon? Olisiko maatalouden TUPO- järjestelmästä seuraavia sopimussakkoja ?
  2. Tässä linnki hinnoittelusta:
    http://www.turunsanomat.fi/talous/liite/?ts=1,3:1018:0:0,4:18:72:1:2007-03-27,104:18:448030,1:0:0:0:0:0:

    Tuottajan osuus on todella pieni. Pakkaaminen , kuljetus ja kaupan voitto vievät leijonanosan. Pakkaako tuottaja kurkut jo valmiiksi ?
  3. Täyttä sitä ihteään. Ei pidä paikkaansa. Tuollaisten provojen tueksi pitäisi löytyä näyttöä. Tuoppas laskelmat ja tutkimukset näytille, niin keskustellaan sitten aiheesta lisää.

    Tosin avauksessa onkin sana JOS. Tunnetusti ilman tätä sanaa lehmätkin lentäisivät.
  4. Huumorin lajista:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Sarkasmi

    Tuosta peräkammarista voin hieman valottaa - on kyllä tullut kierrettyä muailimaa hiukka laajemmin ja koettua elämää monenlaisissa kokemuspiireissä.

    Muuten pitäytyisin mieluummin asipohjalla ilman henkilökohtaisuuksia.
  5. Olen kyllä huomannut, mutta nyt halusinkin laajentaa näkemystä sen vaaroista suomalaisessa ruoan tuotannossa. Kahvin tuottajat eivät ole suuremmin rikastuneet tuolla erinomaisella , nautittavalla elintarvikkeellaan. Voitot menevät aivan muulle taholle.

    Samanlainen vaara , ja osin toteutunutkin, on suomalaisen viljan kohdalla. Se menee halvalla, eivät sillä tuottajat rikastu. Viljan kohtelu on bulkkituotteen kohtelua. Siitäkin huolimatta, että se on huipputasoa ja pidemmälle jalostettua tilalta lähtiessään kuin muissa maissa. Tämä ei kuitenkaan näy hinnassa.

    Pitäisi markkinoida paremmin ja jalostaa vielä pidemmälle tilatasolla. Mielestäni tässä on MTT:n tutkijoille tilaisuus tutkimuskohteena.
  6. Viljan hinnan pörssinoteeraukset siirtyvät välillisesti ruoan hintaan. Kallis vilja nostaa lihan tuotantokustannuksia ja sitä kautta lihatuotteiden hintaa tiskillä. Tosin maajussit eivät saa koskaan myymästään lihasta tuotantokustannuksien nousua vastaavaa korotusta. Osin sen vuoksi kuluttajalle tuleva ruoka kallistuu viiveellä. Kauppahan lisää osuuttaan jokaisen viljan hinnannousun perusteella vaikka sille ei kuluja koituisikaan.
  7. Tässä on esimerkki Venäjän vientitulleista ja Argentiina on juuri toiminut samalla tavalla:

    "Venäjä uhkaa sotkea maailman vehnämarkkinat

    Julkaistu: 19.10.2007 16:27

    stt

    Moskova. Venäjä suunnittelee 30 prosentin vientitullin asettamista vehnälle, kertovat venäläiset vilja-alan asiantuntijat. Vientitulli nostaisi vehnän jo ennestään korkeaa maailmanmarkkinahintaa reilusti.

    Venäjän hallituksen tavoitteena on hillitä nopeasti kiihtyvää inflaatiota. Viennin vähentäminen tullin avulla on omiaan pitämään aisoissa leipomotuotteiden hintaa kotimaassa.

    30 prosentin vientitulli supistaisi Venäjän vientiä 1,2-2 miljoonalla tonnilla kuukaudessa. Jos vientitullit asetettaisiin marras-joulukuussa ennen Argentiinan ja Australian satoa, maailmanmarkkinahinnat nousisivat räjähdysmäisesti, markkinatutkimusyhtiö SovEconin toimitusjohtaja Andrei Sizov arvioi.

    Venäjä on yksi maailman suurimmista vehnän viejämaista. Tämänvuotisesta 80 miljoonan tonnin vehnäsadosta riittäisi vientiin 12 miljoonaa tonnia.

    Vehnän pörssihinta on kaksinkertaistunut viime keväästä. "

    Globaalissa viljakaupassa yksittäisten maiden viennin esteet toimivat pörssihintaa nostavasti. Siitä ilmeisesti tulee HS:n pääkirjoitustoimittajan vaatimus vientirajoitusten poistamiseksi. Virhe on tapahtunut siinä, että raaka-aineiden kauppa on laajentunut maailman laajuiseksi. Pitäisi määrätä raaka-aineiden viennille ja tuonnille tuntuvat suojatullit.Jos ylimääräinen tuotanto jalostettaisiin kotimaisella tasolla ja vientikauppaa käytäisiin pelkästään jalosteilla, niin hinnanmuodostus perustuisi enemmän ruoan senhetkiseen arvoon. Ei tulevaan ennustearvoon. Näin saataisiin pois ainakin enin osa hintaspekulaatioista.

    Tässä mallissa kohdistuisi myös maataloustukien vaikutus enemmän kotimaiseen tuotantoon , jalostukseen ja kotimarkkinakauppaan. Nyt tuettua viljaa viedään ulkomaille ja pelurit rahastavat pörssihinnoittelulla. Esimerkki Matif viljapörssin vaikutuksesta hintoihin:
    http://www.fingrain.fi/www/fi/index.php?we_objectID=39

    On myös ihme ja kumma kun Suomessa maksettavat viljahinnat ovat aina muita maita heikompia. Onko tämä juuri Suomen suljettuja markkinoita kuvaava ilmiö? Välimatkasta Itämeren yli on myös ollut puhetta. Onko se todellinen syy? Miksi Atalantin valtameri ja Välimeri ovat paljon halvempia meriä ylittää ?
  8. Miksipä se on hyvä homma ?
  9. Suomessa tuotetaan maailman parasta ja puhtainta maitoa. Suomalaiset tuottajat voivat olla ylpeitä. Voidaan myös todeta, että maataloustuet ja tuottajille maksettu laatuporrastettu hinta toimivat.
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paakirjoitukset/03/fi_FI/hieno_tulos/

    Suomalainen maito on korkealuokkaista myös jalostuksen ansiosta. Maitoon lisätty kalsium ehkäisee kansantaudiksi noussutta osteoporoosia. D-vitamiinin lisäys auttaa kalsiumin imeytymisessä. Suomalaisessa ilmastossa ei D-vitamiinin lähdettä liiemmälti esiinny, koska aurinko näyttäytyy harvakseen vuoden mittaan.
    http://www.maitojaterveys.fi/index.php?id=19

    Lue erityisesti sinä, joka luulet, että aikuinen ei tarvitse maitoa tai , että maito on bulkkituote. Tämä ei ole kepupropagandaa, eikä tukien iltalypsyä.
  10. Maataloustuki maksaa jokaiselle suomalaiselle edelleen vain sen yhden euron päivää kohden. Eurossa on ympäristötuen osuutta muistaakseni n. 37 senttiä ja kohuttua 141-tukea alle 10 senttiä. Nämä suuret menetykset vievät veronmaksajat konkurssiin, ainakin jos valitusvirsiä on uskominen.

