Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Black Friday 2024
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
mari.koivunen
profiilit
mari.koivunen
mari.koivunen
Vapaa kuvaus
Aloituksia
0
Kommenttia
2
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Löysin ensimmäistä kertaa tämän ketjun, vertaistuki olisi aikoinana ollut tervetullutta, mutta en sitä löytänyt.
Itse sain ET diagnoosin 2006, toisen lapsen syntymän jälkeen. Trombbarit olivat koko raskauden ajan 1000 molemmin puolin. Olin tällöin 27-vuotias. Diagnoosista lähtien primaspan 100mg yksi päivässä ja Introna 5 milj.yks. kahdesti viikossa. Imetys piti lopettaa, ennen lääkityksen aloitusta.
Vuonna 2010 Introna lääkitystä muutettiin (raskauden takia) 3 milj yksikköä kolmesti viikossa ja yhä edelleen mennään tuolla annostuksella. Lisäksi 3kk ennen synnytystä piti piikittää mahan alueelle päivittäin synnytykseen saakka Klexanea. Viikko ennen suunniteltua käynnistystä piti lopettaa primaspan. Imettää sain ihan normaalisti lääkityksestä huolimatta.
Trombbarit pysyneet jo lähes neljä vuotta alle 300:ssa.
Introna ei ole minulla aiheuttanut vakavia sivuvaikutuksia. Pientä väsymystä on, mutta ruuhkavuosien takia sitä on varmasti kaikilla muillakin ikäisilläni :) Introna piikin otettua saattaa välillä nousta kuume, joten otankin lähes aina pitkävaikutteista panadolia piikityksen yhteydessä, ilman reseptiä ostettavassa ei teho kestä tarpeeksi pitkään.
Ja "raskautumisesta" sen verran, että lääkärit olivat ihan ihmeissään, että meillä tärppäsi supernopeasti vaikka Introna lääkitys on ollut käytössä pitkään. (Hormoonikierukan poiston jälkeen 3 viikon päästä ekat kuukautiset ja sen jälkeen jo "napsahti"). Minulla on kolme lasta, eikä yhtään keskenmenoa.
Niille, jotka miettivät miten normaalin arjen eläminen onnistuu diagnoosin jälkeen (miten lastensaannit tai kuinka pitkään elää, näkeekö esim jo syntyneiden lasten "pesästä lentoa" jne), niin minun kohdallani ainakin elämä on varsin normaalia kovasta lääkityksestä huolimatta. Ihmisethän reagoivat sairauteen ja lääkitykseen eri tavalla, mutta omalla kertomuksellani haluan vain tuoda esiin, että ET:n kanssa on mahdollista elää "normaalisti".
Ainut mitä tosiaan olisin kaivannut erityisesti sairastuttuani ja tuon suunnitellun raskautumisen aikoihin oli vertaustuki.
10.01.2013 11:13
Löysin ensimmäistä kertaa tämän ketjun, vertaistuki olisi aikoinana ollut tervetullutta, mutta en sitä löytänyt. Taidan olla nuorin tässä keskusteluketjussa (nyt 33v.)
Itse sain ET diagnoosin 2006, toisen lapsen syntymän jälkeen. Trombbarit olivat koko raskauden ajan 1000 molemmin puolin. Olin tällöin 27-vuotias. Diagnoosista lähtien primaspan 100mg yksi päivässä ja Introna 5 milj.yks. kahdesti viikossa. Imetys piti lopettaa, ennen lääkityksen aloitusta.
Vuonna 2010 Introna lääkitystä muutettiin (raskauden takia) 3 milj yksikköä kolmesti viikossa ja yhä edelleen mennään tuolla annostuksella. Lisäksi 3kk ennen synnytystä piti piikittää mahan alueelle päivittäin synnytykseen saakka jotain toista lääkettä, jota en nyt muista. Suunniteltua käynnistystä ennen (1 vko) piti lopettaa primaspan. Imettää sain ihan normaalisti lääkityksestä huolimatta.
Trombbarit pysyneet jo lähes neljä vuotta alle 300:ssa.
Introna ei ole minulla aiheuttanut vakavia sivuvaikutuksia. Pientä väsymystä on, mutta ruuhkavuosien takia sitä on varmasti kaikilla muillakin ikäisilläni :) Introna piikin otettua saattaa välillä nousta kuume, joten otankin lähes aina pitkävaikutteista panadolia piikityksen yhteydessä, ilman reseptiä ostettavassa ei teho kestä tarpeeksi pitkään.
10.01.2013 10:11
1 / 1