Onko rakkautta enää,,

Mitäkä.mies

Selailin kuusi vuotta vanhoja keskusteluja ja sillä joku lupasi kirjoittaa rakkaustarinan,omakohtaisen..Tarinaa ei kuitenkaan löytynyt tai se on poistettu.
En ollut tuntea edes itseäni silloisesta kirjoituksesta.Me siis muutumme koko ajan,mutta miksi vakavampaan suuntaan.Tätä ei selitä vanhan pöllön viisaus kun vakavoituminen ei välttämättä ole hyvä asia.
Nessu paperia on tarvittu monta kertaa sillä välin kun kuusi vuotta vierähti tuosta ketjusta.Syyt nessun kuivaamiseen on vain olleet ihan toista kuin onnen kyyneleet.
Haluan kuulla tarinan..Ei kai ole liikaa pyydetty..Kiitos.
Käyn joskus lukemassa kun olen peitto alueella taas.

121

294

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pettymyksen tuotan,en sitä rakkaus tarinaa ole luvannut . Sen sijaan lueskelin minäkin joitain vanhoja kirjoituksiani vuosien takaa. Voi elämän kevät todella muutumme! Olen sen kyllä havainnut ihan arjessakin . Jään odottelemaan rakkaus kertomusta minäkin.....

      • mitäkä.mies

        Olin tehnyt itsestäni tuon ikävän huomion ja yritän tsempata,olla enemmän oma itseni.Täällä näkee harvoin enää mitään hullunkurista tekstiä.Synkkä on maan talous ja ilmatkin on sitä luokkaa ettei mieltä lämmitä.
        Olen alkanut jälleen ajatella siten että en voi vaikuttaa maailman talouteen,en säähän,enkä tietysti siihenkään miten toiset ajattelevat.
        Itselläni olisi tarina mutta se ei ole niin kaunis että siitä kannattaa kirjoittaa ja siksi toivonkin että joku kirjoittaa nätisti ja löydän sitä mitä etsin ja kaipaan.Tunnetta,sitä mikä on kadoksissa tässä suorittamiseen suuntautuvassa maailmassa.

        Jäämme siis kaksin odottamaan tarinaa..Yhteys pätkii..Toivottavasti saan tämän lähetettyä ennen kuin kenttä katoaa taas kuin rakkaus ja romantiikka täältä..


      • Siispäkerro

        Mitäh! Miten hemmetissä sinä voisit tai sinun tulisikaan säihin vaikuttaa? Miksi muiden ajattelutapoihin? Puhumattakaan maailman taloudesta?

        Keskity olennaiseen eli omaan elämääsi ja niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa omassa piirissäsi. Se on tavalliselle ihmiselle aivan tarpeeksi. Asioita voi ajatella ja 'maailmaa parantaa' mutta on hieman pipipäinen idea, että niihin voisi vaikuttaa kuin siltä pikkiriikkiseltä omalta osuudeltaan: elä ihmisiksi, älä tuhlaa ja hassaa turhaan luonnonvaroja äläkä muutakaan ...

        Kaikki tarinat eivät voi olla kauniita eivätkä kauniit tuntuisi niin ihanilta, jos ei muunkin laisia olisi. Elämä on rosoista ja rankkaa eikä kukaan ole luvannut, että elämässä on vain mukavia juttuja. "Ei niin kauniit tarinat" saattavat olla myös paljon opettavaisempia kuin ne toisenlaiset liirum-laarumit. Asioitten katselutapa, näkemys ja kokemus vaikuttavat siihen, millä tavalla kukakin tarinat itselleen selittää.


      • Mitäkä.mies
        Siispäkerro kirjoitti:

        Mitäh! Miten hemmetissä sinä voisit tai sinun tulisikaan säihin vaikuttaa? Miksi muiden ajattelutapoihin? Puhumattakaan maailman taloudesta?

        Keskity olennaiseen eli omaan elämääsi ja niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa omassa piirissäsi. Se on tavalliselle ihmiselle aivan tarpeeksi. Asioita voi ajatella ja 'maailmaa parantaa' mutta on hieman pipipäinen idea, että niihin voisi vaikuttaa kuin siltä pikkiriikkiseltä omalta osuudeltaan: elä ihmisiksi, älä tuhlaa ja hassaa turhaan luonnonvaroja äläkä muutakaan ...

        Kaikki tarinat eivät voi olla kauniita eivätkä kauniit tuntuisi niin ihanilta, jos ei muunkin laisia olisi. Elämä on rosoista ja rankkaa eikä kukaan ole luvannut, että elämässä on vain mukavia juttuja. "Ei niin kauniit tarinat" saattavat olla myös paljon opettavaisempia kuin ne toisenlaiset liirum-laarumit. Asioitten katselutapa, näkemys ja kokemus vaikuttavat siihen, millä tavalla kukakin tarinat itselleen selittää.

        Juurikin tuota tarkoitinkin.En haluaisi pieksää suuta täällä sellaisista asioista joihin en voi vaikuttaa..
        Todellakin ymmärrän ilman neuvoasikin sen kuinka pieni ihminen on tässä maailmassa,mutta hyvä kun muistutit.
        Voit olla myös varma siitä että tiedän myös "rosoiset"tarinat..Jos ei ole vaikeuksia ja tuskaa niin ei ole rakkauttakaan.

        Lopksi totean sen että olen hyvinkin pipipää,mutta en piittaa jos siitä mainitaan ja halusin kuulla tarinan,en faktoja siitä miten pitäisi ajatella tai elää.Tämä aloitus ei ole suunnattu siis kaltaisillesi.


      • Ajattelelaveammin

        Mistä helwetistä sinä tiedät "kaltaisuuteni"? Pipipäinen ideahan ei välttämättä tai ollenkaan tarkoita sinua, joten miksi loukkaannut? Vai pidätkö itseäsi jonkunlaisena ideana?


      • Mitäkä.mies
        Ajattelelaveammin kirjoitti:

        Mistä helwetistä sinä tiedät "kaltaisuuteni"? Pipipäinen ideahan ei välttämättä tai ollenkaan tarkoita sinua, joten miksi loukkaannut? Vai pidätkö itseäsi jonkunlaisena ideana?

        Olet ymmärtånyt väärin toteamukseni jo toisen kerran.En loukkaannu,en pidä itseäni minään idean keksijänä.
        Kaltaisuuttasi en tietysti voi kuin päätellä siitä mihin tartut ja kun huomaan että joku tarttuu pilkkuihin kairotus vireisiin,on hänen tapansa tutkia ja käsitellä asiaa täysin eri näkökulmasta mitä haluaisin.
        Silti jokainen mielipide on tärkeä ja omansa.
        Vertauksen vuoksi se kun parannetaan maailmaa..Eihän kukaan sitä voi pienellä joukolla oikeasti tehdä,mutta niin vain tehdään.
        Kyseessä onkin ehkä vain se että emme ymmärrä toisiamme ja silloin ei kannata keskustella sen enempää.


    • nuormieli

      Ei rakkaus ja romantiikka minnekään katoa, ne on kaikenaikaa kaikkialla, me ihmiset olemme vain kadottaneet taidon kokea ja tuntea rakkautta.

      • Mitäkä.mies

        Olisko näin..Vai onko niin että tuntevat ihmiset eivät halua kirjoittaa täällä,tai eivät käytä tätä kanavaa lainkaan.

        Toivo elää vielä ja uskon että luemme tarinan..


      • nuormieli
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Olisko näin..Vai onko niin että tuntevat ihmiset eivät halua kirjoittaa täällä,tai eivät käytä tätä kanavaa lainkaan.

        Toivo elää vielä ja uskon että luemme tarinan..

        No oonhan minäkin täällä! ikuinen auttamaton "romantikko",
        tai no en minäkään tänne kaikkein herkimpiä tenteitani kanavoi.


      • Mitäkä.mies
        nuormieli kirjoitti:

        No oonhan minäkin täällä! ikuinen auttamaton "romantikko",
        tai no en minäkään tänne kaikkein herkimpiä tenteitani kanavoi.

        Jopa tekisit poikkeuksen.Eihän ole pakko kertoa omasta kokemusesta,kun onnellisia jq onnettomia kohtaloita on kaikilla tuttavapiirissä.
        Miksiei?Ihan hyvin voisit kanavoida,koska emme ole lähes ketään täällä..


      • nuormieli
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Jopa tekisit poikkeuksen.Eihän ole pakko kertoa omasta kokemusesta,kun onnellisia jq onnettomia kohtaloita on kaikilla tuttavapiirissä.
        Miksiei?Ihan hyvin voisit kanavoida,koska emme ole lähes ketään täällä..

        Ok! kirjoitan sulle tarinan haluatko onnellisen vaiko onnettoman tarinan?, ihan nyt just en kerkiä mut palaan asiaan.


      • Mitäkä.mies
        nuormieli kirjoitti:

        Ok! kirjoitan sulle tarinan haluatko onnellisen vaiko onnettoman tarinan?, ihan nyt just en kerkiä mut palaan asiaan.

        Molemmat kelpaa.Tietysti loppu ratkaisee, onko pisara simän nurkassa onnesta vai surullisen lopun aikaan saama tunnekuohu.Kiitos! Luen mielellään.


      • nuormieli
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Molemmat kelpaa.Tietysti loppu ratkaisee, onko pisara simän nurkassa onnesta vai surullisen lopun aikaan saama tunnekuohu.Kiitos! Luen mielellään.

        Satuitko katsomaan eilen neloselta tulleen leffan?,
        The Notebook Rakkauden sivut, siinä kyl silmäkulma kostui useammankin kerran (tyttö oli kuin minä 18 kesäisenä) tuli oma nuoruus mieleen voi miten romanttista ja samalla niin viatonta se kaikki olikaan, hieno leffa ja ravitsi romantiikan nälkää vähäksi aikaa.
        Mut katsotaan mitä minä saan aikaiseksi.


      • Mitäkä.mies

        En juurikaan katso tv lähetyksiä mutta netfliksin tai jonkin muun palvelun kautta voisin ehtiä joskus vapaalla katsomaan ko.elokuvan.Mainokset häiritsevät liian paljon ja siksi en katso..Odottelen siis tarinaa.


    • Minä tiesin että kuulun olla yksin. Se on aina ollut niin, vaikka jotain muuta olenkin yrittänyt. Silti hän vain tuli, ei kysynyt mitään, tuli vaan. Oli oma itsensä ja sai minut tuijottamaan kuuta, rakastamaan tuulta, kaipaamaan tulta ja kipinää ja kaikkea muuta hölmöä. Ja kuvittele, sai minut silittämään suklaan, sen sijaan että söisin sen :)
      Nyt syön taas suklaata. Mutta tiedän että maailmassa on mies joka kantaa minun sydämeni. Se pelkkä tietokin tuntuu hyvältä, minä pystyn siihen.
      Ja kuule.... jos minä pystyn, sinäkin pystyt. Sun pitää vaan valita se. Mitä sitten vaikka petyt taas? Se on sen ajan murhe. Jos muistelen oikein, olet pahempaakin kohdannut.
      Jos et lottoa, et voi voittaa.

      • mitäkä.mies

        Ei sitä tiedä etukäteen,mikä on pahempaa..Jos lottomyllyssä onkin haittaohjelma ja tulos on jo arvottu..
        Tää tuli vähän sivutuotteena,se mitä pitäisi tehdä tai jättää tekemättä.Aika näyttää ja tietysti myös rientää nopeaa.
        Sinulla on selvät sävelet ja olihan tuossa lyhykäinen tarinakin ja onnellinen loppu,tai eihän vielä loppua tiedä mut tähän asti kaikki hyvin.
        Hurmuri sai sinut romanttiseksi,kuut ja kaikki ja jopa suklaankin jätit syömättä.Se on tosirakkautta jos mikä :)
        Voihan olla että minun osani on vain ulvoa sitä kuuta,eikä sekään niin ankeaa ole kun tuijotan tuota palloa joskus pitkäänkin.
        Kiitän midi tarinasta ;)


      • nuormieli
        mitäkä.mies kirjoitti:

        Ei sitä tiedä etukäteen,mikä on pahempaa..Jos lottomyllyssä onkin haittaohjelma ja tulos on jo arvottu..
        Tää tuli vähän sivutuotteena,se mitä pitäisi tehdä tai jättää tekemättä.Aika näyttää ja tietysti myös rientää nopeaa.
        Sinulla on selvät sävelet ja olihan tuossa lyhykäinen tarinakin ja onnellinen loppu,tai eihän vielä loppua tiedä mut tähän asti kaikki hyvin.
        Hurmuri sai sinut romanttiseksi,kuut ja kaikki ja jopa suklaankin jätit syömättä.Se on tosirakkautta jos mikä :)
        Voihan olla että minun osani on vain ulvoa sitä kuuta,eikä sekään niin ankeaa ole kun tuijotan tuota palloa joskus pitkäänkin.
        Kiitän midi tarinasta ;)

        Minä luin tuon "hmp.f" kirjoituksen ja ajattelinkin et siinä sinulle oiva tarina ja vielä hänen ihan omasta elämästään, jos minä alkaisin omasta elämästäni tarinoimaan siitä tulisi liian pitkä ja se tarina ei ole loppunut vielä joten en uskalla edes arvata onko siinä onnellinen vai surullinen loppu.

        "Mutta tiedän että mailmassa on mies joka kantaa minun sydämeni",
        siinä se on todiste et rakkautta on. (kiitos "hmp.f")


      • mitäkä.mies kirjoitti:

        Ei sitä tiedä etukäteen,mikä on pahempaa..Jos lottomyllyssä onkin haittaohjelma ja tulos on jo arvottu..
        Tää tuli vähän sivutuotteena,se mitä pitäisi tehdä tai jättää tekemättä.Aika näyttää ja tietysti myös rientää nopeaa.
        Sinulla on selvät sävelet ja olihan tuossa lyhykäinen tarinakin ja onnellinen loppu,tai eihän vielä loppua tiedä mut tähän asti kaikki hyvin.
        Hurmuri sai sinut romanttiseksi,kuut ja kaikki ja jopa suklaankin jätit syömättä.Se on tosirakkautta jos mikä :)
        Voihan olla että minun osani on vain ulvoa sitä kuuta,eikä sekään niin ankeaa ole kun tuijotan tuota palloa joskus pitkäänkin.
        Kiitän midi tarinasta ;)

        Luulen, että kun kiikustuolissa joskus katsellaan menneisyyteen, ei enää harmita mikään muu paitse se, jos ei tehnyt jotain koko sydämellä. Päätöksissä ihmisen kuuluu olla joko-tai-ihminen, täysillä kohti, olipa se sitten kohti helvettiä, mutta kaasu pohjaan. Puolinaiset yritykset ei johda yhtään mihinkään, ne on kuin seisois suossa.
        Jos kokeilet jotain suuntaa kybällä, etkä pysty siihen, olet valinnut väärin. Kuinka kauan pitää kokeilla, se onkin toinen juttu :D


      • nuormieli kirjoitti:

        Minä luin tuon "hmp.f" kirjoituksen ja ajattelinkin et siinä sinulle oiva tarina ja vielä hänen ihan omasta elämästään, jos minä alkaisin omasta elämästäni tarinoimaan siitä tulisi liian pitkä ja se tarina ei ole loppunut vielä joten en uskalla edes arvata onko siinä onnellinen vai surullinen loppu.

        "Mutta tiedän että mailmassa on mies joka kantaa minun sydämeni",
        siinä se on todiste et rakkautta on. (kiitos "hmp.f")

        Kiitos nuormieli takaisin! Mää kyl tahtoisin myös kuulla rakkaustarinasi. Olen vähän heikkona niihin :) ne on melkein kuin suklaata.


      • Mitäkä.mies
        nuormieli kirjoitti:

        Minä luin tuon "hmp.f" kirjoituksen ja ajattelinkin et siinä sinulle oiva tarina ja vielä hänen ihan omasta elämästään, jos minä alkaisin omasta elämästäni tarinoimaan siitä tulisi liian pitkä ja se tarina ei ole loppunut vielä joten en uskalla edes arvata onko siinä onnellinen vai surullinen loppu.

        "Mutta tiedän että mailmassa on mies joka kantaa minun sydämeni",
        siinä se on todiste et rakkautta on. (kiitos "hmp.f")

        Onko olemassa liian pikää tarinaaa ;)? Tietysti rajoittaa tää 5000 merkin ruutu vähän.
        On haasteellista kiteyttää kertomus lyhyeen mutoon ja tulla ymmärretyksi.hmp,f teki sen..Jään siis vielä kuulolle,vaikka en voi katsella kuuta tai muutakaan taivaankappaletta kun suuret,sakaramaiset lumihiutaleet esittävät balettiaan katuvaloissa.

        Pian on viikonloppu edessä jälleen ja silloin en koske läppäriin,tablettiinkaan,ellei buranaa tarvita. Ja kun vahvasti näyttää siltä että olisin saanut romantikkoja liikkeelle,näpyttelemään pienillä näteillä sormillaan tekstiä..(pienet sormet ei tarkoita tietenkään lyhyitä sormia)Antakaa vielä lisää kiitos..luen kun palaan pelipaikalle"


      • Heissan Ystäväiseni,

        Yksin, niin yksin on meidät luotu kulkemaan...
        https://www.youtube.com/watch?v=LZzEeuL3cWM

        Ihanaa, että uskot vieläkin rakkauteen. Minun uskoni horjuu..

        Asiat vaihteeksi muuten mallillaan. Rakkautta ei ilmassa, mutta yli kaksi vuotta kestänyt piina on saatu päätökseen ja on nyt ohi. Liittyi siihen himpun verran yli neljä vuotta sitten tekemääni asuntokauppaan. Vei yllättävän paljon voimia; ei ollut voimia miettiä hyviä ajatuksia, ei voimia pitää yhteyttä - anteeksi siitä. Hyvä etten hukannut itseänikin.

        Ja mieti, se meidän pikkuinen on jo eskalainen <3
        Häntä minä rakastan, ja tietty niitä itse tehtyjäkin.
        Eli joo, uskon rakkauteen, mutta vain osittain.

        Rauhaisaa joulua sinulle ja lapsille!


      • ex-seijasini kirjoitti:

        Heissan Ystäväiseni,

        Yksin, niin yksin on meidät luotu kulkemaan...
        https://www.youtube.com/watch?v=LZzEeuL3cWM

        Ihanaa, että uskot vieläkin rakkauteen. Minun uskoni horjuu..

        Asiat vaihteeksi muuten mallillaan. Rakkautta ei ilmassa, mutta yli kaksi vuotta kestänyt piina on saatu päätökseen ja on nyt ohi. Liittyi siihen himpun verran yli neljä vuotta sitten tekemääni asuntokauppaan. Vei yllättävän paljon voimia; ei ollut voimia miettiä hyviä ajatuksia, ei voimia pitää yhteyttä - anteeksi siitä. Hyvä etten hukannut itseänikin.

        Ja mieti, se meidän pikkuinen on jo eskalainen <3
        Häntä minä rakastan, ja tietty niitä itse tehtyjäkin.
        Eli joo, uskon rakkauteen, mutta vain osittain.

        Rauhaisaa joulua sinulle ja lapsille!

        Hei Seijasini! Kiva nähdä, iloinen yllätys! :)) Kahden vuoden piina on tarpeeksi horjuttamaan kenen tahansa uskoa, varmaan yhtään mihinkään..
        Tiedän miten sitkeä sä oot, ja peruspositiivinen, jos olet ollut lähellä hukkaamassa itseäsi, sun vastatuuli on mahtanut olla kovat :/ Ihan pakko halata.
        Pikkuisten ainoat huonot puolet on että ne kasvaa liian nopeasti :) Miten tuokin on päässyt karkaamaan tuohon ikäänj jo?? Muistan sen kun hänestä kerroit, sehän oli ihan justiinsa... pari vuotta sitten!
        Kyllä ihmisellä on hyvä olla yksinkin, on niiiiin paljon asioita silloin jotka ei voi mennä väärin, niinkuin parisuhde esim. :D
        Oikein lämmin joulu sinne sinullekin, ja läheisillesi :)
        Niin, etkä ole mitään anteeksipyyntöä velkaa, et mitään. Ihan kybällä voimia sulle sinne puhallan <3


      • siilimuori3
        hmp.f kirjoitti:

        Luulen, että kun kiikustuolissa joskus katsellaan menneisyyteen, ei enää harmita mikään muu paitse se, jos ei tehnyt jotain koko sydämellä. Päätöksissä ihmisen kuuluu olla joko-tai-ihminen, täysillä kohti, olipa se sitten kohti helvettiä, mutta kaasu pohjaan. Puolinaiset yritykset ei johda yhtään mihinkään, ne on kuin seisois suossa.
        Jos kokeilet jotain suuntaa kybällä, etkä pysty siihen, olet valinnut väärin. Kuinka kauan pitää kokeilla, se onkin toinen juttu :D

        Nii. Toiset vaan on luonteeltaan sellaisia et kulkevat aina käsijarru varmuuden vuoksi päällä :D.


      • siilimuori3 kirjoitti:

        Nii. Toiset vaan on luonteeltaan sellaisia et kulkevat aina käsijarru varmuuden vuoksi päällä :D.

        Sellaiset meneekin liukkaalla kelillä ojaan :))


    • Nepelkäävätminua

      Minustakin tuo sama lainaamasi lause oli ihana. Siitä huolimatta vaikka en ole löytänyt sellaista, joka 'ottaisi' ja hyväksyisi minut sellaisena kuin olen. Eikä siis "kantaisi" sydäntäni eikä mitään muutakaan minusta. Kaikkea ei voi elämässä saada.

    • nimmi

      Kummallisia ajatuksia on herättänyt yksi ihminen, mies.
      Sitä ei voi vielä tietää mutta on ihanaa viestejä vaihdella. Kummallekin on rakas meri.
      Saman kaupungin rantoja kuvaillaan.
      Toistemme kirjoituksista ja kuvista ajatuksia vaihdellaan facessa.
      Ei, emme ole vielä tavanneet, mutta kyllä sekin aika tulee.
      Vaan kun minäkin olen ollut itsekseni niin kauan nautin tästä elämästä.
      Niin ei ole kiirettä mihinkään.
      Sielunyhteys meillä on jo. Mutta haluanko enempää, ja mitä hän haluaa.
      Mutta antaa ajan kulua ja näyttää mitä sillä on näytettävää.

      • Mitäkä.mies

        https://youtu.be/Q-yaM37drMY Orastava tarina on aluillaan.Vaistoni sanoo sen että säteilet ympärillesi lämmintä valoa.Todella kypsästi ajateltu,hyvä hiljaa tulee :) Rakkautta siis on sielläkin,eikä kannata uskoa kyynistä sanontaa,kell onni on..Vaan antaa hehkun näkyä ja kuulu.
        Onnellista jatkoa toivotan teille.


      • nuormieli

        "Sielunyhteys" voi miten kaunis sana!, rakkaus ja sielunyhteys siinä on jotain mystistä täydellistä sanoin kuvaamatonta onnea.
        Nyt on ihan pakko kertoa teille yksi ihana uneni.

        Unessa istun jossain baarissa tai ravintolassa miehen kanssa käsikädessä, meillä on yhteys jota en voi sanoin kuvata, me näemme vain toisemme vaik ympärillämme on paljon ihmisiä kaikki muu katoaa, rakkaus jota tunnemme ei varmaankaan ole edes mahdollista tässä elämässä kokea.
        Tätä unta näin yhteen aikaan jatkuvasti, jos tuo mies tulis kadulla vastaan tuntisin ja tietäisin heti et hän se on.
        (tätä tunnetta en koskaan valveilla ollessa ole kokenut vaik olen rakastanut ja kokenut nuorena lyhyen avioliitonkin.)
        Joskus ajattelen et se on välähdys entisestä tai tulevasta elämäntäni.


      • Mitäkä.mies
        nuormieli kirjoitti:

        "Sielunyhteys" voi miten kaunis sana!, rakkaus ja sielunyhteys siinä on jotain mystistä täydellistä sanoin kuvaamatonta onnea.
        Nyt on ihan pakko kertoa teille yksi ihana uneni.

        Unessa istun jossain baarissa tai ravintolassa miehen kanssa käsikädessä, meillä on yhteys jota en voi sanoin kuvata, me näemme vain toisemme vaik ympärillämme on paljon ihmisiä kaikki muu katoaa, rakkaus jota tunnemme ei varmaankaan ole edes mahdollista tässä elämässä kokea.
        Tätä unta näin yhteen aikaan jatkuvasti, jos tuo mies tulis kadulla vastaan tuntisin ja tietäisin heti et hän se on.
        (tätä tunnetta en koskaan valveilla ollessa ole kokenut vaik olen rakastanut ja kokenut nuorena lyhyen avioliitonkin.)
        Joskus ajattelen et se on välähdys entisestä tai tulevasta elämäntäni.

        Vaikka ei taas pitäisi nenäänsä joka väliin työntää..On sanottava että kummallisia ovat unet ja todellisuus on minulle vieläkin kunnallisempaa.Jokin viehätti tuossa "käsi kädessä"kaikki muu katoaa..Kuin olisin kokenut sen joskus,pienen häviävän hetken,tai se myös ollut unta.Luin ainakin viisi kertaa ja nipistin itseäni että varmasti olen hereillä.
        Taidan olla levon tarpeessa kun tartun joihinkin lauseisiin kuin höyhen siirappiin.Alan olla jo kohta niin lälly että ostan antti tuiskun cd:n ;)


      • Notkenuorimies

        Paitsi että Antti Tuisku ei ole "lälly".


      • Mitäkä.mies
        Notkenuorimies kirjoitti:

        Paitsi että Antti Tuisku ei ole "lälly".

        Hyvä,erittäin hyvä laulaja,mutta siirappi valuu rinnoille kun niin imelää.Tuo oli vain vertauskuva siitä kuinka tu teelliseksi kävin,kuin tuiskun biisit..


      • Mitäkä.mies kirjoitti:

        Hyvä,erittäin hyvä laulaja,mutta siirappi valuu rinnoille kun niin imelää.Tuo oli vain vertauskuva siitä kuinka tu teelliseksi kävin,kuin tuiskun biisit..

        Kohtahan tässä saa ruveta odottelemaan rakkaus kertomusta kohdallasi ;))Toivo ei siis ole vielä menetetty sen suhteen....


      • Mitäkä.mies
        Irkka kirjoitti:

        Kohtahan tässä saa ruveta odottelemaan rakkaus kertomusta kohdallasi ;))Toivo ei siis ole vielä menetetty sen suhteen....

