Lämmön talteenotto kerrostaloon?

Vaikea sanoa tuoko koskaan rahoja takaisin, koska energian hinta tulevaisuudessa on arvoitus. Mutta jos energian hinta pysyy samana, niin tuskin koskaan maksaa itseään takaisin.
Joka tapauksessa se tulee yhtiövastikkeisiin osakkeiden maksettavaksi (rahoitusvastikkeeseen). Kenen luulit sen maksavan? Tietysti, jos yhtiöllä on muita tuloja kuin vastikkeet, niin sitten se ei välttämättä tule suoraan teidän maksettavaksenne, mutta kyllä se lopuolta kuitenkin on aina osakkaiden omaisuudesta pois.

Eihän taloyhtiöllä ole omaa rahaa. Kyllä kaikki raha jokaista penniä myöden on osakkaiden rahoja, jotka kerätään aina vastikkeilla.

Isännöitsijä esitti laina-asian niin, että taloyhtiön nimiin otetaan pankkilainaa ja vuosien saatossa lämmityskustannuksien pienetessä velka myös pienenee. Ihmeteltiin kyllä, etteivät asukkaat joutuisi maksumiehiksi vastikkeen korotuksen muodossa? Uusi systeemi, vastaavia ei taida olla muualla.

"Jos laina otetaan taloyhtiön piikkiin, kuka takaa, ettei se lopulta tule asukkaitten yhtiövastikkeisiin maksettavaksi?"

Ei sitä kukaan takaa. Itsehän olet ollut yhtiökokouksessa asiasta päättämässä ja valtuuttamassa hallitusta lainan ottoon. Ihan oman piikkiin menee riski. Vai kenen siitä pitäisi olla vastuussa jos ei haluttua säästöä synnykään?

Ja lisäyksenä vielä, että hallitus ei voi päättää tuollaisesta asiasta. Aina jos tehdään sellaisia hankitoja tai korjauksia, jotka vaativat lainanottoa, niin tarvitaan lainavaltuutus yhtiökokoukselta. Ja vaikka kassassa olisikin tuo summa rahaa, niin noin suuresta hankinnasta hankinnasta päättää joka tapauksessa yhtiökokous. Että oliko se tosissaan hallitus, joka tuon on mennyt omin lupineen päättämään?

Ja vielä tuosta "kuka takaa" asiasta, niin ajatelepa asiaa siltä kannalta, että olisit omakotitaloosi hankkimassa kyseistä järjestelmää ja kyselisit, että kuka takaa jos ei maksakaan itseään takaisin. Eihän riskiä kukaan muu kanna kuin omistaja tietenkin itse, ja sama homma on taloyhtiönkin tapauksessa. Omistajat vastaavat hankinnoistaan.

Melkein kaikki huolto- tai parannustoimet ylläpitävät kiinteistön kuntoa sekä nostavat kiinteistön arvoa. Kiinteistön arvon-nousu nostaa aina yksittäisen osakkeen arvoa. Sitä kautta osakas saa aina moninkertaisesti takaisin sijoittamansa euron. Lisäksi energiatehokkaat huoltotoimet pienentävät ylläpitokustannuksia.

>>Melkein kaikki huolto- tai parannustoimet ylläpitävät kiinteistön kuntoa sekä >>nostavat kiinteistön arvoa

Höpö höpö - mikään korjaus ei vanhan pas*** arvoa nosta.

Kiinteistöalalla vouhotetaan turhaan elinkaariajattelusta (= konsulttien ja muiden reppufirmojen piikkiin) - pitäisi olla enemmän tietoa todellisista ylläpidon kustannuksista.

Mutta sellainen analyysi olisi laiskoille isännöitsijöille lisää työtä ja remontoinnin loisfirmoille vähemmän tuloa.

Teollisuudessa vikatapausten perusteella tehtävä korjaustarveharkinta on normaalia.

Suurin osa kiinteistöistä on täysin alan ammattitaidottomien osakkaiden huoltotoimien varassa. Amatöörit vastustavat taitamaatomuuttaan melkein kaikkia saneeraushankkeita. Lasten santakasa kustannuksistakin voidaan keskustella tuntikaupalla.
Amatöörien takia suuri osa maamme kiinteistöistä kärsii sisäilmaongelmista sekä turhista lämmityskustannuksista.
Nämä asiat pitäisi olla jatkuvasti tarkastelun sekä tutkimusten piirissä.

Taloyhtiön hallitus ei ensinnäkään voi tehdä päätöstä eikä ottaa tuollaista lainaa ilman yhtiökokouksen päätöstä. Kun laina on otettu, niin sitä lyhennetään joko hoitovastikkeella tai rahoitusvastikkeella. Itse en pidä hoitovastikkeen käyttöä perusteltuna, koska tuo lämmön talteenottojärjestelmä pitäisi minusta katsoa perusparannukseksi, joka pitää maksaa rahoitusvastikkeella.
Investoinnin kannattavuudesta eli mahdollisesta lämmityskulujen säästöstä ei voi sanoa mitään, kun taloyhtiön lämmityskustannukset eivät ole tiedossa. 10 vuoden maksuajalla säästön pitäisi joka tapauksessa olla 8000-9000 euroa vuodessa.

