Vapaa kuvaus

Lieksan yhteislyseo, Joensuun lyseon lukio, korkeakoulu, eläkeläinen

Aloituksia

109

Kommenttia

2154

  1. Poron panka, jossa panka on saamelainen sana. Tietosanakirjan mukaan panka on poron kaulan ympäri laitettu nahkahihna, jonka molemmat sivut yhdistää otsan yli menevä hihna. Punaisilla ja keltaisilla verkatilkkuhapsuilla ja tupsuilla koristetut. Lautjepoallu-kiinnitin, jolla päitset kiinnitetään sarvien ja korvien taakse on poron sarvista tehty.

    Pankakoskella Lieksanjoki kulki molemmin puolin tehdassaarta, toisella puolella Pankakoski eli Kaatrakoski ja toisella puolella Sahakoski. Ehkä nämä nähtiin muinoin Pankana.
  2. Suomen väestökirjanpito tuli kirkon tehtäväksi 1500-luvun lopulla ja jo tuolloin monet kirkonkirjoissa nykyisinkin esiintyvät paikannimet ovat tunnistettavissa. Myös vanhempia asiakirjoja, kuten laki- ja asetustekstejä on säilynyt ja esimerkiksi Lieksa on vuoden 1500 asiakirjoissa kirjoitettu muodossa Leksa. Vuonna 1590 se on joissakin asiakirjoissa kirjoitettu ”ruotsalaisittain” muotoon Lexa By ja vuonna 1631 Leexa By. Ruotsin vallan aika oli 1543 – 1809. Sanana ”lieksa” on kuitenkin saamelaisperäinen sana leakša, joka tarkoittaa soista laaksoa tuntureiden välissä. Saamelaiskielistä tulleet lainasanat liittyvät juuri usein luontoon, kuten tunturi ja ruska.

    http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_raisanen.pdf

    Suuri osa suomen kielen sanoista on kuitenkin venäläisiä ja ruotsalaisia lainasanoja, jotka ovat mukautuneet suomen kielen äännerakenteeseen niin, ettei niiden vierasperäisyyttä enää edes huomata. Kieliolot, joissa paikannimiä on kauan sitten annettu, voivat erota hyvinkin paljon nykyisestä, minkä johdosta monen nimen alkuperäinen merkitys on hämärtynyt eikä nimen sisältöjä enää tunnisteta.

    Monet paikannimet ovat syntyneet paikan muodoista tai paikalla tavatuista eläimistä. Eri puolilta Suomea löytyy samannimisiä paikkoja, kuten vaaroja ja järviä tai lampia. Kuitenkin hyvin useiden paikkakuntien nimen alkuperä jää nimentutkijoiltakin hämärän peittoon ja monen nimen kohdalla voidaan nimen vain olettaa tarkoittavan jotakin. Esimerkiksi sana Murtoranta voi poikia monenlaisia tulkintoja. Höntönvaara vivahtaa Savon Pöljä-nimiseen paikkakuntaan.

    Vanha vitsi, mutta kirjoitan sen silti: junaan noussut savolainen kysyi konnarilta, ”paljonko maksaa lippu Pöljältä Kuopioon”, johon konnari vastasi jotta ”saman verran kuin muiltakkii!”

    Tästä voimme alkaa pohtia aloittajan mainitsemien ja muidenkin Lieksan alueen paikannimien alkuperää.
  3. Kävin Lieksan yhteislyseon läpi 50- ja 60-luvuilla. Ainoa elossa oleva ja Lieksassa asuva minua opettanut henkilö lienee Esko Lappi. Jouko Kotilainen 60-luvun opettajista asuu Lieksassa, mutta hän ei opettanut minua. Samoin Viktor Riissanen.

    Joitakin vuosia sitten kuoli Antti Siimes yli 90 vuoden ikäisenä. Helojokikin olisi jo 105 vuotias! Ehkä joitakin yhden tai muutaman lukuvuoden Lieksassa vierailleita nuoria lukion opettajia on vielä elossa jossakin päin Suomea.

    50-luvun lopulta tulevat heti mieleeni myös Jorma Kontturi, Vilho Hämäläinen, Martta Mäenpää, Rauha Tuupainen, Veikko Pehkonen ja 60-luvun puolelta Kai Öhmann, Airi Stenberg ja hiihtovalmentana kuuluisaksi tullut Sulo Repo, 85 v.