Vapaa kuvaus

Tärkeitä asioita mulle ovat kristinusko, musiikki ja tietysti ystävät. Olen tällainen taiteilijasielu :) Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: Varattu Lapset: Kyllä vielä joku päivä

Aloituksia

2

Kommenttia

48

  1. Se, että ihmiset on idiootteja, ei tarkoita että Jumala on ilkeä. Jumala on täydellinen ja oikeudenmukainen, rakastaa meitä eikä missään nimessä tahdo että meille tapahtuu mitään pahaa. Jos ihmiset alkaa tulkitseen väärin Jumalan sanaa ja sotiin niin eipä se Jumalan vika ole. Ja se joka noi tollaset ajatukset kylvää ihmisten mieleen ei suinkaan ole Jumala vaan saatana. Sehän yrittää joka päivä saada ihmiset tekeen tyhmyyksiä ja se tekee mitä tahansa että sais kristinuskon Jumalan näyttään pahalta ja et sais ihmiset uskoon MIHIN TAHANSA muuhun kuin Jumalaan. Niinpä saatana luo muita uskontoja, noituutta, saatananpalvontaa, ja tollasia sotia mistä puhuit. Kyllä se kylvää pahoja ajatuksia meidän jokaisen päähän joka päivä. Ongelma on usein siinä kun ihmiset ei usko Jumalaan niin ei ne usko saatanaankaan. Tai vaikka uskois Jumalaan niin ei silti välttämättä usko saatanaan. Ja sehän sille on hyvä, se saa mellastaa ihan rauhassa kun kukaan ei usko siihen.

    Kirkotkin olis pyhiä paikkoja, mutta koska ihmiset on syntisiä niin ei kirkkokaan voi olla täysin pyhä. Että niin.
  2. Mulla oli myös jossain vaiheessa tunne että ihan kun Jumala yrittäis kutsua mua, mietin Jumalaa tosi usein ja halusin kuulla siitä lisää. Jotenkin tuli sellanen olo että juuri kristinuskon Jumala on oikea jumala, koska se todella tuntui puhuvan mulle, ei suoraan mutta joka päivä sain vastauksia kysymyksiin, saattoi tulla sellanen olo et tahtoo avata television, ja aina sattumalta kun käänsin kanavan niin siellä puhuttiin Jumalasta, siis ei välttämättä mikään Jumalasta kertova ohjelma, mutta esim. Frendeissä saattoi olla kohta jossa ne mainitsee Jumalan (ei varmaan oikeesti oo Frendeissä sellasta, se oli esimerkki) ja sit kun kääntää kanavaa niin sielläkin joku alkaa puhua Jeesuksesta tai jostain. Törmäsin yhä useammin uskovaisiin ihmisiin, en mitenkään edes hakeutunut niiden seuraan, niitä vaan tupsahteli kohdalle aina just sopivasti kertoon jostain asiasta joka oli askarruttanut mun mieltä.

    Myös ihan "sattumalta" tutustuin yhteen tyttöön, siis yritin jutella yhdelle puolitutulle mesessä mutta sieltä vastasikin yks tyttö joka alkoi jutella mulle. Kun oltiin hetki jutella, se kysyi oonko uskossa. Sanoin että en mutta haluaisin olla, olin kuitenkin itsekin alkanut etsiä Jumalaa kun tunsin niin selkeää vetovoimaa jota en osannut selittää. Halusin vastausksia, halusin tietää oonko vaan kuvitellut kaiken vai onko tuolla oikeasti joku joka kutsuu mua. Niin me sitten sovittiin sen tytön kanssa että se rukoilee mun puolesta, ja lupasin kokeilla et rukoilen myös illalla ennen kun menen nukkumaan.

    Oli se kyllä aikamoista, en tiedä vieläkään miten se tapahtui, mutta siinä rukoillessani ensin niitä näitä mulle tuli ihan hirveä tunne. Sellanen kamala hätä, hätä siitä kuinka mä olen tehnyt kaikkea pahaa elämäni aikana, pienet pahat ajatuksetkin kadutti, tajusin että en olekaan niin hyvä ihminen kun mitä oon kuvitellut. Ja sen tunteen myötä muistin että juuri Jumalahan on luvannut pestä meidät puhtaaksi kaikista synneistä ja antaa meille sen kaiken anteeksi. Jotenkin se kolahti muhun ja aloin rukoilemaan, tällä kertaa tosissani.

    Olin oikeesti hädissäni, koska tunsin oloni likaiseksi ja jos Jumala oikeesti olis niin halusin tietää sen. Niinpä aloin kyyneleet silmissä puhuun Jumalalle (mielessäni huusin mut en viitsinyt oikeesti huutaa) et "onko siellä ketään? Jos on niin näytä se mulle, osoita mulle se jotenkin, auta mua, pelasta mut!"... Jatkoin hetken päästä "Jumala, jos sä kuulet mua nyt, niin auta mua ottaan sut sydämeeni, koska mua pelottaa mutta haluan tulla uskoon. Ota tää muuri pois mun sydämen edestä ja tuu mun luo!" Jotain tollaista muistaakseni rukoilin.

    Ja Jumala teki niinkuin mä pyysin. Jumala oikeesti tuli mun sydämeeni! Se olotila, mikä muhun iski, on jotain käsittämätöntä, yliluonnollista ja selittämätöntä. Se tuntui aluksi kihelmöintinä varpaissa, se lähti leviämään kohti ylävartaloa, ja tavoittaessaan rintakehän musta tuntui kuin leijuisin. Oloni ei koskaan ole ollut niin kevyt, puhdas, onnellinen ja oikeastaan jopa pyhä. Tuntui kuin kaikki paino olis otettu pois mun harteilta ja samalla sain vastauksia niin moneen kysymykseen, itkin vieläkin, mutta nyt ilosta. Sen jälkeen vaan yksinkertaisesti tiesin että Jumala on olemassa, ja voin vakuuttaa että näen Jumalan toimivan elämässäni joka päivä.

