Älykkyystestit kertovat mitä?

Tein Mensan pienimutoisen kotitestin, tulos oli että älykkyys on parempi kuin 70% muuta väestöä. Aikoinaan tein toisenlaisen monipuolisemman testin jonka tulos oli 117. Jälkimmäinen testi oli monipuolisempi kuin Mensan testi joka oli kuviotesti.

Testin tulos kertoo mielestäni ainoastaan testin tuloksen joka ei ole sama kuin ihmisen älykkyys. Tässä kohtaa pyytäisin lukemaan wikipedista 7 älykkyyden lajia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Moniälykkyysteoria

Ymmärrämme, että kuviotestistä ei voida tehdä mitään päätelmiä siitä millaisia lahjoja ihmisellä on älykkyyden eri osa-alueissa. Kuviotestin ongelma on lisäksi se, että ne kuvaavat asiaa vain visuaalisessa muodossa. Joku ihminen voi olla filosofisessa mielessä erittäin looginen ja löytää yhteyksiä sekä kyetä hahmottamaan mielessään erittäin monimutkaisia rakennelmia,mutta ei hahmota visuaalisesti kuvioissa ilmaistuna asioita samalla tavalla. Pointtina siis se, että samaa asiaa voidaan työstää eri työkaluilla. Joku saattaa nähdä esimerkiksi valmiina uuden valmistuneen rakennuksen päässään ja suunnitella sen mieleensä hyvinkin tarkasti, mutta ei kykene tekemään siitä piirustuksia koska puuttuu lahjat sillä puolella. Siksi onkin olemassa ihmisiä jotka on esimerkiksi musiikillisesti erittäin lahjakkaita jotka ei välttämättä osaa soittaa lainkaan nuoteista.

Kuvitellaan kaksi ihmistä joista kumpikin tekee saman testin. Toinen saa tulokseksi 133 ja toinen 99. Voimmeko me testin tuloksesta ennustaa että 133 arvon saanut selviytyy todennäköisemmin Intrapsyykkisestä tai matemaattis-loogisesta tehtävästä? Emme voi, koska emme testin tuloksen perusteella tunne näiden yksilöiden vahvuuksia jos testinä on ollut suppea kuviotesti. Lisäksi todellisuudessa esimerkiksi logiikkaa ja hahmottamista vaativat asiakokonaisuudet ilmaistaan toisenlaisessa muodossa kuin kuvioina. Esimerkiksi yrityselämässä tarvitaan kykyä organisoida asioita ja hahmottaa isoja kokonaisuuksia ja ymmärtää myös eri muuttujien vaikutukset kokonaisuuteen. Kuviotestit eivät kerro mitään näistä kyvyistä.

Yleensäkin mehän tarvimme tietoa siitä mitä asioita me yksilöinä hallitsemme ja tässä onkin hyötyä Intrapsyykkisestä älykkyydestä. Älykkyysosamäärä ei sisällä informaatiota siitä mitä asioita yksilö hallitsee. Otan esimerkin. Eräällä foorumilla olen vuosia käynyt keskusteluja erään ihmisen kanssa ( olkoot hän henkilö P) ja on tullut vahva tuntuma, että hänen vahvuudet liittyvät fysiikkaan, tieteelliseen tarkkuuteen ja matematiikkaan, . Omat vahvuuteni liittyy logiikkaan, filosofiaan, luovuuteen ja asioiden hahmottamiseen päässä.

Nyt jos joku antaisi hoidettavaksi erilaisia asioita niin luonnollisesti jakaisimme nämä tehtävät niin, että henkilölle P jäisi tehtäväksi matemaattiset kaavat ja minulle jäisi tehtäväksi vaikka yritystoiminnan organisointi. Tässä mielessä siis kuviotestin tulos ei ennusta mitään siitä miten selviydymme eri arkielämän asioista koska tarvimme omakohtaisen ymmärryksen omista vahvuuksista ja heikkouksista. Siksi työpaikkaa haettaessakaan ei kysytä älykkyystestin tulosta vaan henkilön omaa kuvausta vahvuuksistaan ja heikkouksistaan.

Jos älykkyyden mittaaminen testeillä ylipäätään olisi mahdollista niin testin tulos ei sisällä mitään informaatiota koska olennaisempaa on ymmärtää ja tietää missä osa-alueilla on heikkoudet ja vahvuudet. Siksi monipuolisemmankin älykkyystestin tulos on ongelmallinen, koska kahdella henkilöllä voi olla täsmälleen sama tulos mutta saadut pisteet on saatu täysin eri osa-alueista.

Jotta voisimme saada edes suuntaa antavasti vertailukelpoista tietoa ihmisen älykkyydestä mitatussa muodossa ja keskimäärin, pitäisi jokaisen älykkyyden osa-alueen olla laajassa testissä mukana. Siksi suppea kuviotesti ei kerro oikeastaan mitään ihmisen älykkyydestä.