        Me istutettiin yhdessä puu..Ei minusta löydy rakkauskertomusta eikä kapasiteetti riitä runoilemaan tutun tutun myrskystä tyveneen"Uskon että joillai täällä olisi kyky ja aihe kirjoittaa tarina,kunhan saataisiin hätistettyä liikkeelle:)


    • heinäzirkka_

      Jokin tunnevamma mulla tarvii olla. Ihmiset joita ei voi saada, kiehtoo. Nuoruudessa oli ihania poikia, minusta kiinnostuneita. Itsellä vaan halu olla ja mennä, pitää hauskaa kaverien kans. Kyyneliäkin näin itseni vuoks vuodatettavan, eikä tuntunu oikein missään. Oli kuitenkin iässä,jossa olisi voinu jo suunnitella tulevaisuutta. Jos jostain olin kiinnostunut, liian ujo sitä näyttämään.
      Nykytilanne, ei tyytyväinen mutta elää kuitenkin tätä hetkeä, yrittää olla mahdollisimman realisti. Tyyliin, niillä eväillä on menty, mitä ollut, turha haikailla.

      • Mitäkä.mies

        Tunsin myös nuoruudessani kaltaisiasi tyttöjä.Ei kelvannut kukaan ja näkyvästi he nauttivat kun saivat huomiota.Ehkä pikkuisen liian kauniita olivatkin ja haluttuja;)Kuka sellaisen olisi voinut itsellään pitää ja baarin nurkassa olisi saanut vaan vahtia pitää kun yrittäjiä riittää..Katse peiliin päin,siellä on syyllinen,joko liian nätti tai nirso..Jäikö nyt sitten luu valitsijan käteen? Vai kohtuu hyvä mies..


      • heinäzirkka_

        Et tuntenut ;) Ei se ollu mitään huomion hakua.. mainitsin myös ujouden, ja oikeastaan vaan yksi jääny mieleen joka oikeesti kiinnosti, sitä vaan molemmat oli ujoja... mitä kaveriltaan myöhemmin kuulin.
        Eikä nykytilanteestakaan saa joko/tai tilannetta. Pari kolme kohtuuhyvää yritystä. Mutta mikä se aloitus olikaan, en noita voimasanoja menisi tuosta vaan käyttämään. Kauniita hetkiä sopinut elämään, ja edelleen yritystä olla vastaanottavaisella mielellä. Mitenkään romanttisesti ei tässä vaiheessa osaa kirjoittaa..


      • Mitäkä.mies
        heinäzirkka_ kirjoitti:

        Et tuntenut ;) Ei se ollu mitään huomion hakua.. mainitsin myös ujouden, ja oikeastaan vaan yksi jääny mieleen joka oikeesti kiinnosti, sitä vaan molemmat oli ujoja... mitä kaveriltaan myöhemmin kuulin.
        Eikä nykytilanteestakaan saa joko/tai tilannetta. Pari kolme kohtuuhyvää yritystä. Mutta mikä se aloitus olikaan, en noita voimasanoja menisi tuosta vaan käyttämään. Kauniita hetkiä sopinut elämään, ja edelleen yritystä olla vastaanottavaisella mielellä. Mitenkään romanttisesti ei tässä vaiheessa osaa kirjoittaa..

        Ujous voidaan tulkita helposti kiinnostuksen puutteeksi tai ylpeydeksi,varsinkin silloin kun ulkoiset avut ovat olemassa.
        Kyllä olen,mut en tiedä oliko pää pers...ssä vai ujo olento;)


      • nuormieli
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Ujous voidaan tulkita helposti kiinnostuksen puutteeksi tai ylpeydeksi,varsinkin silloin kun ulkoiset avut ovat olemassa.
        Kyllä olen,mut en tiedä oliko pää pers...ssä vai ujo olento;)

        Ne on todellakin joskus tulkinta kysymyksiä jotkut noista ominaisuuksista.

        Minä aikoinaan nuorena naisena luulin X:säni mustasukkaisuutta vain rakkaudeksi ja ajattelin se menee ohi kunhan olemme naimisissa, totuus paljastui siinä vaiheessa kun tyttäremme aloitti koulun ja minä menin työelämään, oli vaikea myöntää et se suuri tunne jota häneltä sain ja koin olikin sairaaloista mustasukkaisuutta ja riippuvaisuutta joka lopulta johti eroon, päätös oli vaikea ja rankka vajaan 10v avioliiton jälkeen.
        Mies joka oli muuten kunnollinen loistava tyyppi oli " siunattu" ominaisuudella joka teki kumppanin elämästä todella vaikeaa ja mahdotonta.


      • Mitäkä.mies

        Et varmasti ole ainoa joka huomaa vääränlaisen omi aisuuden vasta myöhemmin.
        Jotkut sanovat että on olemassa tervettä mustasukkausuutta,olen eri mieltä ja sitä että seon omistamisen halu.Eihän ole mitään järkiperäistä syytä olla mustis,kun kukaan ei omista ketään,ei voi..Jos toinen on aiheuttanut tianteen,sellaisen että parisuhde onkin kolmiodraama niin sellaisen suhteen voi heittää romukoppaan.Ei se näin mene kuitenkaan todellisuudessa,vaan kyräillään ja setvitään,vasta sitten riidellään ja erotaan.Mustis ei lopeta edes siihen..Minulle on kaikki joko tai.En tajua koko juttua mustasukkaisuudesta,vaikka on sellainenkin kohdalle sattunut.


      • yksinjäänyt
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Et varmasti ole ainoa joka huomaa vääränlaisen omi aisuuden vasta myöhemmin.
        Jotkut sanovat että on olemassa tervettä mustasukkausuutta,olen eri mieltä ja sitä että seon omistamisen halu.Eihän ole mitään järkiperäistä syytä olla mustis,kun kukaan ei omista ketään,ei voi..Jos toinen on aiheuttanut tianteen,sellaisen että parisuhde onkin kolmiodraama niin sellaisen suhteen voi heittää romukoppaan.Ei se näin mene kuitenkaan todellisuudessa,vaan kyräillään ja setvitään,vasta sitten riidellään ja erotaan.Mustis ei lopeta edes siihen..Minulle on kaikki joko tai.En tajua koko juttua mustasukkaisuudesta,vaikka on sellainenkin kohdalle sattunut.

        Mustasukkaisuus voi olla menettämisen pelkoa joka periytyy lapsuuden jätetyksi tulemisista.


      • Mitäkä.mies
        yksinjäänyt kirjoitti:

        Mustasukkaisuus voi olla menettämisen pelkoa joka periytyy lapsuuden jätetyksi tulemisista.

        Hoxasin vasta nyt että olit kirjoittanut mustasukkaisuudesta.
        Olen kyllä miettinyt paljonkin sitä että mikä tekee ihmisestä mustasukkaisen ja omistushaluisen? Pelko on varmasti yksi tekijä ja se että häntä ei saa jättää,eikä edes olla ystävällinen kenellekkään toiselle.
        Todella mustasukkainen ihminen voi kuitenkin olla kriittinen oudoille asioille ja jopa toisen harrastuksille,kun aikaa hänen palvontaansa on hänen mielestään liian vähän.
        Oletan kuitenkin niin että itse,epävarma ihminen on herkemmin mustasukkainen kun ei luota edes itseensä ja kuvittelee myös toisen ajattelevan samalla tavalla,mikä tuntuu osapuolesta sairaalta ja loukkaavaltakin ja silloin tukehtumiskuolema on jo aluillaan ja kaikki johtaa ennenpitkää eroon.


      • Mielenmutkanpipi

        No ei pelitä. Mustasukkaista siippaani ei ole jätetty eikä hyljätty mitenkään muutenkaan lapsuudessaan. Kyllä mustis on omistussairaus ja omaisuushan ei maailmalla juoksentele.


    • Elämäänsä_tyytyväinen

      Minulla on ollut ilo saada tutustua useaankin mieheen joista kolme on ollut todella vakavasti otettuja. Kaikki suhteet, ihan ne lyhyetkin, ovat olleet tärkeitä tapahtumahetkellään. Yhtäkään miestä en jälkikäteen hauku, en usko myöskään tulleeni haukutuksi, moitituksi. Kolme heistä, kuten jo mainitsinkin, ovat pysyvästi elämääni vaikuttaneita.
      1. Ensirakkauteni oli kiihkeä kuten parikymppisillä vain voi olla. Avoliittoon, 2 ihanaa lasta joista kumpikin olemme ylpeitä. Avoanoppi ja avoappikin olivat reiluja ihmisiä, mukavia ja suhteet ovat kunnossa yhä heidän kanssaan eikä minua heidän taholtaan koskaan moitittu kuten ei äitinikään avomiestäni vaikka meille sittemmin ero tuli. Ensin oli vaikeaa mutta kun oli yhteinen vastuu lapsista, tehtiin parhaamme ja onnistuttiin. Lapset ovat jo pitkään olleet aikuisia mutta ainahan niitä sukujuhlia tulee ja siellä on kiva tavata exää ja todeta yhteen ääneen että onnistuttiin saamaan hyvää jälkikasvua :)

      2. Kiihkeä oli seuraavakin vakava suhde, kihlat 3kk sisään, avioliitto 6 kk kuluttua ja siitä seurasi 17 v yhteinen elämä ja 2 lasta. Jälleen sain ihanat appivanhemmat!
      Ero meille kuitenkin tuli, ensin riitaisa mutta nyttemmin olemme jo kaveeranneet enempi koska meidän yhteisillä lapsilla on varmasti helpompaa kun mahdumme samaan tilaan ja voimme mutkattomasti seurustella, muistella jotain lastemme kepposia jne.

      Tuon eron jälkeen treffailin useita miehiä suomi24 treffien kautta. Kaikki ihan fiksuja, hyväkäytöksisiä, ystävällisiä eli hyvää puolisoainesta. Mutta ne ns. kemiat eivät enää vanhemmiten kolahda yhtä helposti kuin nuorilla joten lyhyiksihän ne suhteet jäi itsekunkin kanssa.

      3. Tämä kolmas vakava miessuhde sitten kolahti tämän Ikäryhmä-palstan kautta aikanaan, nyt ollaan avioliitossakin oltu jo 5 v. Hiukkasen on otettu yhteen ja väärinkäsityksiä jouduttu selvittelemään; meillä kun on alkoi kaukosuhteena ja jo kotiseutujemme murteet ja vaikkapa saman sanan eri tavalla ymmärtäminen on tuonut erimielisyyksiä. Olemme tämän ymmärtäneet ja nykyään jo osataan kysyä että "mitenkäs sinä nyt tämän asian ymmärsit, tulikohan taas väärinymmärrys?" Joo, aikas usein näin onkin käynyt. Mutta puhumallahan ne tiukatkin tilanteet selviää jos kumpikin vaan pitää huolen että ne selvitetään eikä paisuteta alkavaa riitaa leveämmälle rintamalle ja vanhoja kiistoja esilletuoden. Täytyy vaan muistaa että kummallakin on ollut erilainen kasvutausta, elettyä elämää takana mutta toisemme valittiin kun hyviä puolia löytyi enempi kuin huonoja, jotka me hoidamme kyllä ajan mittaan.

      Ei siis varsinainen yksittäinen rakkaustarina vaan useampi koettuna ja niistä kiitollisena tässä kirjoittelen.

      • Mitäkä.mies

        Olihan tää jo tarina ja hyvin sopuisa vaikka myrskyäkin on varmasti riittänyt:) Kiitos ja mukavaa jatkoa..


    • nuormieli

      Elämääni tyytyväinen olen minäkin!, vaik olen tuon lyhyen avioliittoni jälkeen asunut vain tyttäreni kanssa (kunnes hän meni naimisiin).
      Olen elänyt parisuhteessa yli 20v (etäsuhde), juuri tällainen parisuhde on minulle sopiva............, tai sitten kohtalo on ollut oikukas eikä ole johdattanut minua ja sielunkumppaniani yhteen......... . Monia rakkaussuhteita en ole kokenut, lukuunottamatta jotain hetken ihastumisia jotka ovat haihtuneet kuin tuhka tuuleen, johtunee siitä et minulle esim. seksi kuuluu vain ja ainoastaan rakkauteen, ne ovat kuin siskokset kulkevat käsikädessä.

      • Mitäkä.mies

        Hyvä alkupuhe;) Alustit tarinan rakkaudesta ja nyt,toivottavasti jatkat vielä hieman..Sillä odotan edelleen.
        Mikäli ei tule enempää niin tyydyn tähån ja keksin loput.Kiitos!


      • nuormieli
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Hyvä alkupuhe;) Alustit tarinan rakkaudesta ja nyt,toivottavasti jatkat vielä hieman..Sillä odotan edelleen.
        Mikäli ei tule enempää niin tyydyn tähån ja keksin loput.Kiitos!

        Tämä rakkaus on muuttanut muotoaan aikojen saatossa kuten rakkaus yleensäkin, joten ei ole mitään merkittävää kerrottavaa, ei siis kaunista rakkauskertomusta syntynyt se oli ja meni.
        Olin ajatellut kertoa sinulle erään ihanan rakkaustarinan joka olisi päättynyt onnellisesti, mut ilman ystäväni lupaa en voi ja hän ei halua sitä kerrottavan joten sinä voit nyt käyttää mielikuvitustasi ihan vapaasti tuon lopun suhteen.
        Nyt minä odotan mielenkiinnolla miten sinä päättäisit tuon minun tarinani.
        Mutta kaikesta huolimatta ja siltikin minä uskon romanttiseen ja kaikkivoipaan rakkauteen.


      • Mitäkä.mies
        nuormieli kirjoitti:

        Tämä rakkaus on muuttanut muotoaan aikojen saatossa kuten rakkaus yleensäkin, joten ei ole mitään merkittävää kerrottavaa, ei siis kaunista rakkauskertomusta syntynyt se oli ja meni.
        Olin ajatellut kertoa sinulle erään ihanan rakkaustarinan joka olisi päättynyt onnellisesti, mut ilman ystäväni lupaa en voi ja hän ei halua sitä kerrottavan joten sinä voit nyt käyttää mielikuvitustasi ihan vapaasti tuon lopun suhteen.
        Nyt minä odotan mielenkiinnolla miten sinä päättäisit tuon minun tarinani.
        Mutta kaikesta huolimatta ja siltikin minä uskon romanttiseen ja kaikkivoipaan rakkauteen.

        Mikä onkaan sitten lopullista tai lopullinen olomuoto elämässä,täällä ajassa..
        Yritän hahmoittaa kuitenkin loppu tarinaa,vaikka en tiedä mitään.

        Sinulla on "kaukosuhde"Kyseessä ei taida olla kauko niminen mies kuitenkaan vaan nimeäisin hänet usko nimiseksi ja sinut rauhaksi;)
        Usko ja rauha tapasivat sattumalta festareilla ja jotain yhteistä heillä oli koska kaikki johti suhteeseen.Rauha oli hieman varuillaaan ja tutkaili tarkkaan Uskon luonnetta koska olihan takana epäonnistunut avioliitto ja vain sen takia että x-man oli mustasukkainen ja tapooi rakkauden yrittämällä sulkea Rauhan häkkiin" Rauha ja usko tapailivat usein vaikka välimatkaa oli ihan ajaa asti.Onneksi junat kulkee ja matka taittuu ihan levätessä,tuumi Rauha,alkuaikoina kun suhde oli kiihkeimmillään..Saman katon alle ja jalat saman ruokapöydän alle,se vain luisui ja luisui eteenpäin ja mikäs siinä kun suhde toimi vaikka onkin eri osoitteet.
        Uskolla on myös oma asunto,omat tuttavat ja työkin on lähellä kotiaan.Usko toivoo salaa että kun aika koittaa ja työt eivät enää estä muuttamasta,hän ehdottaa Rauhalle yhteen pesään muuttamista.Luuisin että myös Rauha on asiaa Ajatellutolisi ihana istua kesällä ulkona keinussa,käsi kädessä turvallisesti.
        Toive toteutuu ja toinen toistaan tukien,niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina on toinen vierellä aina ja kun toisen on aika mennä viimeiselle levolle,ei toinen koskaan unohda vaan vie verkkaisin askelin kynttilän haudalle.Ensin surun murtamana mutta vuosien kuluttua saaden hyvän olon käytyään kummulla.Saattaa olla että hän sanoo kynttilää laskiessaan,pian nähdään rakas.


      • nuormieli
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Mikä onkaan sitten lopullista tai lopullinen olomuoto elämässä,täällä ajassa..
        Yritän hahmoittaa kuitenkin loppu tarinaa,vaikka en tiedä mitään.

        Sinulla on "kaukosuhde"Kyseessä ei taida olla kauko niminen mies kuitenkaan vaan nimeäisin hänet usko nimiseksi ja sinut rauhaksi;)
        Usko ja rauha tapasivat sattumalta festareilla ja jotain yhteistä heillä oli koska kaikki johti suhteeseen.Rauha oli hieman varuillaaan ja tutkaili tarkkaan Uskon luonnetta koska olihan takana epäonnistunut avioliitto ja vain sen takia että x-man oli mustasukkainen ja tapooi rakkauden yrittämällä sulkea Rauhan häkkiin" Rauha ja usko tapailivat usein vaikka välimatkaa oli ihan ajaa asti.Onneksi junat kulkee ja matka taittuu ihan levätessä,tuumi Rauha,alkuaikoina kun suhde oli kiihkeimmillään..Saman katon alle ja jalat saman ruokapöydän alle,se vain luisui ja luisui eteenpäin ja mikäs siinä kun suhde toimi vaikka onkin eri osoitteet.
        Uskolla on myös oma asunto,omat tuttavat ja työkin on lähellä kotiaan.Usko toivoo salaa että kun aika koittaa ja työt eivät enää estä muuttamasta,hän ehdottaa Rauhalle yhteen pesään muuttamista.Luuisin että myös Rauha on asiaa Ajatellutolisi ihana istua kesällä ulkona keinussa,käsi kädessä turvallisesti.
        Toive toteutuu ja toinen toistaan tukien,niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina on toinen vierellä aina ja kun toisen on aika mennä viimeiselle levolle,ei toinen koskaan unohda vaan vie verkkaisin askelin kynttilän haudalle.Ensin surun murtamana mutta vuosien kuluttua saaden hyvän olon käytyään kummulla.Saattaa olla että hän sanoo kynttilää laskiessaan,pian nähdään rakas.

        Oi, kaunis tarina ja kaunis loppu, KIITOS!.
        Nyt jäin miettimään tuota "Mikä onkaan sitten lopullista tai lopullinen olomuoto elämässä, täällä ajassa.."
        Luotan tuohon "pian nähdään rakas" terv. " Rauha"


      • Mitäkä.mies

        Eipä mitään:) Uskon kuten uskokin että onnellisen lopun voi antaa tulla olemalla suvaitsevampi,muistaa hoitaa rakkautta,kaikkea mikä on oikeasti tärkeää.Ei anna oman ylpeyden piilottaa aitoja tunteitaan.
        Viimeinen olomuoto on tietysti jokaisen oma vakaamus maallisen elämän päättyesä ja luulen että kaikka tahtoisivat että joku muistaa vielä jälkeenkin päin.
        Hautausmaa on nykyään minulle todella miellyttävä paikka.En tietysti vietä aikaani pitkiä aikoja,kun joskus koittaa aika jolloin saan olla riittämiin siellä,tai ainakin ruumiini;) Itse puhun haudassa oleville läheisille ja mietin sitä miten hän toimisi minun tilanteessani jos olen kysymyksen esittänyt..Joskus saan jopa vastauksen kun tiedän millainen hän oli eläissään,en kuule häntä mutta oma ajatus antaa vastauksen.
        Kiitos myös mielenkiintoisista näkökulmista ja hyvästä keskustelusta.


      • nuormieli
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Eipä mitään:) Uskon kuten uskokin että onnellisen lopun voi antaa tulla olemalla suvaitsevampi,muistaa hoitaa rakkautta,kaikkea mikä on oikeasti tärkeää.Ei anna oman ylpeyden piilottaa aitoja tunteitaan.
        Viimeinen olomuoto on tietysti jokaisen oma vakaamus maallisen elämän päättyesä ja luulen että kaikka tahtoisivat että joku muistaa vielä jälkeenkin päin.
        Hautausmaa on nykyään minulle todella miellyttävä paikka.En tietysti vietä aikaani pitkiä aikoja,kun joskus koittaa aika jolloin saan olla riittämiin siellä,tai ainakin ruumiini;) Itse puhun haudassa oleville läheisille ja mietin sitä miten hän toimisi minun tilanteessani jos olen kysymyksen esittänyt..Joskus saan jopa vastauksen kun tiedän millainen hän oli eläissään,en kuule häntä mutta oma ajatus antaa vastauksen.
        Kiitos myös mielenkiintoisista näkökulmista ja hyvästä keskustelusta.

        Minä olen saanut monta tärkeää viestiä tuonpuoleisesta omalta äidiltäni, ne tulevat unien kautta, jos olen miettinyt/pohtinut jotain tärkeää asiaa saatan nähdä unen jonka merkityksen tiedän heti, jälkeenpäin olen käsittänyt juuri tuota edesmennyt äitini unen kautta minulle yritti kertoa.
        Minä uskon että meidän rakkaittemme "henget" elävät tavalla tai toisella meidän kanssamme, ja uskon myös siihen et kaikki mikä meissä on hyvää meidän jälkeemme tänne jää.
        Voi olla et joku lukija ajattelee et olen "pipi päästäni" mut minä koen nuo "etiäiset" lahjana joita ei kaikille ole suotu.

        Oikein hyvää ja onnellista JOULUA ja UUTTA VUOTTA!.


      • Mitäkä.mies
        nuormieli kirjoitti:

        Minä olen saanut monta tärkeää viestiä tuonpuoleisesta omalta äidiltäni, ne tulevat unien kautta, jos olen miettinyt/pohtinut jotain tärkeää asiaa saatan nähdä unen jonka merkityksen tiedän heti, jälkeenpäin olen käsittänyt juuri tuota edesmennyt äitini unen kautta minulle yritti kertoa.
        Minä uskon että meidän rakkaittemme "henget" elävät tavalla tai toisella meidän kanssamme, ja uskon myös siihen et kaikki mikä meissä on hyvää meidän jälkeemme tänne jää.
        Voi olla et joku lukija ajattelee et olen "pipi päästäni" mut minä koen nuo "etiäiset" lahjana joita ei kaikille ole suotu.

        Oikein hyvää ja onnellista JOULUA ja UUTTA VUOTTA!.

        Kiitos samoin.Hyvää Joulua!


      • yksinjäänyt
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Eipä mitään:) Uskon kuten uskokin että onnellisen lopun voi antaa tulla olemalla suvaitsevampi,muistaa hoitaa rakkautta,kaikkea mikä on oikeasti tärkeää.Ei anna oman ylpeyden piilottaa aitoja tunteitaan.
        Viimeinen olomuoto on tietysti jokaisen oma vakaamus maallisen elämän päättyesä ja luulen että kaikka tahtoisivat että joku muistaa vielä jälkeenkin päin.
        Hautausmaa on nykyään minulle todella miellyttävä paikka.En tietysti vietä aikaani pitkiä aikoja,kun joskus koittaa aika jolloin saan olla riittämiin siellä,tai ainakin ruumiini;) Itse puhun haudassa oleville läheisille ja mietin sitä miten hän toimisi minun tilanteessani jos olen kysymyksen esittänyt..Joskus saan jopa vastauksen kun tiedän millainen hän oli eläissään,en kuule häntä mutta oma ajatus antaa vastauksen.
        Kiitos myös mielenkiintoisista näkökulmista ja hyvästä keskustelusta.

        Hautausmaa on myöhäinen paikka osoittaa rakkautta. 53 vuotta ihanaa elämää parhaan kaverin ja rakkaan kanssa sai viimeistelyn sairasvuotella.
        Nyt tunnen hänet enkelinä sisälläni ja elämämme jatkuu keskusteluineen huumorin pilkkeillä maustettuna ,kuten yhteiselämämmekin. Nautintoa joka päivä pienistä kirahduksista huolimatta. Rakastakaa eläessänne koko elämäänne!


    • sibone_

      Hieno aihe ja ketju, joka taisi jo loppuakin, kerta kiellon perään. Itse etäsuhteessa elävänä tiedän, että se vaatii tosi paljon luottamusta...
      Hiljan radiossa soi Aikakoneen zipale, Perhosten yö; "Rakkauden saatat kadottaa, toisen jos tahdot kokonaan omistaa.. kolahti aika paljo.
      Omat isovanhemmat oikeesti, Rauha ja Toivo, elivät käsittääkseni sen ajan mukaan onnellisina, kunnes kuolema heidät erotti. Ensin lähti Toivo, josko he nyt yhdessä jälleen, siellä jossain <3.
      Vielä, ajat on muuttuneet, joskus ajattelen, ettei yritetä tarpeeksi, vai onko aiemmin ollut niitä voitettavia vaikeuksia, jotka yhdistää, enemmmän......?

      • nuormieli

        "Rakkauden saatat kadottaa, toisen jos tahdot kokonaan omistaa" pitää todella paikkansa, tällaiset etäsuhteet sopii henkilöille joilla on tarpeeksi vahva itsetunto, luottamus toiseen ja selvät "pelisäännöt" ja siltikin joskus "pieni epäilyksen pisto" kaivertaa hetken mieltä, siin ei auta muu kuin olla itse luottamuksen arvoinen ja luottaa et myös toinen ajattelee noin.
        Onko sinulla kokemusta noista "epäilyksen" tunteista?, anteeksi uteliaisuuteni.
        On myös totta et nykyisin saatetaan erota liian helposti, se johtuu suurelta osin siitä et nykyään naiset tulevat omillaan toimeen, ennen oli paljon kotiäitejä ja vaimot olivat suurelta osin miehen "armoilla", olen joskus ajatellut onko erot harvinaisempia esim. maanviljelijöillä siinä toisen on löydettävä työpaikka asunnon lisäksi erotessa, varmaan tuostakin löytyisi joku tutkimus.
        Etäsuhteissa ei ole noita ongelmia, niissä eläminen on tahdon asia.


      • Mitäkä.mies

        Kiitos:) Niin..Me muutumme ja kai tulemme aina vain muuttumaan.Olemme erilaisia jo syntyessämme kuin isovanhempamme tai vanhempamme.Heilläkin on ennen vanhaan varmasti ollut ongelmansa mutta ei ehkä niin paljon tietoa siitä mitä kaikkea on tarjolla.
        Laulun sanat,unohdetaan mitä muuta on tarjolla...En saa päähäni nyt biisin esittäjää.Siinä on aika tyhjentävästi sanottu se miten voisi olla kestävämpi parisuhde.Perhosen yön kuuntelen heti kun lähetän tämän;)


    • Omanionkasvutarina

      Ensin pitää kysyä mitä se "rakkaus" on? Tai mikä? Mitä se merkitsee ja tarkoittaa?

