Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

112

Kommenttia

7917

  1. En voi uskoa sitä.

    :-)
  2. Vaikea hahmottaa mistä et pidä. Siis mihin viittaat sanalla "siitä". (Jos luit minun viestistäni, että minä en pidä jostakin, niin luit väärin.)

    Leikkaa ja liimaa -menetelmä ei ole taktiikka vaan kohtelias ja käytännöllinen tapa kohdentaa kommentti tai kysymys selkeästi tiettyyn osaan kokonaisuutta.

    Käsittääkseni: Keskustelupalstan idea on keskustella asioista. Tällaiseen toimintaan kuuluu olennaisena osana toisten ajatusten huomiointi sekä retoriikka ja argumentointi. Yksipuoliseen julistamiseen keskustelupalsta ei ole kätevä.
  3. "Se jotta teen kirjoituksien, lause rakenteiden, virkkeiden ja loogisen päättelyn tasolla virheitä, kuvastaa kyllä vain minun inhimillistä puolta, jonka itse hyväksyn täysin."

    Hienoa! Ja kun jysäyttelee keskustelupalstalle loogisia kummajaisia, niin voi varautua siihen että ne kiinnostavat kanssakeskustelijoita. Senkin voisi hyväksyä.

    "Ateisti traditionaalisessa mielessä kieltää Jumalansa, jonka tietää olevan olemassa, mutta ei voi sitä hyväksyä, koska se sotii ateistin narsistista luonnetta vastaan, siis minä minää vastaan, joka haluaa päättää kaikesta itse. Jota voidaankin kutsua ko. opin perustaksi."

    Lieneeko logiikkakukkanen lipsahtanut näppäimistöltäsi? Jos ateisti tietäisi jonkin jumalan olevan totta, hän luonnollisesti uskoisi siihen jumalaan, mikä tarkottaisi ettei hän olekaan ateisti.

    Mutta erittäin mielenkiintoinen on tuo filosofinen ajatus, että ihmisissä olisi erilaisa minuuksia, joista yksi olisi jumaluusminuus. Jos tämä jakaantunut minuus olisi realistinen ajatus, niin voitaisiin todella ajatella, että narsisteilla eivät erilaiset minuudet olisi sopusoinnussa vaan yksi (henkilökohtaisempi) minuus tukahduttaisi jonkin toisen (ulkoisen ohjauksen) minuuden. Samalla tavalla voitaisiin ajatella, että uskovaisilla talutusnuorassa olemisesta pitävä minuus pyrkisi tukahduttamaan sen henkilökohtaisemman.

    Kuitenkin jos tuollaista ajattelua koetetaan sovittaa ateistin ja uskovaisen vertailuun (niin että ateisti on narsisti mutta uskovainen ei ole) ja tarkastellaan tilannetta ihan käytännön elämässä, niin idean hohto himmenee. Ateistithan ovat joviaaleja tyyppejä, eikä heihin narsistin leima oikein tartu. Terveen itsetunnon ja selkeän minuuden omaava ihminen ei koe tarvetta kohottaa itseään tuomitsemalla toisia. Uskovaisilla sen sijaan ihmisen kohottaminen ja henkilökohtainen itsekeskeisyys tuntuu olevan korkeassa kurssissa ("Ihminen ei ole eläin.", "Minä en joudu kadotukseen, kun uskon Jumalaan.", "Minun Jumalani on oikea jumala.", "Ne jotka eivät usko minun Jumalaani, ovat väärässä ja saavat palkakseen suuren kärsimyksen.").
  4. Vanhaisäntä oli lauantai-iltana pelannut korttia naapurin äijän kanssa pikkutunneille ja olipa siinä tullut otettua viinaakin. Ihan kaikkea vinaa ei edes saatu menemään ja vanhaisäntä oli varannut vajaan pullon sängyn alle. Aamulla sitten vanhaisännän rouva heräsi aikanaan ja alkoi tehdä lähtöä jumalanpalvelukseen, tapana kun oli. Vanhaisäntä murisi kohmeloisena, ettei kehtaa tällä kertaa lähteä mukaan. Ajatteli parannella oloaan punkassa.

    Rouvan poistuessa porstuaan otti vanhaisäntä pullon ja siitä hyvän korjaussiivun. Pullon ollessa vielä kädessä kuului rouva tulevan takaisin tupaan. Oli unohtanut virsikirjan. Hädissään isäntä tipautti korkin ja laittoi sitten pullon peiton alle pystyyn jalkojensa väliin. Rouva kohta syrjäsilmällä näki peitossa mojovan kohouman.

    Rouva rupesi kiireesti riisumaan itseään mikä kauhistutti vanhaisäntää sangen kovasti. "No, mitä sinä nyt alat leninkiä pois heittää?", kysyi vanhaisäntä. "Eikö sinun pitänyt kirkolle mennä?". Tähän rouva jo kohti tullen melkein huohottaa, että "Kuule, se tarpeeton kivikasa on siellä mäellä jo kaksi sataa vuotta seissyt ja tässä on kyse sekunneista."