Moi,
Olisin kiinnostunut kuulemaan, miten ahdistuksen hoito teillä muilla tästä kärsivillä on mennyt?
Mulla tämä ilo ja onni alkoi reilut 4 vuotta sitten. Ollut jo aiemmin, mutta silloin vasta itse olen tämän tajunnut. Alkuun saikkua ja masennuslääkitys, kun olin myös masentunut. Ahdistukseen en saanut rauhoittavia tms. Olen 45-mies.
Tämän jälkeen lähes kauhukokemuksia psykologin vaihdellessa mulle sopimattomia lääkkeitä kuten venlafaxin, ketipinor, mirtatzapine etc. Valvoin, panikoin, oksentelin näiden lääkkeiden johdosta. Rauhoittavia en saanut.
Mun ongelma on, että päältä päin musta ei tuska näy, ainakaan vieraalle. Lääkäriin mennessä skarppaan liikaa ja ns näytän liian hyvältä. Hyvä työ, kohtuullinen koulutus jne ja kulissit kiiltää.
Haasteita on ollut varsinkin siviilissä jo pitkään ennen tätä. Alkuun avioero, siitä seurannut taloudellinen kurimus, exän "kiusaaminen" mm lasten kautta kymmenisen vuotta tämän jälkeen jne jne.
Pääsin 3 vuotta sitten kelan terapiaan ja se loppui puolisen vuotta sitten. Kävin itse terapeutilla vielä pitkään sen jälkeen, mutta pääsin poliklinikkakäynnin takia HUS:n hoitoon keväällä.
Olen käynyt psykiatrisella sairaanhoitajalla kevään ja nyt oli tapaaminen lekurin kanssa. Lekuri haastatteli alle 10 min sairaanhoitajaa asiastani ja käynnin anti oli ainoastaan se, että olen käynyt 3 vuotta terapiassa ja sen pitäisi riittää ja mun olla kunnossa. Lisäksi lääkityksiä aletaan purkamaan. Tietysti rauhoittavista aloitetaan.
Mulla on käytössä Citalopram 40 mg, Lyrica 150 mg x 2 ja Rivatril 0,5 mg 1-3 per päivä. Rivatril halutaan nyt pois, kun olen syönyt sitä jo melkein pari vuotta. On ollut kyllä helpotus tuo lääke, vaikka ei pahimpiin ahdistuksiin autakaan.
Lupasin nyt puolen vuoden aikana yrittää viemään Rivatrilin käyttöä nollaan. Vähennys puoli tablettia neljän viikon välein tuosta kolmesta.
Mitään ei tarjottu tilalle, mutta onneksi käynnit hoitsulla jatkuvat. Jos pahempaa ahdistusta tulee, on lääkkeiden saaminen työn takana.
Kuten sanottu, ymmärrän ko lääkkeen vaarat jne jne ja sen lopettamisen hyödyt. Haluan kuitenkin elää ns normaalia elämää, säilyttää työkyvyn, olla toimintakykyinen ja joten kuten siedettävää seuraa kotonakin. Ahdistus vie mut usein petipotilaaksi ja se ei ole kivaa.
Aiemmin mulle on kirjoittu diagnoosi yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, mutta se näköjään korjaantui lääkärikäynnillä. ;-D Loistavaa!
Miten olette saanut hoitoa pitkään jatkuneeseen ahdistukseen? Mikä on auttanut? Kokemuksia lääkäreistä? Jumppavinkit jne voi suoraan jättää väliin.
Millaisia kokemuksia muilla on ahdistuksen hoidosta
2
128
Vastaukset
- Anonyymi
Etkö mitenkään pärjännyt ilman noita myrkkyjä?
Rauhoittava lääke täsmähoitona pahimpiin hetkiin on mielestäni aika hyvä, jokin mieto lääke kaveriksi, aina tyrkytetään masennuslääkettä.
Liikunta ja ulkona vaeltlu, hyvä ihmissuhde ovat merkityksellisiä. - Anonyymi
itselläni on ahdistuneisuushäiriö ollut vuosikymmeniä ja siihen ei ole lääkitystä.Unettomuuteen on lääkkeet.Jos mulla ois lääkkeet ahdistuneisuuteen niin en uskois että auttaisivat koska aika paljon ahdistuneisuus kiinni luonteeta ja stressin sietokyvystä. Ja mä en halua alkaa turruttaa itteeni lääkkeillä.Tosin eipä niitä on mulle tyrkytetty. 20 vuotta sitten oli masennus johon kokeiltiin masennuslääkkeitä mutta eipä ollut hyötyä,kun ne lääkkeet ei poistaneet masennuksen syitä ja eikä lisänneet itsevarmuutta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod337084- 386514
- 293564
- 453110
- 342764
- 162522
- 372198
- 162086
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons481967- 341820