Asioita mihinkä takaisnmaksuaika on tois-sijainen .
Lämmitetyn ilman tehokas käyttö.
Energiatehokkuuden parantuminen.
Korvausilman esilämmitys.
Korvausilman esisuodatus.
Puhtaampi huoneilma.
Vedontunteen poistuminen.
Asumismukavuuteen merkittävät parannukset jne

Taloyhtiössämme suunnitellaan lämmön talteenottavien huippuimurien hankintaa. Asuinneliöitä on liki 4000. Talo 1980 - luvun alussa rakennettu, kerroksia 6-7. Kustannusarvio on yli 100 000.

Ko. firmat tietenkin mainostavat näitä, mutta löytyykö käyttäjäkokemuksia? Mainoksissa on taloyhtiöitä, jotka ovat hankkineet ko. systeemin. Onko kannattanut? Entä laitteiston huoltokustannukset?

Meillä tehtiin As. Oy. Kauppakartanoon Kauppakatu 16 Tampere ko. lämmöntalteenotto tekijänä Sähkö Peko. Kustannus noin 130-140.000 €.
Ennen meillä oli lämmin ja kodikas asua. Nyt on ostettu sähköpatterit huoneisiin kun on niin kylmä.Sanoin jo aikoinaan kysyttyäni ilmasto alan asiantuntijoilta, ettei se ole hyvä. Ehkä hallitus yrittää hämätä osakkaita mokallaan pitämällä lämmön alhaalla saaden näin lämmitys kulut näyttämään pienemmiltä mikä on hyvin naurettavaa.
Taitamaton hallitus saattaa tulla hyvin kalliiksi.

Meilläkin on rivitalo-asoy:hyn suunnitteilla lämmöntalteenottojärjestelmä. Luen paljon erilaisia julkaisuja ja mitään varmaa hyötyä laitteistosta ei ole. Ollaan puolesta ja vastaan. Tietenkin pystyn sanomaan vasta kun se tässä asunnossani on ja pystyn vertaamaan, meneekö sähköä todella sitten vähemmän kuin 9000 kw/vuosi, kuten keskimäärin tähän mennessä kuuden vuoden aikana on mennyt. Hinta on reilu 100 €/kk. Olen vähän epäilevä, mutta en yleensä rupea meuhkaamaan mitään muutoksia vastaan, ajattelen aina että jos en tykkää niin muutan pois. Myyjiä olen kyllä kuunnellut, kun olen hallituksessa, ovat kovia markkinamiehiä, se on heidän työtään.

Todellisuudessa hallitus on varmaankin ehdottanut yhtiökokoukselle tätä lämmöntalteenotto laitteiston hankintaa, se siitä. Kyllä se maksaa itsensä takaisin, ja enerkian hinnan nousu sitä vielä nopeuttaakin, Hyötysuhde on sen verran korkea että säästöä tulee, vaikka sähkön hintakin tulee aina nousemaan. Ostettavan lämmitys energian tarve laskee, jossain tapauksissa niin paljon että yhtiövastiketta ei tarvitse nostaa, koska ostokulut vähenevät. Ja sitten se helpottaa vastikkeissa kun investointirahoitus laina on saatu maksettua pois, eli n. 8 vuotta. Jos muita huolto ja korjauskuluja ei ole lisääntynyt,, vastiketta voidaan laskea.

Täällä joku on hieman pettynyt pilpittimiin.

LTO järjestelmän tuoma säästö n. 500 - 600 euroa kuukaudessa. Se on vähän, kun remonttiin otettiin 95 000 euron laina, jota lyhennetään tällä ”saatavalla säästöllä” seuraavat 12 vuotta.

http://putkiremontti-osakasx.blogspot.fi/search/label/Lämpöpumput ja ilmankierrätys

Lämmön talteenotto??
Kun sais edes liian lämmityksen loppumaan. Aurinko paistaa sisään ja vesipatteritermostaatit jököttää tyhminä tunteja mitään huomaamatta. Pian onkin 25 astetta lämmintä.

Patteriessa on aina itse säädettävä termostaatti jolla patterin saa suljettua, vaatii vain pienen liikkeen, turha jupista.

Kannattaa harkita erittäin huolellisesti, etenkin vanhemmassa talossa.
Täällä isossa vm. 1960 kerrostalossa LTO-laitetta ei ole saatu toimimaan edes muutaman vuoden aikana. Rahaa palanut noin 150 000€. Hallitus on tullut siihen tulokseen asiantuntijoiden kanssa, että laitetta ei ikinä saadakaan toimimaan.
Seuraava vaihe lienee asian riitauttaminen jossa mahdollisesti saadaan rahaa takaisin, tai sitten maksetaan vain lisää, lakimiehille tällä kertaa.
Alun perin LTO-laitetta hehkutettiin innokkaasti hallituksen toimesta miten se tuo säästöä taloyhtiöön.