pernaail

Vapaa kuvaus

Aloituksia

90

Kommenttia

332

  1. Turve kasvaa 100 vuodessa 20 senttiä paksuksi kerrokseksi.Geologinen suo on 30 senttiä paksu, joka muodostuu 150 vuodessa.

    Turve uusiutuu lähes yhtä nopasti kuin puu. Metsä kasvaa päätehakkuukypsäksi 80 - 100 vuodessa.

    Miksi turvekerros pitäisi olla metrin, kaksi tai kymmenen metriä paksu ? Se voidaan hyödyntää jo satoja vuosia aikaisemmin.
  2. Maataloutta ja markkinoita tuntematon keskivertokuluttaja luulee maailmanmarkkinahinnan olevan jonkinlaisen maataloustuotteen perushinnan. Siis sellaisen hinnan , joka on kilpailtu oikealle tasolle kattaen tuottajan kulut ja katteen sekä antavan viljelijälle vielä palkankin .

    Ei se niin ole. Maailmanmarkkinahinta on spekulatiivinen hinta, joka perustuu paitsi oikeaan kulut huomioon ottavaan hintaan ,niin myös monet muut seikat huomioon ottavaan hintaan. Näitä ovat mm. valtioiden maksamat monenlaiset tuet, interventiohintataso, ylijäämäerät, satovaihtelut maailmalla ja pörssi. Vallitseva piirre maailmanmarkkinahinnassa on sen suuri epävarmuus ja suhdannevaihtelu.

    Jos ko. hintaan perustaa kotimaisen elintarviketuotannon , niin piru nokkii, kuten on tapana sanoa. On muiden maiden kupattavana.

    Usein mietin, että mahtavatko nämä ulkolaista tuontia ihannoivat , siis halpaa hakevat, ostaa aina omat ruokatarvikkeensa kauppojen ns. halpakoreista. Ts. niistä koreista, joiden tuotteissa on säilyvyyspäivämäärä lopussa tai lähellä loppua.

    Tätä ovat käytännössä maailmalla liikkuvat ylijäämäerät.
  3. Viestin sanoma ei ihan auennut, mutta eivät nuo ihailemasi älymystön saavutukset ole mitään huikeita menestystarinoita. Suomi on ajettu tytäryhtiötalouteen, jossa supistukset tehdään aina ensimmäisenä. On ostettu saksalaista ilmaa eikä mitenkään halavalla. Amerikkaan saatiin hakattua metsärahaa miljarditolkulla , olemme energiariippuvaisia Venäjästä ja Ruotsista jne...

    Jatka tätä älymystön menestystarinaa itse... huomaat, että tuo tietous ja tarina ei ole syvä vaan syvältä.
  4. Todella hyvä linkki, sietäisi kuulua jokaisen suomalaisen kansalaistietouteen. Parhaimmat siivut näyttää tulevan maidon ja lihan tuotantosuunnissa. Niissähän työnkin ja investointien määrä on suurin, joten tuskin kate loppuviimeksi paljoa sen parempi on kuin muissakaan tuotantosuunnissa.

    Elintarvikevähittäiskaupan myyntikate on lisääntynyt 2000-luvulla n. 25 prosenttiyksikköä. Ei tarvitse enää kysellä missä ne maataloustuet ovat. Olisiko tässäkin selitystä siihen, että vesiensuojelu ei ole edennyt. Rahat eivät ole kohdentuneet ympäristön vaan ympäristön kauppojen suojeluun.
  5. Kirjoitan vain ja ainoastaan omalla nimimerkilläni piste
  6. Mistä tempaisit tuon 300 ha ? Perustele. Onpa hienoa, että maatalouden vastustaja myöntää karjatilallisen työn kovuuden. Tähän asti on huudettu vain yhteiskunnan tuista.
  7. Enpä osaa muuta sanoa kuin, että mene keskustelemaan asiasta naapurisi kanssa ja tuo esille haitat . Esitä myös korjausehdotus tilanteeseen.
  8. En tunne maitoalaa riittävästi, joten en kykene vastaamaan. Saitin "kauna-asiantuntijoita" ei moinen kiinnosta, heidän mielestään maito on turhaa ja se maksaa liikaa. Ja tuottajat saavat liian suuren osuuden.

