Muuttuneet kaivostoiminnan näkymät

"...kun muistelee Soklin Fosvorikaivosta jonka arvo oli 50 miljardia, mutta se
myytiin Norjaan 0,2 miljardilla"

Tämä Sokiln malmiesiintymä pullahtelee jatkuvasti esiin ja toistuvasti sen yhteydessä kauhistellaan, kuinka Suomen silloinen hallitus myi miljardiomaisuuden pilkkahintaan Yaralle.

Pitäisi vain muistaa, että ei minkään malmivarannon laskennallinen kokonaisarvo merkitse sitä, että sen louhimisesta liiketoimintaa harjoittava yritys saisi malmiosta irti tuottoa lähellekään tästä arviosummasta. Malmiota kaupattaessa ei myydä todellista omaisuutta vaan luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuutta. Tämän hyödyntämismahdollisuuden ostaessaan ja toteuttaessaan yritys ottaa riskin; koko kaivoshan saattaa jopa osoittautua tappiolliseksi. Suomen hallitus ei siis todellakaan luovuttanut kymmenien miljardien omaisuutta pilkkahintaan norjalaiselle Yaralle, vaan kohtuuhintaisen mahdollisuuden harjoittaa verotuloja tuottavaa liiketoimintaa.

Sokli sijaitsee yhdessä Suomen syrjäisimmistä perukoista, joten jo liikenneyhteyksien rakentaminen ja ylläpito syö valtaosan kannattavuudesta. Valtauksen aiempi haltija eli valtionyhtiö Kemira Oy teki 1980- luvun puolivälissä pitkälle menneitä valmisteluja Soklin avaamiseksi. Soklissa tehtiin koelouhintaa ja louhosta kuljetettiin yhtiön Siilinjärvellä sijaitsevan fosfaattikaivokseen koerikastamista varten. Tämän lisäksi tehtiin laajoja kannattavuuslaskelmia. Kemira totesi kaivostoimintaan ryhtymisen kannattamattomaksi ja alkoi laajentaa Siilinjärven köyhempipitoista avolouhostaan.

Muutama vuosi takaperin Yaralla oli vastaava hanke ja vastaavat kannattavuuslaskelmat Soklin kaivoksen avaamiseksi. Tällä kertaa Suomen hallitus lupasi pitkälle meneviä, liikennejärjestelyjä tukevia investointeja helpottaakseen päätöstä kaivoksen avaamisesta. Ja jälleen hanke todettiin heikosti kannattavaksi tai kannattamattomaksi. Soklin sijaan Yara valitsi Kanadassa sijaitsevan malmion investointikohteekseen.

jhhghygygytftfdd kirjoitti:

"...kun muistelee Soklin Fosvorikaivosta jonka arvo oli 50 miljardia, mutta se
myytiin Norjaan 0,2 miljardilla"

Tämä Sokiln malmiesiintymä pullahtelee jatkuvasti esiin ja toistuvasti sen yhteydessä kauhistellaan, kuinka Suomen silloinen hallitus myi miljardiomaisuuden pilkkahintaan Yaralle.

Pitäisi vain muistaa, että ei minkään malmivarannon laskennallinen kokonaisarvo merkitse sitä, että sen louhimisesta liiketoimintaa harjoittava yritys saisi malmiosta irti tuottoa lähellekään tästä arviosummasta. Malmiota kaupattaessa ei myydä todellista omaisuutta vaan luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuutta. Tämän hyödyntämismahdollisuuden ostaessaan ja toteuttaessaan yritys ottaa riskin; koko kaivoshan saattaa jopa osoittautua tappiolliseksi. Suomen hallitus ei siis todellakaan luovuttanut kymmenien miljardien omaisuutta pilkkahintaan norjalaiselle Yaralle, vaan kohtuuhintaisen mahdollisuuden harjoittaa verotuloja tuottavaa liiketoimintaa.

Sokli sijaitsee yhdessä Suomen syrjäisimmistä perukoista, joten jo liikenneyhteyksien rakentaminen ja ylläpito syö valtaosan kannattavuudesta. Valtauksen aiempi haltija eli valtionyhtiö Kemira Oy teki 1980- luvun puolivälissä pitkälle menneitä valmisteluja Soklin avaamiseksi. Soklissa tehtiin koelouhintaa ja louhosta kuljetettiin yhtiön Siilinjärvellä sijaitsevan fosfaattikaivokseen koerikastamista varten. Tämän lisäksi tehtiin laajoja kannattavuuslaskelmia. Kemira totesi kaivostoimintaan ryhtymisen kannattamattomaksi ja alkoi laajentaa Siilinjärven köyhempipitoista avolouhostaan.

Muutama vuosi takaperin Yaralla oli vastaava hanke ja vastaavat kannattavuuslaskelmat Soklin kaivoksen avaamiseksi. Tällä kertaa Suomen hallitus lupasi pitkälle meneviä, liikennejärjestelyjä tukevia investointeja helpottaakseen päätöstä kaivoksen avaamisesta. Ja jälleen hanke todettiin heikosti kannattavaksi tai kannattamattomaksi. Soklin sijaan Yara valitsi Kanadassa sijaitsevan malmion investointikohteekseen.

Lue lisää

Soklin myyminen Kemiran mukana oli turha lisä lannoitetehtaan tappiollisessa myynnissä norjalaisille olipa Soklin nykyarvo mikä tahansa, Tulevaisuudessa kyseinen malmio voi olla jopa huoltovarmuuden takia arvokas suomalaisille.

Kokoomuslaista kiihkoyksityistämistä kauppa kuvaa kuitenkin hyvin kuten myös Soneran myyminen eli "fuusiominen" Teliaan.

huonoa-bisnestä kirjoitti:

Soklin myyminen Kemiran mukana oli turha lisä lannoitetehtaan tappiollisessa myynnissä norjalaisille olipa Soklin nykyarvo mikä tahansa, Tulevaisuudessa kyseinen malmio voi olla jopa huoltovarmuuden takia arvokas suomalaisille.

Kokoomuslaista kiihkoyksityistämistä kauppa kuvaa kuitenkin hyvin kuten myös Soneran myyminen eli "fuusiominen" Teliaan.

Lue lisää

"Soklin myyminen Kemiran mukana oli turha lisä ..."

Päinvastoin.

Kun Soklista on kerran ennen kauppaa ja kerran kaupan jälkeen tehty laajat kannattavuusarviot ja todettu kaivostoiminta joko heikosti kannattavaksi tai kannattamattomaksi, myyjä teki hyvät kaupat, kun pääsi rääseikkömetsäalasta eroon, ja sai siitä vielä suuren summan rahaa.

Jos sijainniltaan syrjäinen Sokli joskus avataan, se saattaa tapahtua niin kaukana tulevaisuudesta, ettei silloin ole sen paremmin myyjäyhtiö Kemiraa kuin ostajayhtiö Yaraakaan olemassa. Sillä välin ehtii vielä monelle suomalaisyhtiölle tai jopa valtion osaomistamalle sellaiselle, avautua tilaisuuksia hankkia Soklin malmio halpaan hintaan hallintaansa. Eihän se mikään kiinnostava investointikohde ole tähänkään saakka ollut, vaikka lienee jo 50 vuotta ollut kaivosyhtiöiden tiedossa. Hyvä, että valtio osasi siitä tilaisuuden tullen korjata tarjolla olleet rahat talteen.

Me emme pysty ennustamaan, millä tavoin vaikkapa sadan vuoden päästä hyötykasvien mahdollinen fosforin lisätarve tullaan tyydyttämään. Silloin saattaa jo vallita tilanne, jossa fosfaattikaivoksia ei enää edes tarvita.

JärkevääBisnestä kirjoitti:

"Soklin myyminen Kemiran mukana oli turha lisä ..."

Päinvastoin.

Kun Soklista on kerran ennen kauppaa ja kerran kaupan jälkeen tehty laajat kannattavuusarviot ja todettu kaivostoiminta joko heikosti kannattavaksi tai kannattamattomaksi, myyjä teki hyvät kaupat, kun pääsi rääseikkömetsäalasta eroon, ja sai siitä vielä suuren summan rahaa.

Jos sijainniltaan syrjäinen Sokli joskus avataan, se saattaa tapahtua niin kaukana tulevaisuudesta, ettei silloin ole sen paremmin myyjäyhtiö Kemiraa kuin ostajayhtiö Yaraakaan olemassa. Sillä välin ehtii vielä monelle suomalaisyhtiölle tai jopa valtion osaomistamalle sellaiselle, avautua tilaisuuksia hankkia Soklin malmio halpaan hintaan hallintaansa. Eihän se mikään kiinnostava investointikohde ole tähänkään saakka ollut, vaikka lienee jo 50 vuotta ollut kaivosyhtiöiden tiedossa. Hyvä, että valtio osasi siitä tilaisuuden tullen korjata tarjolla olleet rahat talteen.

Me emme pysty ennustamaan, millä tavoin vaikkapa sadan vuoden päästä hyötykasvien mahdollinen fosforin lisätarve tullaan tyydyttämään. Silloin saattaa jo vallita tilanne, jossa fosfaattikaivoksia ei enää edes tarvita.

Lue lisää

Tulevaisuutta emme todellakaan tunne ja juuri sen vuoksi tämän tapaisia suurmalmioita ei kannata luovuttaa löysäkätisesti ulkopuolisille, olipa ne myyntihetkellä kannattamattomia tai ei .
Skandium-malmion kanssa täytyy menetellä myös harkiten. Pahin skenaario on se että voitot kotiutetaan veroparatiisiin ja ympäristötuhot jäävät konkurssien ja bulvaanien kautta valtion kontoille.

huonoa-bisnestä kirjoitti:

Tulevaisuutta emme todellakaan tunne ja juuri sen vuoksi tämän tapaisia suurmalmioita ei kannata luovuttaa löysäkätisesti ulkopuolisille, olipa ne myyntihetkellä kannattamattomia tai ei .
Skandium-malmion kanssa täytyy menetellä myös harkiten. Pahin skenaario on se että voitot kotiutetaan veroparatiisiin ja ympäristötuhot jäävät konkurssien ja bulvaanien kautta valtion kontoille.

Lue lisää

Totta puhut, mutta tätäkin päivää pitää elää ja sen parhaan tiedon varassa, mitä saatavilla on.

Ei ole kovin järkevää elinkeinopolitiikka jättää löydetyt malmiot hyödyntämättä (tai valtaukset edelleen kauppaamatta) siinä uskossa, että sadan vuoden päästä niistä saattaisi saada paremman hinnan.

Näin meneteltiin, kun Kemiran lannoitetuotanto malmioineen aikoinaan myytiin. Ainakin silloin käytössä olleen tiedon ja viime aikaisten kokemusten perusteella Soklin sisältämisessä kyseiseen kauppaan ei ole osoittautunut mitään alihinnoittelua. Kaivoksen avaaminen ei ole osoittautunut kannattavaksi tai riittävän houkuttelevaksi.