      Kaikilla on siitä oma käsityksensä eikä se ole kovin monella 'oikea'. Ihan vain ympärilleen katsomalla ja kuuntelemalla sen voi todeta. Käsityksiä on kaikenlaisia, mutta rakkauden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Intohimo on aivan eri asia.

      Ihka oikeaa ja totuudellista rakkautta osoitti esim. Äiti Teresa ja siihen kykenee vain harva. Ja vielä harvempi kun on kyse parisuhteista olipa suhteen nimi mikä tahansa. Jotta miten se tarina kerrottaisiin?

      • Mitäkä.mies

        Kovin pitkää tarinaa ei kai tarvitse kertoakkaan.Varmasti on aitoa ja oikeaa rakkautta olemassa myös vähemmän tunnetuilla henkilöillä kuin Teresa..
        Minä en titetysikkään tiedä oikeaa määritelmää rakkaudelle,mutta mittapuuni mukaan se menee näin:Rakkaus on tekojen summa ja rakkailleen tekee asoita siten kuin haluaisi itselleen tehtävän.Pitäisi osata ja jaksaa asettua toisen tilalle siten et miltä minusta tuntuisi jos tekisin,sanoisin jotain..Aidossa rakkaudessa tuo kaikki on päivän selvää,eikä sitä tarvitse opetella.


      • Kalteritangou

        Entä sitten kun "rakkailleen tekee asioita siten kuin haluaisi itselleen tehtävän" mutta ei ole aikomustakaan alistua toisen toiveeseen eli ajatukseen, että oikeasti rakas ihminen ei tee eikä kaipaa mitään muuta kuin hänen kanssaan nyhjäämistä.

        Ts. muuta elämää ei saisi olla kuin yhteinen ja kun on, niin se tarkoittaa, että rakkautta ei ole. Enkä ole ainoa tällaisen "rakkauden" uhri, 'rakkauden', jolla on hinta: oma elämättä jäänyt elämä. Oikea rakkaus ei elä vankilassa.


      • Mitäkä.mies
        Kalteritangou kirjoitti:

        Entä sitten kun "rakkailleen tekee asioita siten kuin haluaisi itselleen tehtävän" mutta ei ole aikomustakaan alistua toisen toiveeseen eli ajatukseen, että oikeasti rakas ihminen ei tee eikä kaipaa mitään muuta kuin hänen kanssaan nyhjäämistä.

        Ts. muuta elämää ei saisi olla kuin yhteinen ja kun on, niin se tarkoittaa, että rakkautta ei ole. Enkä ole ainoa tällaisen "rakkauden" uhri, 'rakkauden', jolla on hinta: oma elämättä jäänyt elämä. Oikea rakkaus ei elä vankilassa.

        Vastasit jo itsellesi.Rakkaus ei ole vankila..Ja jos vain toinen luulee sen olevan oikeaa..Vaikeita asioita ja jämähtämistä suhteeseen.Pitänee myös muistaa se ettei jokainen koe oikeaa rakkautta koskaan..


      • siilimuori3
        Kalteritangou kirjoitti:

        Entä sitten kun "rakkailleen tekee asioita siten kuin haluaisi itselleen tehtävän" mutta ei ole aikomustakaan alistua toisen toiveeseen eli ajatukseen, että oikeasti rakas ihminen ei tee eikä kaipaa mitään muuta kuin hänen kanssaan nyhjäämistä.

        Ts. muuta elämää ei saisi olla kuin yhteinen ja kun on, niin se tarkoittaa, että rakkautta ei ole. Enkä ole ainoa tällaisen "rakkauden" uhri, 'rakkauden', jolla on hinta: oma elämättä jäänyt elämä. Oikea rakkaus ei elä vankilassa.

        Tuo onkin metka juttu et miten monille käy niin et jämähtää epätyydyttävään vankilasuhteeseen jossa rakkaus on kuollut tai seitä oikeasti ei koskaan ole ollutkaan. Sokeutuuko siinä ja luulee et kaikilla muillakin on tällaista ja todellisesta rakkaudesta ei edes tiedä?


      • Vapaasilti

        Mistä hemmetin "todellisesta rakkaudesta"?

        Joku voi tietysti pitää meikäläistä jämähtäneenä mutta itse en pidä. Sen sijaan tunnustan kyllä, että rakkaudesta en tiedä yyyhtään mitään. Enkä varsinkaan suostu pitämään rakkautena kaikkia niitä asioita, joita ihmiset yleisesti pitävät vaikka niillä ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä. Pelkkää chaissea koko juttu.


      • siilimuori3
        Vapaasilti kirjoitti:

        Mistä hemmetin "todellisesta rakkaudesta"?

        Joku voi tietysti pitää meikäläistä jämähtäneenä mutta itse en pidä. Sen sijaan tunnustan kyllä, että rakkaudesta en tiedä yyyhtään mitään. Enkä varsinkaan suostu pitämään rakkautena kaikkia niitä asioita, joita ihmiset yleisesti pitävät vaikka niillä ei ole rakkauden kanssa mitään tekemistä. Pelkkää chaissea koko juttu.

        Nii, se on sun mielipitees omasta rakkakaudestasi tai rakkaudettomuudestasi. Yleensähän ihmisillä ehkä kuitenkin on mielikuva rakkaudesta tai ajtus siitä inkälaista sen lulisi olevan. Oiskos joillain ajatus niin utopistinen ettei sellainen ole edes mahdollista?


      • Näentoisellatavalla

        Puhun tietenkin oman kokemukseni kautta ja pohjalta. Mutta sen saman kokemuksen kautta ja pohjalta katselen myös kaikkien muiden 'rakkauksia'. Ihmisten mielikuvilla, luuloilla, kuvitelmilla ja realistisella totuudella ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Valitettavan harva käsittää sen.


      • siilimuori3
        Näentoisellatavalla kirjoitti:

        Puhun tietenkin oman kokemukseni kautta ja pohjalta. Mutta sen saman kokemuksen kautta ja pohjalta katselen myös kaikkien muiden 'rakkauksia'. Ihmisten mielikuvilla, luuloilla, kuvitelmilla ja realistisella totuudella ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Valitettavan harva käsittää sen.

        Nii ja johtuisko tuo harvojen käsitys ihan itsestä ja omista kokemuksistakin. Kaikkien kohdalle suuri rakkaus ei osu oksaan koska ei ole käistystö siitä mitä se on tai ei itse kykene rakastamaan.


      • Mitäkä.mies
        Näentoisellatavalla kirjoitti:

        Puhun tietenkin oman kokemukseni kautta ja pohjalta. Mutta sen saman kokemuksen kautta ja pohjalta katselen myös kaikkien muiden 'rakkauksia'. Ihmisten mielikuvilla, luuloilla, kuvitelmilla ja realistisella totuudella ei ole toistensa kanssa mitään tekemistä. Valitettavan harva käsittää sen.

        Mielestäni rakkaus ei perustukkaan mihinkään realistiseen totuuteen vaan seon tunnepuolen juttuja.Toinen voi olla herkkä vaikutteille ja rakastua yhtämittaan kun taas toinen ei koskaan ja viimeistä vaihtoehtoa kutsun realistiksi,joka yrittää ajatella kaiken käytännöllisesti.Rakkaushan on "sokea ja kuuro"Eikä ymmärrä järkipuhetta.Rakkaus on pareilla yhteenkuuluvuuden tunne jota ei voida järjellä selittää ja sen vuoksi kai meille on annettu tunteet,toisille vähemmän,toisille enemmän..


      • Kylmärakkaus

        Jos näin on, niin ei ole mikään ihme että kaiken nimiset parisuhteet ovat suurimmaksi osaksi kuin helwetin esikartanoita. Tunnemössöt ja -lässyt eivät riitä suhteitten pitimiksi kun arki alkaa eli kun se alun 'esileikkiaika' on ohi.


      • Mitäkä.mies
        Kylmärakkaus kirjoitti:

        Jos näin on, niin ei ole mikään ihme että kaiken nimiset parisuhteet ovat suurimmaksi osaksi kuin helwetin esikartanoita. Tunnemössöt ja -lässyt eivät riitä suhteitten pitimiksi kun arki alkaa eli kun se alun 'esileikkiaika' on ohi.

        Esikartano?Onko se tuulikaappiin verrattava suurempi piha alue?No,ei sitä mun kannata miettiä.
        Olen itsekkin ajatellut joskus asiaa tuolla tavalla,hieman skeptisesti koko "tunne-mössöä"kuten asian ilmaisit.Riippuen saamistaan kokemuksista tai kylmästä luonteenpiirteestä,ihminen ajattelee että tunteilla ei pitkälle pötkitä ja ettei voida elää rakkauden hedelmillä,eikä lässytyksellä.Väitän!Yksikään liitto ei ole hajonnut jonkin muun kuin kuoleman tai tunteen ja välittämisen lopun koittaessa.
        Se lässytys on mitä tärkein osa elämää parisuhteessa ja jos ei viitsi,pysty,halua hoitaa suhdettaan niin naulakossa on pian monta tyhjää naulaa.
        Miehenä olen nähnyt monta kovaa poikaa joka metsästää baarissa kun akka viimein lähti,kun sai tarpeekseen,ollessaan pelkkä keittäjä ja siivooja jolle ei tunteitaan tarvi näyttää.
        Katkeria kohtaloita yleensä me miehet olemme kun ei tajuttu aikanaan..
        Ensihuuma on osa elämää,eikä siinä ole mitään väärää jos hormoonihumala kestääkin vain parisen vuotta,son normaalia ja eihän pari vuotta vanha autokaan tunnu enää uudelta ja jännittävältä,silti voi hyvinkin kiintyä klasikko autoonsa ja pitää sitä silmäteränään.
        Onnea valitsemallesi tielle ja toivon että jonain päivänä tunnemössö maistuu..


      • Pehmeäkovis

        Puhumme ehkä eri asioista mutta ei se mitään. Vaikka olen pettynyt sanaan rakkaus ja opetellut ajattelemaan järjellisesti sellaisista asioista jotka siihen kuuluvat milloin enemmän, milloin vähemmän, niin kovan kuoreni alla on pehmeä ja lämpöönen sisin.

        Ja se toivottaa sinullekin Juhlaisaa Joulua.


      • Mitäkä.mies
        Pehmeäkovis kirjoitti:

        Puhumme ehkä eri asioista mutta ei se mitään. Vaikka olen pettynyt sanaan rakkaus ja opetellut ajattelemaan järjellisesti sellaisista asioista jotka siihen kuuluvat milloin enemmän, milloin vähemmän, niin kovan kuoreni alla on pehmeä ja lämpöönen sisin.

        Ja se toivottaa sinullekin Juhlaisaa Joulua.

        Älä anna sisimpäsi kovettua,kiitos samoin.Hyvää Joulua:)


    • Vai rakkaustarinan, kerronpa yhden omani,
      Siitä on jo melkein neljäkymmentä vuotta, vanhanapiikana helppoa yksitoikkoista elämää vietin, ei silloin oltu sinkkuja, olin niin urautunut, tein kivaa työtä pääkaupunkiseudulla toimistossa ja viikonloppuna aina tanssimassa ja riettailemassa. Kuitenkin olin niin varma vanhapiika kuin vain olla voin. En osannut edes kuvitella muunlaista elämää, perhe oli kauhistus ja maaseutu yhtä hirveä paikka asua. Sisaruksien lapsille kummi vain, se oli riittävästi.

      Sitten kerran keski-suomessa kotonani käydessäni poikkesin autotaloon, likeisin kuppila siinä kodin lähellä. Ovella tuli vastaan mies, joka kysyi tunnetko kaupunkia, hän tarvitsisi opasta, kehuin tuntevani, oppaaksikin lupauduin, ei siihen mene kuin puoli tuntia, hän sanoi, oli menossa soittamaan häitä. Niin sitten lähdin ja kolmekymmentä vuotta siinä opastushommassa vierähti. Ei alussa mitään rakkautta ollut, menin jossain ihmeellisessä elämänvirrassa. Annoin sen virran viedä. Samana iltana kun soitot oli ohi, tavattiin ja hän saatteli minut kotiin ja lauloi erotessamme Akselin ja Elinan häävalssin. Siinä sitä oltiin, ihastuttu korvia myöden, ääneen, silmiin, käsiin, ihan kaikkeen.

      Jonkin ajan kuluttua mentiin naimisiin, vieläkin ajattelin, ettei oikeaa rakkautta, vain jotain tunnetta, joka varmaan loppuu aikanaan. Hän vei minut toiselle puolella maata, kauhistelemalleni maaseudulle ja pian meillä oli lapset ja yhteinen työ. Yhtenä päivänä sen sitten keksin, tätä se on oikea rakkaus, yhteistä elämää, yhteinen määränpää, yhteinen koti, yhteinen perhe, yhteinen tulevaisuus, yhteinen loppu elämä.

      Rakkaus tuntui ihmeelliseltä, kuin lämpimältä tilkkupeitolta, jonka alle halusi kaiken kätkeä ja helliä. Luopuminen tuntui kaukaiselta asialta, joka ei edes pälkähtänyt päähäni, kuitenkin luopuminen vaanii elämässä nurkan takana ja se hyppää eteen usein arvaamatta ja odottamatta. Luonnollisesti ensin sain luopua lapsista, elämä vei heidät omiin kuvioihinsa kauaksi, joskus liiankin kauaksi. Sitten se luopumisen kelmi pakotti luopumaan rakkaudesta, julma sairaus, joka vei rinnalta rakkaimman ihmisen, siinä sitä sitten seisoin tumput suorana ja haukoin henkeä kuin kala kuivalla maalla. Rakkaus muutti muotoaan, muutti aluksi elämäni yksinäisyydeksi, sen kanssa piti pikku hiljaa oppia elämään. Nyt kun sen olen oppinut, rakkaus on sisälläni hiljaa hyvänä elämän asenteena ja valona, joka opastaa nyt minua elämässäni, suhteissani, arjessani, muistoissani.
      Rakkaus on elämää, kiva juttu kaiken kaikkiaan.

      • Mitäkä.mies

        Ihana tarina.Kiitos:)Tajusin sen että rakkaus syntyy kuin huomaamatta.Hyvää Joulun aikaa ja läpimiä ajatuksia.


      • linssiinviilausta
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Ihana tarina.Kiitos:)Tajusin sen että rakkaus syntyy kuin huomaamatta.Hyvää Joulun aikaa ja läpimiä ajatuksia.

        sen mie vaan sanon ettet sie mitäkämies oo oikeasti mies, esität vaan.
        Olen lukenut kommenttejasi ja liian usein niistä paistaa läpi naisen kirjoitus. Uskottavuutesi nimimerkkisi mukaan miehestä on silmissäni nolla.
        Muuten kirjoituksesi ovat ihan mukavia, en vain ymmärrä miksi haluat esiintyä miehenä?


      • Mitäkä.mies
        linssiinviilausta kirjoitti:

        sen mie vaan sanon ettet sie mitäkämies oo oikeasti mies, esität vaan.
        Olen lukenut kommenttejasi ja liian usein niistä paistaa läpi naisen kirjoitus. Uskottavuutesi nimimerkkisi mukaan miehestä on silmissäni nolla.
        Muuten kirjoituksesi ovat ihan mukavia, en vain ymmärrä miksi haluat esiintyä miehenä?

        Kyllä olen mies ja voihan olla että olen saanut äidiltä perintönä taipumuksen osata asettua myös naisen asemaan.
        On aiemminkin ollut epäilyjä siitä että olisin nainen.Todistan olevani mies.kaahaan liian suurella ja tehokkaalla autolla vaikka tulisin toimeen mopoautollakin.Kykenen korjaamaan itse lähes kaiken tekniikan.Pystyn toteamaan auton kansivian ja vaihtamaan kannentiivisteen,katkomatta kannenoultteja liian suurella momentilla.
        En silti ymmärrä pesukoneen ohjelmointia,miksi pestä 40 tai 60 asteessa?eri vaatekappaleita.Olen kuitenkin taitava kokki.Aikoinaan ryyppäsin kuin miehet mutta nykyään inhoan kankkusta ja otan vähemmän tai harvemmin.Joko uskot vai pitääkö laittaa elimet nettiin;)


      • linssiinviilausta
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Kyllä olen mies ja voihan olla että olen saanut äidiltä perintönä taipumuksen osata asettua myös naisen asemaan.
        On aiemminkin ollut epäilyjä siitä että olisin nainen.Todistan olevani mies.kaahaan liian suurella ja tehokkaalla autolla vaikka tulisin toimeen mopoautollakin.Kykenen korjaamaan itse lähes kaiken tekniikan.Pystyn toteamaan auton kansivian ja vaihtamaan kannentiivisteen,katkomatta kannenoultteja liian suurella momentilla.
        En silti ymmärrä pesukoneen ohjelmointia,miksi pestä 40 tai 60 asteessa?eri vaatekappaleita.Olen kuitenkin taitava kokki.Aikoinaan ryyppäsin kuin miehet mutta nykyään inhoan kankkusta ja otan vähemmän tai harvemmin.Joko uskot vai pitääkö laittaa elimet nettiin;)

        Juupa juu, eipä sitä tämän päivän autoja ropaa enää tavan miehet, ammattilaisten hommia ovat sano.
        Eipä miulle kannata mitään vakuutella, halusin vain tuoda näkemykseni julki, ettei joku herkkäuskoinen naisimmeinen mene liian helpolla vipuun.
        Asiallahan ei sen suurempaa merkitystä ole ellei tarkoituksesi ole lähestyä ketään vilppimielessä muutoin kuin näissä palstakirjoitteluissa.


      • Mitäkä.mies
        linssiinviilausta kirjoitti:

        Juupa juu, eipä sitä tämän päivän autoja ropaa enää tavan miehet, ammattilaisten hommia ovat sano.
        Eipä miulle kannata mitään vakuutella, halusin vain tuoda näkemykseni julki, ettei joku herkkäuskoinen naisimmeinen mene liian helpolla vipuun.
        Asiallahan ei sen suurempaa merkitystä ole ellei tarkoituksesi ole lähestyä ketään vilppimielessä muutoin kuin näissä palstakirjoitteluissa.

        Niimpä juuri.Tämän päivän autoille ei juuri maallikko mitään mahda.Paljon on elektroniikkaa ja tietokonetta koko auto.Jotkin tekniikat eivät kuitenkaan muutu,paitti sähköautossa.
        Ei ole mitään vilunkia mielessä,vaikka kirjoitukseni saattaa vaikuttaa imelältä mielistelyltä;) Tarkoituspeäni on rehellinen ja jos se ei loukkaa niin mahdollisimman suoraan.
        Niimpä,niin..Olemme vain nimimerkki,mutta merkin takana on aina oikea ihminen ja se kuvastuu tyylistä kirjoittaa,enkå tarkoituksella yritä harhauttaa mut on mielenkiintoista että herätän ajatuksia.Naurahdin ääneen kun luulit naiseksi.Sanoin ääneen,onko minussa transistori rikki..?


      • yksinjäänyt

        Olen myös mies joka on ollut leski 3 viikkoa.
        Silti komppaan Rosaliiniä. Rakkaus on viihtymistä yhdessä,aitoa halua auttaa toista ja ennen kaikkea arvostaa toisen mielipiteitä ja erilaisiakin ajatuksia. Tosin molemmilla voi olla omiakin mielenkiinnon kohteita,ne tuovat mausteita yhteiselämään.


      • Mitäkä.mies

        Rosaliinin tarina on hyvin koskettava.Luin uudelleen ja sama tunne täytti minutkin.Kaunista mutta samalla julmaa kun lopulta olemme yksin.Otan osaa kauniiseen ikävääsi.
        Vaikka oletan miehenä että en ehkä ole se joka jää yksin kaipaamaan,valmistaudun henkisesti että niin voi käydä.Tuskinpa sitä osaa edes varautua,mutta voihan lohduttautua sillä että yritin olla valmis.
        En osaa sanoa enempää vaikka haluaisin,kun en osaa asettua toisenasemaan enkä tiedä miltä tuntuu jäädä lopullisesti yksin.Kaikkea hyvää ja lämmin ajatus..


      • Mitäkä.mies kirjoitti:

        Rosaliinin tarina on hyvin koskettava.Luin uudelleen ja sama tunne täytti minutkin.Kaunista mutta samalla julmaa kun lopulta olemme yksin.Otan osaa kauniiseen ikävääsi.
        Vaikka oletan miehenä että en ehkä ole se joka jää yksin kaipaamaan,valmistaudun henkisesti että niin voi käydä.Tuskinpa sitä osaa edes varautua,mutta voihan lohduttautua sillä että yritin olla valmis.
        En osaa sanoa enempää vaikka haluaisin,kun en osaa asettua toisenasemaan enkä tiedä miltä tuntuu jäädä lopullisesti yksin.Kaikkea hyvää ja lämmin ajatus..

        Kiitos teille kummallekin kauniista ajatuksista. Toisen ihmisen tunnetta ja tilaa voi vain hieman kuvitella, koskaan ei osaa toisen saappaisiin täysin asettua.
        "Tuskinpa osaa varautua, mutta voihan lohduttautua sillä että yritin olla valmis." Muutama ajatus tuli tuosta lauseestasi mieleeni.
        Olin minäkin aikoinani varautunut ja muka valmis kohtaaman kaiken, mutta toisin kuitenkin kävi. Kaikki paperi, raha ja muut asiat laitettiin kuntoon, yhteiset välit olivat hyvät ja kaikesta puhuttiin ja asiat selviteltiin. Sairaus antoi tavallaan aikaa. Sanaa kuolema ei koskaan mainittu, koko ajan ajateltiin, että tästä selvitään, ollaan me ennenkin kaikesta yhdessä selvitty ja periksi ei anneta. Eräänä päivänä minun piti vain ajatuksissani todeta, että kohta meille tulee vieras, ei toivottu, ei kutsuttu julma vieras. Sitten kun se vieras tuli, niin se murskasi alleen kaiken. Ei siinä valmiuksia kyselty, nolla tilanteesta sai aloittaa omien revittyjen riepaleidensa kokoamisen. Ei siihen pysty valmistautumaan, tunteet kuljeskelevat ihan omia polkujaan ja surun polku voi joskus olla hyvinkin musta, yksinäinen ja lohduton.
        Lopulta koin, että aika ja saman kokenut rinnalla kulkija olivat ne parhaat auttajat sillä hetkellä. Vielä tänäänkin kun tuon vierailijan käynnistä on kulunut kymmenen vuotta, joskus löydän itseni kompastelemasta muistoissani siellä surunpolullani, mutta nyt painavin tunne on kiitollisuus. Toivon voimia ja jaksamista yksinjäänneelle ja aurinkoista kevään odotusta teille molemmille.


      • Mitäkä.mies
        rosaliiin kirjoitti:

        Kiitos teille kummallekin kauniista ajatuksista. Toisen ihmisen tunnetta ja tilaa voi vain hieman kuvitella, koskaan ei osaa toisen saappaisiin täysin asettua.
        "Tuskinpa osaa varautua, mutta voihan lohduttautua sillä että yritin olla valmis." Muutama ajatus tuli tuosta lauseestasi mieleeni.
        Olin minäkin aikoinani varautunut ja muka valmis kohtaaman kaiken, mutta toisin kuitenkin kävi. Kaikki paperi, raha ja muut asiat laitettiin kuntoon, yhteiset välit olivat hyvät ja kaikesta puhuttiin ja asiat selviteltiin. Sairaus antoi tavallaan aikaa. Sanaa kuolema ei koskaan mainittu, koko ajan ajateltiin, että tästä selvitään, ollaan me ennenkin kaikesta yhdessä selvitty ja periksi ei anneta. Eräänä päivänä minun piti vain ajatuksissani todeta, että kohta meille tulee vieras, ei toivottu, ei kutsuttu julma vieras. Sitten kun se vieras tuli, niin se murskasi alleen kaiken. Ei siinä valmiuksia kyselty, nolla tilanteesta sai aloittaa omien revittyjen riepaleidensa kokoamisen. Ei siihen pysty valmistautumaan, tunteet kuljeskelevat ihan omia polkujaan ja surun polku voi joskus olla hyvinkin musta, yksinäinen ja lohduton.
        Lopulta koin, että aika ja saman kokenut rinnalla kulkija olivat ne parhaat auttajat sillä hetkellä. Vielä tänäänkin kun tuon vierailijan käynnistä on kulunut kymmenen vuotta, joskus löydän itseni kompastelemasta muistoissani siellä surunpolullani, mutta nyt painavin tunne on kiitollisuus. Toivon voimia ja jaksamista yksinjäänneelle ja aurinkoista kevään odotusta teille molemmille.

        Tämä jos mikä on rakkaustarina ja tulee suoraan sydämestä.Herkistyin kovin ja totean että rakkautta on ollut ja se ei katoa vaikka toisesta joutuukin luopumaan täällä maanpäällä.Rakkautesi jatkuu vielä muitoissa lopun elämän.Kiitos kun kerroit sen :)


    • levottomat.tuulet

      Ei ole enää. ..Minun läheisellä ystävällä oli tarina, joka sivusta seurattuna oli kuin sentimentaaliselta rakkausdraama-elokuvalta. Suurta rakkautta, mutta surullinen ja uskomaton. Loppukohtaus kirjoitettiin tämän vuoden lokakuussa. Olen ajatellut, että joskus kun on aikaa kirjoitan sen muistiin. Tänne en sitä voi kirjoittaa, ettei se loukkaisi ketään. Tai eihän sitä tiedä, jos voisi jotenkin piilottaa asioita..

      • Mitäkä.mies

        Dramaattista se rakkaus on.
        Ikävä kyllä olen lähes samassa tilanteessa.Tarina olisi mutta se menisi piloille jos muokkaisin sen sellaiseen muotoon et voisi jukisesti kirjoittaa.Eihän tänne mikään ikuisiksi ajoiksi jää mut hitokseen pitkäksi aikaa kuitenkin.
        Voisit kai piiloittaa henkilöt ja kirjoittaa ketjun pisteeksi,kiitos;)


      • siilimuori3

        Uskon et suurimmat rakkaustarinat jäävät tänne kirjoittamatta. On jotain jota ei välttämättä halu jakaa kenenkään kanssa. Itse vaan vaalia muistojaan. Siis tarkoitan et liian surta jaettavaksi julkisella palstalla, vaikkakin muunnellen.