    Mitä tulee ympäristötukien takaisin perimiseen, niin se ei ole sopimuksen perusteella mahdollista. Seuraavassa linkissä on esitettynä maataloustukien valvonta ja virheistä seuraavat sanktiot , rangaistukset. Sivulta 14 alkavat ympäristötuen valvonta-asiat. Niissä ei puhuta mitään siitä, että tuet peritään takaisin jos muutoksia ei ole havaittu sisävesien tai Itämeren tilanteessa.
    http://www.finlex.fi/data/normit/25977-06044fi.pdf

    Maajussit ovat tehneet oman osuutensa sopimuksesta. Samaa me odotamme myös teiltä kuluttajilta ja veronmaksajilta. Jos haluatte meidän tekevän vielä enemmän , niin se maksaa.
  11. Ao. linkissä on teille maidontuottajille varmasti tuttu artikkeli siitä. mitä navetta saa maksaa. Siinä todetaan mm, että tyhjät lehmäpaikat ovat kalliita. Syökö sairaiden eläinten karsinoiden rakentamisvaatimus kannattavuutta ratkaisevasti ? Ja vielä niin, että maksettava hyvinvointituki ei riitä kattamaan investointia ?

    http://www.valio.fi/maitojame/talous08/talous08f.htm

    Seuraavassa on tiivistettynä esityksenä eläinten hyvinvointituen ehdot:
    http://www.k-maatalous.fi/Tiedotteet/Documents/Elainhyvinvointituki.pdf

    Heti perään Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen lausunto eläinten hyvinvointituesta:
    http://www.sey.fi/?20_m=859&s=13

    Siinä mm. väitetään toteen näyttämättä, että Suomessa toteutetaan poliittisella päätöksellä EU:n minimieläisuojelulakeja.


    Vantaa, Espoon, Helsingin ja Kauniaisen alueelta löytyy vuosittain n. 1500 heitteille jätettyä lemmikkieläintä:
    http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;226;227;38553;50337;50858

    Ei Suomen Eläinsuojeluyhdistys ole löytänyt näistä eläinsuojelurikoksista mitään moitittavaa... ??? Ei taida sopi poliittiseen agendaan ??
  12. Ovatko ns. hyvinvointi-investoinnit niin suuria, että niistä ei pysty mitään toteuttaa tällä tukitasolla?

    Vai kannattaako toimia satanen sieltä toinen täältä periaatteella ? Pienistä puroista koostuu isompi virta, mutta pyrokratiaa se tietenkin vaatii tuhottomasti.
  13. Taitavat olla paperitiikerien tekemiä nuo ehdot. Onko niissä ulkomailta tuotuja ideoita ?
  14. Tämähän on aivan uusi tukimuoto. Pitäisikö tulosten näkyä hokkus pokkus viliokkus , ikäänkuin taikatempun nopeudella ?

    Samoin on vesistöjen parantumisen laita. Vielä sekin, että maatalouden kuormitusosuus on historiassa pienin.
  15. Suomen maaseudun kehittämistrategia 2007- 2013 kertoo mm. seuraavaa:
    "Peltomaiden lannoitusta ja ravinteiden poistumaa kuvaavat taseet ovat
    parantuneet 1990-luvun alun tasosta vuoteen 2000 mennessä seuraavasti: typpitase on alentunut yli
    kolmanneksella eli 58 kiloon hehtaaria kohti ja fosforitase puolestaan on alentunut kolmannekseen eli 11
    kiloon hehtaaria kohti. Koko Suomi on luokiteltu nitraattiherkäksi alueeksi. Nitraattien määrä pintavesissä on
    alentunut 12,3 indeksiyksiköllä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maatalouden ravinnekuormituksen
    muutokset ovat hitaita ja ravinteiden kulkeutumiseen vaikuttavat monet tekijät mm. säätila. Vaikutukset
    vesissä näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua."

    Tuossa on koko villakoiran ydin. Toimistoneppailijat luulevat, että vesiensuojeludirektiivin vaikutus alkaa näkyä luonnossa heti kun painetaan näppäimistön enteriä.

    Teoretisointi maisemakonttoreissa on ei muistuta lainkaan elävän elämän todellisuutta. Terrori on eri asia kuin käytäntö sanoi entinenkin , itseoppinut painivalmentaja.

    Lannoitteiden käyttöä on tosin aina rajoittanut niiden korkea hinta. Ja hinta nousee edelleen kun Yara sai entistä suuremman monopolin.
  16. Tässä on hyvä linkki omistajaohjauksesta ja osuustoimtapohjaisesta yrittämisestä. Mietittäväksi jää miten paljon yksittäisellä maajussilla on sanavaltaa Atrian erottamisissa. Ainakaan jussien palkkataso ei ole syypäänä erottamisiin:
    http://www.pellervo.fi/otlehti/5_00/otyrit.htm

    Ei muuten pidä paikkaansa, että olisin vaatinut yhteiskuntavastuuta ainoastaan duunareilta. He ovat vain niin herkkähipiäisiä neitejä, että heti tulee käsilaukusta.
  17. Tuosta linkistä löytyvät kyseiset tilastot ja laskentaperusteet. Lisätietoja voinee soitella tutkija Jyrki Niemeltä. Yhteystiedot löytyvät MTT:n sivuilta, siitä vaan kyselemään todelliselta asiantuntijalta:
    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/AGRONET/Tilan_johtaminen/03/2_Kannattavuuskirjanpito
  18. Miten pienviljelijäyhdistys saa valtion tukea konehankintoihin ? Sinulla ei siis pitäisi olla valittamista , koska saat klapikoneen avulla nauttia valtion tuista.

    Nyt voit lisäksi saada EU-rahaa. Sitä saat, kun perustat pienviljelijäyhdistyksen kanssa monivaikutteisen kosteikon ja suojelet perinnebiotooppeja. Rahaa saat tämän linkin tietojen kautta:
    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=70782&lan=FI

    Paikallinen rekisteröity yhdistys voi vuodesta 2007 alkaen hakea erityisympäristötukea perinnebiotooppien ja monivaikutteisten kosteikkojen hoitoon. Yhdistykset voivat hakea lisäksi ei-tuotannollisia investointitukia monivaikutteisen kosteikon perustamiseen ja arvokkaan perinnebiotoopin alkuraivaukseen ja aitaamiseen vuodesta 2008 alkaen. Myös tässä tapauksessa investoinnin toteutuksen jälkeen edellytetään vastaavaa erityistukisopimusta kohteiden hoidosta. Yhdistyksen ei kuitenkaan tarvitse sitoutua ympäristötuen perustoimenpiteisiin.

    Tässä on vielä se etu, että yhdistyksen ei tarvitse sitoutua mihinkään muuhun ympäristönsuojelun lisätoimenpiteeseen. Etuna on myös yhteiskunnalle tehtävä talkootyö ja sen kautta ympäristön ja maaseutumiljöön säilyminen. Tämä on vielä yksi tapa lisää hyödyntää
    maataloudelle maksettavia tukia. Kannattaa ottaa kaikki hyöty irti siitä päivittäisestä tukieurosta, jonka jokainen kansalainen joutuu repimään selkänahastaan.
  19. Tuntipalkkalaskelma perustuu talousmatematiikkaan, ja sama laskutapa on käytössä muissakin EU-maissa. Näin vertailu on mahdollista vaikkakaan ei täysin yksi yhteen, varsinkin palkkataso vaihtelee maittain .

    Viisi euroa tunnilta on valitettavasti silkkaa faktaa.
  20. Hyvä juttu, olen samaa mieltä. Pahoittelen samalla ennakkoluulojani.

    Suomalaiset ovat tälläkin palstalla monesti osoittaneet pienen ihmisen sielun. Halutaan maatalouden tuet pois, ja vain kateuteen perustuen. Jos me emme hae EU:lle jäsenmaksuina maksamiamme rahoja takaisin, niin ne menevät joillekin muille. Toisille tämä ei kuitenkaan haittaa mitään, pääasia on se , että maajusseille ei tulisi mitään. Jäsenmaksuosuutemme ei pienene senttiäkään, vaikka kieltäytyisimme kaikista tuista.
    21. 16 / 17
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt