Asun 80- luvulla valmistuneessa 1,5-kerroksisessa rinnetalossa, jonka kylpyhuone ulkoseinä betonia. Ei nykysuositusten mukaista vesieristystä. Pintojen remppa olisi tarpeen. Pinnat eivät oireile mitenkään ja mietin, että voiko vesieristäminen aiheuttaa jopa vahinkoa, jos esim betoni kastuu ulkoapäin vähän. Eli vallitsevan olotilan muuttaminen hermostuttaa
Vesieristys
8
230
Vastaukset
- Anonyymi
Hyvin tuumit.
Voi tulla vahinkoa kun seinä ja lattia ei pääse kuivumaan sisäänpäin vesieristeen läpi.
Veden läpimenotarve vaan kiihtyy jos laitat lattialämmöt..
Seinän ja lattian rajan silikonisauma kannattaisi kuitenkin olla ehjä. - Anonyymi
Itse laittaisin kosteuseristyksen. Laattojen saumat eivät kuitenkaan pidä vettä.
- Anonyymi
Tossa voipi tulla ongelmaksi se että vesieristeen ulkopuoli homehtuu kun vesi ei pääse haihtumaan laattasaumoista sisälle..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tossa voipi tulla ongelmaksi se että vesieristeen ulkopuoli homehtuu kun vesi ei pääse haihtumaan laattasaumoista sisälle..
En nyt ihan ymmärrä tuota ajatusta, sillä eikös lämmitetty rakenne / sisätila haihduta kosteutta juurikin ulospäin (?), jota vesieriste ei estä, mutta vesieriste estää pesuhuoneen kosteuden seinärakenteeseen tunkeutumisen.
Sitten oma juttunsa on mahdollinen koneellinen ilmanvaihto tai sen puute.
Mutta totta sekin mitä vaaja pähkäilee, eli ei aina ole niin suoraoikoista x-ikäluokan rakennuksien rakennemuutoksien teko, vaan se vaatii selvittelyä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä tuota ajatusta, sillä eikös lämmitetty rakenne / sisätila haihduta kosteutta juurikin ulospäin (?), jota vesieriste ei estä, mutta vesieriste estää pesuhuoneen kosteuden seinärakenteeseen tunkeutumisen.
Sitten oma juttunsa on mahdollinen koneellinen ilmanvaihto tai sen puute.
Mutta totta sekin mitä vaaja pähkäilee, eli ei aina ole niin suoraoikoista x-ikäluokan rakennuksien rakennemuutoksien teko, vaan se vaatii selvittelyä.Tommonen vanha remontoimaton kivirakenne työntää yleensä kosteutta sisäänpäin. Patolevyt, lämpöeristeet,ä ja kapillaarikatkot puuttuu( kapillaarikosteus ja diffuusiokosteus). Rakenne kuivaa siis sisäänpäin.
Kun tuon kosteuden siirtymisen estää niin home tulee kylään.
Uusien rakennustapojen mukaiseen kellariin voi laittaa diffuusioavoimet 2-komponentti vesieristeet turvallisin mielin. Jos uusi talo on märällä savikolla, niin sellaisiin rakenteisiin en ota kantaa kun en ole nähnyt riittävästi tapauksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tommonen vanha remontoimaton kivirakenne työntää yleensä kosteutta sisäänpäin. Patolevyt, lämpöeristeet,ä ja kapillaarikatkot puuttuu( kapillaarikosteus ja diffuusiokosteus). Rakenne kuivaa siis sisäänpäin.
Kun tuon kosteuden siirtymisen estää niin home tulee kylään.
Uusien rakennustapojen mukaiseen kellariin voi laittaa diffuusioavoimet 2-komponentti vesieristeet turvallisin mielin. Jos uusi talo on märällä savikolla, niin sellaisiin rakenteisiin en ota kantaa kun en ole nähnyt riittävästi tapauksia.Tuotapa en tullut ajatelleeksi, kun kivirakenteet eivät ole niin tuttuja elementejä. Hyvä, että esitin näkökulmani hypoteettisesti kysymysmerkin kera.
