Onko "vammaisuus" oikeasti este kunnon suhteelle?

Aika moni olisi täälläkin palstalla saanut suhteen jos olisi tyytynyt mihin tahansa naiseen, mutta on ihan eri asia päästä suhteeseen mieleisen naisen kanssa..

Olen llukenut kirjoituksiasi ennenkin ja vaikutat todella fiksulta ja kivalta tyypiltä. Siksi varmaankin naisetkin ovat olleen niin ystävällisiä, mukavat ihmiset saavat muutkin hyvälle tuulelle.

Linda24N kirjoitti:

Olen llukenut kirjoituksiasi ennenkin ja vaikutat todella fiksulta ja kivalta tyypiltä. Siksi varmaankin naisetkin ovat olleen niin ystävällisiä, mukavat ihmiset saavat muutkin hyvälle tuulelle.

Lue lisää

Kiitos kommentista! Ajan kanssa oppii, miten ihmisten kanssa kannattaa kommunikoida, jos ei halua viettää loppuelämää erakkona. :) Fiksuuteen olen panostanut, koska luulen työllistyväni todennäköisemmin ajattelua vaativaan työhön kun fyysisesti raskaaseen.

Tietysti välillä joku asia voi ottaa päähän, mutta eipä sellaisesta tarvitse koko Suomelle avautua.

Hän etsi naista. Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää?
Mikä ihme joillain ihmisillä on että sitten pitäisi sen jolla on joku ominaisuus rajata kaikki muut pois, tai se etsii jotain... Mitä nyt milloinkin. Miksi normaalijärkinen ihminen ei voi vain etsiä ihmistä?? Ei ap rajannut etsimäänsä, mutta sinä olet yksi heistä joka on heti tyrkyttämässä "etsi kaltaisiasi" niinkun ihminen olisi eri rotua. Etsitkä sinä koko ajan kaksoisolentoa, oletko muistanut listata kaikki ihmisyyteesi vaikuttavat (pinnalliset) ominaisuudet, ja sinun kohdallasihan kaikki vaikuttaa. Ihmisenähän sinä et ole mitään, et luonne, et persoona, et mitään. Muista siis listata vammasi ja syyläsi ja etsi kaltaistasi.
"vai haetko hottista..." joo, ihan varmaan, siltä toi just kuulosti, että parikymppinen vammainen se siellä etsii hollywood-tähteä: onko Sinulla joku vamma?

Kyllä kai CP-vamman omaava ihan itse tietää kenen kanssa hänellä on yhteistä ja kenen ei, ja miten heillä on välttämättä MITÄÄN yhteistä? Että ulkoisen vamman perusteellahan se sisäinen maailma täsmää vai? Mahdollisuudet ymmärtää toisiaan paremmin? Millä perusteella? Olen nähnyt terveitä ihmisiä vaikka kuinka paljon eikä he tunnu ymmärtävän toisiaan ollenkaan, vaikka joskus jopa näyttävät samalta. Joten mihin tuo edes perustuu? Yhtä typerä ajatus kun että kaikilla vaaleahiuksisilla olisi mitään yhteistä välttämättä, -paitsi ne vaaleat hiukset.

Tuo on semmoinen "etsi kaltaisiasi"-vastaus, niinkun sinun pitäisi jotenkin varmistella asiaa, ja sitten perusteena on ulkoiset ominaisuudet. Olen itse terve, ei ole vammaa eikä muuta, mutta sinun kanssasi minulla ei ainakaan ole juuri mitään yhteistä, itseasiassa suosittelisin sinulle tuon syvällisen ajattelun perusteella etsimään seuraa jostain todella syvältä, enkä ehkä ihan sieltä terävimpien veitsien joukosta. Kahdella vähän tylsemmällä veitsellä, hieman rajoitteita omaavalla ihmisellä kun on varmaan paljon yhteistä ja mahdollisuudet ymmärtää toisiaan paremmin, eikö totta?

(Ja ihme kyllä, kerrankin olen jopa Teemu Milton kanssa samaa mieltä: CP-vamma ei ole välttämättä rajoite ja joku ihan oikea ihminen voi rakastua häneen, vammaa tai ei vammaa, - ja näyttää hottikselta.)

Voisiko asiaan vaikuttaa myös se, että olet 50?

Miehet haluavat nuoria tai nuorehkoja naisia, tiesitkö.

Sitä samaa ehdottelua saa ihan kaikenikäisenä kuulla. Tietysti se turhauttaa, mutta jos kerran haluaa toisen ihmisen lähelleen, täytyy olla sitkeä.

Sitä ei voi muuttaa mitä muut ovat, vain sen miten heihin suhtautuu. Sopimattomille ehdotuksille voi aina sanoa ei.

Sanot että sinulla on etenevä sairaus, minusta tässä on varmasti yksi merkittävä tekijä hankaloittamaan kumppanin löytymistä, joka vaikuttaa jo ihan siitä syystä että kaikki tuntematon pelottaa. Minua ainakin arveluttaisi antautua suhteeseen ihmisen kanssa, jonka tietäisin sairastavan vaikkapa ms-tautia, minusta olisi liian tuskallista seurata voimattomana vierestä. Helpompaa olisi, jos itselläni olisi sama sairaus, jolloin voisimme olla toisillemme vertaistukena.

Jos mahdollista, niin nettipalstolla pyörimisen tilalle olisi parempi keino erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet, joissa näkee todellisia ihmisiä. On helpompi antaa kuva itsestään ja luonteestaan ihan livenä. Samalla ne ei toivotut ehdottelijatkin vähenee, harva kehtaa ihan naamatusten niin käyttäytyä.

Minulla on taas päinvastaisia kokemuksia. Vammaisuuteni ei ole koskaan ollut miehille ongelma, vaan se, että olen hiljainen, enkä päästä ihmistä helposti suojamuurien läpi.
Vammaisuus taitaa olla vammaiselle paljon suurempi ongelma, kuin sille terveelle. Helposti epäillään, että tuokin tyyppi haluaa vain käyttää hyväksi, en minä oikeasti hänelle kelpaa, vaihtaa heti parempaan, kun sellainen tulee vastaan. Ja se kuihduttaa suhteet heti alkuunsa, ei kukaan sellaista jaksa kauaa katsoa.

"Osittain myös sen takia esim. nettideiteissä tutustuminen voi loppua lyhyeen, kun vamman ottaa puheeksi."

Nettideiteissä on vaikea tutustua, kun siellä on niin paljon valinnanvaraa. Yksikin pieni virhe, ja olet heti jonon hännillä. Lisäksi netin kautta joutuu tekemään vaikutuksen ensiksi kirjoittamalla ja sitten vielä toisen kerran reaalimaailmassa. Sen sijaan livenä tutustuminen on helpompaa, kun voit olla jonkun pienen porukan kiinnostavin yksilö.

Sain joitakin vuosia sitten netissä pari mukavaa vastausta ilmoittaen vammasta. Silloin piti tehdä todellinen täsmäisku, ja hakuehtoihini täsmääviä naisia ei pyörinyt deitissä kuin muutama. Toinen mahdollisuus voisi olla todella persoonallinen ilmoitus.

Usein signaalit voivat olla melko huomaamattomia. Katsekontakti ja edes pieni hymy tarkoittaa aika usein sitä, että kannattaa mennä juttelemaan. Minusta tällainen voidaan tulkita naisen aloitteeksi. Kokemuksen kautta oppii, milloin kannattaa aloittaa juttelu.

hymyhemmomies kirjoitti:

Usein signaalit voivat olla melko huomaamattomia. Katsekontakti ja edes pieni hymy tarkoittaa aika usein sitä, että kannattaa mennä juttelemaan. Minusta tällainen voidaan tulkita naisen aloitteeksi. Kokemuksen kautta oppii, milloin kannattaa aloittaa juttelu.

Lue lisää

Kertokaa vaan lisää! :)

Käytännössä vammani vaikuttaa vaan oikean nilkan liikkeeseen. Eli on tosiaankin lievä. :)

geparu92 kirjoitti:

Käytännössä vammani vaikuttaa vaan oikean nilkan liikkeeseen. Eli on tosiaankin lievä. :)

Ihmiset varmaan tuossa tapauksessa pelkäävät eniten sanaa "vammaisuus", tuskin kuitenkaan livenä sut tavatessasi näkisivät asiaa samoin kuin netin kautta saattavat nähdä tuon sanan kuullessaan. Valitettavaa, mutta sellaisia iso osa ihmisistä on, perustavat käsityksensä usein varsin yksipuolisiin mielikuviin. Kannattaa varmaan heti alussa selittää siinä yhteydessä kun vammastasi kerrot, että CP-vammasi on lievä ja juurikin tuo ettei se vaikuta juuri muuhun kuin oikeaan nilkkaasi. Sana "vammaisuus" kun on aika laajassa merkityksessä käytetty käsite ja jos alussa kertoo vain että on CP-vamma, osa ei välttämättä ymmärrä kuinka vähän se juuri sinun elämääsi vaikuttaa.