Erinäiset dokumentit väittävät jotain 8 % parempaa lämmöneristysarvoa kun tiiliverhouksen ja muun seinärakenteen väliin jätetään muutama sentti ilmarakoa, mutta tuon saadakseen hidastuu ja vaikeutuu työ huomattavasti kun pitää seurata muurauksen etäisyyttä tuulensuojasta ja asentaa muuraussiteet tai -proput paikoilleen. Eikö helpoiten tiiliseinä syntyisi kun sisäpuolelle runkotiili, sitä vasten EPS-levytys laastilla liimaamalla ja samalla tekniikalla eristeen toiselle puolelle verhoilutiilet pelkällä laastilla? Jos on vakuuttunut 8 % tarpeellisuudesta, niin sitten käyttää paksumpaa EPS-levyä. Tykkään terrakotasta, joten mieluiten jättäisin runkotiilen paljaaksi sisäpuolelta, vaan tulisiko rakenteesta riittävän tiivis - edes pontatun eristelevyn kanssa ja laittamalla runkotiilien pystysaumoihinkin laastia?
Näkeekö kukaan mitään riskejä esittämässäni rakenteessa kun puhutaan enimmillään kolme metriä korkeasta seinämuurista?
Miksei tiiliverhoilu ilman ilmarakoa?
10
771
Vastaukset
- Anonyymi
Ei hidastu, eikä vaikeudu, päin vastoin. Muuratessa asennetaan nurkkapuut, sekä lanka, jota tiilivarvin ulkosyrjä seurailee, muurarin avustuksella. Laastia toki pursuaa seinän ja tiilien väliin, mutta se mahtuu hyvin sinne, ilmaraon ansiosta.. ellei sitä olisi, kestäisi työ paljon kauemmin. Tiiliseinä myös kastuu sateella, ilmaraon ansiosta koko seinä ei kastu, ja rakenne kuivuu myös. t: muutaman muurannut.
- Anonyymi
Tuntuu intuitiivisesti hullulta puhkoa eriste tuhansilla metallisilla esineillä, jolloin kuvittelisi metallipinnan ja eristeen väliin muodostuvan reittejä ilmavirroille ja toki itse metallikin toimii lämmönkulkureittinä. Jos kerran ilmarako on noin tärkeä, niin voisiko tiiliverhoilun tukea ilmarakoon sijoitettavaan pystysuuntaiseen teräsprofiiliin siten, ettei eristettä puhkota?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuntuu intuitiivisesti hullulta puhkoa eriste tuhansilla metallisilla esineillä, jolloin kuvittelisi metallipinnan ja eristeen väliin muodostuvan reittejä ilmavirroille ja toki itse metallikin toimii lämmönkulkureittinä. Jos kerran ilmarako on noin tärkeä, niin voisiko tiiliverhoilun tukea ilmarakoon sijoitettavaan pystysuuntaiseen teräsprofiiliin siten, ettei eristettä puhkota?
jaa niinkun runkokarhulevy, joka naulataan kiinni, niitäkö tarkoitat? Mitä noita nyt oon vähän tähän reilun 60v ikään muurannut, naulattiin tuulensuojalevyn päälle pystylaudat, esin levyn saumoihin, ja keskelle levyä 1 kpl. näihin lautoihin muurarisetä kiinnittää tiilivuorauksen.. ei kannata ainakaan rakentamaan mitään alkaa, tuolla tietämyksellä.. Tiilivuorausta ei omakotitalossa kiinnitetä tuhansilla kiinnikkeillä, satakin on jo paljon. t: muutaman muurannut
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
jaa niinkun runkokarhulevy, joka naulataan kiinni, niitäkö tarkoitat? Mitä noita nyt oon vähän tähän reilun 60v ikään muurannut, naulattiin tuulensuojalevyn päälle pystylaudat, esin levyn saumoihin, ja keskelle levyä 1 kpl. näihin lautoihin muurarisetä kiinnittää tiilivuorauksen.. ei kannata ainakaan rakentamaan mitään alkaa, tuolla tietämyksellä.. Tiilivuorausta ei omakotitalossa kiinnitetä tuhansilla kiinnikkeillä, satakin on jo paljon. t: muutaman muurannut
Olen käsittänyt että tiilisiteiden päätehtävä on estää verhouksen kaatuminen ja toissijaisesti ylipäätään liikkumattomana, jotta tuuletusrako säilyy. Sen sijaan tiiliverhouksen tehtävä ei liene varsinaisesti jäykistää seinärakennetta samassa mielessä kuin runkoleijonalla puurunkoisissa taloissa.
