Kaverilla bulimia, miten voin auttaa

Ole vaan ystävä, kehut kauniiksi tarpeeks usein jne. Olet rento ja hauska hänen seurassaan niin että hälläkin on hyvä olla ja ei mieti ruokajuttuja.

Lupasit ettet kerro kenellekään. Sitähän se sairaus haluaa. Hän haluaa velloa sairaudessaan salaa muilta, koska ei tajua kuinka vakavasta ongelmasta on kyse. Ylipuhu hänet hakemaan apua tai mene itse hakemaan hännelle apua. Mitä pidempään sairastaa, sitä vaikeampi siitä on parantua. Kaikki luulee pystyvänsä lopettamaan kun ne haluavat ja tajuavatkin sitten etteivät he enää pystykkään hallitsemaan mitään.... En itsekkään halunnut että kukaan saa tietää sen takia koska häpesin ja rehellisesti sanottuna halusin laihtua rauhassa. Mitä siitä seurasi: monen vuoden hoidot einkä vieläkään ole kuivilla. Kiittäisin sitä tuhannesti, joka olisi estänyt mua. Avannut silmänsä ja hankkinut mulle apua aikasemmin. Silloin olisisn ollut vihainen, mutta jälkeenpäin olisin kiittänyt. Se on sairaus joka saattaa suuttua, ei sun ystäväs. Sun ystäväs haluaa sun olevan sen tukena, mut sairaus yrittää viedä sen. Sairaus vie nopeammin kuin uskotkaan. Kohta ystäväsi rupeaa etääntymään muista ja sairasmaailma vie kaikki hänen huomionsa ja energiansa. Vihaan tällaisia syömishäiriötä enemmän kuin mitään enkä toivoisi sitä kenellekkään!!

Lupasit ettet kerro kenellekään. Sitähän se sairaus haluaa. Hän haluaa velloa sairaudessaan salaa muilta, koska ei tajua kuinka vakavasta ongelmasta on kyse. Ylipuhu hänet hakemaan apua tai mene itse hakemaan hännelle apua. Mitä pidempään sairastaa, sitä vaikeampi siitä on parantua. Kaikki luulee pystyvänsä lopettamaan kun ne haluavat ja tajuavatkin sitten etteivät he enää pystykkään hallitsemaan mitään.... En itsekkään halunnut että kukaan saa tietää sen takia koska häpesin ja rehellisesti sanottuna halusin laihtua rauhassa. Mitä siitä seurasi: monen vuoden hoidot einkä vieläkään ole kuivilla. Kiittäisin sitä tuhannesti, joka olisi estänyt mua. Avannut silmänsä ja hankkinut mulle apua aikasemmin. Silloin olisisn ollut vihainen, mutta jälkeenpäin olisin kiittänyt. Se on sairaus joka saattaa suuttua, ei sun ystäväs. Sun ystäväs haluaa sun olevan sen tukena, mut sairaus yrittää viedä sen. Sairaus vie nopeammin kuin uskotkaan. Kohta ystäväsi rupeaa etääntymään muista ja sairasmaailma vie kaikki hänen huomionsa ja energiansa. Vihaan tällaisia syömishäiriötä enemmän kuin mitään enkä toivoisi sitä kenellekkään!!

Syömishäiriöt ovat aina vaarallisia ja hoitamattomina on vaara kroonistua. Mitä aikasemmin apua haetaan sitä parempi. Älä missään nimessä anna asian vain olla. Yritä toki olla ymmärtäväinen ja kuunnella huolia, mutta melkein aina ammattiapu on välttämätöntä.

Kerro hänen vanhemmille, terveydenhoitaja