Ilmainen passiivilämmitys

Asiassa on vain sellainen varjopuoli että talon lämmöneristys on julkisivun takana. Vaikka ulkoseinän pintalämpötila olisi korkeampi niin sillä on todella vähäinen vaikutus huonelämpötilaan. Etelä-Euroopassa tilanne on toinen koska lämmöneristykset ovat vähäisiä.

Näin ajateltuna onkin. Mutta talosta energia joka virtaa seinien ja ikkunoiden läpi ulos, on lineaarisesti verrannollinen lämpötilojen erotukseen. Ja silloin, se onko ulkona -9 vai 13 (12.7 kuten juuri tarkastettuna) vakuttaa suuresti ulos siirtyvään energiamäärään. Toki talon kaksi seinää ja ikkunat ovat sielä "pakkasen puolella", mutta kaksi ovat "viileässä kesäsäässä".

Tämän huomaa erityisesti kun lämmittää taloa. Ennenkuin aurinko paisaa sisäpihalle, taloa saa lämmittään kolmella tulipesällä ja sisälämpötila nousee 0.7-astetta tunnissa. Mutta heti kun sisäpihan lämpötila nousee nolla kieppeille, talon sisälämpötila nousee 2.5-3 astetta tunnissa. Saa pitää varansa ettei karkaa normaalista 24-25 asteesta.

Ensi kesänä otankin sitten polycarbonaattia ja teen niistä itse argonilla ulkolasin paikalle 2-"laisisen" elementin. Polycarbonaatin eristyskyky on 2.5-kertaa lasin eristyskyky. Joten, sen jälkeen pitäisi ikkunoidenkin kautta ulos menevä energia pienentyä radikaalisti. Nyt ikkuna on lähes aina kuusi astetta kylmempi kuin huoneen sisälämpötila. Ja ulkoakin mitattuna plussan puolella, vaikka ulkona olisi pakkasta. Nelilasisina ja PMMA:lla varustettuna ikkuna vastaa kuusielementtistä lasi-ikuunaa.

...mikseiväthän Suomalaiset ikkunatehtaan osaa laskea ikkunalaiseissa enempään kuin kolme? Euroopassakin osataan neljään ja jopa viiteen...

Pihan lämpötila ei voi auringon vaikutuksesta nousta 22 astetta lämmityskauden aikana. Jos ulkona on 13 astetta niin taloa ei tarvitse lämmittää. On outoa jos sisälämpötila on 24 - 25 astetta. Meillä omakotitalon sisälämpötila on yli 20 vain saunomisen yhteydessä ja takkauunia lämmitettäessä.. Jos asennat ikkunoihin polykarbonaattilevyt niin sälekaihtimia ei tarvita koska näkyvyys heikkenee automaattisesti.

Sanoit aloituksessa U-muotoon rakennetuista taloista ja pihapiiristä.
Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa näkee tuota tyyliä, mutta pohjoisempana ja Suomessa on ollut tapana jostain syystä sirotella/roiskia pientalot ja apurakennukset sinnetännepitkin.

Onko jollain järkeviä perusteluja tähän Suomi-tyyliin?
En ole keksinyt muuta kuin mahdollistaa pihan läpiajon ilman käännöksiä. Tuulella taas tulee se mistä suunnasta vaan niin aina pihapiiri on epämiellyttävä.
---

Aikanaan Helsingissä kantakaupungissa rakennettiin kerrostalot umpikortteleina, jotka hivelevät silmääni puolustuksenkin kannalta. Kaupunginvaltauksessa se on kuin linnoitus.
Laajat sisäpihat mahdollistavat tuulettoman auringon kesäaikaan.

Umpikorttelin pihalla kaikilla on yhtä "kivaa", mutta lähiöiden pitkin roiskitut kerrostalot mahdollistavat kaikilla olevan tasapuolisesti yhtä kurjaa.