Tiedän toki ettei kuvailemallani rakenteella rakenneta tiiliverhouksia Suomessa ja tokkopa maailmallakaan (lyhyt googlaus edelliseen kommenttiini liittyen ei ainakaan tuottanut osumia). Tarkoitin teräsprofiileja käytettävän siis vain samaan mihin nykyään käytetään siteitä eli estämään verhouksen kaatumisen ja säilyttämään ilmaraon (toki teräsprofiilit pitää ankkuroida jotenkin päistään runkoon tai rakentaa niille oma tukirunkonsa). Teräsprofiililla siis tarkoitan tässä saman tapaisia tuotteita kuin väliseinäjärjestelmissä käytettävät teräksiset pystyrangat. Muistan nähneeni vastaavia rei'itettyjä profiileja ulkoverhouksen kannatteluun, vaan en niitä nyt muutaman minuutin googlauksella löytänyt. Niissähän profiilin rei'ityksen tehtävä on vähentää lämmönjohtumista ja toisaalta lisätä "hengittävyyttä".
Isoverin oppaan mukaan tiilisiteitä tulisi neljä kappaletta neliölle, joten taitaa tosiaan siteiden määrä jäädä pientaloissa tuonne puolen tuhannen paikkeille (en nyt ajatellut tuolla sananvalinnalla niin nuukaa olevan että olisi pitänyt alkaa menekkiä laskemaan...).
- Anonyymi
Näitä tiili-villa-tiili taloja vailla ilmarakoa on valtakunta puolillaan. Rakenne on ihan tyypillinen jossain 70-luvun kouluissa. Karkeasti ottaen kaikki ovat sisäilmaongelmatapauksia. Kas kun tiili ei pidä vettä ja kiitos ilmastonmuutoksen, sateisia ja tuulisia syyskelejä piisaa nykyään tammikuun alkuviikoille asti. Elikkäs ne villat on iloisesti märkänä kosteudesta, joka hivuttautuu tiilimuurauksen läpi.
Tuo on totta, mutta aloittaja himoitsi EPS-eristettä, joka ei ole kosteudelle ihan yhtä arka.
Aloittajan tapauksessa ongelmaksi varmaan tulisi pikemminkin se, miten saisi siitä levyn ulkopinnasta niin suoran, että tiilimuuraus näyttäisi hyvältä sitä vasten tehtynä...- Anonyymi
TheRat kirjoitti:
Tuo on totta, mutta aloittaja himoitsi EPS-eristettä, joka ei ole kosteudelle ihan yhtä arka.
Aloittajan tapauksessa ongelmaksi varmaan tulisi pikemminkin se, miten saisi siitä levyn ulkopinnasta niin suoran, että tiilimuuraus näyttäisi hyvältä sitä vasten tehtynä...Eikös EPS-levyt ole millin-parin toleranssissa ja jos vielä pontillista versiota, niin eipä luulisi paljoakaan levyjen välillä hyppelyä olevan? Ei kai tiilien kanssa niin millin tarkkaa ole; päin vastoin, näyttää käsityönä tehdyltä ja eläväiseltä.
Anonyymi kirjoitti:
Eikös EPS-levyt ole millin-parin toleranssissa ja jos vielä pontillista versiota, niin eipä luulisi paljoakaan levyjen välillä hyppelyä olevan? Ei kai tiilien kanssa niin millin tarkkaa ole; päin vastoin, näyttää käsityönä tehdyltä ja eläväiseltä.
Saa sen varmaan suoraksi, mutta jollakin se yleensä liimataan. Tosin tuossa rakenteessa teoriassa levy pysyisi ilman liimojakin seinässä... :)
- Anonyymi
Olen omistanut kolmikerrostiilirakennuksen Keski-Euroopassa. Talo oli yli 80-vuotias. Rakenne oli seuraava: kaksi riviä sisäpuolella - tiilen levyinen rako ja ulkotiili. Raon tarkoitus oli toimia eristeenä. Toimihan se, muttei kovin hyvin.
Eristyksen lisäämiseksi suoriteltiin grafiittieps pallojen puhaltamista talon yläosaan porattavista reiistä. En sitä kuitenkaan ehtinyt tehdä, koska myin rakennuksen hyvällä marginaalilla.
Kokotiilirakenteen voi sikäläisen käösityksen mukaan tehdä tiiviiksi, mikäli kerrosten väliin laittaa riittävän kosteussulun. Tuon idean vuoksi en sitten laittanut grafiittieps pallukoita, koska epäilin, ettei se ole tiivis, vaan kosteus kulkee kerrosten välissä. Uudet tiilitalot tehdään uretaanilevyeristeisinä ilman ilmarakoja. Sadetta siellä piisaa, mutta lunta ja pakksta on tyypillisesti vain parina päivänä vuodessa.- Anonyymi
Naapurissani täällä Suomessa (Päijät-Häme) on yli 70 vuotta vanha asuinrakennus, missä kolminkertainen tiilimuuraus ja toimii ihan hyvin, talo on lämmin. Minulla samanlainen tiilirakennus kolminkertaisella tiilimuurauksella talousrakennus, missä harrastus- ja pesutiloja, toimii hyvin ja voisin jopa asua siellä. Oheisessa kuvassa tuo tiiliseinän rakenne https://aijaa.com/XTa3wt
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod336364- 355863
- 293284
- 452690
- 342594
- 152258
- 372148
- 161956
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons401799En ole koskaan kokenut
Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka191747