Miksi teholähteissä konkka verkkojännittestä antojännitteeseen?

Anonyymi

Miksi hakkuripowereissa on yleensä kytketty sininen 1 kV pienehkö konkka verkkojännitepuolelta muuntajan ohi DC-antojännitteen toiseen napaan?
Onko sillä konkalla joku toiminnallinen tarkoitus, vai onko vain joidenkin häiriöiden poistoon? Äkkiä ajattelisi että DC antojännite pidettäisiin visusti erossa 230 V verkkopuolesta.

10

111

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tuollaiseen en ole törmännyt koskaan. Sen sijaan maadoitus yleensä tulee laitteen runkoon pistokkeesta(maa,nolla,vaihe). Samoin vaiheen, nollan ja tämän maa-pisteen välillä on 2 kpl konkkaa väleillä maa-nolla ja maa-vaihe. Tuon ideana kai on vähentää rf-häiriöitä yhdessä tulo-suotimen kanssa(näyttää lähinnä poikittain kytketyltä muuntajalta tai ferriittirenkaan läpi kiedotuilta johdoilta) ts. hakkurin häiriöt ei pääse säteilemään verkkoon. Rungosta voi siis saada hiukan näpeilleen jännitettä, jos maadoitus on kytkemättä - virta on kuitenkin aika pieni.

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hakkuriteholähteet ovat sen verran uutta tekniikkaa, ettei wanhan kansan elektroniikkamiehet ole niihin tömänneet.
        Tuossakin powerissa näkee tuon konkan joka ylittää hakkurimuuntajan.
        https://www.shoptronica.com/fuentes-ac-dc/5866-fuente-conmutada-ac-dc-5v-2a-62x30mm-0689593940346.html

        Jotenkin tähän liittyen. Perinteisessä teholähteessä on isoja elektrolyyttikondensaattoreita tasaamassa jännitevaihtelua. Ymmärrän, ettei hakkuriteholähteessä tarvita isoa muuntajaa, mutta miksi ei tarvita isoja kondensaattoreita?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotenkin tähän liittyen. Perinteisessä teholähteessä on isoja elektrolyyttikondensaattoreita tasaamassa jännitevaihtelua. Ymmärrän, ettei hakkuriteholähteessä tarvita isoa muuntajaa, mutta miksi ei tarvita isoja kondensaattoreita?

        Varmaan liittyy siihen että toimitaan 50 Hz sijasta kymmenien kHz taajuisella sähköllä. Tosin verkkokonkkaa ladataan hakkureissakin 50 Hz:llä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varmaan liittyy siihen että toimitaan 50 Hz sijasta kymmenien kHz taajuisella sähköllä. Tosin verkkokonkkaa ladataan hakkureissakin 50 Hz:llä.

        Minusta juuri noin. Hakkurin korkea toimintataajuus mahdollistaa sen, että tasasuunnatun 100 Hz taajuudella vaihtelevan tulojännitteen jakson kuluessakin ehditään säätää hakkurin lähtöjännitettä. Verkkokonkan yli näkyvän "raakasähkön" rippelijännite saa olla paljon suurempi kuin lineaarisella powerilla kunhan maksimikuormituksellakaan raakasähkön jännite ei putoa alle kyseisen hakkurin salliman minimijännitteen.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Se kun enää ei laitteissa ole maadoituksia eikä metallikoteloita, hakkurin häiriötkin on johdettava verkkosähköön. Ei sillä etteikö häiriötaajuudet uppoaisi yhtä hyvin vaiheeseen kuin maahankin.


    • Anonyymi

      Hakkurin DC-puolen AC-komponetti on ikään kuin "maadoitettu" AC-puolelle? Tuntuu hurjalle, miten ihmeessä menee häiriötestistä läpi?

      Olen törmännyt vain optoerottimen kautta kulkevaan takaisinkytkentään, kun hakkurin toisiopuoli on galvaanisesti erotettu ensiöpuolesta.

      Hakkuriteholähteet on sikäli hyviä, että ei tarvita järjettömän kokoista muuntajaa ja kondensaattoripankkia, koska toimintataajuus on 50 hertsin sijaan jopa megahertsejä. Lisäksi saadaan samalla vakavointi.

      • Anonyymi

        Niillä häiriötaajuuksilla ei mitää eroa impedansissa, verkkosähkö ja oikean maan välillä. Y-konkan kokoa on vain rajoitettava ettei toisiojännitteessä ala verkkosähkö tuntumaan näpessä.
        Kaikissa hakkureissa ei käytetä takaisikytkentää lainkaan.Ilmeisesti niiten toisiojännite ei ole stabiloitu, vaan alenee kuormituksen mukaan.


    • Anonyymi

      Tulee mieleen hakkuri, jonka rakentelin opiskeluaikana labrassa testimielessä. Satunnainen kela - aika pieni arvoltaan(paksua kuparia, ferriitti) ja kytkentä alkoi ottaa kierroksia vasta taajuuden noustua jonnekin 300kHz tuntumaan. Diodi piti jossain vaiheessa vaihtaa nopeampaan tyyppiin, että sai rippeliä kuriin - se käräytteli fettiä useamman kerran - se 50 Hz tasurisillan komponentti ei oikein toiminut. 5v/300mA oli maksimiteho, koska ohjaava FET:ti oli aika pieni (BS170?). Tuolloin input-jännitettä en tainnut saada nostettua yli 40V:n. PWM:n kontrollilenkkinä toimi jännitteenjako transistorin kannalle. Transistorilla vedettiin FET:n hilalta jännitteet pois - ei mikään lämpöstabiili kytkentä, mutta kyllä se riittävästi silti toimi ja jopa yllättävän hyvin. Aluksi se oli ihan vapaasti värähtelevä kytkentä, mutta tein siihen 555:llä taajuuden - helpotti kummasti FET:n maksimivirran rajaamista!
      Muutenkin huomasi, että virran kasvattaminen pakottaa oikeastaan pudottamaan taajuutta, koska kytkinkomponenteissa alkaa tulla tilan vaihdoissa häviöitä ja isompi virtaiset ei ole niinkään nopeita.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla

      Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e
      Pirkanmaa
      164
      4212
    2. Jos olisit täällä

      Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä
      Ihastuminen
      37
      2484
    3. Tämän hetken

      Terveiset kaivatullesi ⬇️
      Ikävä
      155
      2141
    4. Kesän odotuksia hyrynsalmella

      Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla
      Hyrynsalmi
      16
      1699
    5. Vieläkö sä toivot

      Meidän välille jotain?
      Ikävä
      80
      1302
    6. Voi Rakas siellä

      Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o
      Tunteet
      24
      1261
    7. Ohhoh! KAJ laukoi suorat sanat somessa - V-sana mainittu!

      Ohhoh! Mitäs mieltä olet tästä huumoriryhmä KAJ:sta? Bara bada bastu on kyllä aikamoinen korvamato... Lue lisää: https
      Euroviisut
      31
      1152
    8. Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea

      Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.
      Maailman menoa
      144
      1112
    9. Erika selvisi hienosti ennakkosuosikin paineista

      Hienostihan se meni. Erika jätettiin yksin, eikä häntä tuettu, oli euroviisukiusattu, silti suoriutui ensiluokkaisesti.
      Maailman menoa
      102
      928
    10. Pirre vaatii nyt karhuja ammuttavaksi

      Ylellä taas hauskaa lieksa uutista. Karhujen kannan­hoidollinen metsästys on Lieksan kaupungin mielestä välttämätöntä.
      Lieksa
      115
      840
    Aihe