Vapaa kuvaus

Siviilisääty: Sinkku Lapset: Kyllä vielä joku päivä

Aloituksia

7

Kommenttia

37

  1. "Siksi kutsunkin tieteeksi sellaista todellisuuden mallintamista, joka pohjautuu useiden riippumattomien henkilöiden tekemiin lukuisiin aistihavaintoihin pitkällä aikavälillä."

    Minusta tämä ei erota tiedettä ja uskontoa. Nykyään uskonnossa esim. valokuvilla herätetään uskonnollisia kokemuksia ja ne herättävät eri henkilöissä (ilmeisesti saman) uskonnollisen kokemuksen. Tyypillisesti tälläiset kuvat esittävät auringonvalon käyttäytymistä esim. pilvissä tai auringonlaskun aikaan. Suuri joukko ihmisiä näkee kuvassa (esim. sen kaaottisuudessa) jälkiä jostain korkeammasta.

    Varmasti on saarnoja, jotka perustuvat pelkkään logiikkaan ja jättävät visuaaliset havainnot ympäröivästä maailmasta kokonaan pois. Mutta on myös opeja joka puhuvat fysiikan kvanteista tai psykologian projektoimisesta, vaikkeivat pysty selvästi kuvaamaan miten ne lopulta esiintyvät (jos esiintyvät) luonnossa.

    Arvostan Eero Nelimarkan varhaiskautta, jolloin hän maalasi maisemia jonkinlaisella hartaudella ja herkkyydellä. Maalaukset tuntuvat eläviltä. Hän ei varmasti kyennyt mallintamaan maalauksen kohdetta matemaattisella ja fyysisellä, atomien tasolla, mutta mielestäni silti kykeni olemaan hyvin objektiivisesti subjektiivinen, eli ymmärtämään että hän on pakotettu näkemään maisemaan niin kuin näkee. Jos joku professori maalais taulua niin olisi vaara että hän huijaisi näkevänsä maisemassa jotain mitä ei todellisuudessa näe.

    No, onneksi voi sanoa etten näe uskonnolla ja tieteellä selvää eroa.
  2. OK. En näe mitään estettä sille ettei tekoäly voisi keskustella - kunhan ihmisillä riittää osaamista sen kulttuurin kanssa. Ja sen sovittamisessa tietokoneisiin (tarpeen vaatiessa laitteistoon kajoamalla).

    Voimala-ohjelmassa joku ihmetteli, että kun robotti ei osaa "edes" pukea vaatteita ylleen. Mutta on vaikeaa arvioida pukemisen ja puhumisen vaatimustasojen eroa. Osaavatko esim. simpanssit laittaa vaatteita ylleen? Tuskin ihan pienellä harjoituksella.

    Itse olen onnistunut toisaalta suunnittelemaan luonnollisella kielellä laajoja ohjelmia, jotka haluaisin toteuttaa, ja toisaalta toteuttamaan (pöytäkoneelle) melko yksinkertaisia ohjelmia. Tuo välimaasto, eli että toteuttaisin suunnittelemani ohjelmat, tuntuu vaativan jo yleistä tekoälyä.

    Siksi olenkin alkanut toteuttamaan myös kännykkä-appsien kokoisia ohjelmia, joissa monimutkaisuudesta ei ole tule ongelmaa. Ilman yleistä tekoälyä pienet sovellukset ovat mielestäni erittäin tarpeellisia. Yksi sovellukseni on seurannut koko talven auringon ja kuun tilaa ja ilmoittanut aina kun aurinko on laskemassa. Silloin olen käynyt ulkona ja sillä tavalla luulen vähentäväni kaamosmasennusta. Voin sulkea sovelluksen kesäksi, koska se ei vuorovaikuta minkään muun prosessin kanssa.

    Yleisen tekoälyn tullessa tuollaisten minisovellusten tekeminen onnistuu tekoälyltä itseltään, joten sovelluskoodarin leipä ei varmaan erityisen pitkä ole, mutta nykytilanteessa appsit voisi olla lääke esim. varsinaisen tekoälyn kehittämiseen, ei pelkästään Angry Birds-pelaamiseen.
  3. Tieteellinen maailmankuva on virheellinen käsite siinä mielessä, että oikea tiedemies näkee maailma sellaisena kuin se on. Tieteeseen kuuluu jatkuva kyseenalaistus, jossa tieteellisen mallin pitää maadoittua havaittuun maailmaan.

    Jos ainoa työkalu on vasara, niin kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. Neuvostoliitossa oli sentään sirppi ja vasara. Heh... Olisiko maailmankuva vain jäljitelmä maailmasta. Esim. Jyrki Kataisen usein toistama sana realismi tuo mieleen pyrkimisen aidon näköiseen maailmankuvaan, mutta se on eri asia kuin tieteen "maadoitus".

    Olenkin ihmetellyt sitä mikä yhteys oli Eero Nelimarkan esittävällä kuvataiteella ja hänen uskonnollisuudellaan. Ensin ajattelisi, että uskonnollinen maalari suosisi symbolista esitystapaa. Mutta tässä yhteydessä onkin loogista ajatella, että hän vältti ottamasta kantaa havaintojensa kausaliteettiin, koska hän näki ettei kukaan muukaan ihminen pysty siihen.