"Kun tuon kosteuden siirtymisen estää niin home tulee kylään."
Ilmeisesti tuon aikakaudne taloissa ei ole mekaanista ilmanvaihtoa? Miten käy jos selaisen lisää?
Olettaisi, että tuollaiset talot ovat erityisen herkkiä pidemmille lämmityskaudella poissaoloille, vaikkapa asukkaan lähiessä aurinkoon talvehtiman, jolloin mm. asunnon tuuletus ontuu. Sitten tulisi myös pitää peruslämpö kaiken aikaa yllä.
Perinteisesti suomalaisessa rakentamisessa on ylesesti sanottu, että seinän tulee hengittää ulospäin ja mahdollinen lisäeristys ja / tai kosteussulut tulee toteuttaa niin, ettei kosteuspitettä synny seinärakenteeseen.
1) Tuosta tulee mieleen ainakin keskeisemmässä Euroopassa, tyypillinen eristämättömän tiiliseinän lisäeristamisen metodi. Niiden seinärakennetta en tunne (tuplatiiliseinä ilmaraolla?), mutta ruiskuttavat ulkoa poratuista rei-istä eristemateriaalia ulkoapäin seinän väliin.
2) Toinen yleinen tapa on laittaa paksu eristekerros ulkoapäin suoraan seinän pintaan ja samalla pakosta muuttaa räystäsrakennetta ymv. Tämä pientaloissa kuin kerrostaloissakin.
Itselleni tulee noista metodeista aina vahva epäilys niiden "rakennus-terveydellisyyden" suhteen, eli eristelläänkö noilla metodeilla rakennuksia tuleviksi homepommeiksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuotapa en tullut ajatelleeksi, kun kivirakenteet eivät ole niin tuttuja elementejä. Hyvä, että esitin näkökulmani hypoteettisesti kysymysmerkin kera.
"Kun tuon kosteuden siirtymisen estää niin home tulee kylään."
Ilmeisesti tuon aikakaudne taloissa ei ole mekaanista ilmanvaihtoa? Miten käy jos selaisen lisää?
Olettaisi, että tuollaiset talot ovat erityisen herkkiä pidemmille lämmityskaudella poissaoloille, vaikkapa asukkaan lähiessä aurinkoon talvehtiman, jolloin mm. asunnon tuuletus ontuu. Sitten tulisi myös pitää peruslämpö kaiken aikaa yllä.
Perinteisesti suomalaisessa rakentamisessa on ylesesti sanottu, että seinän tulee hengittää ulospäin ja mahdollinen lisäeristys ja / tai kosteussulut tulee toteuttaa niin, ettei kosteuspitettä synny seinärakenteeseen.
1) Tuosta tulee mieleen ainakin keskeisemmässä Euroopassa, tyypillinen eristämättömän tiiliseinän lisäeristamisen metodi. Niiden seinärakennetta en tunne (tuplatiiliseinä ilmaraolla?), mutta ruiskuttavat ulkoa poratuista rei-istä eristemateriaalia ulkoapäin seinän väliin.
2) Toinen yleinen tapa on laittaa paksu eristekerros ulkoapäin suoraan seinän pintaan ja samalla pakosta muuttaa räystäsrakennetta ymv. Tämä pientaloissa kuin kerrostaloissakin.
Itselleni tulee noista metodeista aina vahva epäilys niiden "rakennus-terveydellisyyden" suhteen, eli eristelläänkö noilla metodeilla rakennuksia tuleviksi homepommeiksi.Mekaaninen tarkoittaa varmaan koneellista ilmanvaihtoa. Se on hyvä juttu suihkutilaan. Kuivattaa ilmaa ja kaikkia pintoja samalla.
