Vapaa kuvaus

Aloituksia

50

Kommenttia

865

  1. Yksinäisyyden tunne on subjektiivinen, vaihtelee paikasta ja jopa vuorokauden ajasta riippuen. Kun osallistun tilaisuuksiin missä kaikki muut ovat jonkun mukana, kieltämättä tulee ulkopuolinen, yksinäisyyttä korostava tunne.
    Eron alussa kun se tyhjä olo oli pahimmoillaan, mielessä oli usein erään ystäväni tokaisu "kyllä minä paikkani tiedän - sitä ei ole, ei missään enää"
    Molemmat olemme siitä suosta nousseet, tosin eri lähtökohdista. Nyt on rauhallinen hyvä olla, onnekas olen niin paljosta.

    Tuo että kuolema olisi ainoa ratkaisu kertoo mielestäni sen tason yksinäisyydestä, että vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa on ihan liian vähän ja ajatukset ovat kuin umpiossa. Ratkaisukeskeiseen pohdintaan, voimat eivät yksin riitä.