Onhan se ihan tervettä, että kehittelee kaikenlaisia näkemyksiä kohden parempaa, mutta vähän sinulta karkasi mopedi käsistä, ei ne räystäät estä kesällä tummaa seinää kuumenemasta, kuten väität.
Vaalea talo pysyy kesällä mukavan viileänä, ei tarvita sähkösyöppöä ilmastointia viilentämään.
Keväällä kun tarvittaisiin lisälämpöä auringosta, se paistaa muutaman tunnin päivässä ja niitäkin päiviä on harvassa.
Mielessä on käynyt, että rakentaisi aurinkovaraajan, mutta siltä vaikuttaa, ettei se suomen aurinkosäteilymäärillä maksa itseään takaisin, tietysti harrastusmielessä voisi puuhastella.

Talo, autotalli ja varastot kannattaa hajasijoittaa, jos autossa syttyy tulipalo tallissaan, tai missä tahansa palaa, menee helposti kaikki kerralla tuhkaksi. Vanha sanonta pätee, ei kaikkia munia samaan koriin.
Pelkän keväisen auringossa oleilun takia rakennuksia ei kannata niputtaa, pihaan voi rakentaa erikseen huvimajan ja tuulensuojaisen lekottelusopen aurinkoon päin, vaikka jollakin avattavilla parvekelasi tyylisellä sovellutuksella.

Hmmm.... toimisikohan puinen viistorimasäleikkö, joka olisi toiselta puolelta maalattu valkoiseksi ja toiselta mustaksi, "köyhän miehen" passiivisena aurinkokeräimenä? Kesäksi valkoinen puoli esiin ja syksyn tullen musta puoli. Eli tuo tarpeen mukaan jäähdyttäisi tai lämmittäisi talon etuseinustaa.

Kyllä ne räystäät riittävät estämään auringonvalon osumisen seiniin. Varjoa on sokkelin juurella noin 50cm. Tosin, räystäisen pitää olla 1.2m pitkät, kuten minulle. Se takaa myös sen että vaikka sataisi melko vaakaan niin seinät pysyvät melko kuivina. Samat räystäät jotka kesällä suojaavat auringolta, suojaavat myös talviöisin avaruuden kylmydeltä. Avaruus ei kylmetä suoraan talon seiniä vaan pitää mennä melko vinoon ennenkuin avaruus näkyy.

Ja jos joku epäilee PMMA:n käyttöä lasin tilalla/lisäksi niin hän ei tiedä että työkoneissa ikkunalasit on tehty jo toistakymmentä vuotta polycarbonaatista. Ne eivät naarmuunnu eivätkä samene. Acryyli samenee, polycarbonatti (PMMA) ei.

Tässä viikon aikana on kaikki lumi sulanut jo sisäpihalta, Tänäänkin lämpöä oli toistakymmentä astetta ja mikäs siinä oli vaihdellessa autoihin öljyt. Valoa riittää ekä sormiakaan palele. Kunhan muistaa laittaa retkipatjan maan ja itsensä väliin. Ei se maa vielä niin lämmintä ole.

Sitä mietin että vuoden päästä voisi laittaa katolle aurinkokennot. Sitä ennen pitää laittaa katolle 50mm mustaa muovikutkea jonka sisällä on vesi-glykoli yhdistelmä. Aurinkopanelien alla se kerää "kuumuuden" pois, jolloin panelit kestävät pidempään. Ja rakennusten sokkelien ympärille kierrettynä ja sisäpihalle kieputeltuna, maahan saa ajettua eksta-energiaa. Pari kiertovesipumppua pumppaamaan maahan lämpöä aina kun katolla on kuumempaa. Ja meillä on syksyllä maa paljon normaalia pidempään lämpimänä.

Nyt on aikaa rakennella kun on työttömänä.

Kesällä taloa pitää enneminkin jäähdyttää. Lämmityskauden aikata ei taas aurinko pahemmin lämmitä. Pihan lämmittämiseen en jaksa ottaa kantaa.