Tapaus nostetaan toistuvasti huonona esimerkkinä esiin sillä perusteella, että alueella on kymmenien miljardien arvosta malmivarantoja. Summahan voidaan vaikka tuplata, jos mukaan otetaan kaikki mahdolliset kallioperään sisältyvät metallit ja uraani aina parinkymmenen kilometrin syvyyteen saakka. Niiden hyödyntämisen kannattavuus vain ei saata olla, eikä todennäköisesti olekaan liiketaloudellisesti kannattavaa. Tämän kaltaisen kannattavuusarvion mukaan Soklille aikoinaan myyntihinta asetettiin, ja se joka kerta unohdetaan, kun aihetta somessa käsitellään. Ja vielä tämänhetkisten näkymien valossa hinta oli kohdallaan. Eipä myyjältä juuri tämän pidempää ajallista ennakointia voinut myyntihetkellä edellyttääkään, sillä tuskinpa Soklia tullaan ainakaan lähimpien parinkymmenen vuoden sisällä avaamaan.

JärkevääBisnestä kirjoitti:

Totta puhut, mutta tätäkin päivää pitää elää ja sen parhaan tiedon varassa, mitä saatavilla on.

Ei ole kovin järkevää elinkeinopolitiikka jättää löydetyt malmiot hyödyntämättä (tai valtaukset edelleen kauppaamatta) siinä uskossa, että sadan vuoden päästä niistä saattaisi saada paremman hinnan.

Näin meneteltiin, kun Kemiran lannoitetuotanto malmioineen aikoinaan myytiin. Ainakin silloin käytössä olleen tiedon ja viime aikaisten kokemusten perusteella Soklin sisältämisessä kyseiseen kauppaan ei ole osoittautunut mitään alihinnoittelua. Kaivoksen avaaminen ei ole osoittautunut kannattavaksi tai riittävän houkuttelevaksi.

Tapaus nostetaan toistuvasti huonona esimerkkinä esiin sillä perusteella, että alueella on kymmenien miljardien arvosta malmivarantoja. Summahan voidaan vaikka tuplata, jos mukaan otetaan kaikki mahdolliset kallioperään sisältyvät metallit ja uraani aina parinkymmenen kilometrin syvyyteen saakka. Niiden hyödyntämisen kannattavuus vain ei saata olla, eikä todennäköisesti olekaan liiketaloudellisesti kannattavaa. Tämän kaltaisen kannattavuusarvion mukaan Soklille aikoinaan myyntihinta asetettiin, ja se joka kerta unohdetaan, kun aihetta somessa käsitellään. Ja vielä tämänhetkisten näkymien valossa hinta oli kohdallaan. Eipä myyjältä juuri tämän pidempää ajallista ennakointia voinut myyntihetkellä edellyttääkään, sillä tuskinpa Soklia tullaan ainakaan lähimpien parinkymmenen vuoden sisällä avaamaan.

Lue lisää

Soklin arvon vähättely ei muuta mustaa valkoiseksi. Syy siihen että Soklia ei ole vielä avattu on Siilinjärven kaivoksen toiminnan jatkuminen, Soklin vuoro tulee myöhemmin .
Kun myytävän tuotteen (Soklin) arvoa ei kunnolla tunneta sitä ei yksinkertaisesti kannata myydä.

huonoa-bisnestä kirjoitti:

Soklin arvon vähättely ei muuta mustaa valkoiseksi. Syy siihen että Soklia ei ole vielä avattu on Siilinjärven kaivoksen toiminnan jatkuminen, Soklin vuoro tulee myöhemmin .
Kun myytävän tuotteen (Soklin) arvoa ei kunnolla tunneta sitä ei yksinkertaisesti kannata myydä.

Lue lisää

Kyse olikin siitä, että tämän aiheen käsittelyssä toistuvasti väitetään, että Suomen hallitus luopui pilkkahintaan Soklin malmiosta. Väitteen tueksi esitetään vain malmin sisältämien, louhinnasta mahdollisesti saatavien tuotteiden laskennallisia arvoja, ja jätetään mainitsematta, mitä niiden erottamien tulee maksamaan.

