ILPin höyrystimen lämpö?

Itse olen ymmärtänyt tämän yksinkertaisuudessa näin lämpöpumpun toiminnan eli höyrystimeen otetaan lämpöä ja lauhduttimessa sitä luovutetaan(kompuralla tehdään kylmäaine kierto)mutta pakkasilmasta on paha ottaa lämpöä? Verrattuna maalämpöön tai sisäilmaan

Anonyymi kirjoitti:

Itse olen ymmärtänyt tämän yksinkertaisuudessa näin lämpöpumpun toiminnan eli höyrystimeen otetaan lämpöä ja lauhduttimessa sitä luovutetaan(kompuralla tehdään kylmäaine kierto)mutta pakkasilmasta on paha ottaa lämpöä? Verrattuna maalämpöön tai sisäilmaan

Lue lisää

Lämpöä saadaan aivan yhtä paljon kylmästä tai lämpimästä ilmasta kun sitä jäähdytetään saman verran. Jos 1 kW haluaa ottaa jäähdyttämällä ilmaa 1 C, pitää se tehdä 1 kg/s ilmavirralle riippumatta ilman lämpötilasta. Kylmässä tilavuusvirta pienenee, kun ilman tiheys kasvaa. Tuo 1 kg/s on 20 C lämpötilassa 0,83 m3/s ja -20 C 0,72 m3/s.

3 kW ILP:n ulkoyksikkö näyttää puhaltavan n. 0,5 m3/s ilmaa, joten se jäähdyttää sitä pakkasella n. 3 C, jos COP on 2 eli ilmasta otetaan 2 kW.

https://www.spinea.fi/wp-content/uploads/2016/11/Toshiba_Arctic_ilmalampopumppu.pdf

Suuremmilla COPeilla voidaan ottaa ylikin 3 kW ilmasta. Silloin ilma jäähtyy 5 C tai enemmän.

Anonyymi kirjoitti:

Lämpöä saadaan aivan yhtä paljon kylmästä tai lämpimästä ilmasta kun sitä jäähdytetään saman verran. Jos 1 kW haluaa ottaa jäähdyttämällä ilmaa 1 C, pitää se tehdä 1 kg/s ilmavirralle riippumatta ilman lämpötilasta. Kylmässä tilavuusvirta pienenee, kun ilman tiheys kasvaa. Tuo 1 kg/s on 20 C lämpötilassa 0,83 m3/s ja -20 C 0,72 m3/s.

3 kW ILP:n ulkoyksikkö näyttää puhaltavan n. 0,5 m3/s ilmaa, joten se jäähdyttää sitä pakkasella n. 3 C, jos COP on 2 eli ilmasta otetaan 2 kW.

https://www.spinea.fi/wp-content/uploads/2016/11/Toshiba_Arctic_ilmalampopumppu.pdf

Suuremmilla COPeilla voidaan ottaa ylikin 3 kW ilmasta. Silloin ilma jäähtyy 5 C tai enemmän.

Lue lisää

Vielä jatkona tuohon, että pakkasella tai kylmyydellä ei sinänsä ole mitään merkitystä. Mutta halutessa edelleen lämmittää 20 C sisäilmaa puhumattakaan 55 C käyttövedestä tai patteriverkosta, ongelmaksi tulee lämpötilasuhde. Voitaisiin tehdä erittäin tehokas lämpöpumppu, joka lämmittää -40 C ilmasta energiaa ottamalla -20 C ilmaa tai nestettä. Se toimisi suunnilleen yhtä hyvin kuin 20C ilman lämmitys -3C:stä tai 55C käyttöveden lämmitys 30C ilmasta. Siis paljon paremmin kuin lämmitys talviaikaan maalämmöllä

Ongelmaksi tulee siis suuri lämpötilaero ei se, että lämpöä otetaan kylmästä. Pakkanen tietysti vaikuttaa jäätymisongelmiin, kun luonnossa on aina vettä tai kosteutta. Pakkasessa ilmasta ottavat joutuvat sulattamaan kennoa merkittävän osan ajasta ja väärin mitoitettu MLP-kaivo voi jäätyä, jolloin pumppua ei voi käyttää.

Anonyymi kirjoitti:

Vielä jatkona tuohon, että pakkasella tai kylmyydellä ei sinänsä ole mitään merkitystä. Mutta halutessa edelleen lämmittää 20 C sisäilmaa puhumattakaan 55 C käyttövedestä tai patteriverkosta, ongelmaksi tulee lämpötilasuhde. Voitaisiin tehdä erittäin tehokas lämpöpumppu, joka lämmittää -40 C ilmasta energiaa ottamalla -20 C ilmaa tai nestettä. Se toimisi suunnilleen yhtä hyvin kuin 20C ilman lämmitys -3C:stä tai 55C käyttöveden lämmitys 30C ilmasta. Siis paljon paremmin kuin lämmitys talviaikaan maalämmöllä

Ongelmaksi tulee siis suuri lämpötilaero ei se, että lämpöä otetaan kylmästä. Pakkanen tietysti vaikuttaa jäätymisongelmiin, kun luonnossa on aina vettä tai kosteutta. Pakkasessa ilmasta ottavat joutuvat sulattamaan kennoa merkittävän osan ajasta ja väärin mitoitettu MLP-kaivo voi jäätyä, jolloin pumppua ei voi käyttää.

Lue lisää

Siis voiko olla myös näin tuossa hyörystimen lauduttumien lenkissä niin että, kompuran jälkeen syntyyn paine josta lämpö syntyy ja ennen kompuraa höyrystimessä tapahtuu ”kavitointia” mikä saa kaasuuntumisen aikaiseksi...