      • Mitäkä.mies
        siilimuori3 kirjoitti:

        Uskon et suurimmat rakkaustarinat jäävät tänne kirjoittamatta. On jotain jota ei välttämättä halu jakaa kenenkään kanssa. Itse vaan vaalia muistojaan. Siis tarkoitan et liian surta jaettavaksi julkisella palstalla, vaikkakin muunnellen.

        Niinpä ja kun asioita jotka sattuvat siällä muutenkin liikaa.Kirjoittaminen voi olla mahdotonta.
        Viitteitä on kuitenkin täälläkin,että rakkautta on vielä ja ainakin joskus on ollut.


      • siilimuori3
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Niinpä ja kun asioita jotka sattuvat siällä muutenkin liikaa.Kirjoittaminen voi olla mahdotonta.
        Viitteitä on kuitenkin täälläkin,että rakkautta on vielä ja ainakin joskus on ollut.

        Niin totta. Eihän rakkaus ole mihinkään kuollut, se vaan muuttaa muotoaan.


      • levottomat.tuulet
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Dramaattista se rakkaus on.
        Ikävä kyllä olen lähes samassa tilanteessa.Tarina olisi mutta se menisi piloille jos muokkaisin sen sellaiseen muotoon et voisi jukisesti kirjoittaa.Eihän tänne mikään ikuisiksi ajoiksi jää mut hitokseen pitkäksi aikaa kuitenkin.
        Voisit kai piiloittaa henkilöt ja kirjoittaa ketjun pisteeksi,kiitos;)

        Pelkät pisteet ei taida tässä tapauksessa riittää. Asiat kietotuvat toisiin tapahtumiin, ihmisiin ja ajankulkuun, maailmanpaloon ja rauhanaikaan kunnes kumpaakaan ei heistä enää ole. Jäljellä on vain ajassa vaiettu tarina, jonka ne, jotka olivat saaneet seurata sen tietävät, niistä tapahtumista, seurauksista, eletystä, mutta kuitenkin elämättäjääneestä pitkästä elämästä. Tiedetty, vaiettu, tunnettu totuus. Kiitän, että olen saanut nähdä siitä, sen pienen osan, joka on minulle suotu. Kaunis, surullinen tarina, täynnä kahden ihmisen välistä lämpöä.


      • Mitäkä.mies
        levottomat.tuulet kirjoitti:

        Pelkät pisteet ei taida tässä tapauksessa riittää. Asiat kietotuvat toisiin tapahtumiin, ihmisiin ja ajankulkuun, maailmanpaloon ja rauhanaikaan kunnes kumpaakaan ei heistä enää ole. Jäljellä on vain ajassa vaiettu tarina, jonka ne, jotka olivat saaneet seurata sen tietävät, niistä tapahtumista, seurauksista, eletystä, mutta kuitenkin elämättäjääneestä pitkästä elämästä. Tiedetty, vaiettu, tunnettu totuus. Kiitän, että olen saanut nähdä siitä, sen pienen osan, joka on minulle suotu. Kaunis, surullinen tarina, täynnä kahden ihmisen välistä lämpöä.

        Saisimpa lukea tuon tarinan joskus.Elämäni aikana olen saanut todeta sen että totuus on tarua ihmeellisempää,ainakin joskus..Ennen oli ns.sallittuja liittoja ja sellaisia jotka olivat mahdottomia,johtuen säädystä tai rikkaasta ja köyhästä,jopa kansalaisuudesta.
        Aavistan että tarinaasi siivittäisi jokin edellä mainituista.
        Vielä tänä päivånä,tai ei siis tänä päivänä vaan nuoruudessani sain tuntea tuon "luokkaeron"ja teennäisen aatelisuuden kirot.No,aina ei voi voittaa ja silloin en ymmärtänyt miten olisi pitänyt toimia..Tunteella ja välittämättä jonkin lahkon säännöistä.


    • Syvällisemmin

      Katselin vierestä vähän matkaa iäkkäämpää pariskuntaa, jonka vaimo halvaantui sairauskohtauksen syystä. Sairaalan fysioterapeutit kuntouttivat fyysistä puolta sitten kun oltiin siinä vaiheessa että kuntoutus saattoi alkaa. Mies kävi joka ainoa päivä katsomassa, puhumassa, kertomassa, täyttämässä ristikoita, pitämässä seuraa, vessattamassa, pesemässä hampaita, panemassa nukkumaan ...

      Mies oli yltiösosiaalinen tapaus, tykkäsi jutella kaikkien kanssa ja paljon. Joku hoitaja sanoi tuntevansa tapauksen ja että mies oli oikea "naisten mies". Itse nostin olematonta hattuani vielä korkeammalle; siis mies, joka osaa pitää kaikkia naisia kuin kukkaa kämmenellä, myös omaa vaimoaan.

      Hatun noston lisäksi mieleen juolahti myös asia, joka omalle kohdalle on joskus kolahtanut kipeästi. Miksi oman luonteeni ja persoonani mukainen käytös tekisi minusta 'kevytkenkäisen naisen'? En tiennyt osaavani flirtata ennen kuin ystävätär sanoi, että "aloitat heti kun näkyy puolikas miehestä". Se on tapani kohdata ihmiset, myös oma sukupuoleni eikä se tarkoita mitään muuta kuin ystävällistä ja huomioivaa kohtelua. Vilpittömästi. Ilman taka-ajatuksia.

      Miksi ihmisten luulot ja kuvitelmat ovat niin vahvoja että ne otetaan totena vaikka ei tiedetä eikä tunneta tapauksia eli ihmisiä? Oikeasti.

      • Mitäkä.mies

        Mielenkiintoinen tarina.Myös näkökantasi herättää ajatuksia.Oma tapani on pitää kaikkia naisia "kuin kukkaa kämmenellä)Siinä ei ole mitään pahaa tai mitään sellaista että haluaisin jotain vastapalvelusta vaikka pidän naisista paljon ja tulen yleensä toimeen.Poikkeuksena on vaikeat luonteet,joihin en halua kiinnittää mitään huomiota.Ei pelkkä ulkokuori ratkaise koskaan.Tunnen todella herttaisia naisia,kadesta kympistä kahdeksaan kymppiin ja kaikilla on pilke silmäkulmassa;)

        Kiitos tarinasta.


      • nuormieli
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Mielenkiintoinen tarina.Myös näkökantasi herättää ajatuksia.Oma tapani on pitää kaikkia naisia "kuin kukkaa kämmenellä)Siinä ei ole mitään pahaa tai mitään sellaista että haluaisin jotain vastapalvelusta vaikka pidän naisista paljon ja tulen yleensä toimeen.Poikkeuksena on vaikeat luonteet,joihin en halua kiinnittää mitään huomiota.Ei pelkkä ulkokuori ratkaise koskaan.Tunnen todella herttaisia naisia,kadesta kympistä kahdeksaan kymppiin ja kaikilla on pilke silmäkulmassa;)

        Kiitos tarinasta.

        Olet todella lämmin,ihana ja älykkään oloinen persoona (siis minkä "kuvan" olen kommenteistasi saanut) olet oikeassa me naisethan olemme kukkia, minä olen "kielo" ja kuten "syvällisemmin" kirjoitti "En tiennyt osaavani flirtata ennenkuin ystävätär sanoi, että "aloitat heti kun näkyy puolikas miehestä" hyvin sanottu, tunnistin itseni tuosta, mut tosiasiassa se on joidenkin meidän ulospäinsuuntautuneiden ja positiivisten naisten luontainen ominaisuus enkä häpeä sitä ollenkaan, pilke silmäkulmassa on ilo katsojalle ja itsellekin.


      • Mitäkä.mies

        Kiitos:)


    • lyhyestä.virsi.kaunis

      Tämän tarinan teoreema voisi olla "ei mitään uutta auringon alla tai historia toistaa itseään tai kohtalon ivaa vai onko se geeneissä?". Kyse on sukutarinasta, ensimmäisen kuulin todella vahingossa mielenkiintoisen tapahtumasarjan seurauksena. Ukkini ja mummoni tapasivat joillakin laulujuhlilla vuosisadan alussa. Nuoret ompelijattaret olivat valmistuneet ja päättivät lähteä matkaan laulujuhlille pidemmän matkan päähän. Ukin täytyi lähteä toimittamaan asioita markkinoille samaan kaupunkiin. Siellä nuorten katseet kohtasivat ja huolimatta välimatkasta ja eri puolella maata olevista työpaikoistaan seurauksena oli muutto ja perheenperustaminen uudelle paikkakunnalle. Toinen tarina kertoo tyttärestäni. Tyttäreni, joka ei ikinä käynyt iltaisin missään täytyi maanitella lähtemään viikon mittaiselle kirjoittajakurssille, jonka käynnin seurauksena löytyi ihastus, rakkaus ja nykyinen aviomies- ihan myös ensisilmäyksellä. Mikä lie, että näin on päässyt käymään eri saman suvun sukupolville ....

      • Mitäkä.mies

        Kaikella on tarkoituksensa.Vaikka jonkun pitäisi hiukan "potkia" hellästi huopatossulla peffalle.Joskua jopa pahatkin sattumat koituvat lopulta hyväksi.Talon tapa näemmä on ollut siellä,että satttuma kuljettaa;) Osaan täyttää mielikuvituksella lyhyen version tarinastasi.kiitos.


    • Mitäkä.mies

      Päätän ketjun ja toivotan kaikille oikein hyvää ja rauhallista Joulua!Kiitos kaikille:)

      • siilimuori3

        Kiitos itsellesi. Tunnelmallista ja Rauhaisaa Joulunaikaa myös!


    • Tangoajakin

      Nyt on pakko panna tämä ylös. Joka kerta tähän ketjuun palatessa lähtee päässä soimaan sama biisi: " Rakkautta ei se lainkaan ollut jonka sain, leikki meidät vei sen ohi vain. Rakastaa et voi, sun rinnassas ei sydän lyö, rakastaa et voi, oot kylmä yö ... ".

      Jotenkin tuohon tapaan vanha tango menee. Itse voisin laulaa luikuttaa sitä minä-muodossa kuten Kylmää rakkauttakin aina hoilotan. Kun muista en ossoo sannoo mittään.

      • Mitäkä.mies

        Tähän täytyy vielä vastata vaikka fysiikan lakien,tai tämän järjestelmän ansiosta tää pomppaa ylemmäs ruudulla..
        Mun innoitus aloitukseen oli Topin biisi..Rakkautta etsin kuin koira koditon..Biisin oikea nimi taisi olla viimeiseen korttiin.Tuttu on myös "hoilottamasi" biisi ;)


      • Kukasitäeietsisi

        Mitä toi eka kappale tarkoittaa? Kuuntelin Topia, tuota korttijuttua en ole tainnut ennen kuullakaan. Kuuntelin Topia ja Agentsia paljon aikanaan ja kävin keikoillaankin aika usein. Jossain kohrassa tuli sitten stoppi ...


      • Mitäkä.mies
        Kukasitäeietsisi kirjoitti:

        Mitä toi eka kappale tarkoittaa? Kuuntelin Topia, tuota korttijuttua en ole tainnut ennen kuullakaan. Kuuntelin Topia ja Agentsia paljon aikanaan ja kävin keikoillaankin aika usein. Jossain kohrassa tuli sitten stoppi ...

        Lopulta tää Topin kappale kertoo maailman viettelyksiin ja makeaan elämään eksyneestä rentusta joka pelasi kaikkein tärkeimmän osan elämästään,niinsanotusti viimeisellä kortilla,tai luotti siihen että viimeine hyvä korttikäsi pelastaisi.
        Ensimmäinen lause johtaa harhaan,rakkautta etsin kuin koira koditon ja myöhemmin selviää se että rakkautta ei voikkaan voittaa "kortilla" Eikä pelaamalla.Topin viimeisimpiä tuotantoja taitaa olla nämä vuodatukset.Tai voihan joku tulkita tuonkin eri tavalla kuin minulle aukeni;)


      • Ehkämakukymysys

        " Tähän täytyy vielä vastata vaikka fysiikan lakien,tai tämän järjestelmän ansiosta tää pomppaa ylemmäs ruudulla.. " Tarkoitin tätä kpl:tta kommentistasi. Anteeksi epäselvä ilmaisutapani.

        Hienosti tulkitset laulajan kertomuksen. Täytyy ehkä olla omakohtaista kokemusta, koska ma en saa siitä noin syvällisiä irti, en tiiä mistä se laulaa vaikka osannen arvella.

        Enemmän jäin funtsimaan, tykkäsinkö viuluista joukossa. Kaikista jousisoittimista sinfoniaorkassa ja ylipäätään kaikista soittimista joita osataan soittaa, tykkään kyllä kuin hullu puurosta, mutta Topin kama on kitaramusaa. Sopiiko viulut joukkoon?


      • Mitäkä.mies

        Kyllä mun mielestä jousisoitin toimii tässä kappaleessa,luo jopa haikeutta lisää mollivoittoiseen biisiin. Laulajan äänestä kuulee jo hiukan tulevan..
        Täytyy myöntää että olin hiukan vilkkaan oloinen nuorena ja jokunen kivi on kenkään mennyt joskus ja hiertänyt siellä.
        Ei kuitenkaan viimeiseen korttiin vaan ihan omasta tahdosta suoristin vähän ryhtiä,enkä enää laittanut rahojani viinaan,lauluun,naisiin ja loppuja käyttänyt huvituksiin ;)
        Mun musiikkiskaala on niin laaja että pidän lähes kaikesta,siis lähes kun folk musiikkia en ymmärrä..


