Mustavalkoinen ajattelu - etsijän harhapolku?

(Ote blogistani jarmomanninen.blogspot.fi)

Usein, kun ajattelen etiikan käsitteitä hyvä ja paha, oikea ja väärä, mieleeni tulee usein heti ajatus, että eivätkö monesti valintamme ole jotain harmaan sävyjä, pikemminkin kuin näitä ääripäitä, oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa. Onko niin, että ihminen on psykologisena kokonaisuutena rakentunut niin, että hän on taipuvainen usein ottamaan kantaa - puolesta tai vastaan? Ovatko siinä pohjalla mustavalkoiset tunteemme? Eivätkö myös väärät ja/tai pahat tekomme sulaudu osaksi todellisuuden syy-seuraus-verkkoja - ja vaikuta muun muassa siihen, ketä ihmisyksilöitä tänne maailmaan syntyy tulevaisuudessa? Mustavalkoisesta ajattelusta, jonka alalaji käsittääkseni on "kaikki tai ei mitään"-ajattelu, lienee kirjoitetun psykologian kirjallisuudessa. Kun ajattelee - usein tuomitsevan ja yleistävän - mustavalkoisen ajattelun vaikutuksia suurvaltapolitiikassa, Suomen poliittisessa keskustelussa, yhteiskuntaelämässä, ihmissuhteissa ja esimerkiksi yksittäisten ihmisten itsetunnoissa, alkaa helposti hirvittää, millaisesta vitsauksesta on kyse. Keskityn kuitenkin nyt tämän tekstini loppuosassa muutamalla virkkeellä mustavalkoiseen ajatteluun hengellisyydessä.

Uskonto sanoo, että joko olemme valaistuneita tai emme, olemme uskossa tai emme, olemme skeptikkoja tai emme, olemme ehkä etsijöitä tai emme, olemme Jumalan valtakunnassa tai emme, olemme vanhurskautettuja tai emme, olemme saaneet syntimme anteeksi tai emme, olemme pyhitettyjä tai emme, olemme uudestisyntyneitä tai emme, olemme valossa tai pimeydessä, olemme karman lain alaisia tai emme. Tekomme ovat joko syntiä tai eivät ole. Kuoleman jälkeen - näin väitetään - menemme joko valoon tai pimeyteen, taivaaseen tai helvettiin. Edellisen väitetään olevan ikuista autuutta ja euforiaa - jälkimmäisen ikuista tuskaa.

Mustavalkoista ajattelua on myös pyhissä kirjoissamme. Esimerkiksi evankeliumien Jeesuksen mielenkiintoisimpia moraalineuvoja lienee käsky olla tekemättä pahalle vastarintaa. Meitä ehkä ihmetyttää, että pitäisikö esimerkiksi tämä käsky ottaa absoluuttisena kaikkia mahdollisia elämäntilanteita koskevana? Pyhä kirja sanoo, että ne, jotka toisia ihmisiä armahtavat - heidät armahdetaan. Entäs jos ihmisyksilö on sattumalta ateisti ja pyrkii kaikin tavoin armahtamaan toisia. Armahtaako Jumala hänetkin? Vai tarvitaanko siihen myös maaginen oppi verestä? Tuntuu, että olen evankeliumien Jeesuksen kanssa hyvin monesta asiasta samaa mieltä, mutta useat hänen opeistaan tuntuvat usein mustavalkoisilta. Tulee mieleen, että jos Jeesus olisi kuollut 10-20 vuotta vanhempana, olisiko hänen oppinsa pysynyt niin ehdottomana?

Ymmärrän kyllä, että esimerkiksi usealle kristitylle on henkilökohtaisesti hyvin tärkeää kokea olevansa pelastettu, saaneensa syntinsä anteeksi ja pääsevänsä kuolemansa jälkeen taivaaseen. Silti en oikein ole vakuuttunut, etteikö mustavalkoinen ajattelu henkisyydessä myös voisi johtaa henkistä etsijää harhaan. Uskon, että tällainen kaksijakoinen ajattelu tekee melkeinpä väkivaltaa todellisuuden rikkaalle runsaudelle ja moninaisuudelle.

