Vapaa kuvaus

Oon uusi luomus Kristuksessa, Hän puhdisti mun verellään. Ja otti omaksi lapsekseen, poisti pimeän, toi elämän. Olen saanut syntini anteeksi, olen saanut syntyä uudesti. Olen löytänyt aarteen kalleimman, olen löytänyt Jeesuksen. Sanat ja sävel: Heikki Raatikainen Siviilisääty: Varattu Lapset: Olen ylpeä vanhempi

Aloituksia

10

Kommenttia

318

  1. Missä kohden sanoin, että aloitusviestin tapauksessa oli kyse tieteellisestä tutkimuksesta? Tämä oli rukouspiirissä tehty koe – tarkoitus oli siis käytännössä nähdä rukouksen vaikutus. Ei siis ollut kyse tieteellisestä tutkimuksesta. Mutta toivon mukaan ajatuksia herättävä koe.
  2. Jos tulisimme täydellisiksi, niin miksi Raamattu kehottaa pyrkimään pyhitykseen?
    Koetko muuten itse olevasi täydellinen esim rakkaudessa? Rakastatko niin paljon toisia, että möisit jopa kaiken omaisuutesi ja antaisit köyhille?

    ”Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla t ä y d e l l i n e n , niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua." (Matt 19:21)

    Pystyykö kukaan meistä olemaan täydellisen täydellinen kaikessa? Jos ei teoillaan tekisikään syntiä, niin tekemättä jätetytkin hyvät teot ovat jo syntiä, niin kuin rikkaan miehen kohdalla se, ettei myynyt kaikkea omaisuutta ja antanut köyhille. Pystymmekö kaikissa ajatuksissa aina ja jatkuvasti olemaan täydellisen synnittömiä? Onko asenteemme jatkuvasti täydellisen oikea? Emmekö koskaan lankea edes pieneen asennevirheeseen toista omasta mielestämme onnettoman tuntuista ihmistä kohtaan? Voiko moottivimme olla täydellisen puhtaat? Muistammeko aina kunnioittaa toista ja laittaa toisen tarpeet kaikissa asioissa aina ja jatkuvasti itsemme edelle?

    Tässä seuraavassa jakeessa puhutaan taivaassa täydellisiksi tulleista vanhurskaista:

    ”.. vaan te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö, taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö, ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.” (Hebr 12:22-24)

    ”Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.” (1 Joh 1:8)

    ”Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut.” (Fil 3:12)

    Täydellisyyden saamme vain tulemalla Jeesuksessa osallisiksi Hänen täydellisyydestään. Vaelluksessamme emme pääse täydellisyyteen.

    ”Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.” (Hebr 1:14)
  3. Muistan rukouksin!
  4. Pyhityksestä vielä vähän. On kahdenlaista pyhitystä. Toinen on kertakaikkinen pyhitys, joka tulee Jeesuksen ristin sovitustyön ansiosta meidän osaksemme. Uskoon tullessamme meistä tulee kertakaikkisesti pyhitettyjä. Saamme lukea Jeesuksen suorittaman täydellisen työn meidän hyväksemme. Siihen ei voi lisätä mitään omia tekoja – eikä saakaan lisätä. Parhaimmilla teoillammekaan, emmekä itsemme parantelulla voi sitä ansaita. Uudestisyntyminen siis tapahtuu yksin armosta vastaanottamalla Jeesuksen täydellinen sovitustyö.

    Kun sanotaan, että me olemme pyhiä, siinä on kyse tästä kertakaikkisesta pyhityksestä.

    ”Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan” (Hebr 10:10).

    Tämän lisäksi on vielä vaellukseen liittyvä pyhitys. Raamattu kehottaa pyrkimään pyhitykseen. Tässä puhutaan vaelluselämän pyhityksestä. Siinä prosessissa meistä karsitaan turhaa pois ja pysyessämme Kristuksessa tuotamme myös hyvää hedelmää, joita ovat mm rakkaus, ilo, rauha, ystävällisyys ja pitkämielisyys. Pyhittyessämme tulemme lähemmäksi Jeesusta. Lähestyessämme Häntä ja Hänen kirkasta läpivalaisuaan, heräämme huomaamaan enemmän ja enemmän omaa syntisyyttämme. Kun pyhityksessä tapahtuu synnistä erottautumista, samalla huomaamme enemmän ja enemmän itsemme suuren syntisyyden. Pyhitys on koko elämän kestävä prosessi ja taivaassa vasta saavutamme täydellisyyden. Tässä elämässä se vielä jää kovin vajaaksi.

    Vaellukseen liittyvä pyhitys:

    ”..vaan sen Pyhän mukaan, joka on teidät kutsunut, tulkaa tekin kaikessa vaelluksessanne pyhiksi” (1 Piet 1:15).

    ”Pyrkikää .. pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa” (Hebr 12:14).

    ”...joka on pyhä, pyhittyköön edelleen” (Ilm 22:11).
  5. ”Kyllä minä tuon uskoontulokaavan tiesin. Se on kaikilla uskovaisilla sama. Olen lukenut syntisen rukouksen monesta eri paikasta. Olisit keksinyt jotain persoonallisempaa.”

    Pointtihan oli se, että Jumala kuulee rukoukset. Eli olet saanut syntisi anteeksi.

    ”Mitäpä jos"uusi luomus"rukoilisit minulle uutta autoa jotta pääsisin kokouksiin vaivatta.”

    Me pärjäsimme useita vuosia jopa ilman autoa. Yhdellä vanhalla autolla pärjäämme tällä hetkellä koko perhe. Löytyisikö seurakunnasta joku, joka voisi antaa kyydin tai pääsisikö julkisilla sinne?

    ”Teen työtä kolmesti viikossa kolmen tunnin päiviä ja palkka on verojen jälkeen vain 700 euroa.”

    Itselläni on ollut elämässäni vuosien vaihe, jolloin en saanut yhtään rahaa. Vaatimattomasti olemme joutuneet elämään.

    ”Syntisen rukous rukoiltu-ei tuntunut miltään.”

    Hienoa, että rukoilit syntisenrukouksen! Kun rukoilit sen sitä tarkoittaen, niin onnittelen sinua. Olet nyt Jeesuksen oma – tuntui miltä tuntui. Sydämestä rukoiltu rukous kuullaan aivan varmasti! Ei usko ole kiinni tunteista. Se on paljon syvemmällä, kun hetken kestävät tunteet. Toiset voivat tuntea voimakkaitakin tuntemuksia uskoontullessan, toiset taas eivät tunne mitään. Usko ja uudestisyntyminen on Jumalan teko ja se kestää riippumatta meidän tunnetiloistamme. Raamatun lupauksiin voi uskossa tarttua kiinni ja ne lupaukset pitävät. Jeesus on luvannut, että Hän heitä ulos sitä, joka tulee hänen tykönsä.


    ”Voisin keskustella kyllä hänen kanssaan. Kysyn miksi Jumala järjesti hänelle auton-erään kiltin rikkaan tädin kautta-mutta minulle jää vain luu käteen.”

    Ehkäpä nuorisopastori tarvitsi todella kipeästi autoa? En minäkään ole saanut koskaan keneltäkään edes vanhaa autoa. Varmaan olet kokenut saaneesi hyvääkin elämässäsi – vai kuinka?