Isättömän lapsen tukeminen.
Seminaari käsittelee ilman isää kasvaneen lapsen kohtaamisesta, tukemisesta ja ymmärtämisestä
Lisätietoa seminaarinsta.
Klikkaa Kadonneiden isien maa?-seminaari linkkiä..
http://www.yvpl.fi/fileadmin/tiedostot/kuvat/Kadonneiden_isien_maa_ohjelma_03.pdf
---------
Kadonneiden isien maa. Seminaari 22.1.2013.
Isättömät lapset.
9
290
Vastaukset
- Isät lasten puolella
Kadonneiden isien maa seminaarin ohjelma ja luennoitsijat.
Aamukahvi
10:00 Seminaarin avaus
Eija Tuominen, Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
10:15 Isättömyyden merkitys lapsen identiteetille
Jouko Huttunen, isyystutkija, kasvatustieteen professori, Jyväskylän yliopisto
11:00 Lisää aikuisuutta lapsille – pikkukaveria ei jätetä!
Petri Kaverma, KuT, projektipäällikkö, Pienperheyhdistys
11:20 Keskustelua
11:45–13 Lounas (omakustanteinen)
13:00 Isän merkitys lapselle ja isyyden merkitys miehelle
Jari Sinkkonen, lastenpsykiatrian dosentti ja ylilääkäri, Pelastakaa Lapset ry
13:45 Keskustelua
14:00 Kahvi
14:30 Miten käsitellä isättömyyttä lapsen kanssa?
Pekka Hämäläinen, TM, perheterapeutti
15:15 Keskustelua
15:30 Päätössanat
--------------- Isättömät lapset.
Lapsettomien isien maa.
Äidit osaavat erotilanteessa temput, joilla isältä viedään yhteys lapsiinsa, eikä siinä vielä kaikki yhteiskunta auttaa heitä siinä
Feministinen aikakausilehti Tulva 3/2009.
http://www.tulva.fi/index.php?k=15744
----------- - Perheoikeus.
Isättömät lapset. kirjoitti:
Lapsettomien isien maa.
Äidit osaavat erotilanteessa temput, joilla isältä viedään yhteys lapsiinsa, eikä siinä vielä kaikki yhteiskunta auttaa heitä siinä
Feministinen aikakausilehti Tulva 3/2009.
http://www.tulva.fi/index.php?k=15744
-----------Suomeen tulisi asettaa perheoikeus2.5.2011 10:00 Mikael Jämsänen
5 kommenttia ilmoita asiaton viesti.Suomessa tutkitusti 30.000 lasta kokee vanhempien eron vuosittain. Nykytrendillä se tarkoittaa vain kasvavia lukumääriä ja joka tapauksessa puhumme kymmenen vuoden aikajanalla useasta sadasta tuhannesta lapsesta. Yhteiskunnan, sekä päättäjien tulisi ymmärtää vahvemmin, millaisesta määrästä ihmisiä on kyse. Meidän vanhempien tulee ymmärtää se, että tuo koko ihmismassa on lapsia, jotka ovat näihin eroihin täysin viattomia osapuolia, mutta se näkyy heidän elämässään ja tulevaisuudessaan kaikista eniten. Tähän tosiasiaan nojaten yhteiskunnan päättäjien ja viranomaisten tulee kääntää katseensa ja näkemyksensä vanhempien usein hyvin ikävistä eroista siihen, kuinka tuossa tilanteessa lapset säästyisivät pahimmalta ja samanaikaisesti taata lasten hyvinvointi mahdollisimman tehokkaasti. YK:n yleissopimus lasten oikeuksista sopii tähän tarkoitukseen tukea antavana lähtökohtana. Toinen tukea antava elin voisi olla lapsiperhejärjestöjen tehokkaampi hyödyntäminen sovittelutilanteissa.
