Vapaa kuvaus

Aloituksia

8

Kommenttia

264

  1. Kaikkihan me aikuiset tiedetään että 14 vuotta myöhässä on sama asia kuin yhden päivän etuajassa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Taitaa pörssisähkön hinta huidella jossain 0 snt per kwh tasolla. Kummasti se hinta on muuttunut puolen vuoden sisällä. Pieni 58 nron päävärkki ei sitä ymmärrä. Oma sähköpolkupyöräni on kellarissa. Ja aika täydet latingit akussa. Pian voisi avata pyöräilykauden. Kelin puolesta ei ongelmia. Maanantaina vaihdatutan Volvooni kesärenkaat alle. Aika sliksejä kumit ovat mutta yhden kesän niillä voisi vielä ajella hurruutella. /Jimmy
    kesä tulossa. Tai keväthän se vasta on
    mungo jerryn kipale "in the summertime" vuosi olkoon siis 1970
    https://www.youtube.com/watch?v=qwIj_vuxdrQ
  2. ei verottaja halua tiliotteita. Hyvä että muistat hankintahinnat ja ostopäivät ulkoa. Se riittää. Toinen menetelmä on käyttää hankintameno-olettamaa. Minä myin viime vuonna pois findan puhelinosakkeet. En tarkkaa ostovuotta edes tiennyt. Arvo-osuustilillä roikkuivat pelkkinä numeroina ilman ostovuotta. Verottaja lähetti minulle kyselyn että ilmoita ostovuosi ja hankintahinta tai käytä hankintameno-olettamaa. Minulla ei niistä findan osakkeista mitään alkuperäisdokumentia ollut. En tiennyt ostovuotta enkä hankintahintaa. Järkeiltiin kuitenkin varainhoitajani kanssa että on ne ainakin 10 vuotta olleet omistuksessani. Alle 10 vuotta omistetuilla osakkeilla hankintameno-olettama on 20 % myyntihinnasta. Yli 10 vuotta omistetuilla osakkeilla 40 % on hankintameno-olettama. 40% tarkoittaa vähemmän veroja. Tietysti käytin 40% olettamaa jonka ilmoitin verottajalle ja ilman edes ostovuotta. Kesti jonkin aikaa ja sain verottajalta veromaksu-laskun ilmoittamani 40% hankintameno-olettamani mukaan. Maksoin verot pois. Homma oli siinä. Turha sinun Cee on kysellä pankilta ikivanhoja ostohintatietoja. Laitat vain siihen verottajan kyselyyn ne hankintahinnat jotka muistat ulkoa. Otat kopsun siitä täyttämästäsi lomakkeesta itsellesi ja sitten toimitat verottajalle korjatun lomakkeen. Postitse tai sähköisesti. Jos tappiota on tullut niin et tietenkään käytä hankintameno-olettamaa. Ethän halua maksaa turhia veroja /Jimmy R.

    https://www.veronmaksajat.fi/neuvot/henkiloverotus/sijoittaminen/myyntivoitot-ja-tappiot/2023/myyntivoitto-/#3dafb7bc
  3. onneksi ei ollut isompi summa joka katoaa omille teillensä. 32 euron takia ei kannata tapella.
    Se minne teidän perheelle kuuluvat 32 euroa loppupeleissä menee sitä et tule koskaan tietämään. Jos menee hyvänteleväisyysjärjestölle kuten toivot niin hyvä. Joku sen kuitenkin nappaa.
    Voi olla että itsekin äänestän eduskuntaan reipasta energistä naista tulevana huhitikuun sunnuntaina. Tuleeko valituksi on toinen juttu. Äänestykriteerini valintojen suhteen voivat nekin vielä muuttua. Onhan tässä vielä aikaa pohdiskella.

    Usein pohditaan tuleeko valtionvelat maksaa takaisin. Ainakin siitä saa hyvän maineen. Suomikin on ollut hyvä ottamansa lainan takaisin maksaja. Siitä tosin jo aikaa. Maksanut myös sotakorvaukset sodasta jonka toiset aloittivat. Senkin teki ainoana maana.

    Yhdysvallat rahoitti Euroopan maita sota- ja jälleenrakennuslainoilla ensimmäisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen. Vuonna 1931 Yhdysvallat myönsi maailmanlaajuisten talousvaikeuksien vuoksi Euroopan maille vuoden lykkäystä lainojen maksuun ns. Hooverin moratoriolla. Sen jälkeen useimmat maat lopettivat lainojensa lyhentämisen. Vain Suomi maksoi lainansa täysimääräisesti takaisin. Hyvä Suomi.

    Euroopassa käytiin 1803-1815 Napoleonin sodat. Useilla mantereilla ja tietysti Europpassakin. 3,5 miljoonaa sotilasta kuoli. Sota päättyi Waterloon kylän taisteluun 12 km Brysselistä. Napoleon antautui. Eräänlainen maailmansota sekin. Sodat piti rahoittaa. Sotakone ei toimi ilman rahoitusta. Sota nieli rahaa suhteellisesti paljon enemmän kuin nykyisessä Ukrainan sodassa on mennyt, Valtiot ja hallitukset ottivat velkaa valtavia määriä. Vastikkeeksi rahan lainaajat saivat hienosti kirjaillut velkakirjat vahasineteillä ja allekirjoituksin. Annat rahasi ja saat paperinpalan pantiksi . Onkohan velkojat saaneet antamansa rahat lunastettua itsellensä takaisin. Ja onko sillä enää isosti merkitystäkään. Harva kahdella jalalla kävelevä elää 220- 250 vuotiaaksi.
    /Jimmy
  4. hyvinvointivaltio on alati muuttuva oloitila. Jos lihaa ja verta oleva ihmishoitajia ei saa palkattua edes isolla rahatukolla kun riittävästi työvoimaa ei ole tarjolla täällä koto Suomessa eikä ulkomailtakaan tuotavissa silloin on siirryttävä robottihoitajiin.

    Sellaiset ihanat robottihoitajat eivät tarvitse edes palkkaa. Riittää että paristot ja akut ladataan riittävän usein. Komentokeskuksesta käsin hoitajaoperaattori valvoo miten robottihoitajat pärjäävät hoitotyössänsä. Ja pärjääväthän ne. Hoitajamitoitus ei ole 0,7 vaan täydet 1.0 ja 24/7/360 tehoilla.
    Robotti ei haaveile 30 tunnin lepsuilutyöviikosta vaan kykenee tekemään 168 tunnin työvikkoja suurella ilolla. Eikä koskaan edes äksyile avustettavallensa. Ja voihan sinne kotiin tuoda useammankin hoitajarobotin jolla on spesiaali osaamisensa. Hoitajamitoitus voi olla vaikkapa 6.0 tai enemmän. Tosin silloin voi tulla jo ahdastakin jos asunto on pieni.
    Videolla 82 vuotias Etelä-Korealainen rouva Jung-ja Park ja hänen robottihoitajansa.
    Hauskaa tuntuu olevan siellä kotona. https://yle.fi/a/74-20024722

    /Jimmy
  5. Listaamattomien ja pörssiyhtiöiden erikoissuhde on mielenkiintoinen verotusnäkökulmasta katsottuna, Jos listaamaton yhtiö omistaa yli 10 % pörssinoteeratun yhtiön osakkeista niin listaamaton yhtiö katsotaan tytäryhtiöksi. Silloin pörssiyhtiöstä saadut osingot ovat verovapaita listaamattomalle yhtiölle. EU:n kaksinkertaisen verotuksen estävä direktiivi määrittelee niin. Kansainvälinen käytäntö., Nyt yksi esimerkki. Kiinteistösijoitusyhtiö Kojamon oyj :n omistaa useampi ammattiliitto. Kojamo oyj on pörssiyhtiö ja omistavat ammattilitot 10 % säännöllä ovat tytäryhtiöitä. Kojamon osingot ovat silloin verovapaita omistaville ammattiliitoille. Kun Kojamo Oyj vuonna 2018 listautui pörssiin niin pika pikaa ammattilittojen johtajat saivat muhkeat palkankorotukset. Osa osingoista siis valutetaan johtajien palkkoihin. Ei Kojamon ja ay-pomojen etu ole myydä kansalle halpoja asuntoja. Ay-liike on vain yksi esimerkki. Sitä samaa osinkoleikkiä harrastavat kaikki institutionaaliset toimijat. Me tavalliset piensijoittajat jotka omistamme pörssiosakkeita maksamme 30 % luokkaa olevan pääomaveron voitto-osuudesta kun myymme osakkeemme pois. Asialle ei kansallisella tasolla voida tehdä mitään muutoksia. Ensin pitäisi kumota EU kaksinkertaisen verotuksen estävä direktiivi ja kansainväliset sopimukset verotuksesta.
    Li Andersonkin puhuu usein siitä että listaamattomien yhtiöiden osingot tulisi laittaa verolle. Se ei onnistu ellei EU verotusdirektiivejä kumota. Kansallisella tasolla sellaista lakia ei voida mitenkään säätää. Toki EU:sta ja maailmasta irrottautumalla se luonnollisesti onnistuu. /Jimmy