Laitoin tähän lyhyeen tekstiini ehkä tavallista enemmän kysymysmerkkejä. Koen, että jokaisen ajattelukykyisen ihmisen on itse mietittävä nämä asiat läpi omalta kohdaltaan.

5

283

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • armorikas

      Olisiko mahdollista ajatella että niin kuin itse tuomitsen tai armahdan kaverini siten itse itseni tuomitsen tai armahdan.
      Ulkopuolisen on mahdoton sanoa "harmaan sävyjä" siksi oma -rakasta itseäsi kuin lähimäistäsi- osuu aina täydellisesti kohdalleen.

    • Lienee niin, että ihmisyksilöiden omantunnonherkkyydet vaihtelevat aika suurella skaalalla. Toinen antaa helposti anteeksi itselleen, mutta tuomitsee herkästi toiset. Toinen yksilö saattaa antaa anteeksi lähestulkoon kaiken muille ihmisille, mutta ei pysty armahtamaan itseään.

    • aikalainen2

      Aloittaja on oikeassa siinä että teemme asioista valinnan ja tallennamme muistiin joko hyvänä tai pahana asiana, niin silloin kun reagoimme seuraavan kerran teemme sen tuon muistiin tallentamme mukaan.

      Jos kuitenkaan emme tallenna sitä hyvänä tai pahana, vaan tarkkailemme sitä sellaisena kuin se on, emmekä muodosta siitä miekuvaa, niin silloin mielikuvan muodostaja lakkaa olemasta, kaikki mielikuvat päättyvät jopa tuhansien vuosien takaiset, ja vapaudumme tuosta menneisyyden painolastista jonka olemme saaneet psykologisena perimänä, eli perisyntinä syntymässä.

      Kun emme loukkaannu kun loukataan, emmekä kiusaannu kun kiusataan , niin maailma olisi aivan toisenlainen.
      Se on tuo tallentamaamme mielikuva itsestämme ja muista joka loukkaantuu, ja koston kierre alkaa, joka johtaa viimekädessä sotiin ja kärsimyksiin

      Jeesus sanoi älkää olko pahaa vastaan, ja tarkoitti sillä ihmisen sisäistä pahuutta, vaan ymmärtäkää se , sillä vastustamisesta se vain vahvistuu.

      Kristiusko on kuitenkin perustettu pahan vastustamiselle niimpä sen seuraukset näette historiassa.

      Kun ymmärrämme oman pahuutemme emmekä vastusta sitä , niin tuo pahuus ei saa voimaa ja kuihtuu pois

      • vvcccc

        "Kristiusko on kuitenkin perustettu pahan vastustamiselle niimpä sen seuraukset näette historiassa."

        Uskonnot ja kristinusko varsinkin perustuu kuoleman pelolle, siksi ihmisen itsekkyydelle,sekä vallan halulle, totuudellisuus puuttuu siitä tyystin, itse asiassa kaikki on todellisuudessa päinvastoin kuin kristinusko opettaa ja väittää.


      • nääonnäitä

        Juuri näin. Vastustaminen vaati vastuksen. Vastustaja saa voimansa vastustajasta.
        Uskonosta riippumatta. Ei voi hyökätä ellei ole vastustajaa. Joten aina kun hyökkään luon tai koen kuvitelman vastustajasta. kukaan ei voi hyökätä tyhjyyttä vastaan.

        Jumala antoi maailman Pojalleen jotta tämä oppisi löytämään kotiin. Ei ole tarkoitus oppia hyökkäämään kristinuskon väitteistä huolimatta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa

      En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod
      Ikävä
      33
      6524
    2. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      35
      6003
    3. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      29
      3324
    4. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      45
      2770
    5. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      34
      2604
    6. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      15
      2278
    7. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2158
    8. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      1986
    9. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      40
      1829
    10. En ole koskaan kokenut

      Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka
      Ikävä
      19
      1757
    Aihe