Lapset eivät sovi yhteen

sormi suussa

Me olemme 2 yksinhuoltajaa joilla todella synkkaa.
Minä pidän naiseni pojasta samoin poikani joka pitää myös (tulevasta?) äitipuolestaan. Naiseni pitää pojastani ja hänen poikansa minusta mutta ei pysty hyväksymään poikaani velipuolekseen, ei koikein kaverikseenkaan.

Annetaanko lasten määrätä aikuisten elämästä ja pysytäänkö yksinhuoltajina kumpikin tahollamme vai mistä löytyisi apua pojalle, joka on asunut ikänsä äitinsä kanssa kahden, tilaa on yritetty antaa, mutta jo samassa huoneistossa oleva toinen lapsi saa hänet lähes suunniltaan ja näin ollen on vierailuja pitänyt rajoittaa. Oma poikani on 4 ja kumppanin kohta 11.

8

124

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mekkk

      Ei ne lapset mitään velipuolia ole kun pitäisi olla sama äiti tai sama isä niin ovat velipuolia muuten ovat sinun lapsi ja naisesi lapsi eikä mitään puolikkaita. Kun mies on tehnut kaksi lapsta eri naisille niin ne ovat velipuolia tai naisella on kaksi lasta jolla eri isät niin ovat sisarpuolikkaita ei muuten.

      • NäinMeillä

      • mekkk
        NäinMeillä kirjoitti:

        Olet ihan hakoteillä:

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Veli

        Voi olla noinkin mutta se wikipedikin voi olla väärässä mutta ainakin -70 luvulla kun asia oli niin että velipuolia tai tytät puolia olivat ne kellä oli joko sama isä tai sama äiti.


    • varamutsi

      Ihan totta,lapset ei määrää aikuisten elämää. Se on tahto vanhempien taskussa vielä tuonikäisillä!
      Isompi, joka siis "suunniltaan" menee, pitäisi saada uskomaan ja tajuamaan, ettei nuorempi ole uhka eikä häneltä äitiä vie.
      Rankkaa teillä tulee olemaan ainakin alussa, ja parisuhde on koetuksella. Siksi olisi hyvä hakeutua vaikka perheneuvolaan koko porukalla. Sieltä saisitte ihan arkipäivän vinkkejä miten pärjätä arjessa ja miten hoitaa parisuhdettanne joka tulee olemaan tosi kovilla.
      Elämänmuutoshan on todellinen mullistus naisystäväsil apselle, joka ikänsä on vain äidin kanssa.elänyt. Ei ihme että hän reagoi! Koko tuttu maailma mullistuu! Lisäksi tuonikäisille tuonkin verran ikäeroa on todella suuri. 11-vuotiaan on vaikea olla 4-vuotiaan kaveri. Ennemminkin esikuva ja malli "isoista pojista". Vähän niinkuin idoli! Se, kutsutteko heitä velipuoliksi tai miksi hyvänsä on teidän yhteisen perheen oma sisäinen asia. Minä olen mieheni pojille "varamutsi", tai "mude".
      Tarvitsette vahvaa tahtoa, joustavuutta ja paljon rakkautta niin tästä selviätte! Siksi olisitodella tärkeää hakea tukea ja apua asianatuntijataholta.
      Älkääi hmeessä heittäkö kirvestä kaivoon tässä vaiheessa!

    • yh-äiti-myöskin

      Hienoa. että yritätte, Mutta, lasten kanssa monesti hankalaa aluksi uusioperheessä.. Mitäs, jos yrittäisitte tehdä asioita kaksin, niiden omien lastenne kanssa. eikä vaan yhdessä. Ehkä lapsi kokee menettäneensä vanhempansa ja hänen huomion. Älkää luovuttako, aikaa ja kärsivällisyyttä se vaatii.

    • onneamatkaan

      Pojillanne on niin paljon ikäeroa, että minkäänlaista kaverisuhdetta heille ei varmaankaan koskaan tule muodostumaan eli sitä ei kannata edes toivoa. Vanhemman on vaan nyt hyväksyttävä, että ei omistä äitiään yksin vaan äidistä riittää kaikille. Yksi ongelma varmaan on se, että jos pojat laitetaan nukkumaan samaan huoneeseen, niin vanhempi kokee toisen vievän hänen valtakuntanasa. On ihan normaalia, että vanhemmat lapset ihan perusperheessäkin stressaantuvat siinä vaiheessa kun nuoremmat sisarukset alkavat työntyä heidän reviirilleen. Naisen poika on saannut pitää reviirinsä melko vanhaksi ja siitä on sitä vaikeampi luopua.

