werri5

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

0

Kommenttia

1

  1. >Olen käynyt läpi saman "helvetin".Jopa käynyt kysymässä lastenvalvojilta eikö mikään laki velvoita isää olemasta lasten kanssa eron jälkeen.Erotessan minulla oli 8- 5 vuotiaat tytöt ja pieni 3 vuotias poika.Poika kaipasi isäänsä todella paljon.Oli surullista katsoa kuinka naapurin lapset leikkivät isiensä kanssa ja poikani seurasi sivusta.Hetken katseltuaan hän juoksi sisälle ja kysyi saanko soittaa ikkälle.Tietenkin sai.Joka kerta poikani kysyi tuletko hakemaan minua..vastaukseksi hän sai:"nyt en ehdi.Itkin monet illat isän välinpitämöttymyyttä poikaani ja lapsiani kohtaan.Myös 5 vuotias tyttäreni oireili ja monta itkua itki vain sen vuoksi että edes poika tarvitsee isän mallin.Hän ja sisarrensa tulevat toimeen kunhan olen tukena ja turvana.Poika tuli 17 vuotiaaksi ja alkoi menot olla todella hurjia.Kotiin tulo ajoista ei välittänyt mitään.Monasti terveydenalan ihmisenä jouduin töihin viikonloppuisin ja olin vielä klo 05.00 hakemassa autolla poikaani jostakin.Ajelin ja hain.Puhelimeen hän ei vastannut.Tupakka ja alkoholi tuli mukaan hänen elämäänsä.Silloin vihelsin pelin poikki ja menin lastenvalvojalle ja sain ajettua monen istunnon jälkeen että poika muuttaa isänsä luo.Isähän häntä ei olisi ottanut,yhden miehen talouteen ei kuulemma mahtunut poikaa.Mutta en antanut periksi ja pojan huoltajuus siirtyi isälle ja hän muutti vastahakoisesti sinne.Kului vuosi ennenkuin poika otti yhteyttä minuun.Kertoi miten hän kasvoi mieheksi.Isä piti häntä ilmaisena kotiapulaisena.Hän siivoi,kävi kaupassa,teki ruoat,hoiti puutarhan...ilman mitään korvausta.Annoin hänelle mahdollisuuden muuttaa luokseni,mutta hän kertoi ns.koulutuksen olevan sen suhteen hyvä että osaa ainakin tehdä kotitöitä kun on aikuinen.Nytkään poika on armejassa ja halimme aina kun hän käy luonani.Nyt kuitenkin poikakin on ymmärtänyt isänsä pinnallisuuden.Vielä oli ironista että lastenvalvojat kertoivat myöhemmin isän antaneen lausunnon että en ollut koskaan antanut lapsia hänelle,vaikka hän oli niin halunnut.Olin "piiloittanut"lapset häneltä aina.Onneksi minulla oli materiaalia lastenvalvojan luona käynnistäni jossa kyselin isän velvollisuuksista. Onnea poikasi kanssa,nauti hänestä.Toivon että löydät miehen joka täyttäisi miehen mallin,vaikka ei se korvaakkaan oikeaa isää.t. Riitta
    2. 1 / 1
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt