Avun antajista

Kyllä kai kirkko on nopein läsnä oleva kriisiauttaja. Sillä kun on henkilökunta aina valmiina lähtemään, jos jotain tapahtuu. Hyvä on, että se myös huomataan kriisitilanteissa. Eikö ole hyvä, että heti ovat ovet auki ja henkilökuntaa paikalla, kun kriisi yllättää? Jos näin ei olisi, heti alkaisi arvostelu, miksi kirkko ei ole paikalla jne. Kirkolla kun on välitön valmius henkiseen apuun ja myös avun koordinointiin. Mitä pahaa siinä on, että kirkko niin usein mainitaan ensimmäisten avuntarjoajien joukossa? Sehän vastaa todellista tilannetta! pääasia onkin, että apua on tarjolla ja kriiseissä viestitään selkeästi, missä sitä on saatavilla. Se kuuluu myös viranomaistahon kriisisuunnitelmaankin, että pitää tietää kriisiavun tarjoajat. Ja kirkko on luotettava yhteistyökumppani tällä saralla.

Kirkko ei olekaan ensisijainen taloudellisen avun jakaja, vaan kirkon tehtävä on henkisen tuen antaja, olla ensimmäisten joukossa, kun järkytys on suurin ja tarve erityisen polttava. Taloudellisen avun antaminen tulee toiseksi, majoituksen järjestäminen, rahallinen tuki, ohjaus henkiseen hoitoon yms ovat myös toinen vaihe kriisityössä. Kirkolla ei ole taloudellisia resursseja valmiina suurimittaiseen kriisiavustamiseen ja toiseksi siihen on jo olemassaolevat instanssit vamiina.

Hyvä on myös, että SPR ja monet muutkin järjestöt toimivat hyvin nopeasti ja kohdistaen avun niin henkiseen kuin aineelliseen tarpeeseen. Ensin mainitsemasi järjestöt eivät taas ole kriisiapua antavia, vaikka kai niistäkin apua voi saada kun ovelle kolkuttaa. Mutta pitää kyllä kehua, että nekin järjestöt toimivat omalla sarallaan hyvin ja vastuullisesti. Pienessä kaupungissamme SPRn vastuuhenkilö on myös seurakunnan luottamushenkilö, joten koordinointi on helppoa. Muutenkin aktiivit seurakuntalaiset ovat aktiivisia kaikissa apua tarjoavissa järjestelmissä, koska he yksinkertaisesti vain haluavat kantaa vastuuta lähimmäisistä.

Kriisiavussa pitääkin olla pienen pieni suu ja suuret kuulevat korvat, Huovisen ajatusta lainatakseni.

Tosiasiallisesti kirkko on ensimmäisenä kriisiavussa toimijana, koska sillä on valmiit prosessit sitä varten. Humanistiliitto ajaa Vapaa-ajattelijat ry:n kautta Suomeen uskonnotonta=ateistista kriisiapuverkkoa ja saahan se niin tehdäkin vapaassa maassa. Se kuitenkin unohtaa julkilausumassaan, että aina annettu kriisiapu on uskonnotonta, ellei "asiakas" itse muuta pyydä. Kriisiapu on sitä, että auttaja on pienellä suulla ja suurilla kuulevilla korvilla varustettu, kuten Huovinenkin toi julki. Ei siinä sanoja tarvita, vain lämmintä lähimmäisyyttä olla kuulevina korvina.

Kirkolla on valmis kriisiapuverkosto, joka toimii ja jolla on kansan luottamus. Ja niin se tulee olemaankin, vaikka moni muukin järjestö olisi tarjoamassa apuaan. Kriiseissä ei ole koskaan liikaa auttajia, joten tervetullut olet sinäkin kriisiapua antamaan meidän muiden joukkoon, olet sitten uskovainen tai ateisti tai islamisti tai sekularisti.

Kirkolla on maanlaajuinen kriisiapuverkosto 24/7 valmiina toimimaan eli kirkon viranhaltijat ja erityisviranhaltijat. Tulee kriisi sitten mihin aikaan vuorikaudesta tahansa ja missä päin Suomea tahansa, verkosto on valmiina auttamaan. Kaiken kriisiavun tulee olla kriisin kohdanneen tarpeesta lähtevää tukea ja tunnustuksetonta ellei "asiakas" muuta halua.

Miksi siitä uutisoidaan? No kaipa siksi, että kirkon kriisityö on ensimmäisenä paikalla tukemassa kriisin kohdanneita. Onneksi lehdet osaavat sentään uutisoida oikein. Kaiken uutisoinnin voi tietenkin ajatella markkinoinniksikin, jos niin haluaa uutiset nähdä.

Kriiseissä ei ole koskaan liikaa auttajia, joten halukkaat osaavat auttajat ovat varmasti tervetulleita.