Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

3

  1. Olen sama mieltä kanssasi, ja niin kunnon perheenisä tai -äiti kuuluisi tehdäkin!

    Kohtuullisuus on kuitenkin sellainen sana, mitä ihmiset ymmärtävät eri tavalla eri kulutustottumusten tai taustojen takia. Joten vaikea sanoa, riittääkö elatusvelvollisuuden täyttämiseksi se, että tarjoaa toiselle asunto, ruoat ja sen verran käyttörahaa, että pystyy harrastamaan ja hankkimaan kaikenlaista perustarpeidensa täyttämiseksi vai se että your money is my money, elikkä kaikki mitä toinen ansaitsee on toisen käytettävissä.

    AP:n tapauksessa tulot eivät ole omasta mielestäni kovin eritasoisia, joten minusta on kohtuullista, vaikka mies vaatikin, että kulut puolitetaan. Tosi ikävää vaan kuulla, että tulee riitaa jostain 50 eurosta. Tosin AP teki väärin, kun ei tehnyt tilinsiirtoa sellaisesta summasta kuin on sovittu. Eihän tavaraa ostettaessakaan pyöristelee summaa alaspäin. Olisi siis voinut tinkkiä ja sopia pienemmästä summasta ennen kuin tekee tilinsiirron.

    AP on muutenkin tyytymätön tilanteeseen, että joutuu maksaa puolet kaikista, vaikka ansaitsee vähemmän. Toisin sanoen hänen mielestä miehen kuuluu maksaa vähän enemmän tai, että miehen ei tarttisi olla aina niin pikkutarkka. Minusta hän siis syyllistää miestä vähäsen, vaikka minusta miestä EI tulisi syyllistää. Hienoa, jos mies ottaa enemmän vastuuta perheen yhteisistä menoista tai tarjoaa muutenkin vähän enemmän, koska se osoittaisi arvostusta puolisoansa kohtaan. Itse olen löytänyt sellaisen ja olen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Se mitä jäi kirjoittamatta ja mitä haluan myös sanoa on se, että jos mies ei haluaa maksaa enemmän, niin se on myös ok.

    Niin kuin sanot, kukin on valinnut puolisonsa, joten eri aviopareilla on erilainen tapa hoitaa taloutta. Tärkeintä on löytää tasapainon, jossa kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.
  2. Kannatan myös yhteistiliä, johon siirretään talouden yhteiskuluja vastaava summa. Ollaan kerätty pari kuukauden ajalta kuitteja ja siitä laskettu, miten paljon rahaa menee ruokiin, bensoihin, ulkona syömiseen, lapseen jne. Kumpikin laittaa sama verran rahaa yhteistilille. Loput rahat pidetään kumpikin omalla tilillä ja niitä saa käyttää miten itse haluaa.

    Jos lähdetään yhdessä lomalla tai hankitaan jotain isompaa, niin pidetään vähän tiliä kuluista ja puolitetaan kulut. Jos toinen hankkii auton tai muuta mitä itse ei kannattaa, niin toinen vastaa myös hankintansa kuluista.

    Kannatan kulujen jakamista puoliksi tuloista riippumatta. Jos tulot ovat hyvin eritasoisia, luokkaa toinen on köyhä opiskelija ja toinen yli 5000 euroa ansaitseva, niin heidän on sovittava, vastaako suurituloisempi vähän enemmän kuluista. Muuten tulee outoja laskelmia, että opiskelija maksaa ruokakuluista 20€ ja suurituloisempi 400€. Tuskin opiskelija käyttää 20€ kuussa ruokiin, jos yksin eläisi. Vähän tuloisemmalle jää yleensä vähemmän rahaa säästöön, vaikka kuinka yrittäisi, mutta se ei ole minusta isompi tuloisen syytä eikä hänellä ole muuta elatusvelvollisuutta kuin mitä itse katsoo kohtuulliseksi. Toiset ovat avokätisempiä kuin toiset ja kannustavat puolisoa opiskelemaan ja tavoittelemaan sellaista elämään mitä itse haluaa niin henkisesti kuin rahallisesti.

    Minusta AP:n ja puolisonsa tulot eivät ole niin merkittävästi erilaisia, että pitää suhteuttaa kulut tulojensa mukaan. Nettotuloina ero on alle 500 euroa. Joten olisi kulut voi jakaa puoliksi, mutta kannattaa hankkia yhteistili, niin ei tartte laskea kokoajan mitä toinen on maksanut.