    • Mitäkä.mies
      • nuormieli

        Kiitos, olipa haikeaa, mitenköhän sitä saisi tuon nukku-matin viekoiteltua kaverikseen noin haikean biisin jälkeen kaipaa pian unta silmäkulmaan tai kunnon olkapäätä.


      • Mitäkä.mies
        nuormieli kirjoitti:

        Kiitos, olipa haikeaa, mitenköhän sitä saisi tuon nukku-matin viekoiteltua kaverikseen noin haikean biisin jälkeen kaipaa pian unta silmäkulmaan tai kunnon olkapäätä.

        Lähetän oman virtuaaliolkapään illaksi sinne,kun nukuin liikaa samalla kyljyksellä niin vihloo vähän.Se kyllä tuoksahtaa vähän kylmägeelillle ja unenpöppöröisen ja partaveden sekaiselle.Pistä itellan pakettiin ja viikonlopuksi takaisin kun on sulkapallo treenit;)


      • Hieno ennenkuulematon kappale Finlandersilta, sanoja myöten.


      • nuormieli
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Lähetän oman virtuaaliolkapään illaksi sinne,kun nukuin liikaa samalla kyljyksellä niin vihloo vähän.Se kyllä tuoksahtaa vähän kylmägeelillle ja unenpöppöröisen ja partaveden sekaiselle.Pistä itellan pakettiin ja viikonlopuksi takaisin kun on sulkapallo treenit;)

        Oi`h, tulispa pian ilta!, apua! tuohan tuohan näyttää siltä et flirttailen sulle, no mut me tyttäet nyt vain ollaan sellasii.


      • Mitäkä.mies
        nuormieli kirjoitti:

        Oi`h, tulispa pian ilta!, apua! tuohan tuohan näyttää siltä et flirttailen sulle, no mut me tyttäet nyt vain ollaan sellasii.

        Samaa ajattelin että taidat flirtata;) Kyllä sen tytöt osaa ja lähes aina viesti menee perille;) Lupa flirtata myönnetty ja ensimmäinen vokottelu huomattu:) :) En ota vakavasti,vaan iloisin mielin ja kohteliaisuutena..


      • nuormieli
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Samaa ajattelin että taidat flirtata;) Kyllä sen tytöt osaa ja lähes aina viesti menee perille;) Lupa flirtata myönnetty ja ensimmäinen vokottelu huomattu:) :) En ota vakavasti,vaan iloisin mielin ja kohteliaisuutena..

        "En ota vakavasti, vaan iloisin mielin ja kohteliaisuutena"
        Tiesinhän tuon! en ihan kenelle vaan olisi tollasta flirtti -kommenttia laittanutkaan, hilpeä mieli je vielä hilpeämpi mielikuvitus ne on kaiken takana/syyllisiä en minä. Tänään aion käydä ajoissa nukkumaan, tiedät kyllä miksi, no ni täs olikin jo toinen vokottelu yritys, "mut yrittänyttä ei laiteta".
        Nyt laitan naaman peruslukemille ja alan käyttäytymään kuten aikuiset.


      • Mitäkä.mies
        nuormieli kirjoitti:

        "En ota vakavasti, vaan iloisin mielin ja kohteliaisuutena"
        Tiesinhän tuon! en ihan kenelle vaan olisi tollasta flirtti -kommenttia laittanutkaan, hilpeä mieli je vielä hilpeämpi mielikuvitus ne on kaiken takana/syyllisiä en minä. Tänään aion käydä ajoissa nukkumaan, tiedät kyllä miksi, no ni täs olikin jo toinen vokottelu yritys, "mut yrittänyttä ei laiteta".
        Nyt laitan naaman peruslukemille ja alan käyttäytymään kuten aikuiset.

        Ei pitkään kannata peruslukemaa pitää,muutama minuutti riittää ja on paaaaaaljon kivempaa katsella hymyjä.Hyvää viikoloppua ja muista pitää jumala mielessä sekä pylly pois tyynyltä;)


      • nuormieli
        Mitäkä.mies kirjoitti:

        Ei pitkään kannata peruslukemaa pitää,muutama minuutti riittää ja on paaaaaaljon kivempaa katsella hymyjä.Hyvää viikoloppua ja muista pitää jumala mielessä sekä pylly pois tyynyltä;)

        Samoin hyvää viikonloppua!! yritän pitää nuo nevomasi asiat mielessä.


    • Mitäkä.mies

      Pidän myös tuosta kappaleesta.Hieman vähemmän soitettu radiossa.Tämä laulu on syöpynyt kauan sitten mieleen ja saa väreet kulkemaan pitkin selkärankaa.Kaikista finlandersin lauluista en pidä kun tuntuvat imeliltä ja vaikka tämäkin on pitkälti surullisen imelä,se porautuu sieluun asti ja saattaa silmäkulma kostua;)

      • Ahaa, se sit joskus osui ja uppos sun elämään. Musiikki on osuessaan oiva ukkosenjohdatin, tai tunteiden kanavoija.


      • Mitäkä.mies
        daybyday kirjoitti:

        Ahaa, se sit joskus osui ja uppos sun elämään. Musiikki on osuessaan oiva ukkosenjohdatin, tai tunteiden kanavoija.

        Näin laulun tekijätkin varmaan ajattelevat ja uskon että laulajilla on itsellään myös jokin yhteys sanoituksiinsa.Täsmäase tai jihdatin,kyllä ja osui mut laiva jäi pinnalle,telakalla vauriot korjaantuivat.Hiukan pakkelia ja maalia niin kukaan ei edes huomaa että sain osuman;)


      • Mitäkä.mies kirjoitti:

        Näin laulun tekijätkin varmaan ajattelevat ja uskon että laulajilla on itsellään myös jokin yhteys sanoituksiinsa.Täsmäase tai jihdatin,kyllä ja osui mut laiva jäi pinnalle,telakalla vauriot korjaantuivat.Hiukan pakkelia ja maalia niin kukaan ei edes huomaa että sain osuman;)

        Nii. Ei se välttämättä ulospäin näy mut sisällä sydämmessä on kuitenkin arpi muistona. Ja tuollainen musiikki osuessaan kohdalla saattaa pikkasen sitä raapaista auki.


      • Mitäkä.mies
        daybyday kirjoitti:

        Nii. Ei se välttämättä ulospäin näy mut sisällä sydämmessä on kuitenkin arpi muistona. Ja tuollainen musiikki osuessaan kohdalla saattaa pikkasen sitä raapaista auki.

        Aika tasoittaa ihmeen lailla.eikä näy päälleppäin..Varmaan kaikilla on joku arpi ja ne kai kasvattaa kuitenkin loppupelissä"En nyt taida enempää itsestä kertoilla,kun tää ketju jatkuisi loputtomiin;) Eipä silti,on kiva kun on tullut paljon kommentteja ja kiitos kuuluu teille kaikille..


      • Reippaamminkiitos

        Finkku-biisi oli niiin hidastempoinen että en jaksanut kuunnella sanoitustakaan, jonka oletan olevan sitä yhtä ja samaa rakkauven lätinää. Varsinkin siksi missasin, kun en osaa panna sitä 'sivuun' / erikseen tästä palstasta soimaan että se voisi soida taustalla ja ma voisin jatkaa näpyttelyä.


      • Mitäkä.mies kirjoitti:

        Aika tasoittaa ihmeen lailla.eikä näy päälleppäin..Varmaan kaikilla on joku arpi ja ne kai kasvattaa kuitenkin loppupelissä"En nyt taida enempää itsestä kertoilla,kun tää ketju jatkuisi loputtomiin;) Eipä silti,on kiva kun on tullut paljon kommentteja ja kiitos kuuluu teille kaikille..

        Juu ja sekin varmaan laimentaa kun ja jos on paljon kirjoitettavaa. Jos on vähemmän, kullakin painoarvoa vaan enemmän. Hyvä aihe.


      • Mitäkä.mies
        Reippaamminkiitos kirjoitti:

        Finkku-biisi oli niiin hidastempoinen että en jaksanut kuunnella sanoitustakaan, jonka oletan olevan sitä yhtä ja samaa rakkauven lätinää. Varsinkin siksi missasin, kun en osaa panna sitä 'sivuun' / erikseen tästä palstasta soimaan että se voisi soida taustalla ja ma voisin jatkaa näpyttelyä.

        Sitähän se juuri oli,rakkauden tunnemössöä:) Ei tuo biisi kolahda lähellekkään jokaiselle kuulijalle.Laulun tarina on lohduton ja siihen täytyy syventyä ilman muita aktivitteetteja jos jaksaa kuunnella.Siivousmusiikkina tää on hirveää vingutusta;)


      • Mitäkä.mies kirjoitti:

        Sitähän se juuri oli,rakkauden tunnemössöä:) Ei tuo biisi kolahda lähellekkään jokaiselle kuulijalle.Laulun tarina on lohduton ja siihen täytyy syventyä ilman muita aktivitteetteja jos jaksaa kuunnella.Siivousmusiikkina tää on hirveää vingutusta;)

        No kai yleensä musiikissa onkin se elementti että sen pitää jollain tavalla koskettaa omaa sisintä. Olla yhtymäkohtia itseen ja omaan elämään. Minä kyllä voisin luutua heiluttaa tuonkin biisin tahdissa. Räytyä ja kärvistellä :D.


      • Mitäkä.mies
        daybyday kirjoitti:

        No kai yleensä musiikissa onkin se elementti että sen pitää jollain tavalla koskettaa omaa sisintä. Olla yhtymäkohtia itseen ja omaan elämään. Minä kyllä voisin luutua heiluttaa tuonkin biisin tahdissa. Räytyä ja kärvistellä :D.

        Musiikki on ainakin minulle tärkeä elementti ja tunnetilasta riippu mitä kuuntelen ja haluaako räytyä vai nostaa tunnelmaa hilpeämmäksi.Harvoin on mitään taustamusiikkia,kun hilaisuus ja tuulen humina puissa on hyvää taustamuskkia;) Onneksi tulevaisuus on turvattu kun uusia nuoria kykyjä on noussut paljon kuuluisuuteen.Joskus on mukava palata 60,70,80 ja 90 luvulle,kiitos nykytekniikan..60-luvulla taputtelin kakkaa vielä pinnasängyssä,jos edes sitäkään ja silti on siihenkin aikaan tehty hittejä,eikä ne kuole koskaan kun ovat hyvin oivallettuja.
        Viikoloppu lähestyy ja tämä mies ei koske mihinkään laitteeseen joka on internetissä,tai paasaa uutisia. Koska viikolla saan yliannoksen näistä laitteista;) Mukavaa viikonloppua ja luudun heilutusta,tietysti tanssiaskelin! :)


      • Mitäkä.mies kirjoitti:

        Musiikki on ainakin minulle tärkeä elementti ja tunnetilasta riippu mitä kuuntelen ja haluaako räytyä vai nostaa tunnelmaa hilpeämmäksi.Harvoin on mitään taustamusiikkia,kun hilaisuus ja tuulen humina puissa on hyvää taustamuskkia;) Onneksi tulevaisuus on turvattu kun uusia nuoria kykyjä on noussut paljon kuuluisuuteen.Joskus on mukava palata 60,70,80 ja 90 luvulle,kiitos nykytekniikan..60-luvulla taputtelin kakkaa vielä pinnasängyssä,jos edes sitäkään ja silti on siihenkin aikaan tehty hittejä,eikä ne kuole koskaan kun ovat hyvin oivallettuja.
        Viikoloppu lähestyy ja tämä mies ei koske mihinkään laitteeseen joka on internetissä,tai paasaa uutisia. Koska viikolla saan yliannoksen näistä laitteista;) Mukavaa viikonloppua ja luudun heilutusta,tietysti tanssiaskelin! :)

        Hah, meil on sitten ollut samat harrastukset pienenä pinnasängyssä :DD.

        Juu, mukavaa viikonloppua myös. Joillain ei viikko rytmity viikonloppuihin ja arkeen, luutunheilutus täyty rytmittää sen mukaan , puhumatakaan tanssahtelusta.
        Mut hieno periaate pitä välipäiviä tekniikasta ja somesta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En voi jutella kanssasi

      tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih
      Tunteet
      49
      6435
    2. Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.

      Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j
      Maailman menoa
      656
      2737
    3. Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa

      Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens
      Maailman menoa
      83
      1229
    4. Koska olet rakastellut

      Kaivattusi kanssa viimeksi?
      Ikävä
      84
      1175
    5. Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?

      Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.
      Ikävä
      90
      1160
    6. Anteeksi Pekka -vedätys

      Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä
      Maailman menoa
      61
      1103
    7. Miten saisin

      Sinut omakseni?
      Ikävä
      89
      1090
    8. Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.

      Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä
      Idän uskonnot
      280
      1084
    9. Kumpi tästä

      Teidän tilanteesta teki vaikeaa? Sivusta
      Ikävä
      71
      985
    10. Kaikkia ei voi miellyttää

      Eikä ole tarviskaan. Hyvää huomenta ja mukavaa perjantaita. 😊❄️⚜️✌🏼❤️
      Ikävä
      229
      870
    Aihe