Vapaa kuvaus

Moi, Kiva kun tulit kurkkaamaan, hauska tutustua :) Olen aktiivinen jokapaikan höylä ja sosiaalinen höpöttäjä. Saatan ihastuttaa ja valitettavasti saatan vihastuttaakin. Toivottavasti kuitenkin ymmärrät etten tahallani kenellekään tahdo pahaa mieltä tuottaa, ajattelemattomuuttani voin sen tehdä.. sormet kun ovat suuni tavoin aivoja nopeammat ja vielä entisestään oma sisäinen tarkastajani laiminlyö tehtäviään yöllä päivän vaihtuessa toiseen. Mukavaa päivänjatkoa sinulle toivotan :) Suosikkileffat: Karhiainen.. kuka sitä edes muistaa ?? Lempikirjat: Tietokirjat ml. keittokirjat Vapaa-aikanani: mitä se on ? :) Katson tv:stä mieluiten: dokumenttejä ja uutisia Työskentelen: asiantuntijan työstä vapaalla :) Ase tai siviilipalvelus: ~~:-(

Aloituksia

0

Kommenttia

11

  1. Olen osittain samaa mieltä, toki ymmärrän, että nyt ollaan vielä lähtökuopissa, mutta kyllä muutama käyttäjä on ilmoittanut, ettei ala etsiä huoneita. Toisaalta ainakin osalla heistä harmitusta aiheuttaa ikärajojen poistuminen. Tämä harmittaa itseänikin, oman ikäistensä kanssa on eletty eräänlaisessa maailmassa, joka on muokannut kaikkia meitä jollakin tavalla ja ne muistot ovat yhteisiä, on siis oikeasti jotain joka yhdistää, sen numeraalisen iän lisäksi.

    Kun ikärajoja tiukennettiin, oli hetken rauhallisempaa keskustelut huoneissa, toki se rähinä ikärajoista velloi taustalla. Ainahan häiriköitä on myös oman ikäisissä, mutta toisaalta ne väärässä huoneessa olijat saatettiin ohjata omaan huoneeseensa ja tilanne rauhoittui siltä osin. Toisaalta niitä yleisiäkin huoneita oli riittävästi, jotta eri-ikäisetkin pystyivät juttelemaan keskenään.

    Omasta mielestäni, parasta olisi jos ikäryhmähuoneet ikärajoineen palautettaisiin ja nämä uudetkin ajanvietehuoneet pidettäisiin, siten varmaan olisi helpompi jutella rauhassa oman ikäistensä kanssa ja toisaalta tutustua myös uusiin käyttäjiin toisessa ympäristössä.
  2. Mikä oikeastaan on romantiikkaa ? Ja mitä tekee nainen joka odottaa mieheltä "romanttisia" tekoja ? Kun kuitenkin suhteen pitää olla tasavertainen. Nyt jo teini-ikäisten lasten isä vei minua lähes joka viikonloppu kylpylöihin ja ravintoloihin jne. ... nimitti minua pupuksi ja kertoi kuinka tärkeä olen. Samalla mies kuitenkin arkielämässä riisui vaatteet ympäri kämppää, odotti että pihviateria on aina valmiina ja nainen kiihkeänä. Jälkiään ei siivonnut koskaan, koska jo kotona heillä oli pojat passattu, tytöt saivat tehdä ruokansa itse ja siivota jäljet. Pupuksi nimitettiin myös silloin jos olisin halunnut keskustella jostain mieltäni askaruttavasta asiasta.. pupu, pupu, älä nyt viitsi. Tuota kestin 10 vuotta, sitten päätin ettei meidän häitä tanssita.. saman katon alla. Arjen romantiikkaa on mielestäni huomaavaisuus toista ihmistä kohtaan, helpottaa hänen oloaan ja jakaa elämää yhdessä, aidosti välittäen. Ei sen mielestäni tarvitse olla rahallinen lahja, aivan yhtälailla se voi olla jonkin toiveen täyttäminen, kuten vaikkapa yllä joku oli opetellut tanssimaan. Aviomieheni aikanaa lopetti tupakoinnin heti suhteemme alussa kun huomasi kuinka paljon kärsin jo tupakan hajusta ( en siitä kyllä huomauttanut ). Olen ollut kolmessa pitkässä parisuhteessa joissa kahdessa minua on huomioitu täällä tarkoitetussa romanttisessa mielessä, arki on saattanut sitten olla hyvinkin toisenlaista. Tosin olen itse luonteeltani sellainen että liian helposti otan toisen taakan kannettavaksi, olen ehkä liiankin avulias. Toisen huomioon ottava savuton mies minullekin kelpaisi, sinua kohtelisin myös hellien