    Mut Neitokainen mäkin rukoilen sun puolesta, toivon että säkin löydät oman tapasi tulla uskoon. Kaikki ei koe noin voimakasta fyysistä tunnetta kuin mä, se on yleensä vaan oivallus, kun palat loksahtaa kohdalleen. Toivottavasti tästä mun kokemuksesta saat jotain apua.

    Että ei muutakun siunausta sulle ;)
  3. Rupes heti soimaan tää Hanna Pakarisen biisi päässä kun luin ton sun juttus... Ehkä sun kannattais soittaa tää sille miehelles ;)

    "you were right, i was wrong
    it doesn't mean, i want you gone
    takin' it easy, just hangin' out
    even when i'm happy, seems that you're in doubt

    well, it's all about communication
    so, i say this for your information

    just because i like you, don't mean i need you
    you don't have to be here every day
    just because i'm with you, don't mean i have to
    i don't wanna diss you
    but how can i miss you
    when you never go away

    can get too much of something good
    you always call me, cause you think you should
    just relax and let it be
    i'll come around, eventually

    let's make certain what is fact or fiction
    though it may sound like a contradiction

    just because i like you, don't mean i need you
    you don't have to be here every day
    just because i'm with you, don't mean i have to
    i don't wanna diss you
    but how can i miss you
    when you never go away

    i don't need a long vacation
    but, now and then, just pass my station
    how i wish you understood
    that i don't wanna diss you
    i just wanna miss you"

    Ei mut oikeesti sun pitää sanoa se asia sille suoraan siitäkin huolimatta että tiedät sen suuttuvan. Koska se on epäreilua sua kohtaan jos et saa elää muuta elämää, ja se on myös epäreilua jos heti suututaan kun toinen antaa vähänkin kritiikkiä. Toi teidän juttu saattaa loppujen lopuksi ehkä kumminkin kaatua ton jutun takia, kannattaa siis ottaa riski, ja jos te taas sen takia eroatte koska sä sanoit suoraan mitä tunnet ja ajattelet ni ei se mies kyllä oo sit sun arvonenkaan...

    Rehellisyys maan perii, niinhän sitä sanotaan. Suosittelen.

    ... Oikeastaan tuli mieleen vähän omaa kokemusta, siis niinpäin et olin itse ensin aika takertuva, koska tänhetkinen poikaystäväni on ensimmäinen pitkä suhteeni. Mutta onneks mun poikaystävä sanoi siitä mulle, ihan rehellisesti mutta ei syyttävästi, keskusteltiin se asia läpi ja lupasin et yritän antaa sille omaa tilaa. Nyt ollaan yli kolme vuotta seurusteltu ja oon kuulemma hyvin antanut sen mennä ja tulla, toisaalta oon myös itse mennyt ties missä. Vaikka asutaan yhdessä niin saatetaan mennä monta päivää niin ettei nähdä toisiamme muuten kun yöllä kun mennään nukkumaan, mut se toimii...

    Mut tosiaan en mä ainakaan siitä suuttunut kun se sanoi mulle, arvostin vaan sitä et se sanoi suoraan, ja tärkeää oli ettei poikaystäväni ollut yhtään syyttävä, vaan asiallinen ja ymmärtäväinen. Itsekin halusin muuttua, etten tukahduta kultaani ja siten aiheuttais meille eroa.

    Tsemppiä sulle, toivottavasti oli jotain apua!
  4. Uskon kristittyjen Jumalaan, et usko kuinka paljon Hän on auttanut mua elämässäni. Uskotko itse "jumaliin" vai tähän Kristinuskon Jumalaan? Mä uskon tähän Jumalaani siksi kun oon huomannut että se on oikeasti se josta eniten keskustellaan, Jeesuksen takia meille on alettu laskea vuosia, Raamatun tapahtumien takia meillä on joulu, pääsiäinen, juhannus, jne... Ei minkään muun uskonnon takia. Ja vaikka muissa maissa onkin muita uskontoja, siellä ei ole pääsiäistä tai muita, mutta kristinuskon Jumala on ainoa joka ei ole nimeltään joku zeus tai afrodite, jolla siis ei ole erisnimeä, sillä kun Mooses kysyi Jumalalta nimeä, Hän vastasi "Minä olen"... "minä olen A ja O", Eli ei Jumalalla tarvitse olla nimeä, Hän on se, joka on kaiken luonut, Hän on maailmankaikkeus.

    No, on Jumala mulle kongreettisemminkin osoittanut olemassaolonsa, itse todistanut mulle kun olen sitä tosissani pyytänyt. Jumala on hyvä, Jeesus on oikeasti olemassa.

    Lukekaa Doreen Irvinen kirja "Olin noita", Doreen kertoo siinä omasta elämästään, kun hän on prostituoitu, striptease-tanssija, saatananpalvoja ja noitien kuningatar, ja sieltä pohjalta hän löytää Jeesuksen, joka pelastaa hänet. Lukekaa vaikka pitäisittekin satukirjana, sillä se on oikeasti tosi hyvä kirja!

    Ja siitä voi olla hyötyä niille jotka miettii että onkohan Jumalaa, tai ajattelee että ehkä Jumala on mutta ei se enää MUA voi auttaa.. Kyllä voi ja niin tekeekin jos vaan sitä pyydätte. Että niin.

    Siunausta ja onnea Jumalan löytämiseen!
  5. 3 / 3