Viime aikaisten tapahtumien valossa on syytä olettaa, ettei Soklia todellakaan tulla vuosikymmeniin avaamaan. Tämä siksi että, Siilinjärven fofaattiesiintymän on näillä näkymin arvioitu riittävän paikkakunnan lannoite- ja fosforihappotehtaan tarpeisiin kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Lisäksi alueella etsitään koko ajan uusia esiintymiä. Toinen syy on se, että Yara teki päätöksen avata Soklin korvaavaa tai sen sijaista tuotantoa Kanadassa.

Siitä, kun Suomen hallitus teki päätöksen Kemiran lannoitetuotannon ja siihen liittyvien malmioiden kaupasta, taitaa olla jo yli kymmenen vuotta aikaa. Kun tähän lisätään tämä aikaväli, mikä nyt näyttää todennäköiseltä Soklin mahdolliseen avaamiseen, voi todeta, että vastuuministeri teki silloin käytettävissään olleilla tiedoilla ihan järkevän ja tuottoisan kaupan.

On lisäksi hyvinkin todennäköistä, että sen ajan kuluessa, jonka Siilinjärven esiintymästä riittää louhintaa, Suomen alueelta löydetään paljon Soklia edullisempien kulkuyhteyksien päästä uusi apatiittiesiintymä.

huonoa-bisnestä kirjoitti:

Tulevaisuutta emme todellakaan tunne ja juuri sen vuoksi tämän tapaisia suurmalmioita ei kannata luovuttaa löysäkätisesti ulkopuolisille, olipa ne myyntihetkellä kannattamattomia tai ei .
Skandium-malmion kanssa täytyy menetellä myös harkiten. Pahin skenaario on se että voitot kotiutetaan veroparatiisiin ja ympäristötuhot jäävät konkurssien ja bulvaanien kautta valtion kontoille.

Lue lisää

"Tulevaisuutta emme todellakaan tunne ja juuri sen vuoksi tämän tapaisia suurmalmioita ei kannata luovuttaa löysäkätisesti ulkopuolisille, olipa ne myyntihetkellä kannattamattomia tai ei ."

Pitää muistaa, että jos vaikkapa Sokli olisi rajattu Kemiran lannoitetuotantoa kaupattaessa ulkopuolelle , mitään kauppaa ei olisi saatu aikaan. Juuri näiden, Länsi-Euroopan ainoiden fosfaattiesiintymien ansiosta Kemiran tappiota tuottavalle lannoitetuotannolle saatiin ostaja. Kaupan jälkeen Yara on kylläkin ottanut muitakin fosfaattiesiintymiä haltuunsa. Mutta silloin toimittiin niillä tiedoilla ja "pelimerkeillä", mitä käytettävissä oli.

Jos Sokli olisi rajattu pois ja kauppaa ei olisi saatu aikaan, Suomesta olisi kadonnut lannoiteteollisuus. Eihän sitä nytkään ole Siilinjärven lisäksi enää muualla, kuin Uudessakaupungissa.. Taitaa olla puolenkymmentä Kemiran entistä lannoitetuotantoyksikköä lakkautettujen listalla.

Ei siis ollut kyse mistään löysäkätisyydestä, kun Sokli myytiin lannoitetehtaiden mukana, vaan sillä kaupalla turvattiin valtava määrä työpaikkoja Suomessa. Jos kauppaa ei olisi tehty, Siilinjärvelläkään tuskin olisi entisillä Kemiran tehdasalueilla juuri muuta, kuin nykyistä huomattavasti pienempi kaivos ja fosforihappotehdas toiminnassa.

khggffdrdesaaaaaa kirjoitti:

"Tulevaisuutta emme todellakaan tunne ja juuri sen vuoksi tämän tapaisia suurmalmioita ei kannata luovuttaa löysäkätisesti ulkopuolisille, olipa ne myyntihetkellä kannattamattomia tai ei ."

Pitää muistaa, että jos vaikkapa Sokli olisi rajattu Kemiran lannoitetuotantoa kaupattaessa ulkopuolelle , mitään kauppaa ei olisi saatu aikaan. Juuri näiden, Länsi-Euroopan ainoiden fosfaattiesiintymien ansiosta Kemiran tappiota tuottavalle lannoitetuotannolle saatiin ostaja. Kaupan jälkeen Yara on kylläkin ottanut muitakin fosfaattiesiintymiä haltuunsa. Mutta silloin toimittiin niillä tiedoilla ja "pelimerkeillä", mitä käytettävissä oli.

Jos Sokli olisi rajattu pois ja kauppaa ei olisi saatu aikaan, Suomesta olisi kadonnut lannoiteteollisuus. Eihän sitä nytkään ole Siilinjärven lisäksi enää muualla, kuin Uudessakaupungissa.. Taitaa olla puolenkymmentä Kemiran entistä lannoitetuotantoyksikköä lakkautettujen listalla.

Ei siis ollut kyse mistään löysäkätisyydestä, kun Sokli myytiin lannoitetehtaiden mukana, vaan sillä kaupalla turvattiin valtava määrä työpaikkoja Suomessa. Jos kauppaa ei olisi tehty, Siilinjärvelläkään tuskin olisi entisillä Kemiran tehdasalueilla juuri muuta, kuin nykyistä huomattavasti pienempi kaivos ja fosforihappotehdas toiminnassa.

Lue lisää

Eli Soklin apatiittiesiintymä on yhtä aikaa kannattamaton esiintymä ja korvaamaton kaupantekijä, ei vaikuta loogiselta.

"...apatiittiesiintymä on yhtä aikaa kannattamaton esiintymä ja korvaamaton kaupantekijä,..."

Ehkä sitä logiikkaa löytää, kun muistaa, etteivät nämä sitaatissa esitetyt asiantilat suinkaan ole lähellekään samanaikaisesti toteutuneita. Yara totesi Soklin kannattamattomaksi, huonosti kannattavaksi tai muita vaihtoehtoja huonommin kannattavaksi, vasta joskus kymmenen vuoden kuluttua kaupantekopäätöksen jälkeen.

Ja toisaalta, eihän sitä Yaran päätöstä luopua Soklin avaamisesta kovin loogiseksi Suomen päättäjien tahollakaan mielletty, mutta niin ne vain tekivät ja valitsivat sen kanadalaisen vaihtoehdon.

Ilmeisesti sen Soklin "korvaamattomana kaupantekijänä" toimimisen jälkeen on Yarankin strategiat ehtineet muuttua ja maailmalta löytyä yhtiön mielestä ilmeisesti kannattavampia apatiittiesiintymiä.

ojhgffddssaa kirjoitti:

"...apatiittiesiintymä on yhtä aikaa kannattamaton esiintymä ja korvaamaton kaupantekijä,..."

Ehkä sitä logiikkaa löytää, kun muistaa, etteivät nämä sitaatissa esitetyt asiantilat suinkaan ole lähellekään samanaikaisesti toteutuneita. Yara totesi Soklin kannattamattomaksi, huonosti kannattavaksi tai muita vaihtoehtoja huonommin kannattavaksi, vasta joskus kymmenen vuoden kuluttua kaupantekopäätöksen jälkeen.

Ja toisaalta, eihän sitä Yaran päätöstä luopua Soklin avaamisesta kovin loogiseksi Suomen päättäjien tahollakaan mielletty, mutta niin ne vain tekivät ja valitsivat sen kanadalaisen vaihtoehdon.

Ilmeisesti sen Soklin "korvaamattomana kaupantekijänä" toimimisen jälkeen on Yarankin strategiat ehtineet muuttua ja maailmalta löytyä yhtiön mielestä ilmeisesti kannattavampia apatiittiesiintymiä.

Lue lisää

Tai sitten:
Yaran kuten muidenkin ylikansallisten lannoitejättien tavoite on kaapata kansalliset apatiittivarannot hallintaansa. Sillä estetään kilpailevien yhtiöiden saapuminen Yaran reviirille.