Tohtoriksi eri alalta kuin maisteriksi

No elämän kevät. Pitäisikö tästä tehdä isompikin uutinen.
Tämä ei ole mitään sen rinnalla, että Pohjois-Koreassa kenelläkään ei ole tohtoria kotona.
Voisitko vaikka opetella kirjoittamaan, niin saisit itsekin jonkin tutkinnon.

Yliopistojen jatkotutkintoja koskevissa tutkintosäännöissä on todellakin poikkeuksia tällaisia tapauksia varten. Esimerkkinä katkelma erään yliopiston sivulta "Jos hakija suunnittelee tohtoriopintoja muulla kuin pääaineensa alalla, hänen tulee suorittaa tarpeelliset, pääaineen määrittämät, täydentävät opinnot. Toimikunta hyväksyy täydentävien opintojen opintosuunnitelman väitöstyön pääohjaajan ja pääaineen vastuuhenkilön esityksestä."

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tohtorikoulutettavalla on kyseisen alan maisteria vastaavat tiedot myös jatkotutkinnon alalta. Lisäksi henkilöllä on se alkuperäisen tutkintonsa tuoma pätevyys.

Ihmisellä voi jo työnsä takia muodostua jollakin alalla ylivoimainen, tohtorin tutkinnot ylittävä pätevyys, vaikka hänellä sattuisi olemaan muodollisesti esimerkiksi vain kandintutkinto alaltaan. Ei tutkinto mitään ratkaise, vaan todellinen osaaminen.

Vielä ohimennen sanottuna VT-lyhenne tarkoittaa varatuomaria, eikä se ole oppiarvo. Lisäksi VT-arvonimi edellyttää oppiarvoksi OTM, OTL tai OTT.

Usein jos hyppää eri alalta tohtoriopintoihin joutuu suorittamaan täydentäviä kursseja kyseisessä aineessa. Näiden tarkoitus on saattaa lähtökohdat riittäviksi tohtoriopintoja varten. Käytännössä tämä riippuu kuitenkin koulusta.

Ulkomailla on paljon yleisempää suorittaa perustutkinto ja jatkotutkinto eri alueilta. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että kandidaatintutkinto on perustutkinto. Monessa maassa siitä maksetaan itsensä kipeäksi ja siitä ei ole paineita jatkaa jatkotutkintoon kuten maisteritutkintoon, päinvastoin kuin Suomessa.

Näissä maissa on myös tavallista mainita kaikki tutkinnot henkilön nimen perässä, jotta muut ymmärtävät henkilön taustat. Jokainen tutkinto pitää käsittää omana kokonaisuutenaan, eikä olettaa suomalaiseen tapaan henkilön hallitsevan jollain alalla myös kyseisen alan alempien tutkintotasojen sisällön.

Jollain voi olla kanditutkinto orgaanisen kemian alalta. Sen päälle voi rakentaa vaikkapa computer science -painotteisen maisteritutkinnon. Lopuksi kirsikkana kakun päälle kaupallispainotteinen PhD in Management. Hyvin tyypillistä on myös rakentaa minkä tahansa alan kanditutkinnon päälle MBA-tutkinto.

Tällaisissa maissa jatkotutkintoihin (maisteri- ja tohtoritaso) korostuu se, että hakijalla on pohjilla ylipäätään vaadittavan tason tutkinto (kandi, tohtoritutkinnossa ehkä maisteri). Lisäksi tuijotetaan silmä kovana yleisiä mittareita kuten GMAT-pisteitä. Niissä korostuu kaikessa tieteessä tarpeellisena pidetyt osa-alueet, kuten analyyttinen ajattelu, matemaattinen ymmärrys, sekä lukeminen ja kirjoittaminen

Pitää muistaa, että tohtorintutkinto ei ole jonkun aihealueen gurun tutkinto. Se ei tarkoita, että tietyltä alueelta väitellyt osaisi ylivertaisesti alueen asiat. Päinvastoin, moni pitkään aihealueella töissä ollut päihittää sen alueen tohtorin mennen tullen. Tohtoriopinnot ovat tutkijakoulutusta.

Tohtori tietää aihealueestaan riittävästi jotta voi tutkia sitä. Siihen ei usein tarvita ylivoimaista osaamista alueelta, vaan ylivoimaisen osaamisen hallitsijat kuten käytännön työtä tekevät ovat niitä joilta asiaa kysytään ja joita tutkitaan. Alaan voi päästä sisään kohtuullisen nopeasti vaikka taustalla ei olisikaan perustutkintoa alueelta.

Luonnollisesti joiltain alueilta on helpompi hypätä toisille. Esimerkiksi luonnontieteistä on kohtuullisen helppo hypätä yhteiskuntatieteisiin, kauppatieteisiin ja jopa teknillisiin tieteisiin. Toisinpäin taas voi olla vaikeampi. Asiaa määrittää hyvin paljon se, millaisella taustalla hyppääjä on liikkeellä.

Itse tunnen koneinsinöörin, joka on työskennellyt 20 vuotta kansainvälisten patenttien parissa eri maissa. Kaveri on kävelevä tietopankki ja konsultoinut tunnettuja kansainvälisiä suuryrityksiä. Hän päihittäisi mennen tullen alueelta väitelleen tuoreen tohtorin. Nyt hän on aikeissa lähteä suorittamaan tohtorintutkintoa. En tiedä mitä hän siitä saa, mutta toisinpäin ajateltuna ainakin tiede hyötyy hänen tuomasta tiedostaan.