Vapaa kuvaus

Pitkä ja monipolvinen elämä on jo takanani. Monessa olen mukana ollut, paljon nähnyt, paljon kokenut ja jotain vielä muistankin. Maailma on muuttunut paljon elinaikanani, niin myös elinympäristöni ja yhteisöni, jotka ovat vaihtuneetkin moneen kertaan. Muuttunut olen varmaan itsekin, kun muokkaajia on ollut paljon.

Tapsa Rautavaara lauleli ”en päivääkään vaihtaisi pois”. En yhdy tuohon varauksetta, mutta yhdyn kyllä laulun säepariin ”jotain jos toimissain väärin mä tein, suon senkin itsellein”. Elämää se kaikki on ollut. Kun elämä vielä jatkuu, yhä se elämältä maistuu, antejaan antaa ja varsin moniaalle edelleen kuljettaa. Myös maailmanmeno ja elämän ilmiöt yhä kiinnostavat niin, että otan niihin kantaa myös näillä palstoilla.

Tämän korkean iän saavuttaneen on kuitenkin ylöspäin katseensa kohdistaen joskus syytä huokaista näinkin:

Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin,
jo lapsena leimusin, nuorena paloin,
mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla,
jos vielä on valkeutta sulla!

(Eino Leino)

Ja onhan myös näin:

Niin kauan, kun on veri suonissas,
luut, jänteet lujina ja ominas,
niin kauan älä pyri kohtalon
majasta ahtaasta pois jalallas!

(Omar Khaijam)

Aloituksia

428

Kommenttia

6557

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Joo, ”kaikki loppuu aikanaan, armonsa ei milloinkaan”, sanotaan sanassakin, ja niinpä nyt loppui kepun nousu.

    Harvinaistahan se on, että jonkin puolueen kannatus on eduskuntavaaleissa yli 25 %, mutta on niinkin ollut. Viimeksi sellaiseen yltänyt on SDP, joka v. 1995 vaaleissa -siis Ahon hallituksen jälkeisissä - sai 28,25 % kannatuksen. Ja vielä vuoden 2003 vaaleissa SDP:n kannatus, kahden hallituskauden jälkeen siis, oli 24,47 %. Kepu samoissa vaaleissa kahdeksan oppositiovuoden jälkeen pääsi hivenen suuremmaksi 24,69 % kannatuksella. Ja siitä sai sitten Jäätteenmäki palkkansa kai hyvin muistamistasi syistä.

    Tuo SDP:n em. saavutus on ainutlaatuinen. Kepu sitten kahden hallituskauden jälkeen v. 2011 vaaleissa sai 15,8 % kannatuksen. Aika lailla ainutlaatuisen suuri on myös tuo kepun romahdus.

    Kyllä minunkin täytyy maan edun nimissä toivoa, että nyt saataisiin homogeenisempi ja siis toimintakykyisempi hallitus kuin mihin jouduttiin viime vaalien jälkeen. Mahdollista on, että siihen tulevat uskosi mukaan kepu, kokoomus ja demarit, ja persut voivat hyvinkin jäädä paitsioon, kun eivät käyttäneet etsikkoaikaansa viime vaalien jälkeen. Mutta suurta hinkua hallitukseen ei kuitenkaan liene demareilla, jos niiden kannatus ei tuosta selvästi nouse. Heitä hyvinkin saattaa kiehtoa kepun nyt näyttämä esimerkki opposition vaikutuksesta kannatuksen kasvattajana.

    Olkoonpa se hallitus sitten minkälainen tahansa, varmaa on, että töitä sillä tulee riittämään. Ja pettymään tulevat hyvin monet sellaiset, jotka äänestävät nyt jotakin tiettyä puoluetta toiveenaan ja uskonaan sen pystyvän radikaalisti tätä nykytilannetta parantamaan. Ei siihen pysty mikään puolue eikä mikään kokoonpano hetkessä, kun ne vaikeudet, jotka nyt meitä rasittavat, ovat kasaantuneet kymmenessä vuodessa, suurelta osin myös ulkoisista tekijöistä johtuen.
  2. Ai, että luulet kepun siis pelkäävän valtaan JOUTUMISTAAN. No, sen varmaan pitäisi käynnistää kampanja, jossa ilmoittaisi pelostaan ja pyytäisi, ettei sitä äänestettäisi, kun se ei usko pystyvänsä sellaista taakkaa kantamaan.

    Tuomioja ei tosiaankaan liene ihan köyhä poika, mutta ei hän silti kommunisti ole, ei edes talikkokommunisti. Vaikka mikäpä minä olen teitä toisistanne erottelemaan, kun olen varsin kaukana kummastakin kommunismin haarasta. Ja niin kai itse asiassa kepukin, joka halunnee muodostaa sen punamultahallituksen yhdessä demarien kanssa.