Asiantuntijoiden, sosiaalitoimen ja tuomioistuinten koulutusta tulee lisätä huomioimaan paremmin lapsen tarpeet ja oikeudet. Osa tätä lähtökohtaa on se, että vanhemmat ovat sukupuolesta riippumatta tasavertaisia ja eronneille perheille tarjotaan työkaluja ja tukea eron läpikäymiseen päämääränä lasten hyvinvointi uudessa perhemallissa. Tuetaan sovittelua, ei riitelyä. Sen sijaan nykyisin yhteiskunta tarjoaa massiivisen oikeus- ja sosiaalijärjestelmän ylläpitämään lapsiin ja lasten huoltoon kohdistuvia vanhempien välisiä riitoja. Lapset eivät koskaan hyödy perheen sisäisistä ristiriidoista millään muotoa. Julkisuudessa on käsitelty myös niin kutsuttua pakkosovittelua, joka toimisi samanaikaisesti esimerkiksi perhekeskuksissa vanhempien eroon liittyvänä auttavana elimenä, jolloin säästettäisiin merkittävästi tuomioistuinten resursseja. Tätä mallia kannatan itse kyllä.
Nykyiset huoltajuusriidat venyvät hyvin usein useiden vuosien mittaisiksi. On lähes mahdotonta nähdä hyötynäkökohtia, mitä lapset tai osapuolina olevat vanhemmat tästä vuosikausia kestävästä prosessista tulevat kostumaan. Tuomioistuimissa on päättävissä asemissa ihmisiä, joilla ei välttämättä ole riittävää asiantuntemusta tehdä ratkaisuja lapsen ehdoilla. Tuomioistuinten päätöksiä tukevat olosuhdeselvitykset ovat lähinnä muodollisia ja hyvin pintapuolisia. Epäkohdat kulminoituvat yhteiskunnan muihin elimiin kuormittaen niitä lisää. Tasa-arvovaltuutetulle eskaloituu yhä enemmän nykyriitaisuuksiin kohdistuvia valituksia. Näillä työkaluilla ei rakenneta lapsille parempaa kasvuympäristöä, ei parempaa lapsuutta, eikä sillä taata lasten oikeuksia.
Suomessa käräjäoikeudessa lapsen asiat voidaan jättää täysin käsittelemättä, vaikka lapsen etu ja oikeus tätä asiaa ehdottomasti vaatisi. Kuitenkin lasten asiat tulisi aina käsitellä kiireellisenä ja viipymättä. Käytännössä tämä kiireellinen ja viipymättä tarkoittaa useita vuosia. Ajan kuluminen pahentaa vain tilannetta entisestään ja ongelmia lapsen elämässä. Riitaisuuksien ylläpito tuhoaa vanhempia ja heidän kykyään ylläpitää laadukasta elämää lapsen näkökulmasta. Seuraa lisäongelmia masennuksen, alkoholismin sekä vanhempien työhön liittyvän tuottamisen näkökulmasta, pahimmassa tapauksessa täydellinen työkyvyttömyys ja lapsen menetys tai lapsen suhteen kuihtuminen omaa vanhempaa kohtaan.
Tästä syystä oma näkemykseni on, että Suomeen tulisi asettaa perheoikeus, jossa on riittävä asiantuntemus lapsi- ja perheasioiden hoitamiselle. Lapsiin ja huoltoriitoihin liittyvä asiantuntemus keskitetään sitä laadukkaasti hoitavalle taholle, jolla lapsen näkökulmsta saadaan parempi ja nopeampi lopputulos aikaan.
------------------ - Vaihdevuodet Pms ?
Perheoikeus. kirjoitti:
Suomeen tulisi asettaa perheoikeus2.5.2011 10:00 Mikael Jämsänen
5 kommenttia ilmoita asiaton viesti.Suomessa tutkitusti 30.000 lasta kokee vanhempien eron vuosittain. Nykytrendillä se tarkoittaa vain kasvavia lukumääriä ja joka tapauksessa puhumme kymmenen vuoden aikajanalla useasta sadasta tuhannesta lapsesta. Yhteiskunnan, sekä päättäjien tulisi ymmärtää vahvemmin, millaisesta määrästä ihmisiä on kyse. Meidän vanhempien tulee ymmärtää se, että tuo koko ihmismassa on lapsia, jotka ovat näihin eroihin täysin viattomia osapuolia, mutta se näkyy heidän elämässään ja tulevaisuudessaan kaikista eniten. Tähän tosiasiaan nojaten yhteiskunnan päättäjien ja viranomaisten tulee kääntää katseensa ja näkemyksensä vanhempien usein hyvin ikävistä eroista siihen, kuinka tuossa tilanteessa lapset säästyisivät pahimmalta ja samanaikaisesti taata lasten hyvinvointi mahdollisimman tehokkaasti. YK:n yleissopimus lasten oikeuksista sopii tähän tarkoitukseen tukea antavana lähtökohtana. Toinen tukea antava elin voisi olla lapsiperhejärjestöjen tehokkaampi hyödyntäminen sovittelutilanteissa.