Uusissa taloissa tosiaan pyritään saamaan hengittävyyttä ulospäin. Maanvaraisen lattian kohdalla se ei vaan onnistu koskaan. Samoin kellarin seinä 80-luvulta sama juttu. Noissa on maataytöt suoraan seinää ja lattiaa vasten. Rakenteen pitää saada kuivua sisäänpäin.
Olet varmaan kuullut muovimattojen ja sisäilmaongelmien yhteydestä? Muovimatto kerää allensa kosteutta koska muovimatto ei läpäise sitä -> hometta.
Elikkäs jos tommoseen vanhaan kellariin laittaa muovimaton lattialle niin se menee homeeseen, kun ei pääse kuivamaan sisäänpäin. Uusisissakin kellarin lattioissa tilanne on ihan fifti-sixti että homehtuuko. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mekaaninen tarkoittaa varmaan koneellista ilmanvaihtoa. Se on hyvä juttu suihkutilaan. Kuivattaa ilmaa ja kaikkia pintoja samalla.
Uusissa taloissa tosiaan pyritään saamaan hengittävyyttä ulospäin. Maanvaraisen lattian kohdalla se ei vaan onnistu koskaan. Samoin kellarin seinä 80-luvulta sama juttu. Noissa on maataytöt suoraan seinää ja lattiaa vasten. Rakenteen pitää saada kuivua sisäänpäin.
Olet varmaan kuullut muovimattojen ja sisäilmaongelmien yhteydestä? Muovimatto kerää allensa kosteutta koska muovimatto ei läpäise sitä -> hometta.
Elikkäs jos tommoseen vanhaan kellariin laittaa muovimaton lattialle niin se menee homeeseen, kun ei pääse kuivamaan sisäänpäin. Uusisissakin kellarin lattioissa tilanne on ihan fifti-sixti että homehtuuko.Koneelliseen ilmanvaihtoon viittasin ja siihen miten sellaisen jälkikäteen lisääminen tuon aikakauden taloon vaikutaisi sen "ekosysteemiin" sillä en jaksa muistaa milloin tuo tekniikka yleistyi.
Maanvaraisiin laittioihin / betonivaluinhin on laitettu vuodesta x (?) alkaen kosteussulku ja kunnon eristeet laatan alle, sokkelieristeet, kosteussulku, ja tietystikin asianmukainen maarakenne alle, sekä salaojat, joilla kait on saatu aika hyvin kuosiin manvaraisen laatan haasteet.
Mutta todella hyvin saa tehdä taustatyöt jos harkitsee rakennemuutoksia vanhempaan taloon ja siltikin riskeeraa saada ristiriitaisia(kin) kannaottoja alan tekijöltäkin.
Kun aikoinaan "vuonna yksi ja kaksi" suunnittelin / tein lisäeristystä seiniin sisältäpäin rintamamiestaloon, jossa puruseinät (ei ilmarakoa), niin kannanotot olivat melko eriäviä sen suhteen millaisia rakenteellisia valintoja tulisi tehdä, jotta rakene säilyisi terveenä.
Laitoin muistaakseni lasivillan jossa paperi pinnassa, ei kosteusulkumuovia, sekä kompromissinä lastulevyt kipsilevyjen sijaan, toivoen rakenteen pysyvä riittävän hengittävänä. Osa ammattilaisista suositteli kipsilevyä ja muovista kosteussulkua, jonka arvioin aivan vääänä ratkaisuna tuollaiseen seinärakenteeseen.
Taloa ei edelleenkään ole työnnetty kumoon puskutraktorilla ja vaikuttaa ulkoisesti ihan ehdalta ... en sitten tiedä mitä muutoksia sen jälkeiset uudet omistajat ovat siihen tehneet.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod336344- 345813
- 293274
- 452670
- 342574
- 152238
- 372148
- 161926
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons401789En ole koskaan kokenut
Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka191737