      Jos mahdollista niin hankkikaa niin iso kämppä, että saatte molemmille pojille omat huoneet ja sitten yhdessä panosttte lasten knssa koko kämpiän suunnitteluun..on aina helpompi aloittaa kokonaan uudessa yhteisessä asunnossa kuin siten, että jompi kumpi muuttaa toisen luo. Usein tämä ei ole mahdollista, mutta jos on, niin se voi helpotta asiaa.

      Toinen asia on, että vanhempi lapsista on tulossa murrosikään j hänen oikutteluaan ei kannata ihan joka tilanteessa edes hyväksyä vaan häntä on vaadittava rauhoittumaan ja liika paapominen johtaa yleensä siihen, että lapsi huomaa saavansa tahtonsa läpi ja käyttää temppuiiluan hyväkseen.

      Onnea matkaan, mikään perhe ei toimi jos sitä hoidetaan pelkästään lasten ehdoilla. Lapsi on lapsi ja aikuisten kuuluu tehdä päätökset tärkeistä asioista. Usein myös vähemmän tärkeistä.

      • lapseitykkääsiitä

        Ei kyllä tulis mieleen tuossa tilanteessa laittaa vielä pikkupentua varhaisteinin kanssa samaan huoneeseen nukkumaankin.Jotain järkeä kannattaa käyttää näissä jutuissa.Mikä kiire yhteenmuutolla on??Eikö voi asua lähekkäin ja kyläillä.Seksinkin siinä ehtii harrastaa ja suhde pysyy tuoreena.Toinen mies tai nainen on isin tai äidin kaveri.Siinä tapauksessa muuttaisin yhteen ap:na jos olisi tarkoitus todella perustaa yhteenne perhe eli tehdä yhteisiä lapsia ja yhteistä taivalta olisi jo takana vuosia.Lapsella on oikeus olla pitämättä äidin tai isän kumppanista.Huomaa miten ap syyllistää lasta että on asunut vain äitinsä kanssa.Kyse on varmaankin siitä ettei lapsi pidä tarpeeksi isäehdokkaastaan.Onko mies liian kova lapsille,olisi samanlainen spekulaatio syyksi sivulliselta mitä ap:n lapsesta tekemä.Jostain syystä lapsi ei pidä tästä aikuisesta.Voisiko joku toinen kysyä tästä asiasta lapselta.Vaikka koulukuraattori.Eipä tietenkään....


    • hiemanmielipidettä

      Perheissä ei saisi koskaan mennä tilanteissa, että lapset päättävät aikuisten asioista! Yhden huoltajan perheissä näin saattaa helposti käydä. Lasta voidaan suojella liikaa, aikuisesta voi tulla liian "merkittävä" lapselle (ts.lapsi on liiallisen mustasukkainen aikuisen elämään kuuluville muille ihmisille). Aikuisen tehtävä ei ole olla lapsen kaveri vaan kasvattaja ja tuen ja turvan antaja. Nykypäivänä kasvatus on monesti pielessä siinä, että lapset päättävät asioista, joita heidän ei kehitystasonsa puolesta vielä edes pitäisi päättää. Tämä aiheuttaa myös turvattomuutta.
      Uusperhetilanteissa lasten täytyy antaa rauhassa sopeutua uuteen perheeseensä ja sen jäseniin. Syntyviä ristiriitoja kannattaa yrittää rauhoitella ja laimentaa. Aikuinen(set) on kuitenkin se perheen pomo.
      Toivottavasti ap:n tilanne ratkeaa ja tulette keskenänne toimeen. Päivänjatkoja.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa

      En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod
      Ikävä
      33
      7004
    2. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      38
      6434
    3. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      29
      3514
    4. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      45
      3010
    5. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      34
      2714
    6. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      15
      2408
    7. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2198
    8. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      2076
    9. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      48
      1947
    10. En ole koskaan kokenut

      Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka
      Ikävä
      19
      1807
    Aihe