Asiantuntijoiden, sosiaalitoimen ja tuomioistuinten koulutusta tulee lisätä huomioimaan paremmin lapsen tarpeet ja oikeudet. Osa tätä lähtökohtaa on se, että vanhemmat ovat sukupuolesta riippumatta tasavertaisia ja eronneille perheille tarjotaan työkaluja ja tukea eron läpikäymiseen päämääränä lasten hyvinvointi uudessa perhemallissa. Tuetaan sovittelua, ei riitelyä. Sen sijaan nykyisin yhteiskunta tarjoaa massiivisen oikeus- ja sosiaalijärjestelmän ylläpitämään lapsiin ja lasten huoltoon kohdistuvia vanhempien välisiä riitoja. Lapset eivät koskaan hyödy perheen sisäisistä ristiriidoista millään muotoa. Julkisuudessa on käsitelty myös niin kutsuttua pakkosovittelua, joka toimisi samanaikaisesti esimerkiksi perhekeskuksissa vanhempien eroon liittyvänä auttavana elimenä, jolloin säästettäisiin merkittävästi tuomioistuinten resursseja. Tätä mallia kannatan itse kyllä.
Nykyiset huoltajuusriidat venyvät hyvin usein useiden vuosien mittaisiksi. On lähes mahdotonta nähdä hyötynäkökohtia, mitä lapset tai osapuolina olevat vanhemmat tästä vuosikausia kestävästä prosessista tulevat kostumaan. Tuomioistuimissa on päättävissä asemissa ihmisiä, joilla ei välttämättä ole riittävää asiantuntemusta tehdä ratkaisuja lapsen ehdoilla. Tuomioistuinten päätöksiä tukevat olosuhdeselvitykset ovat lähinnä muodollisia ja hyvin pintapuolisia. Epäkohdat kulminoituvat yhteiskunnan muihin elimiin kuormittaen niitä lisää. Tasa-arvovaltuutetulle eskaloituu yhä enemmän nykyriitaisuuksiin kohdistuvia valituksia. Näillä työkaluilla ei rakenneta lapsille parempaa kasvuympäristöä, ei parempaa lapsuutta, eikä sillä taata lasten oikeuksia.
Suomessa käräjäoikeudessa lapsen asiat voidaan jättää täysin käsittelemättä, vaikka lapsen etu ja oikeus tätä asiaa ehdottomasti vaatisi. Kuitenkin lasten asiat tulisi aina käsitellä kiireellisenä ja viipymättä. Käytännössä tämä kiireellinen ja viipymättä tarkoittaa useita vuosia. Ajan kuluminen pahentaa vain tilannetta entisestään ja ongelmia lapsen elämässä. Riitaisuuksien ylläpito tuhoaa vanhempia ja heidän kykyään ylläpitää laadukasta elämää lapsen näkökulmasta. Seuraa lisäongelmia masennuksen, alkoholismin sekä vanhempien työhön liittyvän tuottamisen näkökulmasta, pahimmassa tapauksessa täydellinen työkyvyttömyys ja lapsen menetys tai lapsen suhteen kuihtuminen omaa vanhempaa kohtaan.
Tästä syystä oma näkemykseni on, että Suomeen tulisi asettaa perheoikeus, jossa on riittävä asiantuntemus lapsi- ja perheasioiden hoitamiselle. Lapsiin ja huoltoriitoihin liittyvä asiantuntemus keskitetään sitä laadukkaasti hoitavalle taholle, jolla lapsen näkökulmsta saadaan parempi ja nopeampi lopputulos aikaan.