    Sinällään hinnan muotoutuminen on mielenkiintoinen ja ison rahan pelikohde...
  9. Löytyykö niitä perusteluita ja mikä on arvosana ? Vai onko hillitön kanuuna? Kovin on hiljaista asialinjalla?
  10. Nimimerkitön leimaa avaukset provoiksi, mutta ei pysty tuomaan esille yhtään ainutta faktaa, jolla pystyisi todistamaan väitteensä todeksi. Ei, niin ensimmäistäkään. Onko tämä tulkittavissa siten , että avauksessani olevat tosiasiat ovat silkkaa faktaa, Uutisvuotoa lainatakseni ?

    Kuten nyt tämän kertainenkin, ei ole löytynyt muuta kuin lipposmaisia tölväisyjä, ei asiaa.

    On hyvin tyypillistä , että myönnetään ilmastonmuutoksen olevan katastrofi, ja sitä vastaan pitää ryhtyä toimenpiteisiin. Mutta kun aletaan puhua siitä, että jokaisen pitäisi tehdä jotakin itse, niin johan muuttuu ääni kellossa. Ilmastotalkoisiin osallistumisen vaatimus tuomitaan provokaatioksi. Tehköön joku muu talkoot kunhan vain minun ei tarvitse tinkiä mukavuudestani.

    Sopivin renki kuluttajan mielestä näihin talkoisiin on maajussi. Senhän elukat ne paskovat reikiä otsonikerrokseen ja sen lannoitteet valuvat Itämereen. Kuluttaja on tähän syytön , tärkeintä on , että ruoka on halpaa.

    Kuluttajan vastuu loppuu siihen, että maksetaan verot , joilla sitten kustannetaan jättimäiset maataloustuet. Nehän ovat ylenmääräinen korvaus jussille uununpankolla makaamisesta.

    Kuluttajan maksamalla päästömaksulla , joka menisi suoraan tuottajalle, olisi etuna sen kohdentuminen päästövähennyksen toteuttajalle. Maataloustuissahan on se heikkous, että suurin osa siitä ohjautuu teollisuudelle ja kaupalle. Päästömaksu voisi olla yksi osa Nuorten Tuottajien lanseeraamaa "Reilun kaupan"-ohjelmaa.

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/lehdisto/stt-info/tiedote.jsp?selected=kaikki&oid=20081101/12262281905350
  11. Olipa ohut analyysi ja kustannuslaskelma päin hanuria. Heinänteosta puheenollen , et taitaisi saada tehtyä heinäseivästä. Montako teit nuorena päivässä ? Veikkaan , että et ensimmäistäkään.
  12. Ympärivuotinen laiduntaminen on juuri sitä suurinta metaanin vapauttamista. Suomen laidunnuskausi on maailman lyhin, siitä seuraa pienimmät metaanipäästöt.

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Palvelut/Tiedonhaku/Hanska/Tiedot?p_hanke_seqno=70194&p_kysely_seqno=&p_status=kaikki&p_kieli=FI

    On totta, että metaanipäästöt ovat vain pieni osa lannan kokonaisuudesta, mutta Suomen olosuhteissa myös kokonaispäästöt ovat maailman pienimmät. Oikeudenmukaisempi tapa olisi kerätä ylimääräinen päästövähennysvero kuluttajilta, joka koskisi kaikkia päästöjä. Vero olisi tietysti vastaavasti suurempi, sillä esim. lannan varastointi, käsittely ja levitystekniikat ovat merkittävä kustannuserä karjataloudessa.

    http://www.evira.fi/attachments/elaimet_ja_terveys/sivutuote/sivutuote_lanta.pdf


    Suomen maaseudulla yleisin lämmitysenergia on uusiutuvaa. Eniten käytetään puuta, mutta peltobiomassat, biokaasu ja maalämpö voittavat lisää alaa. Karjataloudessa fossiiliset lannoitteet ovat hyvin pienessä roolissa, päälannoite on karjanlanta.

    http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts89.pdf

    Kuten huomaat, niin suomalaisen karjatalouden ylivoima näkyy numeroissa ja tutkimuksissa , ei se ole uskon asia. Kannattaisi pudottaa ne citysuomut silmiltä ja ottaa asioista selvää, koska puuttuu käytännön kosketuspinta maatalouteen.

    Referoin sinulle muutamia kohtia Arja Talvilahden artikkelista:"Maidontuotantoa amerikkalaisittain".

    Maidontuotanto USA:ssa on tehokasta, toimii vapaan kilpailun ehdoilla ja on vähemmän säänneltyä kuin EU/Suomessa. Maidontuotannon lisäämiseen käytetään kasvuhormonia. Kiimat synkronoidaan , aloitetaan ja lopetetaan ruiskeiden avulla. Ruokinnassa käytetään siirtogeenistä maissia ja soijaa. Karjatilojen koko on 100 - 150 lehmää.

    Hormonia pistetään lehmään 10 - 14 vrk:n välein ja toimenpiteen ajaksi lehmän pää kiinnitetään suljettavaan etuaitaan. Jersey-karjalle käytetään keinosiemennyksessä sekstattua ts. sukupuolilajiteltua siemennestettä, koska Jerseyn sonnivasikalle ei ole markkinoita. Eläinten kloonaus on sallittua , mutta vielä kallista.

    Yleensä tiloilla oli lantaa varten avoin maahan kaivettu lantalaguuni. Wisconsinissa lantaa saa myös levittää talvella.

    Kuten huomaat, villiä ja vapaata, mutta varsin tehokasta. Millaisen arvosanan annat tuotannon ekologisuudelle ja eettisyydelle ? Vai onko se EVVK, sillä halpa kilpailtu hinta on tärkeintä ja samalla hyvän laadun tae.
  13. Mitä tarkoittaa, voisitko avata lausettasi: "Entä metaani+hiilidioksidipäästöt per eläinyksikkö? Koko elinkaarensa ulkona laiduntavat elukat ovat ympäristölle haitallisempia koska..

    Ei oikein avaudu minulle, joka olen maataloususkovainen. Sinä tosin vannot luonnosta ja käytännön ruumiillisesta työstä vieraantuneen uskonnon nimeen. Se uskonto nimeää suomalaisen maatalouden luontoa riistäväksi ja saastuttavaksi tehomaataloudeksi. Ja mikä vielä pahempaa, niin samalla tuo harhauskonto kuvaa ulkomaisen maatalouden kaikilta osin paremmaksi kuin kotimaisen. Useimmiten perusteeksi riittää se, että ulkomailla tuotetaan halvemmalla kuin Suomessa.

    Samalla tuo cityihmisten Hare Krishna toistaa maatalousvastaisia mantroja, johon he alkavat itsekin uskoa.
    "Hare Krishna -filosofiassa ei pyritä vapautukseen karmasta tai etsitä pääsyä taivaaseen, vaan päämääränä on herättää eloon uinuva rakkaus Jumalaan. Tämä rakkaus katsotaan olevan himon, kateuden, vihan, ahneuden, harhan ja hulluuden peittämää tässä aineellisessa elämässämme. Näiden asioiden summana väärä minätunto saa meidät luulemaan että olemme ainetta eikä pysyvää onnellisuutta ole olemassakaan."

    Nämä maatalouskaunaiset ovat kilvoittelussaan vielä tuossa himon, kateuden, vihan, ahneuden jne. peittämässä vaiheessa. Väärä minätunto saa heidät luulemaan, että kun maatalouden tukeminen loppuu, niin heille koittaa taivas, uusi huomen, halpa ja hyvä ruoka ilman maajusseja.

    Mantra: "Maatalous tuhoaa Itämeren, Suomen maatalous on tehomaataloutta, maataloustuet vievät veronmaksajat konkurssiin, tukijussukat makaavat uuninpankolla, vastikkeeton ympäristötuki, maatalous on syynä kansansairauksiin, maatalous tuhoaa Itämeren, Suomen maatalous on ... jatka mantraa , niin pääset nirvanaan, ja viikonloppukoppa kaljaa auttaa myös kummasti.
  14. Maatalouden osuus kasvihuonepäästöjen vähentämisessä on 16 % vuoteen 2020 mennessä. Se on kovaa faktaa, ja tämän päästövähennyksen kustannukset on jaettava myös kuluttajien harteille. Maajusseja ei voi vaatia taas talkoisiin ruoan syöjien puolesta. Nykyisissäkin talkoissa on iestä riittämiin.

    Sehän on selvää, että fossiilisten polttoaineiden ja lannoitteiden käytön vähentäminen heikentää tuottavuutta. Lannan käsittelyn lisävaatimukset syövät myös ohentunutta tulosta entisestään. Jostakin menetetty tulo on saatava takaisin ja mieluummin kasvun kera.

    Uusiutuvan energian tuottaminen tilatasolla vaatii investointeja ja valtion tukitoimia, jotta kannattavuus olisi mahdollista. Ei maatilaluokan energiatuotanto voi taloudellisuudessa pärjätä ydinenergialle. Ilmastostrategia kuitenkin vaatii uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä 38 prosenttiin.

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article55237.ece

    Ylläolevan artikkelin mukaan (vanha lähde) EU kieltää Suomelta lähes kaiken meillä olevien uusiutuvien energiavarojen käytön. Jäljelle jää enää ainoastaan puubiomassan , biokaasun ja tuulen hyödyntäminen.

    Sen vuoksi kannattaa ottaa käyttöön ruoan lisämaksu metaanipäästöjen vähentämiseksi. Päästöjä voidaan lisäksi vähentää myös luonnollisilla keinoilla, jotka kuuluvat nautojen ravitsemiseen:
    http://www.farmit.net/farmit/fi/08_foorumi/001_lehti/02_2_2008/fr0802s12-15.pdf

    Mielestäni meidän pitäisi ottaa tämän suuntainen malli esille neuvotteluissa EU:n kanssa Suomen päästövähennysvelvoitteiden yhteydessä. Vaatisimme ko. mallin ulottamista läpi Unionin elintarviketuotannon. Se olisi vastineena siitä, että emme saa käyttää esim. turvevarojamme uusiutuvien energioiden kiintiöön.

    Seuraavassa linkissä esitellään maaseudun uusiutuvien energiamuotojen strategia ja tuet:

    http://www.mmm.fi/attachments/5guynGgYN/5qSU7xxlL/Files/CurrentFile/Bioenergia_Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmassa.pdf
  15. Olen juuri tuosta omaan pesään paskantamisesta. Muualla maailmassa omaa maataloutta arvostetaan, Suomessa arvostellaan. Ja virkamiehet pyrkivät olemaan EU:iin paavillisempia kuin paavi itse. Jotakin käsittämätöntä orjakansamentaliteettia.

    Kun ulkomailla kulkee niin näkee todella rikkaita ihmisä ja todella köyhiä. Suomessa ei ole lähellekään niin suuria vaurauseroja, olemme todellinen tasa-arvolandia jo Euroopankin mittakaavassa. Täällä kadehditaan maajussien traktoreita ja puimureita... on niin pientä , niin pientä... varsinkin kaupunkilaisten , umpidemarien ja -sossujen näkökannat ovat kuin nokisaunan räppänästä .
  16. Mielestäni tukien yhä lisääntyvä irroittaminen tuotannosta on omiaan myös nostamaan maan hintaa. Enää kun ei aikoihin ole ollut mahdollisuutta saada myynnistä tuottoa. Tuottoa saa lisättyä ainoastaan lisäämällä eläinyksiköitä ja pinta-alaa. Karja-alaa en tunne riittävästi, mutta ainakin lannanlevitysalaa on oltava enemmän jos lisää eläinyksiköitä.

    Samaan suuntaan toimii myös karjanlannan levitysmääräysten tiukentaminen.

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22947&lan=fi


    Tukioikeuksia voidaan siirtää:

    http://lomake.mmm.fi/ShowFile?ID=24112&LUOKKA=985

    Järjestelmä on nyt aika joustava , mutta byrokraattinen.
  17. Nythän on kyse siitä , että maan hinta elää omaa elämäänsä, joka ei pohjaudu oikeaan tuotto-oletukseen. Pellon hinta perustuu siihen, että kannattavuuden parantamiseksi olisi saatava lisää peltoalaa. Tämä tuo illuusion siitä, että pellosta olisi pulaa, myyjän markkinat. Tämä tilanne ei taas päde sukupolvenvaihdoksissa , jossa jatkaja ostaa tilan omat pellot uudestaan. Korkeampi hinta kuuluisi maksaa vain uudesta lisäpeltoalasta. Lisäpinta-ala ei kuitenkaan tuo lisää kannattavuutta, koska pellon ostohinta on liian korkea tuottoon nähden.

    "Eikö sen tuen suuruutta harkitessa voisi ajatella, että viljan hinnan raju nousu vähentäisi hehtaarituen tarvetta?"

    Samoin on tuen laita. Heti puhutaan tukien laskemisesta kun viime vuonna viljan hinta kävi korkeammalla kuin aikaisemmin. Nyt kun se on pudonnut taas alle tuotantokustannusten, niin kukaan ei kysele tukimäärien noston perään.
  18. mutta kiinnittäisin muun ohella huomiota seuraavaan asiaan: "Jos viljelyn kannattavuus on Suomessa ihan kiikun kaakun, peltomaan on oltava täällä halpaa. Siis sen Ricardon mukaan. Ei kuitenkaan ole. Peltojen vuokrat ovat oudon korkeat ja kuolinpesää jaettaessa viljelyä jatkava joutuu maksamaan maltaita kaupunkeihin muutteneille sisarilleen. Jos maatalous on oikeasti kannattamatonta, miksi pellot ovat niin kalliita? Tätä ei kaupunkilaisjärjellä ymmärrä."

    Pellon hinta Suomessa on tosiaankin suhteettoman kallis sen arvoon nähden, panoshinnat peltojen tuottoon nähden aivan järjettömiä. Kuka Suomessa käärii liiveihinsä maatalouden tuotot ja tuet ?
  19. Nii´n liottele nyt päivät pääksytysten seesamin siemeniä ja manteleita saadaksesi kalsiumia. Maitotuotteista D-vitaminoituna se käy paljon helpommin. Mutta tietysti kaikki ulkomainen on parempaa ja fiinimpää eikä auta yhtään kotimaista maataloutta, joten sekin etu vielä.
  20. Brysselistä on tullut maidonjuontidirektiivi:

    http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/uutisetetusivulle/9F1DADA19783A811C225655A00300ADF?opendocument

    Seuraavassa on hyvä linkki (vaikka sinnä on yksi virhe) suomalaisen elintarviketuotannosta:

    http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/newsbyid/2E8A28DECD7B4B56C22565520041D966?opendocument

    Eivät mene tuet hukkaan terveyden kannalta. Valinnan vapaus on toki kaikilla, ja turha tulla valittamaan tuottajalle, jokaisella on vastuu omasta terveydestään.

    Valistuneen kuluttajan valintoihin vaikuttaa muukin kuin pelkkä halpa hinta.
    21. 8 / 17
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt