Vapaa kuvaus

Aloituksia

63

Kommenttia

2419

  1. Keskittyminen ei siinä suhteessa ole mikään ongelma: kysymys on uskostasi, jonka mukaan kukaan – itsesi mukaan lukien – ei ole jatkuvan ponnistelun arvoinen. Liittoudu kanssani määrätietoisesti tällaista petosta vastaan äläkä anna tämän nuhjaantuneen uskon vetää sinua takaisin. Masentuneista ihmisistä ei ole mitään hyötyä minulle eikä itselleen, mutta ainoastaan ego voi olla masentunut.”
    Kun jäämme passiivisiksi, emme koskaan edes pääse mukaan; jäämme portille. Pyörimme idean ympärillä että tämä ei ole sen arvoista.. Huomaa: Se ei vaadi ponnistelua. Meillä on mahdollisesti jokin idea kuinka paljon ponnistelua se vaatii tarkkailla ajatteluamme tällä tavoin, ja surullinen tosi asia on, että ajattelemme ettemme ole ponnistelujen arvoisia. Meillä on niin alhainen mielikuva itsestämme ettemme edes ajattele olevamme kykeneviä tekemään sitä, tai emme ajattele että Itsemme olisi vaivan arvoinen. Mikä onneton uskomus! Jos emme ole sydämestämme mukana alusta asti, olemme hyödyttömiä itsellemme. Jeesus sanoo että se on ”huijausta”, itse asiassa egon huijaus estää meitä edes yrittämästä. Hän painottaa ettemme anna lannistumisen työntää meitä taakse päin ja liittoutumaan Hänen kanssaan sitä vastaan.

    Kun saan itseni kiinni ajelehtimasta joitan tunteja tai päiviä, huomioimatta tarkkaavaisuutta tai tunteita jotka epämääräisesti häiritsevät, tulen huomaamaan sen jossain, jostain syystä, minun täytyy valita etten ole ponnistuksen arvoinen. Mikä tuo minut takaisin harjoittelemaan on sen tajuaminen, että olen todellakin ponnistelun arvoinen! Valitsen elää ilossa ja Jumalan tahto minulle on täydellinen onnellisuus.

    ”Älä tyydy vähempään ja hyväksy mitään muuta päämääräksesi. Tarkkaile mieltäsi huolellisesti kaikkien niiden uskomusten varalta, jotka estävät sinua sitä saavuttamasta ja jätä ne taaksesi. Arvostele omien tunteittesi perusteella miten hyvin olet siinä onnistunut, sillä se on arvostelun ainoaa oikeaa käyttöä.”(T-4.IV.8:4-6).
    Hän kertoo minulle että tarkkaile tunteitasi. Voin kysyä itseltäni:”Olenko iloinen?” Jos en, voin aktiivisesti aloittaa itsessäni prosessin joka selitettiin tässä. Tiedä niin ei tarvitse olla; mieti ajatuksiasi; seuraa tekemistäsi; muuta mielesi.
    Tämä on arvostelua egoa vastaan, tämä on kuinka tulen samaistumaan Itseeni sellaisena kuin Jumala loi minut.

    Yhdennessätoista kappaleessa Jeesus vakuuttaa meille että pystymme ja tahdomme tehdä tämän. Hän sanoo:
    ”Minä en ole erehtynyt. Sinun mielesi tulee päättämään että se liittyy minuun ja yhdessä olemme voittamattomia.”(T-4.IV.11:4, 5).
    Mielen tarkkaavaisuus on läksy jonka voimme oppia. Jos Jeesus pyytää meitä oppimaan, se merkitsee että kykenemme oppimaan sen. Jos Jeesus pyytää meitä oppimaan, hän myös näyttää meille kuinka. Olemme ponnistelun arvoisia! Ja palkintona on sellainen rauha ja ilo että sitä ei halua peittää egon alle enää koskaan.
  2. . Muuta mieltäsi ajattelemaan Jumalaa

    Viimeinen askel on varsin yksinkertainen: Muuta mielesi ajattelemaan Jumalaa. Idea mielen muutoksessa, tai uudelleen valinnassa, on pääasiallinen teema Kurssissa. Viimeisin osa tekstistä on otsikoitu: ”Valitse vielä kerran.” Se sanoo, ” Teet aina valinnan oman heikkoutesi ja sinussa olevan Kristuksen voiman välillä.”(T-31.VIII.2:3) ” Jokaisessa vaikeudessa, jokaisessa hädässä ja neuvottomuudessa Kristus kutsuu sinua ja sanoo lempeästi: ”Veljeni, valitse uudelleen.”(T-31.VIII.3:2).

    Useimmat ihmiset, kuullessaan tämän huomaavat kysyvänsä: ”Mutta kuinka teen sen?” Kurssissa useimmin annettu vastaus on että meidän ei tarvitse huolehtia siitä kuinka, meidän on ainoastaan oltava halukkaita. Se kertoo meille sen koska valitsemme mielemme muuttamisen, pienelläkin vaivannäöllä Pyhä Henki liittää oman voimansa meidän pyrkimykseemme ja tekee mahdolliseksi meille tehdä niin.

    Minulle, asia joka aina näyttää toimivan, vihdoinkin, on yksinkertaisesti puhua Jeesukselle (tai Pyhälle Hengelle). Kerron hänelle tarkalleen mitä itsessäni on meneillään; Mitä ajattelen;mitä tunnen;miten mahdottomalta se tuntuu; kuinka en tiedä miten tekisin sen(valitsisin uudelleen). Kun olen lopettanut puhumisen, jollain tavalla mieleni on muuttunut. En osaa kertoa kuinka se toimii, mutta se toimii.

    Jeesus on hyvin tietoinen kuinka vaikealta meistä tuntuu muuttaa mieltämme. Hän saman tien sanoo luvussa 4 ” Sen tekeminen saattaa näyttää vaikealta, mutta se on paljon helpompaa kuin yrittää ajatella vastoin sitä.”(T-4.IV.2:6). Siinä se, helpompaa kuin yrittää ajatella vastoin Jumalan mieltä. Hän selittää hieman myöhemmin: ” Sinun mielesi on yhtä Jumalan Mielen kanssa. Tämän tosiasian kieltäminen ja toisin ajatteleminen on pitänyt egosi koossa, mutta kirjaimellisesti pirstonut mielesi.(T-4.IV.2:7-8 ).

    Ajattelemalla Jumalaa vastaan, me toimimme luontoamme vastaan. Kurssi kertoo meille säännöllisesti että seuraamalla totuutta tai elämällä rakkaudessa on paljon, paljon helpompaa kuin elämällä egoa, koska rakkaus on se mitä olemme. Ei voi olla vaikeaa olla mitä olemme; ei voi olla läheskään niin vaikeaa kuin koittaa olla mitä emme ole.

    Jeesus, rakkaana veljenämme, sanoo että hän on syvästi tietoinen mielestämme. Hän haluaa meidän jakavan tietoisuutensa koska hän tietää että ainoastaan mielen tarkkaavaisuus ja valppaus vapauttaa meidät egomme virheestä.
    Tässä ovat askeleet mielen tarkkaavaisuuteen:
    Ole tietoinen... Tiedä... Mieti... Tutki... Muuta.

    Me emme tarvitse tarkkaavaisuuden puutetta

    ” Tarkkaile mieltäsi egon kiusausten varalta äläkä anna sen pettää itseäsi. Se ei anna sinulle mitään.”(T-4.IV.6:1,2).
    Kurssi pyytää meitä luopumaan aktiivisesta egon valitsemisesta, valinnoista jotka ehkä olemme painaneet muistiimme. Se sanoo että mielemme on kyvykäs tarkentumaan, nousemaan usvan yläpuolelle ja parantamaan itsensä ja muita. Se sanoo että tiedämme tämän mielessämme kun luovumme antamasta huomiota egollemme.
    Nyt, Jeesus sanoo ”Et ole kuitenkaan vielä tarpeeksi valpas egon vaatimuksien varalta”(T-4.IV.6:4) Ja taas hän toistaa ”Niin ei tarvitse olla”. Tässä tapauksessa, hän ei puhu nimenomaisista egon ilmennyksistä kuten surusta, syyllisyydestä tai ahdistuksesta. Hän puhuu koko tarkkaavaisuuden puutteestamme. Tarkkaavaisuuden tai valppauden puutteemme ei tarvitse olla. Tämä on jotain jonka voimme muuttaa, ja se on jotain joka meitä pyydetään muuttamaan.

    Tein uudenvuoden lupauksen olla enemmän tarkkaavainen ja valpas mieleni kohdalla. Suunnittelen kertaavani Työkirjan jälleen, käyttäen sen tukea saavuttaakseni tämän tärkeän kyvyn. Kun työskentelen saavuttaakseni tämän kyvyn, samalla opin olemaan syyttämättä itseäni siitä etten jo omaa sitä. Oppiakseni yhteistyössä tekemään egoni tekemättömäksi on se, miksi olen täällä. Voin onnitella itseäni koska liityn Pyhän Hengen opetussuunnitelmaan ja Hän on vakuuttanut että onnistumisemme on100% varmaa. Jokainen joka valitsee Hänen kurssinsa, läpäisee. Hän on hyvin kyvykäs työskentelemään heikentyneen oppimiskyvyn kanssa; minun ei tarvitse pelätä etten olisi kyvykäs oppimaan.

    Meidän pitää sitoutua Kurssiin

    T-4.IV.7:1  kertoo meille tämän ”Tottumus olla yhteydessä Jumalaan ja hänen luotuihinsa syntyy helposti”. Se ei varmasti näytä helposta meistä. Miksi ei?
    Tottumus on helppo muodostaa. Jeesus sanoo”...jos aktiivisesti kiellät mieltäsi liukumasta muualle.” Sana ”aktiivisesti” painottaa että meidän on tehtävä tietoinen valinta. Meidän on toimittava. Aivan liian usein olemme passiivisia mieluimmin kuin aktiivisia, annamme mielemme vain ”liukua muualle.” Kyvyn rakentaminen ”olla yhteydessä Jumalaan ja hänen luotuihinsa” on mitä olimme ennen, ja kyvyn uudelleen muodostaminen edellyttää säännöllistä, tietoista harjoittelua. Meidän pitää tulla aktiivisiksi mielemme liikkeitten suhteen. Meidän on sitouduttava kurssiin.
    Voimme ajatella ettemme pysty keskittymään, mutta Jeesus kertoo meille:
  3. Luvussa 2 Kurssi kertoo mitä se odottaa meiltä, mitä itse kutsun ”mielen tarkkailuksi”. Se aloittaa muistuttamalla että meitä ei pyydetä muuttamaan käytöstämme vaan meitä pyydetään muuttamaan mieltämme. Se on mielemme joka kuuntelee egoa ja valitsee olla kuuntelematta Pyhää Henkeä. Me voimme muuttaa tämän vaikka saatamme ajatellakin ettemme pysty siihen. Kurssi esittää prosessin jota seuraamme, prosessin jonka näen viitenä askeleena. (Kaikki viisi askelta on esitelty kohdassa T-4.IV.2:1-9 )

    1. Ole tietoinen tunteistasi

    ”Kun mielentilasi kertoo sinulle että olet tehnyt väärän valinnan – ja niin on joka kerta kun et ole iloinen...”
    Kurssi pyytää meidän olevan valppaina tunteistamme ja mielentiloistamme. Koska tahansa havaitsemme ilon vähyyttä, jotain on pois päältä. Olemme tehneet väärän valinnan mielessämme ja iloton mielentila on seuraus. Mielentilamme ja tunteemme palvelevat ” ensimmäisinä varoitus systeemeinä”. Ne ovat hälytyskelloja ja kertovat että olemme tehneet erheellisen valinnan. Iloton mieliala on mittari sille että meidän on kiinnitettävä huomiota mieleemme, ja muutettava sitä.

    2. Tiedä että niin ei tarvitse olla

    Toinen askel on, kun olemme tulleet tietoisiksi tunteittemme antamasta varoituksesta, on havaita tai tietää että ”niin ei tarvitse olla”. Ilo on aina mahdollinen. Tämä tunnetila, olkoon masennusta, ahdistusta tai jotain muuta, ei ole väistämätön. Se ei ole tullut vain mystisenä onnettomuutena.. Se ei ole ilmaantunut jonkin mielemme ulkopuolisen voiman tekemänä. ” Joka kerran” – huomio tämä: joka kerran - ”olet ajatellut väärin jostakusta Jumalan luomasta lähimmäisestäsi ja katselet himmennetystä kuvastimesta egosi tekemiä kuvia.”
    Mitä olemme tehneet? Olemme ajatelleet väärin. Jotain on suljettu mielessämme. Se ei ole mitään ulkopuolellamme; se on mielessämme. Tarkentaen, olemme ajatelleet väärin jostain veljestämme. Se voi olla joku toinen ihminen tai se voi olla me itse. Mutta joka kerta meillä on ollut virheellisiä ajatuksia jostain Jumalan luomasta. Olemme nähneet tämän luodun vähäisempänä kuin miksi Jumala hänet on luonut. Tämä ja vain tämä on ainoa syy ilon vähyyteen!

    Mitä enemmän harjoitan Kurssia, sitä enemmän huomaan pystyväni pysäyttämään itseni ennen kuin asiat menevät todella pahoiksi. Aiemmin tarvitsin syvän depression tai paniikin herättämään itseni tajuamaan faktan, että jokin on pielessä. Nykyisin, pystyn huomaamaan sen paljon pienemmistä vihjeistä ja vastaamaan niihin. Koska tahansa iloni ei ole täydellinen ( mikä on todellisuutta edelleen suurimman osan aikaa ) voin tehdä jotain asian eteen jos tahdon.

    Koska virheelliset ajatuksemme ovat syynä ilon puutteeseen, hyvä uutinen on että voimme muuttaa nämä ajatuksemme. ”Niin ei tarvitse olla”Jos ongelma on reaktiota rakkauden puutteesta, vastaus on yksinkertaisesti tukea rakkautta jota puuttuu. Aina on jotain mitä voimme tehdä tilanteelle; voimme muuttaa ajatuksemme.

    3. Mieti ajatuksiasi

    Kolmas askel aloittaa korvaavan liikkeen.
    ”Ajattele rehellisesti mitä sellaista sinä olet ajatellut mitä Jumala ei olisi ajatellut, ja mitä et ole ajatellut mitä Jumala haluaisi sinun ajattelevan.”(T-4.IV.2:4).
    Toisin sanoen, mieti ajatuksiasi. Väärin ajatteleminen on syy kadonneeseen iloosi, joten mieti, mitä nuo väärät ajatuksesi ovat voineet olla.

    On kaksi tapaa jolla ajatuksemme voivat vääristyä. Positiivisesti, voimme hyväksyä joitain egon ajatuksia omiksemme. Voimme ajatella hyökkäävästi, tai kieriskellä murheissa. Voimme ajatella olevamme arvottomia. Jollain tapaa havaitsemme itsemme tai veljemme vähemmän täydelliseksi Jumalan luomukseksi.
    Virheemme voi olla negatiivinen, pikemminkin hylkäävä kuin tukeva. Voimme sivuuttaa rakkauden, vastauksemme rakastavasti on puutteellinen omia tarpeitamme tai veljemme tarpeita kohtaan.

    Huomasin että omasin suuren vastustuksen tätä kohtaan. Ei ole vaikea ymmärtää mitä Kurssi pyytää meiltä, mutta ajoittain näyttää olevan varsin vaikeaa tehdä niin. En halua hyväksyä että ajatukseni ovat ehkä syy onnellisuuden puutteeseeni, eivätkä ulkoiset olosuhteet joita syytän. Kuitenkin, olen huomannut kun todella teen niin, löydän enemmän rauhaa.

    4. Katso mitä olemme tehneet

    Tämä askel on havainnollinen, looginen jatkumo edelliseen. Sen jälkeen kun olemme miettineet mitä virheelliset ajatuksemme ovat, voimme tutkia mieltämme, mitä olemme tehneet tai jättäneet tekemättä noille ajatuksille. Itselläni tämä näyttää muodostavan uutta voimaa tarkkaavaisuuteeni ajatusteni vaikutuksista., tehden minut tietoiseksi kuinka ajatukseni vaikuttavat tilanteeseen. Tämä askel, Pyhän Hengen ohjauksen alaisena, voi luoda lisää ymmärrystä sen suhteen mitä voin tehdä kun muutan mieltäni seuraavassa askeleessa.

    5. Muuta mieltäsi ajattelemaan Jumalaa
  4. Mieleesi ei oikeastaan ole milloinkaan juolahtanut luopua jokaisesta sellaisesta koskaan ajattelemastasi ajatuksesta, joka vastustaa tietoa. Pidät mielessäsi yhä tuhansia pelon murusia jotka estävät Pyhyyttä astumasta sisimpääsi. Valkeus ei voi läpäistä seiniä, jotka pystytät sitä estämään, eikä se ole koskaan halukas tuhoamaan sitä, mitä sinä olet tehnyt. Kukaan ei voi nähdä seinän läpi, mutta minä voin kiertää sen. Tarkkaile mielessäsi olevia pelon murusia, koska muuten et voi pyytää minua tekemään niin". ( T-4.III. 7:1-7)

    Jeesus sanoo että emme ole koskaan aiemmin vakavissaan yrittäneet tehdä mitähän pyytää., joka on: ”Laske irti jokaisesta ideasta joka on vastakkainen tiedolle.” Hän pyytää meitä yrittämään vakavissaan nyt. Hän sanoo että mielessämme on ”tuhansia pelon murusia” ja hän pyytää meitä ”tarkkailemaan mielessämme olevia pelon murusia” Tarkkaile mieltäsi Tästä on kyse, mielemme tarkkailusta.

    Pienet pelon muruset ovat niitä jotka estävät ”Kaikkein Pyhimmän” tulla mieleemme. Valo ei voi ”läpäistä seiniä jotka pystytät sitä estämään” . Tämä on se mitä meidän pitäisi tarkkailla, tämä on se mikä meidän pitäisi nähdä: nuo pienet pelon muruset joilla suojelemme mieltämme jättävät valon ulkopuolelle! Näin teemme egon.

    Tapa vapautua siitä on näissä sanoissa:
    "Kukaan ei voi nähdä seinän läpi, mutta minä voin kiertää sen. Tarkkaile mielessäsi olevia pelon murusia, koska muuten et voi pyytää minua tekemään niin".

    Jeesus sanoo, ”Minä voin kiertää nuo seinät, voin ohittaa egosi – mutta sinun pitää pyytää minua tekemään niin. Ja jos kieltäydymme katsomasta noita pelon murusia, me emme voi pyytää häntä kiertämään niitä. Joten avain ajatus tässä, se mistä kaikki muu riippuu on: Tarkkaile mieltäsi siellä olevista pelon murusista.. Tämä vaatii olemaan hyvin rehellinen itsellemme ja hänelle, olemaan piilottamatta mitään.(T-4.III.8:1-2).

    Huomasin ongelmakseni että otin kaiken tämän liian huolettomasti. Annoin mieleni vaellella egon vaikutteiden alaisena ilman että tarkkailin tai kyseenalaistin sitä. Työkirja valmentaa meitä kehittämään aktiivista kykyä keskittyneeseen tarkkailuun. Se harjoittaa meitä kääntämään ajatuksemme Jumalaan joka aamu ja ilta, jokaisena päivän tuntina, viisi, kuusi kertaa tunnissa ja vastustamaan jokaista egon ajatusta jonka havaitsemme. Havaitsin tämän kun ”todella yritin” tehdä mitä Työkirja sanoo, huomasin kuinka mestarillinen mieleni oli vältellessään tarkkailuani!

    Sitten Jeesus sanoo, ” Jos todella tahdot yrittää tehdä sen, olet ottanut ensimmäisen askeleen valmistaaksesi mieltäsi Pyhää astumaan siihen(T-4.III.8:3). Hän tuntee meidät liian hyvin ! ”Jos todella yrität tehdä tämän” hän sanoo. Vai teemmekö vain ohimenevän huomion ja sitten unohdamme? Jos ”todella yritämme” olemme ottaneet ”ensimmäisen askeleen”.

    Kun yritämme todella tehdä tämän, olemme valppaina jokaista egon ajatusta kohtaan joka tulee mieleemme, ja kohtaamme sen saman tien havainnossamme. ”Tein sen taas ja minun ei tarvitse tehdä, voin valita toisen tavan ajatella. Minun ei tarvitse antaa näitten ajatusten ravata mielessäni.” Sen sijaan että annat egon ajatusten ravailla siellä, pysähdy ja ajattele:” Voin tehdä tämän sijasta ihmeen!”

    Kuinka harjoitella mielen tarkkaavaisuuttani

    Kappale 4 ”Niin ei tarvitse olla” antaa hyvin selkeän selvityksen mielen tarkkaavaisuuden tai valppauden harjoittelusta. Ensimmäinen osa on mitä emme halua tiedostaa: ”Jos et pysty kuulemaan Jumalan puolesta puhuvaa Ääntä, johtuu se siitä, että valintasi on olla kuulematta sitä” Tämä valinta olla kuulematta on se mitä katselemme tarkasti. ”Asenteillasi, tunteillasi ja käytökselläsi osoitat, että hyvin mielelläsi toki kuuntelet egosi ääntä.(T-4.IV.1:2). Tämä on myös asia jota tarkastelemme.

    Tarkastelemme ajatuksiamme, tunteitamme ja käytöstämme huomataksemme tavat joilla kuuntelemme egoa.
    Myöhemmin kappaleessa 6 tässä luvussa, Jeesus sanoo että hän puhuu egosta kuin se olisi todellinen ” Olen puhunut egosta ikään kuin se olisi erillinen asia ja toimisi omaehtoisesti. Se oli välttämätöntä sinun vakuuttamiseksi siitä, että et voi huitaista sitä syrjään noin vain ja että sinun on käsitettävä miten suurta osaa ajattelustasi ego ohjaa.(T-4.VI.1:3,4). Tämä on se minkä hän pyytää meitä huomaamaan: kuinka paljon ajattelumme on ego johtoista. Me emme havaitse mitä teemme koska ego on mestari piilottamaan itsensä. ”Miten se voisikaan pitää yllä olemassa olonsa temppua, ellei se käyttäisi kuvastinten apua?”(T-4.IV.1:7)

    Ego häiritsee, huijaa ja harhaan johtaa tarkkaavaisuutemme ylläpitääkseen olemassaoloaan. Tämä on juuri se, miksi meidän täytyy katsoa mieltämme, tarkkailla sitä huolellisesti, olla kipuun asti rehellinen itsellemme ja ponnistella vakavasti tehdäksemme tämän. Se ei ole helppoa!
    Ego häiritsee, huijaa ja harhaan johtaa tarkkaavaisuutemme ylläpitääkseen olemassaoloaan.
  5. jatkuu
    Meidät on kutsuttu aktiivisiksi osallistujiksi ajatustemme muuttamiseen. Jeesus sanoo meille: ”Jos olet valmis luopumaan ajattelumallisi valvojan roolista ja avaamaan sen minulle, oikaisen sen hyvin lempeästi ja johdatan sinut takaisin Jumalan luokse.” (Katso T-4.I: 4:4-7 kokonaisuudessaan)

    Mitä itse huomasin oli että ensimmäiset askeleeni mielen tarkkaavaisuudessa olivat pinnallisia, eivät joitain syviä, pimeitä egon salaisuuksia vaan yksinkertaisesti kuinka raivokkaasti puolustin omaa (egon) ajatussysteemiäni. Ensimmäiset pyrkimykseni tarkkaavaisuuteen eivät osoittaneet muuta kuin oman vastustukseni valppautta ja tarkkaavaisuutta kohtaan! Jos olisit sanonut minulle, että huolellisesti välttelin katsomasta ajatusmalliani, olisin vastannut että siinä sinä erehdyt. Nyt tiedän, että niin oli, ainakin aluksi. Niin monia kertoja kun opiskelin Harjoituskirjaa, kävin harjoituksen läpi vain mielessäni sanoen: Ei nyt. Ajattelen tätä joskus myöhemmin.” Myöhemmin" ei koskaan tullut.

    On huolestuttavaa huomata kuinka yritämme tietoisesti eristää mielemme keskittyneestä tarkkaavaisuudesta. Kuuntelemalla egoa, meillä on monia ajatuksia joita haluamme säilyttää mielessämme tukien egoa; kuitenkin, olemme tuskin tietoisia noista ajatuksista. Jos tulemme tietoisiksi niistä, me voimme joko tuntea liikaa syyllisyyttä tai tajuta niitten mielettömyyden ja päästää ne menemään. Eli ajattelemme ne samalla kun kieltäydymme katsomasta niitä.
    Työkirjan harjoitus 136 (kappaleet 3-5) tekevät selväksi kuinka teemme tämän.

    Ne (Egon puolustuskeinot) näyttävät olevan tiedostamattomia vain siksi, että valitset niitten käyttöönoton niin salaman nopeasti. Valintaasi ei mene kuin sekunti tai vieläkin vähemmän, ja siinä samassa kun olet valintasi tehnyt, huomaat täydellisesti sen, mitä olet aikeissa tehdä ja jatkat ajattelemalla, että se on jo tehty. (OT Harjoitus 136. 3:3,4)
    Ego ei voi pystyttää puolustustaan tiedostamattomasti (OT Harjoitus 136. 4:1,2) ”Mutta sen jälkeen suunnitelmasi vaatii, että unohdat tehneesi sen itse, jolloin suunnitelmasi näyttää tapahtuneen omien aikomustesi ulkopuolella... (OT Harjoitus 136. 4:3). Uskon että se, mitä kutsumme tiedostamattomaksi mieleksi ei sisällä muuta kuin ajatuksia joista joskus olimme tietoisia mutta jotka olemme ehdoin tahdoin unohtaneet. Ohjelmoimme tiedostamatontamme ja sitten järjestelmällisesti unohdamme mitä sinne olemme ohjelmoineet.

    Henkilökohtaisena ohjauksena Helenille ja Billille, kerrottuna kirjassa ”Abcense from Felicity”, Jeesus osoittaa syyn, miksi meidän pitäisi vartioida mieltämme hyvin tarkoin. Hän sanoo:
    ”Pidät itsepintaisesti kiinni uskostasi, että kun et tietoisesti vartioi mieltäsi, se on täysin tiedostamaton. On aika miettiä koko sanaa tiedostamaton tai vartioimaton mieli. Tämä pelottaa sinua, koska se on pelon lähde...Vartioimaton mieli on vastuussa koko tiedostamattoman sisällöstä.”(Absence from Felicity,)

    Kurssi vastaa kysymykseemme kuinka mieli on voinut luoda egon aikoja sitten, sanoen meille, että tarkkaile mieltäsi nykyhetkessä. Se pyytää meitä katsomaan mieltämme nykyhetkessä nähdäksemme kuinka luomme egon nyt. Jos voimme vastata tähän kysymykseen, menneisyys ei enää merkitse. (Katso T-4.II.2:1-3 ja T-4.II. 3:1,4). Me ”teemme” egon nyt ja olemassa oleva hetki on se jonka tarvitsemme paljastamaan tekemämme egon ja valitaksemme siitä irti päästämisen. Tätä mielen tarkkaavaisuus tai valppaus pohjimmiltaan on.
    Kun ”pyydystämme” mielemme tekemässä egoa läsnä olevassa, seuraava askel on ymmärtää että ”mielen ei tarvitse toimia mainitulla tavalla” (T-4.II. 3:6) Meillä on voima valita toisin.

    Tässä on kohta johon yleensä juutumme. Kovin usein tuntuu siltä että olemme voimattomia vapauttamaan itsemme egon uskomuksista pelkoon, syyllisyyteen ja hyökkäykseen. Tässä Kurssi usein tuntuu kaikkein ”raivostuttavimmalta”. Se vakuuttaa että uskoni voimattomuuteen on vain yksi egon juoni jolla se saa minut kieltämään vastuullisuuteni ajatuksistani. Kaikki egon puolustuskeinot harhauttavat minut olemaan ottamatta tätä vastuuta. Mahdollisesti kiellän että egon ajatukset ovat mielessä tai että niistä on syytä olla vielä vähemmän huolissaan. Tai syyllistän itseni kun niitä on. Kunnes olen valmis ottamaan vastuun ajatuksista, antamaan itselleni anteeksi ne ja tiedostamaan mieleni voiman muuttaa niitä, ne näyttävät omaavan täysin oman voimansa joka on kaukana mahdollisuuksistani kontrolloida niitä.
    Mahdollisuus muuttaa kaikki nämä egon ajatukset näyttää niin uhkaavalta että yksinkertaisesti kestämme ne.

    ”Mieleesi ei oikeastaan ole milloinkaan juolahtanut luopua jokaisesta sellaisesta koskaan ajattelemastasi ajatuksesta, joka vastustaa tietoa. Pidät mielessäsi yhä tuhansia pelon murusia jotka estävät Pyhyyttä astumasta sisimpääsi. Valkeus ei voi läpäistä seiniä, jotka pystytät sitä estämään, eikä se ole koskaan halukas tuhoamaan sitä, mitä sinä olet tehnyt. Kukaan ei voi nähdä seinän läpi, mutta minä voin kiertää sen. Tarkkaile mielessäsi olevia pelon murusia, koska
  6. On semmonen kirja kun Lähdekenttä Siinä käsitellään noita sinun kysymiäsi juttuja.

    http://areena.yle.fi/radio/2649659 Anton Leikola viittasi tieteen tuntemaan aistiin kertomalla kuinka tietyn perhoslajin hajuaisti tunnistaa muutamasta ilmamolekyylistä kilometrien päässä olevan naarasperhosen. Jonkin ajan kuluttua noita perhosia on valtava määrä samalla alueella.
    Minusta tuo selitys ontuu. Jos kuvitellaan että vallitsee jonkinlainen tuuli tai edes ilmavirtaus jotta ilmamolekyylit liikkuisivat, ne liikkuvat tiettyyn suuntaan. Onko juuri siinnä suunnassa noita koirasperhosia erityisen paljon, jos onkin ne joutuvat kaikki lentämään vastatuuleen. Pystyykö ne siihen useiden kilometrien matkaan vastatuuleen lähes yhtaikaa etäisyydestä riippumatta
    Parempana selityksenä pitäisin jonkinlaista "eetteriä" ilmavirtauksista riippumatonta "ympäri säteilevää" viestintää. Onhan sellaisen ihminenkin keksinyt, miksi se eläimillä olisi mahdotonta.
    Etelä-Afrikassa laidunnetaan sikäläisiä hirviä metsästysturisteille valtavissa aitauksissa. Hirvet syövät vain tiettyn akasiapensaan lehtiä. Akasia kehittää lehtiin myrkkyä kun niitä syödään hyvin paljon. On kuitenkin mitattu myrkyn lisääntyminen myös aitauksen ulkopuolelta. Siis hirviaidan läheisyydessä akasian myrkkypitoisuus on suurempi kuin kauempana. Tämäkin juttu oli muutama vuosi sitten ylen teema areenassa oliko totta kuka tietää.
    Tietoisuus kuitenkin on rajatonta eli yhteinen, kysymys on sitä kuka osaa kuunnella?
    Eikä ole kysymys millainen "eläinlaji" kuuntelee.
    ps. minulle on "kanavoitu" aivan muutama viikko sitten jopa muutama tunti sitten puhutuista asioista, jopa niin että kanava on jatkanut äsken muualla käytyä keskustelua. Siis ei mitään tulkintaa vaan jatkoa keskustelulle.