------------------Lahden ammattikorkeakoulun projekti.
Tasa-arvoa erovanhemmuuteen - isät pois paitsiosta
Tavoite
Projektin tavoitteena oli tuottaa koulutus, joka lisäsi ammattilaisten kykyä arvioida isän tai äidin soveltuvuutta huoltajuuteen ilman sukupuoleen liitettyjä stereotypisiä käsityksiä. Projektin painopisteenä oli isänäkökulman lisääminen ammattilaisten työhön siten, että miesten ja naisten tasa-arvoisuus toteutuisi myös erotilanteissa entistä paremmin. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisella voitiin parantaa isän osallistumista lasten elämään.
Eroperheiden vanhempien hoivavastuun tasapuolisempi jakautuminen ja isän roolin vahvistaminen lisäsi miesten ja naisten tasa-arvoisuutta työelämässä.
Kohderyhmät
•Suomen sosiaalialan ammattilaiset, jotka työskentelevät eroperheiden kanssa
Välilliset kohderyhmät
•Eroperheet
•Eroperheiden työnantajat
•Eroperheiden lasten hoitopaikat
•Työterveyshuolto
•Kouluterveydenhuolto
•Neuvolat
•Huoltajuuspäätöksiä tekevät tuomarit
•Maahanmuuttajatyön viranomaiset
•Sosiaalialan koulutusta järjestävät oppilaitokset
Projektin toteutusaika: 1.1.2010 - 31.12.2011
Rahoittaja: ESR/STM
Lisätietoja
Projektipalvelut
Pia Karjalainen, projektipalvelupäällikkö
gsm 050 502 0623
projektipalvelut[a]lamk.fi
----------
- omakohtaista
Suomessa kautta linjan ovat miehet päässeet tosi vähällä lasten huollon maksaen vain minimi summan 150 euroa kuussa. Ei muita velvotteita. Ei velvoitetta tavata lastaan.
Ei ole lapsen edun mukaista.
Kehtaavat vielä ruitkuttaa päälle. Itse ovat ojansa kaivaneet. Laiskuuttaan.
Jos aikanaan mallikkaasti hommansa hoitaa, niin taatusti saa tavata lastaan mutta jos vain on kusettanut, valehdellut,ollut väkivaltainen, ja laistanut, juopotellut niin ihan turha on myöhemmin itkeä, -että ne naiset aina saa ne lapset.- Pönttö sekaisin.
Varatuomari Anja Hannuniemen pian valmistuva väitöskirja nostaa esille eroperheiden lapsia sairastuttavan vieraannuttamisoireyhtymän.
Suurimmassa osassa tapauksista vieraannuttaja on äiti, joka pyrkii sabotoimaan isän ulos lapsen elämästä.
Vieeraannuttaja sairastaa persoonallisuushäiriötä, mutta viranomaiset eivät osaa tunnistaa vieraannuttamiseen liittyviä vaaran merkkejä.
http://www.porinsanomat.fi/uutiset.php?id=997
--- - ei yksioikoista
Pönttö sekaisin. kirjoitti:
Varatuomari Anja Hannuniemen pian valmistuva väitöskirja nostaa esille eroperheiden lapsia sairastuttavan vieraannuttamisoireyhtymän.
Suurimmassa osassa tapauksista vieraannuttaja on äiti, joka pyrkii sabotoimaan isän ulos lapsen elämästä.
Vieeraannuttaja sairastaa persoonallisuushäiriötä, mutta viranomaiset eivät osaa tunnistaa vieraannuttamiseen liittyviä vaaran merkkejä.
http://www.porinsanomat.fi/uutiset.php?id=997
---Miten tämä liittyi asiaan josta edellä kirjoittanut mainitsi?
Toinen vanhempi voi luistaa elatuksesta,tapaamisista,kasvatusvastuusta..
- Ei todellakaan yksio
Toinen vanhempi voi hyväksikäyttää, huijata, kiristää, valehdella ja vaikeuttaa toisen vanhemman elämää "lapsen edulla", mitä lapsi ei kuitenkaan tule koskaan kokemaan.
- Mielivaltaako?
Väkivaltasyytös ei yksin auta äitiä voittamaan huoltajuuskiistaa
Turun Sanomat 31.10.2010 11:00
Väkivaltasyytökset eivät ole oikeudessa äitien valttikortteja, joilla he voittavat huoltajuuskiistat.
Väitetään, että äiti voittaa avioeroriidan käräjillä syyttämällä isää väkivallasta tai lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Uskomus on väärä.
Huoltajuusriitoja tutkinut Teija Hautanen havaitsi, että väkivaltasyytökset eivät ole oikeudessa äitien valttikortteja, joilla he voittavat kiistat.
Hautasen mukaan tuomioistuimissa väkivallasta vaaditaan muutakin näyttöä kuin toisen vanhemman kertomus. Vaikka väkivallasta olisi riittävästi näyttöä, viranomaiset eivät välttämättä anna sille painoarvoa päätöksissään ja suosituksissaan, hän arvioi.
Väitöskirjassa on selvitetty, miten käräjä- ja hovioikeuksissa on käsitelty huoltajuusriitoja, joissa on esitetty väitteitä perheväkivallasta. Tiedot tutkija on koonnut oikeudenkäyntiasiakirjoista.
Huoltajuusriidoissa oikeusistuimet tarkastelevat vanhemmuutta ja lasten elämää monesta näkökulmasta. Lähtökohtana on lapsenhuoltolaki, joka korostaa molempien vanhempien merkitystä.
Tutkimuksen aineistossa on 158 riitaa vuosilta 2001-2003. Kaikissa oli esitetty väite toisen tai molempien vanhempien väkivaltaisuudesta tai lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tietoja kerättiin kolmesta käräjäoikeudesta ja neljästä hovioikeudesta.
Aineisto osoitti, että väitteet ja kuvaukset fyysisestä väkivallasta ovat oikeuteen viedyissä riidoissa tavallisia. Joissakin hovioikeuksissa väkivallasta oli mainintoja jopa joka toisessa kiistassa. Isän väkivaltaisuus oli aineistossa selvästi yleisempää kuin äidin.
Väkivaltaan ei haluta ottaa kantaa
Riitaisa ero puidaan käräjillä
- Suomessa tapahtuu vuosittain noin 17 000 sellaista avo- tai avioeroa, joissa osapuolilla on alle 18-vuotiaita lapsia.
- Valtaosa vanhemmista pääsee sopimukseen lasten asumisesta, huollosta ja tapaamisoikeudesta.
- Pieni osa eroista on niin riitaisia, että kiistat viedään tuomioistuinten ratkaistavaksi. Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 2 000 huolto- ja tapaamisasiaa. Osapuolet voivat sopia riidan oikeusprosessin aikana, jolloin juttu raukeaa.
Hautasen mielestä viranomaiset eivät käsittele väkivaltaväitteitä järjestelmällisesti määritellessään lapsen etua.
- Väkivaltaa ei kirjata systemaattisesti asiakirjoihin eikä sitä arvioida ja tulkita yhdenmukaisesti ja ennakoitavasti, hän kirjoittaa.
Ratkaisuissa väkivalta oli vain harvoin keskeinen arvioinnin kohde. Tuomarit ja selvityksiä antavat sosiaalityöntekijät eivät aina edes ottaneet kantaa väkivaltaväitteisiin.
- Väkivaltaa koskeva kielenkäyttö on usein sekä tuomareilla että sosiaalityöntekijöillä epätarkkaa, ympäripyöreää ja jopa silottelevaa, tutkija arvioi.
Väitöskirja tarkastettiin lauantaina Tampereen yliopistossa.
(MTV3 - STT)
-----------------
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e2967271Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne695294Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä1463367Kylillä nainen puhutaan
Että olet heilutellut peittoa yhden, toisen ja kolmannen kanssa. Pitääkö paikkansa?1112726- 1622469
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla181920Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1831736Voi Rakas siellä
Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o311578- 821554
Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee311510