Tieliikennelain 1 luvun 2 § 1 mom 9 kohdan mukaan jalkakäytävällä tarkoitetaan "jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä". https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L1P2M1K9
Esim. erillinen tie? Täällä Helsingissä on varmasti tuhat erillistä tietä, joissa pyöräillään, vaikka tiellä ei ole mitään pyöräilyn sallivaa liikennemerkkiä.
Kaikki erilliset tiet ovat siis jalkakäytäviä, ellei liikennemerkeillä toista osoiteta. Tosin niiden pitää olla tarkoitetut jalankulkijoille.
Helsingissä tulkinta tuntuu kuitenkin olevan se, että jos tie ei ole kadun varressa, sillä saa pyöräillä, ellei liikennemerkillä erikseen kielletä. Ja vastaavasti, jos tie on kadun varrella, sillä ei saa pyöräillä, ellei liikennemerkillä erikseen sitä sallita.
Mutta kun lakitekstiä lukee, niin tuo saattaa olla virheellinen tulkinta.
Jalkakäytävältä siis vaaditaan käytännössä vain, että sillä on:
1) tarkoitus jalankulkua varten '
Jostain vain pitäisi pystyä päättelemään virkamiehen tarkoitusperä.
Jalkakäytävän määritelmä?
106
2078
Vastaukset
- Anonyymi
Väität että "Kaikki erilliset tiet ovat siis jalkakäytäviä". Tuo ei tuolla tavalla mainittuna pidä paikkansa. Jokin erillinen tie ei ole automaattisesti mikään jalkakäytävä. Se voi olla ihan tie. Kirjoitat toki perään että niiden pitää olla tarkoitetut jalankulkijoille. Mistä sitten tiedät, että kyseinen erillinen tie on tarkoitettu jalankulkijoille, eikä ajoneuvoille?
- Anonyymi
En tiedäkään, mutta mistä sinä tiedät ilman liikennemerkkiä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tiedäkään, mutta mistä sinä tiedät ilman liikennemerkkiä?
Pitää kenties katsoa 2 § olevia muitakin määritelmiä ja miettiä niitä kaikkia kokonaisuutena kuten tietenkin kaikkia muitakin aiheeseen liittyviä pykäliä. Niistä kaikista muodostuu varmasti sitten kuva kokonaisuudesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitää kenties katsoa 2 § olevia muitakin määritelmiä ja miettiä niitä kaikkia kokonaisuutena kuten tietenkin kaikkia muitakin aiheeseen liittyviä pykäliä. Niistä kaikista muodostuu varmasti sitten kuva kokonaisuudesta.
Joo, pyörätie on laissa lähes analogisesti määritelty: sen tulee olla polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä. Lisänä jalkakäytävämääritelmään on, että se pitää myös liikennemerkeillä merkitä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L1P2M1K11 . Tulkitsen lain kirjainta tässä siten, että jos pyöräilyn salliva liikennemerkki puuttuu vahingossa ja virkamiehen tarkoitus on siis ollut kuitenkin, että tuossa on pyörätie, niin pelkkä hyvä tarkoitus ei vielä riitä, vaan pitää aina olla myös liikennemerkki, jotta siinä saisi pyöräillä. Jalkakäytävälle riittää siis pelkkä tarkoitus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, pyörätie on laissa lähes analogisesti määritelty: sen tulee olla polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä. Lisänä jalkakäytävämääritelmään on, että se pitää myös liikennemerkeillä merkitä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L1P2M1K11 . Tulkitsen lain kirjainta tässä siten, että jos pyöräilyn salliva liikennemerkki puuttuu vahingossa ja virkamiehen tarkoitus on siis ollut kuitenkin, että tuossa on pyörätie, niin pelkkä hyvä tarkoitus ei vielä riitä, vaan pitää aina olla myös liikennemerkki, jotta siinä saisi pyöräillä. Jalkakäytävälle riittää siis pelkkä tarkoitus.
Itse toimin niin, että jos pyörätien liikennemerkki puuttuu niin se on silloin jalkakäytävä! Silloin siis ajan pyörällä ajoradalla eikä edes Helsingissä ole ongelmia.
On sitten liikennemerkin puuttumiseen syynä: vahinko esim. katuremontin tai talon rakentamisen jälkeen unohtuu laittaa liikennemerkki takaisin tai sitten joku syy vaikka siinä tulisi olla pyörätien liikennemerkki.
Liikennemerkki vaaditaan, että siinä on pyörätie. Pyörätien liikennemerkki tulee olla jokaisen risteyksen jälkeen sekä käännyttäessä oikealle tai vasemmalle.
Täytyyhän autoilijakin katsoa liikennemerkkejä minne saa ajaa.
Esimerkkinä täällä kotinurkillani on, kun uudet kiinteistöt on nyt valmistuneet ja laitettu liikennemerkit paikalleen takaisin: toisesta suunnasta on yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän liikennemerkki ja toisesta rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän liikennemerkki. Katumaalaukset eli yhtenäinen keskiviiva ja pyörän ja jalkakulkijan kuvat eri puolella keskiviivaa. Liikennemerkkihän on määräävä. Ennen väylän sulkemista siinä oli rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä.
Pitää tässä varmaan joku päivä laittaa Vantaan kaupungille palautetta. Toisinaan toiminta kaupungilla on todella huonoa; ilmoittelen muutaman kuukauden tai jopa vuoden välein, mutta liikennemerkkejä ei korjata oikein tai laiteta paikalleen. Parhaimmat on kestäneet vuoden tai sitten ei tule ollenkaan!
Helsingistä sen verran, jos puhutaan vain eteläisestä alueesta niin voi sanoa, että linjan Meilahti- Hakaniemi, on lähes kaikki ajoradasta erotettu osa jalkakäytäviä eikä pyöräteitä! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse toimin niin, että jos pyörätien liikennemerkki puuttuu niin se on silloin jalkakäytävä! Silloin siis ajan pyörällä ajoradalla eikä edes Helsingissä ole ongelmia.
On sitten liikennemerkin puuttumiseen syynä: vahinko esim. katuremontin tai talon rakentamisen jälkeen unohtuu laittaa liikennemerkki takaisin tai sitten joku syy vaikka siinä tulisi olla pyörätien liikennemerkki.
Liikennemerkki vaaditaan, että siinä on pyörätie. Pyörätien liikennemerkki tulee olla jokaisen risteyksen jälkeen sekä käännyttäessä oikealle tai vasemmalle.
Täytyyhän autoilijakin katsoa liikennemerkkejä minne saa ajaa.
Esimerkkinä täällä kotinurkillani on, kun uudet kiinteistöt on nyt valmistuneet ja laitettu liikennemerkit paikalleen takaisin: toisesta suunnasta on yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän liikennemerkki ja toisesta rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän liikennemerkki. Katumaalaukset eli yhtenäinen keskiviiva ja pyörän ja jalkakulkijan kuvat eri puolella keskiviivaa. Liikennemerkkihän on määräävä. Ennen väylän sulkemista siinä oli rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä.
Pitää tässä varmaan joku päivä laittaa Vantaan kaupungille palautetta. Toisinaan toiminta kaupungilla on todella huonoa; ilmoittelen muutaman kuukauden tai jopa vuoden välein, mutta liikennemerkkejä ei korjata oikein tai laiteta paikalleen. Parhaimmat on kestäneet vuoden tai sitten ei tule ollenkaan!
Helsingistä sen verran, jos puhutaan vain eteläisestä alueesta niin voi sanoa, että linjan Meilahti- Hakaniemi, on lähes kaikki ajoradasta erotettu osa jalkakäytäviä eikä pyöräteitä!Helsingissä kaupungin liikenneinsinööri sanoi minulle kerran puhelimessa, että tarkoitus on että sivukatujen mahdolliset pyörätiet otetaan kokonaan pois, mutta uudistus tulee kestämään KAUAN. Eli vain pääkatujen varsilla olisi pyörätiet.
Helsinki ei muutenkaan pidä mitään kiirettä liikennemerkkien kanssa. Pyöräteiden jatkeiden edessä pitäisi olla siirtymäajan päättymisen jälkeen 1.6.2022 alkaen ajoradalla aina ajoneuvoja varten kolmiomerkki, mutta eipä sellaisia täällä juuri näe. Vaikuttaa, että Vantaa on ollut paljon aktiivisempi tässä asiassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse toimin niin, että jos pyörätien liikennemerkki puuttuu niin se on silloin jalkakäytävä! Silloin siis ajan pyörällä ajoradalla eikä edes Helsingissä ole ongelmia.
On sitten liikennemerkin puuttumiseen syynä: vahinko esim. katuremontin tai talon rakentamisen jälkeen unohtuu laittaa liikennemerkki takaisin tai sitten joku syy vaikka siinä tulisi olla pyörätien liikennemerkki.
Liikennemerkki vaaditaan, että siinä on pyörätie. Pyörätien liikennemerkki tulee olla jokaisen risteyksen jälkeen sekä käännyttäessä oikealle tai vasemmalle.
Täytyyhän autoilijakin katsoa liikennemerkkejä minne saa ajaa.
Esimerkkinä täällä kotinurkillani on, kun uudet kiinteistöt on nyt valmistuneet ja laitettu liikennemerkit paikalleen takaisin: toisesta suunnasta on yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän liikennemerkki ja toisesta rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän liikennemerkki. Katumaalaukset eli yhtenäinen keskiviiva ja pyörän ja jalkakulkijan kuvat eri puolella keskiviivaa. Liikennemerkkihän on määräävä. Ennen väylän sulkemista siinä oli rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä.
Pitää tässä varmaan joku päivä laittaa Vantaan kaupungille palautetta. Toisinaan toiminta kaupungilla on todella huonoa; ilmoittelen muutaman kuukauden tai jopa vuoden välein, mutta liikennemerkkejä ei korjata oikein tai laiteta paikalleen. Parhaimmat on kestäneet vuoden tai sitten ei tule ollenkaan!
Helsingistä sen verran, jos puhutaan vain eteläisestä alueesta niin voi sanoa, että linjan Meilahti- Hakaniemi, on lähes kaikki ajoradasta erotettu osa jalkakäytäviä eikä pyöräteitä!Jos liikennemerkki puuttuu, niin se voi myös olla tie, eikä jalkakäytävä. Riippuu täysin tilanteesta. Jos on ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu tie, niin sillä saa silloin ajoneuvot ajaa, kuten myös pyöräilijät.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse toimin niin, että jos pyörätien liikennemerkki puuttuu niin se on silloin jalkakäytävä! Silloin siis ajan pyörällä ajoradalla eikä edes Helsingissä ole ongelmia.
On sitten liikennemerkin puuttumiseen syynä: vahinko esim. katuremontin tai talon rakentamisen jälkeen unohtuu laittaa liikennemerkki takaisin tai sitten joku syy vaikka siinä tulisi olla pyörätien liikennemerkki.
Liikennemerkki vaaditaan, että siinä on pyörätie. Pyörätien liikennemerkki tulee olla jokaisen risteyksen jälkeen sekä käännyttäessä oikealle tai vasemmalle.
Täytyyhän autoilijakin katsoa liikennemerkkejä minne saa ajaa.
Esimerkkinä täällä kotinurkillani on, kun uudet kiinteistöt on nyt valmistuneet ja laitettu liikennemerkit paikalleen takaisin: toisesta suunnasta on yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän liikennemerkki ja toisesta rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän liikennemerkki. Katumaalaukset eli yhtenäinen keskiviiva ja pyörän ja jalkakulkijan kuvat eri puolella keskiviivaa. Liikennemerkkihän on määräävä. Ennen väylän sulkemista siinä oli rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä.
Pitää tässä varmaan joku päivä laittaa Vantaan kaupungille palautetta. Toisinaan toiminta kaupungilla on todella huonoa; ilmoittelen muutaman kuukauden tai jopa vuoden välein, mutta liikennemerkkejä ei korjata oikein tai laiteta paikalleen. Parhaimmat on kestäneet vuoden tai sitten ei tule ollenkaan!
Helsingistä sen verran, jos puhutaan vain eteläisestä alueesta niin voi sanoa, että linjan Meilahti- Hakaniemi, on lähes kaikki ajoradasta erotettu osa jalkakäytäviä eikä pyöräteitä!Mutta nuo sukkahousupyöräilijät eivät ymmärrä että jos on pyörätie, sitä on käytettävä. Tässä alkuviikolla ajelin Länsi-Uudellamaalla aika kapeita teitä. Tien kapeuden vuoksi viereen oli rakennettu kevyen liikenteen väylä ja merkitty yhteiseksi jalkakäytävä-pyörätieksi. Mutta silti noiden sukkahousupyöräilijöiden piti tunkea kapealle ajoradalle jossa oli vieläpä sulkuviivat tuplana. Kumman rikkomuksen autoilija joutuu tuossa tekemään ettei joudu ajamaan pyöräilijän nopeutta, joko ajaa ohi liian läheltä pyöräilijää tai ylittää sulkuviivan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos liikennemerkki puuttuu, niin se voi myös olla tie, eikä jalkakäytävä. Riippuu täysin tilanteesta. Jos on ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu tie, niin sillä saa silloin ajoneuvot ajaa, kuten myös pyöräilijät.
Mikäli on rakenteellisesti ajoradasta erotettu osa niin se on jalkakäytävä vaikka siinä ei ole jalkakäytävän liikennemerkkiä.
Suomeksi sanottuna : eri tasolla kuin viereinen katu/tie.
Silloin se ei olla tie, jossa ajoneuvot saa ajaa eli ei myöskään pyöräilijät ja sähköpotkulautailijat.
Jossakin maaseudulla saattaa olla niin, että ajoradasta on jalkakäytävän liikennemerkillä erotettu osa ja myös yhtenäinen valkoinen viiva sekä samalla tasolla kuin tie siinä vieressä. Silloin se on vain jalkakäytävä eikä ajoneuvoilla ole sinne asiaa.
En tiedä onko vastaavia pyörätien liikennemerkillä merkitty.
Tieliikennelaista löytyy mikä on jalkakäytävä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikäli on rakenteellisesti ajoradasta erotettu osa niin se on jalkakäytävä vaikka siinä ei ole jalkakäytävän liikennemerkkiä.
Suomeksi sanottuna : eri tasolla kuin viereinen katu/tie.
Silloin se ei olla tie, jossa ajoneuvot saa ajaa eli ei myöskään pyöräilijät ja sähköpotkulautailijat.
Jossakin maaseudulla saattaa olla niin, että ajoradasta on jalkakäytävän liikennemerkillä erotettu osa ja myös yhtenäinen valkoinen viiva sekä samalla tasolla kuin tie siinä vieressä. Silloin se on vain jalkakäytävä eikä ajoneuvoilla ole sinne asiaa.
En tiedä onko vastaavia pyörätien liikennemerkillä merkitty.
Tieliikennelaista löytyy mikä on jalkakäytävä.Jutun "pääaihe" taitaa olla se, että jos on erillinen väylä eikä siinä ole liikennemerkkiä eikä se ole rakenteellisesti eroteltu. Mistä tietää mikä sellainen väylä oikein on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta nuo sukkahousupyöräilijät eivät ymmärrä että jos on pyörätie, sitä on käytettävä. Tässä alkuviikolla ajelin Länsi-Uudellamaalla aika kapeita teitä. Tien kapeuden vuoksi viereen oli rakennettu kevyen liikenteen väylä ja merkitty yhteiseksi jalkakäytävä-pyörätieksi. Mutta silti noiden sukkahousupyöräilijöiden piti tunkea kapealle ajoradalle jossa oli vieläpä sulkuviivat tuplana. Kumman rikkomuksen autoilija joutuu tuossa tekemään ettei joudu ajamaan pyöräilijän nopeutta, joko ajaa ohi liian läheltä pyöräilijää tai ylittää sulkuviivan.
Tietyissä tilanteissa saa pyöräillä ajoradalla, vaikka vieressä kulkee pyörätie. Kannattaa ottaa selvää mitkä nämä tilanteet ovat, ettei ainakaan väitä, että pyöräilijän on "aina" käytettävä pyörätietä/yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietyissä tilanteissa saa pyöräillä ajoradalla, vaikka vieressä kulkee pyörätie. Kannattaa ottaa selvää mitkä nämä tilanteet ovat, ettei ainakaan väitä, että pyöräilijän on "aina" käytettävä pyörätietä/yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää.
"Ajoneuvolla saa tilapäisesti ajaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja siitä ei aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa."
TLL 18 § 5 mom https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P18M5
Jalankulkijakin saa kävellä tietyissä tapauksissa kävellä ajoradalla, vaikka vieressä olisi jalkakäytävä.
"Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa."
TLL 13 § 2 mom https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P13M2 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tietyissä tilanteissa saa pyöräillä ajoradalla, vaikka vieressä kulkee pyörätie. Kannattaa ottaa selvää mitkä nämä tilanteet ovat, ettei ainakaan väitä, että pyöräilijän on "aina" käytettävä pyörätietä/yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää.
Pyöräilijän tulee aina käyttää pyörätietä, vaikka sellainen olisi kaksisuuntaisena vain ajoradan vasemmalla puolella. Tästä asiasta on netissä virheellistä tietoa polkupyöräilijöidenkin edunvalvontasivuilla. Vain jos on _turvallisempaa_ ajaa ajoradan reunalla tai pientareella, vasemmalla puolella olevaa kaksisuuntaista pyörätietä ei ole pakko käyttää.
Lisäksi polkupyörällä saa tilapäisesti ajaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja siitä ei aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.
Jalankulkijan edellytykset ajoradan reunassa kävelylle ovat huomattavasti lievemmät. Riittää kun jalkakäytävällä tai pientareella ei voi haitatta kävellä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pyöräilijän tulee aina käyttää pyörätietä, vaikka sellainen olisi kaksisuuntaisena vain ajoradan vasemmalla puolella. Tästä asiasta on netissä virheellistä tietoa polkupyöräilijöidenkin edunvalvontasivuilla. Vain jos on _turvallisempaa_ ajaa ajoradan reunalla tai pientareella, vasemmalla puolella olevaa kaksisuuntaista pyörätietä ei ole pakko käyttää.
Lisäksi polkupyörällä saa tilapäisesti ajaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja siitä ei aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.
Jalankulkijan edellytykset ajoradan reunassa kävelylle ovat huomattavasti lievemmät. Riittää kun jalkakäytävällä tai pientareella ei voi haitatta kävellä.Tässä täydennystä asiaan, onko pyöräilijän aina käytettävä vasemmalla olevaa kaksisuuntaista pyörätietä:
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/kysymykset-ja-vastaukset/milloin-voi-pyorailla-ajoradalla/#a5fcf668
Liikenneturva ei ole sitten mikään polkupyöräilijöiden edunvalvontajärjestö!
Itse ajan pyörällä ajoradan oikeassa reunassa, jos kaksisuuntainen pyörätie on vasemmalla ja tiedän, että minne olen menossa. Eli en siirry välillä vasemmalla olevalle pyörätielle ja sitten vähän matkan päästä takaisin.
On myös kaksisuuntaisia pyöräteitä vasemmalla, jonne ei pääse mitenkään!
Esim: ajoradalla keskikorokkeet, ei suojatietä mistä mennä tai suojatiellä korkeat kanttikivet jne. Esimerkkinä Helsingin Kaivokatu Manskun suunnalta; ainut mistä pääset vasemmalle turvallisesti rikkomatta pyörän renkaita kanttikiviin, on vasta Mikonkadun kohdalla! Vastaavia löytyy pääkaupunkiseudulla muualtakin.
Jos suoraan sanotaan niin mieluummin ajaisin lähes kaikkialla ajoradalla kuin kaksisuuntaisilla pyöräteillä ja yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä.
Lisäyksenä, että pyöräni on ylittänyt täysi-ikäisyyden rajan jo vuosia sitten eikä sillä pääsen kovin helposti edes 20 km/h! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä täydennystä asiaan, onko pyöräilijän aina käytettävä vasemmalla olevaa kaksisuuntaista pyörätietä:
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/kysymykset-ja-vastaukset/milloin-voi-pyorailla-ajoradalla/#a5fcf668
Liikenneturva ei ole sitten mikään polkupyöräilijöiden edunvalvontajärjestö!
Itse ajan pyörällä ajoradan oikeassa reunassa, jos kaksisuuntainen pyörätie on vasemmalla ja tiedän, että minne olen menossa. Eli en siirry välillä vasemmalla olevalle pyörätielle ja sitten vähän matkan päästä takaisin.
On myös kaksisuuntaisia pyöräteitä vasemmalla, jonne ei pääse mitenkään!
Esim: ajoradalla keskikorokkeet, ei suojatietä mistä mennä tai suojatiellä korkeat kanttikivet jne. Esimerkkinä Helsingin Kaivokatu Manskun suunnalta; ainut mistä pääset vasemmalle turvallisesti rikkomatta pyörän renkaita kanttikiviin, on vasta Mikonkadun kohdalla! Vastaavia löytyy pääkaupunkiseudulla muualtakin.
Jos suoraan sanotaan niin mieluummin ajaisin lähes kaikkialla ajoradalla kuin kaksisuuntaisilla pyöräteillä ja yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä.
Lisäyksenä, että pyöräni on ylittänyt täysi-ikäisyyden rajan jo vuosia sitten eikä sillä pääsen kovin helposti edes 20 km/h!Tuo oli ihan hyvä linkki, mutta eihän sen teksti ollut mitenkään ristiriidassa minun tekstini kanssa. Siksi se olikin hyvä linkki.
Minä: "Pyöräilijän tulee aina käyttää pyörätietä, vaikka sellainen olisi kaksisuuntaisena vain ajoradan vasemmalla puolella. Tästä asiasta on netissä virheellistä tietoa polkupyöräilijöidenkin edunvalvontasivuilla. Vain jos on _turvallisempaa_ ajaa ajoradan reunalla tai pientareella, vasemmalla puolella olevaa kaksisuuntaista pyörätietä ei ole pakko käyttää."
Liikenneturva: "Jos kaksisuuntainen pyörätie sijaitsee pyöräilijän kulkusuunnasta katsottuna vain tien vasemmalla puolella, niin pyöräilijä saa käyttää myös ajoradan oikealla puolella olevaa piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Tässäkin tieliikennelaki edellyttää, että pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa kuin vasemmalla puolella olevan pyörätien." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo oli ihan hyvä linkki, mutta eihän sen teksti ollut mitenkään ristiriidassa minun tekstini kanssa. Siksi se olikin hyvä linkki.
Minä: "Pyöräilijän tulee aina käyttää pyörätietä, vaikka sellainen olisi kaksisuuntaisena vain ajoradan vasemmalla puolella. Tästä asiasta on netissä virheellistä tietoa polkupyöräilijöidenkin edunvalvontasivuilla. Vain jos on _turvallisempaa_ ajaa ajoradan reunalla tai pientareella, vasemmalla puolella olevaa kaksisuuntaista pyörätietä ei ole pakko käyttää."
Liikenneturva: "Jos kaksisuuntainen pyörätie sijaitsee pyöräilijän kulkusuunnasta katsottuna vain tien vasemmalla puolella, niin pyöräilijä saa käyttää myös ajoradan oikealla puolella olevaa piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Tässäkin tieliikennelaki edellyttää, että pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa kuin vasemmalla puolella olevan pyörätien."Lain teksti on joka tapauksessa tämä TLL liikennemerkkiliite 3.4) : "Merkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. Mopolla ajo pyörätiellä on sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä "Sallittu mopoille". Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta."
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo oli ihan hyvä linkki, mutta eihän sen teksti ollut mitenkään ristiriidassa minun tekstini kanssa. Siksi se olikin hyvä linkki.
Minä: "Pyöräilijän tulee aina käyttää pyörätietä, vaikka sellainen olisi kaksisuuntaisena vain ajoradan vasemmalla puolella. Tästä asiasta on netissä virheellistä tietoa polkupyöräilijöidenkin edunvalvontasivuilla. Vain jos on _turvallisempaa_ ajaa ajoradan reunalla tai pientareella, vasemmalla puolella olevaa kaksisuuntaista pyörätietä ei ole pakko käyttää."
Liikenneturva: "Jos kaksisuuntainen pyörätie sijaitsee pyöräilijän kulkusuunnasta katsottuna vain tien vasemmalla puolella, niin pyöräilijä saa käyttää myös ajoradan oikealla puolella olevaa piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Tässäkin tieliikennelaki edellyttää, että pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa kuin vasemmalla puolella olevan pyörätien."Päätöksen siitä, onko pyöräily turvallisempaa ajoradan reunassa, tekee se pyöräilijä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Päätöksen siitä, onko pyöräily turvallisempaa ajoradan reunassa, tekee se pyöräilijä.
Kyllä mutta päätös voi objektiivisesti katsottuna olla virheellinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä mutta päätös voi objektiivisesti katsottuna olla virheellinen.
Tietysti voi. Poliisihan sen sitten voi katsoa vääräksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pyöräilijän tulee aina käyttää pyörätietä, vaikka sellainen olisi kaksisuuntaisena vain ajoradan vasemmalla puolella. Tästä asiasta on netissä virheellistä tietoa polkupyöräilijöidenkin edunvalvontasivuilla. Vain jos on _turvallisempaa_ ajaa ajoradan reunalla tai pientareella, vasemmalla puolella olevaa kaksisuuntaista pyörätietä ei ole pakko käyttää.
Lisäksi polkupyörällä saa tilapäisesti ajaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja siitä ei aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.
Jalankulkijan edellytykset ajoradan reunassa kävelylle ovat huomattavasti lievemmät. Riittää kun jalkakäytävällä tai pientareella ei voi haitatta kävellä.Se on pyöräilijä itse, joka arvioi onko se hänelle turvallisempaa vai ei. Ei kukaan muu pysty hänen puolesta sitä tekemään.
- Anonyymi
^ Lisätään vielä tämä, että lakipykälä ei ota kantaa siihen, kenen kannalta se tulee olla turvallisempaa. Varmasti pääosin pyöräilijän itse kannalta, mutta kenties myös muita syitä voi olla.
"Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. "
Tämä linkki oli hyvä (asiaan liittyvät pykälät koottuna):
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/kysymykset-ja-vastaukset/milloin-voi-pyorailla-ajoradalla/ - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
^ Lisätään vielä tämä, että lakipykälä ei ota kantaa siihen, kenen kannalta se tulee olla turvallisempaa. Varmasti pääosin pyöräilijän itse kannalta, mutta kenties myös muita syitä voi olla.
"Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. "
Tämä linkki oli hyvä (asiaan liittyvät pykälät koottuna):
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/kysymykset-ja-vastaukset/milloin-voi-pyorailla-ajoradalla/Lain henki on, että ajoradan oikeassa reunassa ajamiseen pitää olla hyvä syy, ja se on tässä nimenomaisessa asiayhteydessä liikenteen yleinen turvallisuus, ei pelkästään pyöräilijän oma. Pyöräilijän mukavuus ei vielä ole pätevä syy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
^ Lisätään vielä tämä, että lakipykälä ei ota kantaa siihen, kenen kannalta se tulee olla turvallisempaa. Varmasti pääosin pyöräilijän itse kannalta, mutta kenties myös muita syitä voi olla.
"Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. "
Tämä linkki oli hyvä (asiaan liittyvät pykälät koottuna):
https://www.liikenneturva.fi/liikenteessa/kysymykset-ja-vastaukset/milloin-voi-pyorailla-ajoradalla/Tuo Liikenneturvan linkki on muuten hyvä, koska siinä perustellaan asioita, eikä vain jaella diibadaabaa.
Esim. olen aiemmin tällä pasltalla ihmetellyt, mihin perustuu liikennelain liiteosa. No sehän näkyy perustuvan Liikenneturvan mukaan pykälään 79 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L4P79:
"Määräysmerkillä määrätään tienkäyttäjä toimimaan merkin osoittamalla tavalla.
Määräysmerkkien kuvat sekä niiden tarkoitus ja sijoittaminen esitetään tämän lain liitteessä 3.4." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lain henki on, että ajoradan oikeassa reunassa ajamiseen pitää olla hyvä syy, ja se on tässä nimenomaisessa asiayhteydessä liikenteen yleinen turvallisuus, ei pelkästään pyöräilijän oma. Pyöräilijän mukavuus ei vielä ole pätevä syy.
Ei kai tässä kukaan muu sinun lisäksesi ole mukavuudesta puhunut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai tässä kukaan muu sinun lisäksesi ole mukavuudesta puhunut.
Eihän veronkiertoakaan kutsuta rehellisesti veronkierroksi, vaan verosuunnitteluksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän veronkiertoakaan kutsuta rehellisesti veronkierroksi, vaan verosuunnitteluksi.
Hei, mikään ei liity asiaan enempää kuin just tuo 😀
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lain henki on, että ajoradan oikeassa reunassa ajamiseen pitää olla hyvä syy, ja se on tässä nimenomaisessa asiayhteydessä liikenteen yleinen turvallisuus, ei pelkästään pyöräilijän oma. Pyöräilijän mukavuus ei vielä ole pätevä syy.
Laki ei suoraan ota kantaa kenen turvallisuudesta on kyse. Jos pyöräilijä kokee esim. asian turvallisemmaksi, niin hän toimii sen mukaisesti. Mukavuudesta ei kukaan ole puhunut, sillä turvallisuudesta on puhuttu koko ajan. Pyöräilijän paikka on toki ensisijaisesti pyörätiellä, jos sellainen on. Tätäkään ei ole missään keskusteluissa kumottu tai väitetty vastaan.
Syytä on myös muistaa, että vaikka lainsäädännön tulisi yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan olla kaikille sama, niin tieliikenteessä on katsottu perustelluksi asettaa eri tienkäyttäjille erilaisia velvollisuuksia. Tarkoituksena on kaikkein perustavimpien oikeuksien, ihmisen hengen ja terveyden suojaaminen. Erilaisia velvollisuuksia on asetettu sen mukaan, miten suuren riskin muodostavat toisille tienkäyttäjille.
Ajoneuvon kuljettajilla on siis aina hivenen suurempi vastuu suojaamattomia ihmisiä kohtaan liikenteessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laki ei suoraan ota kantaa kenen turvallisuudesta on kyse. Jos pyöräilijä kokee esim. asian turvallisemmaksi, niin hän toimii sen mukaisesti. Mukavuudesta ei kukaan ole puhunut, sillä turvallisuudesta on puhuttu koko ajan. Pyöräilijän paikka on toki ensisijaisesti pyörätiellä, jos sellainen on. Tätäkään ei ole missään keskusteluissa kumottu tai väitetty vastaan.
Syytä on myös muistaa, että vaikka lainsäädännön tulisi yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan olla kaikille sama, niin tieliikenteessä on katsottu perustelluksi asettaa eri tienkäyttäjille erilaisia velvollisuuksia. Tarkoituksena on kaikkein perustavimpien oikeuksien, ihmisen hengen ja terveyden suojaaminen. Erilaisia velvollisuuksia on asetettu sen mukaan, miten suuren riskin muodostavat toisille tienkäyttäjille.
Ajoneuvon kuljettajilla on siis aina hivenen suurempi vastuu suojaamattomia ihmisiä kohtaan liikenteessä."Mukavuudesta ei kukaan ole puhunut, sillä turvallisuudesta on puhuttu koko ajan. Pyöräilijän paikka on toki ensisijaisesti pyörätiellä, jos sellainen on. Tätäkään ei ole missään keskusteluissa kumottu tai väitetty vastaan."
Otin itse tuon mukavuusnäkökohdan esille, koska minulle on syntynyt varteenotettava epäilys, että ajoradalla pyöräilyn syynä on usein pyöräilijän oma mukavuus eikä niinkään turvallisuus. Jokaisen pyöräilijän tulisi miettiä onko kyse oikeasti turvallisuudesta vai laiskuudesta, ainakin jos ajaa samaa väylää usein. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mukavuudesta ei kukaan ole puhunut, sillä turvallisuudesta on puhuttu koko ajan. Pyöräilijän paikka on toki ensisijaisesti pyörätiellä, jos sellainen on. Tätäkään ei ole missään keskusteluissa kumottu tai väitetty vastaan."
Otin itse tuon mukavuusnäkökohdan esille, koska minulle on syntynyt varteenotettava epäilys, että ajoradalla pyöräilyn syynä on usein pyöräilijän oma mukavuus eikä niinkään turvallisuus. Jokaisen pyöräilijän tulisi miettiä onko kyse oikeasti turvallisuudesta vai laiskuudesta, ainakin jos ajaa samaa väylää usein.Tietysti se on mukavampaa, kun on turvallisempaa. Mutta se turvallisuus tuossa on se pointti, vaikka olet muuta päättänyt ajatella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mukavuudesta ei kukaan ole puhunut, sillä turvallisuudesta on puhuttu koko ajan. Pyöräilijän paikka on toki ensisijaisesti pyörätiellä, jos sellainen on. Tätäkään ei ole missään keskusteluissa kumottu tai väitetty vastaan."
Otin itse tuon mukavuusnäkökohdan esille, koska minulle on syntynyt varteenotettava epäilys, että ajoradalla pyöräilyn syynä on usein pyöräilijän oma mukavuus eikä niinkään turvallisuus. Jokaisen pyöräilijän tulisi miettiä onko kyse oikeasti turvallisuudesta vai laiskuudesta, ainakin jos ajaa samaa väylää usein.Se on silti vain pyöräilijä itse, joka voi sen päätelmän tehdä, että onko se turvallisempaa vai ei ja toimia sen mukaisesti. Kuka suostuu milloinkin noudattamaan lakia ja kuka ei ja kuka ymmärtää lain velvollisuudet ja kuka ei.
Melko suuri osa autoilijoista rikkovat lakia päivittäin ajamalla yli rajoitusnopeuden. Eivät noudata lakia. Asennevammaa kun ei oikein mikään laki voi estää. Maailman paraskaan laki ei merkitse mitään, ellei sitä noudateta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on silti vain pyöräilijä itse, joka voi sen päätelmän tehdä, että onko se turvallisempaa vai ei ja toimia sen mukaisesti. Kuka suostuu milloinkin noudattamaan lakia ja kuka ei ja kuka ymmärtää lain velvollisuudet ja kuka ei.
Melko suuri osa autoilijoista rikkovat lakia päivittäin ajamalla yli rajoitusnopeuden. Eivät noudata lakia. Asennevammaa kun ei oikein mikään laki voi estää. Maailman paraskaan laki ei merkitse mitään, ellei sitä noudateta.Kyllä kyllä. Ohitustilanteessa autoilijan on mahdoton arvioida pyöräilijän päätökseen johtaneita syitä.
Parempi vain luottaa pyöräilijän arviointikykyyn (tai liikennettä tarkkailevan tarkkasilmäisen poliisin).
Autolijan ajotyyli ei edes saa riippua siitä, onko pyöräilijällä legitiimiä ajo-oikeutta ajoradalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä kyllä. Ohitustilanteessa autoilijan on mahdoton arvioida pyöräilijän päätökseen johtaneita syitä.
Parempi vain luottaa pyöräilijän arviointikykyyn (tai liikennettä tarkkailevan tarkkasilmäisen poliisin).
Autolijan ajotyyli ei edes saa riippua siitä, onko pyöräilijällä legitiimiä ajo-oikeutta ajoradalla.Sinänsä on outoa, jos lainsäätäjä edellyttää pyöräilijän lukevan tien toisella puolella olevia liikennemerkkejä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinänsä on outoa, jos lainsäätäjä edellyttää pyöräilijän lukevan tien toisella puolella olevia liikennemerkkejä.
"Sinänsä on outoa, jos lainsäätäjä edellyttää pyöräilijän lukevan tien toisella puolella olevia liikennemerkkejä."
Mitä outoa tuossa on, onhan autoilijankin luettava tie toisella puolella olevia merkkejä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinänsä on outoa, jos lainsäätäjä edellyttää pyöräilijän lukevan tien toisella puolella olevia liikennemerkkejä.
Usein katsotaan esim. risteyksen merkkejä väärästä suunnasta tai sivusta. Arkikielessä käytetyt Kolmio ja Stop -merkit ovat malliltaan sellaiset, että ne tunnistetaan myös väärästä suunnasta. Samoja muotoja ei millään muilla merkeillä olekaan, joten niiden tunnisettavuus on myös ns. vääräst suunnasta.
- Kooysi - - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta nuo sukkahousupyöräilijät eivät ymmärrä että jos on pyörätie, sitä on käytettävä. Tässä alkuviikolla ajelin Länsi-Uudellamaalla aika kapeita teitä. Tien kapeuden vuoksi viereen oli rakennettu kevyen liikenteen väylä ja merkitty yhteiseksi jalkakäytävä-pyörätieksi. Mutta silti noiden sukkahousupyöräilijöiden piti tunkea kapealle ajoradalle jossa oli vieläpä sulkuviivat tuplana. Kumman rikkomuksen autoilija joutuu tuossa tekemään ettei joudu ajamaan pyöräilijän nopeutta, joko ajaa ohi liian läheltä pyöräilijää tai ylittää sulkuviivan.
Ei autoilijan tarvitse tehdä rikkomusta päästäkseen pyöräilijästä ohi tiellä. Riittää, että odottaa hetken laillisen paikan ja mahdollisuuden tuloa. Et siis ohita sulkuviivan kohdalla, jonkun tullessa vastaan etkä näkemän ollessa liian lyhyt.
Kokeile, saatat yllättyä. Autolla voi ajaa pyöräilijän nopeutta, kun oikein kovasti yrittää. Auto myös kiihtyy yleensä huomattavasti pyörää nopeammin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei autoilijan tarvitse tehdä rikkomusta päästäkseen pyöräilijästä ohi tiellä. Riittää, että odottaa hetken laillisen paikan ja mahdollisuuden tuloa. Et siis ohita sulkuviivan kohdalla, jonkun tullessa vastaan etkä näkemän ollessa liian lyhyt.
Kokeile, saatat yllättyä. Autolla voi ajaa pyöräilijän nopeutta, kun oikein kovasti yrittää. Auto myös kiihtyy yleensä huomattavasti pyörää nopeammin.Ei ongelma olekaan autossa, jolla ei pääsisi ohi.
Ongelma on kuljettajassa, joka kiihtyy paljon nopeammin kuin autonsa.
- Anonyymi
tien alussa/välissä pitää olla SE jalankulun/pyörän merkki, että siinä voi mennä. muutoin se on kiellettyä. laki muutui joskus 2010 jälkeen---
- Anonyymi
Ajoradan varrella olevilla kevyen liikenteen väylillä ei useinkaan ole mitään liikennemerkkiä.
- Anonyymi
Alakoululaiset osaavat sentään käyttäytyä muutamaan palstan vakiokommentaattoriin verrattuna.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajoradan varrella olevilla kevyen liikenteen väylillä ei useinkaan ole mitään liikennemerkkiä.
Polkupyörä on ajoneuvo ja niitä koskee pääosin samat liikennesäännöt kuin muita ajoneuvoja.
Pyörätie merkitään aina pyörätien liikennemerkillä!
Eli jokaisen risteyksen jälkeen sekä käännyttäessä oikealle tai vasemmalle tulee olla pyörätien liikennemerkki.
Pyörätien liikennemerkki on sinivalkoinen , jossa on pyörän kuva.
Suomessa sähköpotkulautoihin sovelletaan pyöräilijöiden liikennesääntöjä!
Jalkakäytävä on rakenteellisesti ajoradasta erotettu osa ja se VOIDAAN merkitä jalkakäytävän liikennemerkillä, mutta ellei ole mitään liikennemerkkiä niin se on jalkakäytävä.
Tieliikennelaki tai ajoneuvolaki kertoo edellä mainitut asiat! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Polkupyörä on ajoneuvo ja niitä koskee pääosin samat liikennesäännöt kuin muita ajoneuvoja.
Pyörätie merkitään aina pyörätien liikennemerkillä!
Eli jokaisen risteyksen jälkeen sekä käännyttäessä oikealle tai vasemmalle tulee olla pyörätien liikennemerkki.
Pyörätien liikennemerkki on sinivalkoinen , jossa on pyörän kuva.
Suomessa sähköpotkulautoihin sovelletaan pyöräilijöiden liikennesääntöjä!
Jalkakäytävä on rakenteellisesti ajoradasta erotettu osa ja se VOIDAAN merkitä jalkakäytävän liikennemerkillä, mutta ellei ole mitään liikennemerkkiä niin se on jalkakäytävä.
Tieliikennelaki tai ajoneuvolaki kertoo edellä mainitut asiat!"Jalkakäytävä on rakenteellisesti ajoradasta erotettu osa ja se VOIDAAN merkitä jalkakäytävän liikennemerkillä, mutta ellei ole mitään liikennemerkkiä niin se on jalkakäytävä."
Entä jos väylä on erillinen eikä siinä ole liikennemerkkiä? Se on koko aloittamani ketjun pointti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Polkupyörä on ajoneuvo ja niitä koskee pääosin samat liikennesäännöt kuin muita ajoneuvoja.
Pyörätie merkitään aina pyörätien liikennemerkillä!
Eli jokaisen risteyksen jälkeen sekä käännyttäessä oikealle tai vasemmalle tulee olla pyörätien liikennemerkki.
Pyörätien liikennemerkki on sinivalkoinen , jossa on pyörän kuva.
Suomessa sähköpotkulautoihin sovelletaan pyöräilijöiden liikennesääntöjä!
Jalkakäytävä on rakenteellisesti ajoradasta erotettu osa ja se VOIDAAN merkitä jalkakäytävän liikennemerkillä, mutta ellei ole mitään liikennemerkkiä niin se on jalkakäytävä.
Tieliikennelaki tai ajoneuvolaki kertoo edellä mainitut asiat!Hyvä. Osaat kertoa, miten pyöräväylä merkitään. Osaatko kommentoida jotain myös keskustelun aiheeseen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jalkakäytävä on rakenteellisesti ajoradasta erotettu osa ja se VOIDAAN merkitä jalkakäytävän liikennemerkillä, mutta ellei ole mitään liikennemerkkiä niin se on jalkakäytävä."
Entä jos väylä on erillinen eikä siinä ole liikennemerkkiä? Se on koko aloittamani ketjun pointti.Onko heittää kuvaa tällaisesta esimerkistä? Se kenties selventäisi tilannetta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajoradan varrella olevilla kevyen liikenteen väylillä ei useinkaan ole mitään liikennemerkkiä.
Ei olekaan. Silloin se on kävelytie, eikä sinne saa mennä pyörällä. Silloin ajellaan ajorataa pitkin, kuten muillakin ajoneuvoilla.
- Anonyymi
Mitä tulee itselleni mieleen on ns ulkoilutiet, joita täällä pääkaupunkiseudulla on todella paljon; Keskuspuisto, joen rannat ym. Niitä ei ole yleensä merkitty jalkakäytävän, pyörätien tai yhdistetyn pyörätien liikennemerkillä.
Poikkeuksena on ainakin Helsingissä Laaksosta lähtevät ulkoilutiet, joista osa on merkitty jalkakäytävän liikennemerkillä ja osa pyörätien liikennemerkillä.
Sitten on pikkuteitä, jotka on merkitty moottoriajoneuvolla ajo kielletty liikennemerkillä. Silloin ne on tarkoitettu jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Vaikka polkupyörä on ajoneuvo niin sillä saa ajaa siellä, koska polkupyörä on moottoroimaton ajoneuvo.- Anonyymi
Voiko lähteä sellaisesta olettamuksesta, että jos tie ei ole merkitty millään tavalla ja sille pystyy autolla ajaen tulla, niin se on ajoneuvoliikenteelle salliittu ja tarkoitettu tie?
Laissa kun tarkoitetaan: tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta; - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voiko lähteä sellaisesta olettamuksesta, että jos tie ei ole merkitty millään tavalla ja sille pystyy autolla ajaen tulla, niin se on ajoneuvoliikenteelle salliittu ja tarkoitettu tie?
Laissa kun tarkoitetaan: tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;"Voiko lähteä sellaisesta olettamuksesta, että jos tie ei ole merkitty millään tavalla ja sille pystyy autolla ajaen tulla, niin se on ajoneuvoliikenteelle salliittu ja tarkoitettu tie?"
Toki voidaan olettamuksesta lähteä, mutta koska esimerkiksi minun tilustieni ei ole tarkoitettu yleiselle liikenteelle, niin se ei ole tässä laissa tarkoitettu tie, eikä sillä ole tieliikennelaki voimassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Voiko lähteä sellaisesta olettamuksesta, että jos tie ei ole merkitty millään tavalla ja sille pystyy autolla ajaen tulla, niin se on ajoneuvoliikenteelle salliittu ja tarkoitettu tie?"
Toki voidaan olettamuksesta lähteä, mutta koska esimerkiksi minun tilustieni ei ole tarkoitettu yleiselle liikenteelle, niin se ei ole tässä laissa tarkoitettu tie, eikä sillä ole tieliikennelaki voimassa.Lain sanamuodosta voidaan päätellä, että tie voi olla tieliikennelaissa tarkoitettu tie, vaikkei se olisikaan yleiselle liikenteelle tarkoitettua aluetta. Siis jos sitä vain yleisesti käytetään liikenteeseen ilman että olisit tarkoittanut sitä sellaiseksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Voiko lähteä sellaisesta olettamuksesta, että jos tie ei ole merkitty millään tavalla ja sille pystyy autolla ajaen tulla, niin se on ajoneuvoliikenteelle salliittu ja tarkoitettu tie?"
Toki voidaan olettamuksesta lähteä, mutta koska esimerkiksi minun tilustieni ei ole tarkoitettu yleiselle liikenteelle, niin se ei ole tässä laissa tarkoitettu tie, eikä sillä ole tieliikennelaki voimassa.Yksityisestä tai yleisestä tiestä ei edes ollut mainintaa, vaan tiestä yleensä, eli mikä on tie. Mikä sinun tiluksille vievä väylä sitten on, jos ei ole tie? Onko se pelto, oja vai kenties laituri?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lain sanamuodosta voidaan päätellä, että tie voi olla tieliikennelaissa tarkoitettu tie, vaikkei se olisikaan yleiselle liikenteelle tarkoitettua aluetta. Siis jos sitä vain yleisesti käytetään liikenteeseen ilman että olisit tarkoittanut sitä sellaiseksi.
Juuri näin. Tilustie on tieliikennelain tarkoittama tie, jos sitä ei ole suljettu liikenteeltä selvästi näkyvällä ja toimivalla tavalla. Tieliikennelain määritelmässä on "liikenteelle tarkoitettu tai siihen käytetty" ja tästä ainakin jälkimmäinen toteutuu ilman puomeja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juuri näin. Tilustie on tieliikennelain tarkoittama tie, jos sitä ei ole suljettu liikenteeltä selvästi näkyvällä ja toimivalla tavalla. Tieliikennelain määritelmässä on "liikenteelle tarkoitettu tai siihen käytetty" ja tästä ainakin jälkimmäinen toteutuu ilman puomeja.
Jätit sitten tarkoituksella pari ratkaisevan tärkeää sanaa pois lainauksestasi, tässä koko lainaus; YLEISELLE liikenteelle tarkoitettua taikka YLEISESTI liikenteeseen käytettyä ALUETTA.
Jokainen järkevästi ajatteleva ymmärtää katsomallakin, ettei minun kiinteistöni ole tarkoitetty yleiselle liikenteelle, eikä sitä käytetä yleisesti liikenteeseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jätit sitten tarkoituksella pari ratkaisevan tärkeää sanaa pois lainauksestasi, tässä koko lainaus; YLEISELLE liikenteelle tarkoitettua taikka YLEISESTI liikenteeseen käytettyä ALUETTA.
Jokainen järkevästi ajatteleva ymmärtää katsomallakin, ettei minun kiinteistöni ole tarkoitetty yleiselle liikenteelle, eikä sitä käytetä yleisesti liikenteeseen.Ei sitä mitenkään tiedä, ettei tie ole yleiselle tielle tarkoitettu, ellei sitä merkitä tai ilmoiteta millään tavalla. Tämänkin ymmärtää varmasti jokainen järkevästi ajatteleva. Silti kyseessä on varmasti tie eikä pelto.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Voiko lähteä sellaisesta olettamuksesta, että jos tie ei ole merkitty millään tavalla ja sille pystyy autolla ajaen tulla, niin se on ajoneuvoliikenteelle salliittu ja tarkoitettu tie?"
Toki voidaan olettamuksesta lähteä, mutta koska esimerkiksi minun tilustieni ei ole tarkoitettu yleiselle liikenteelle, niin se ei ole tässä laissa tarkoitettu tie, eikä sillä ole tieliikennelaki voimassa.2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;
Kuten pykälästä voi lukea, niin myös yksityinen tie lasketaan määritelmän mukaan tieksi, olkoonkin että on yksityinen tie. - Anonyymi
Jos puistokäytävä halutaan ehdottomasti ja selkeästi rajata vain jalankulkijoiden käyttöön, se on parasta määrittää tieksi ja osoittaa se ”Jalkakäytävä” liikennemerkillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos puistokäytävä halutaan ehdottomasti ja selkeästi rajata vain jalankulkijoiden käyttöön, se on parasta määrittää tieksi ja osoittaa se ”Jalkakäytävä” liikennemerkillä.
Kaikki lähtee siitä, että mikä on tie. Tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä, jos siinä laissa ei toisin säädetä. Puistot ovat usein virkistysalueita, joiden funktio ei ole liikenteellinen. Niillä kulkevat väylät eivät silloin ole teitä ja puistoissa liikutaan silloin jokaisenoikeudella (jokamiehenoikeudella).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki lähtee siitä, että mikä on tie. Tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä, jos siinä laissa ei toisin säädetä. Puistot ovat usein virkistysalueita, joiden funktio ei ole liikenteellinen. Niillä kulkevat väylät eivät silloin ole teitä ja puistoissa liikutaan silloin jokaisenoikeudella (jokamiehenoikeudella).
Jos puistoalueen luonnetta aletaan tarkemmin tarkastelemaan, niin asemakaava ja maankäyttö- ja rakennuslaki tulevat kenties silloin kysymykseen.
- Anonyymi
Pelkkä jalankulkuliikenne voi myös saada aikaan ”tien” eli alueen, jossa tieliikennelaki on voimassa.
- Anonyymi
Nyt ovat kirjoittajat niin sekaisin tieasioista, ettei enempää voisi olla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nyt ovat kirjoittajat niin sekaisin tieasioista, ettei enempää voisi olla.
Tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä, jos laissa ei toisin säädetä. Tie voi olla yleisesti liikenteeseen käytetty alue. Mikä kaikki onkaan sitten liikennettä. Meinaatko että jalankulku ei ole liikennettä? Kumma että jalankulku ja jalankulkijat määritetään sitten tieliikennelaissa, jos eivät ole liikennettä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä, jos laissa ei toisin säädetä. Tie voi olla yleisesti liikenteeseen käytetty alue. Mikä kaikki onkaan sitten liikennettä. Meinaatko että jalankulku ei ole liikennettä? Kumma että jalankulku ja jalankulkijat määritetään sitten tieliikennelaissa, jos eivät ole liikennettä.
Tyypillisimpiä jalankulun määrittämiä teitä ovat esimerkiksi päiväkotien pihat, joissa on vain jalankulkijoita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tyypillisimpiä jalankulun määrittämiä teitä ovat esimerkiksi päiväkotien pihat, joissa on vain jalankulkijoita.
Myös hoidetut hiihtoladut ovat teitä, koska niillä kulkee pelkästään jalankulkijoita, ja näin ollen tieliikennelaki on noilla voimassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Myös hoidetut hiihtoladut ovat teitä, koska niillä kulkee pelkästään jalankulkijoita, ja näin ollen tieliikennelaki on noilla voimassa.
En usko väitteeseen, että latu olisi tie. Ladusta on asiaa tässä artikkelissa.
https://www.apu.fi/artikkelit/saako-ladulla-kavella-kylla-tai-ei-tasta-se-riippuu
- Anonyymi
Pitäiskö Autoilulle olla myös oma tieliikennemerkki.
Vero euroilla on ajoradan molemmin puolin asfaltoitu noin: 5 sentimetrin kevyentien
käyttäjien ajoväylä. - Anonyymi
Jalkakäytävä voi olla erillinen tie, mutta pitääkö sen olla lähellä ajorataa?
- Anonyymi
Ei tarvitse olla lähellä ajorataa, koska jalkakäytävä voi myös olla oma erillinen tie. Haasteelliseksi voi mennä tulkita, että mikä on milloinkin tie. Puiston läpi kulkevat polut eivät välttämättä ole teitä, eikä siten jalkakäytäviä. Puistot ovat useimmiten kaavoitettu virkistysalueiksi, eikä niiden pääfunktio ole liikenteellinen, vaikka jalankulku liikennettä voi olla paljonkin. TM on muutama vuosi sitten kirjoittanut aiheesta mm. seuraavaa:
Vastaus kysymykseen on siis se, että pelkkä tarpeeksi yleinen jalankulkuliikenne voi tehdä alueesta tien.
Mutta moni paikka jää epäselväksi, esimerkiksi puistojen halki johtavat jalankulkijoiden käyttämät väylät. Jos sellainen tulkitaan maastoksi, siellä saa vapaasti ajaa moottorittomilla ajoneuvoilla. Jos se on tietä, niin se on jalkakäytävää, jossa ei saa ajaa minkäänlaisilla ajoneuvoilla.
Jos puistokäytävä halutaan ehdottomasti ja selkeästi rajata vain jalankulkijoiden käyttöön, se on parasta tulkita tieksi ja osoittaa liikennemerkillä ”Jalkakäytävä”.
- Anonyymi
Helsingissä kannaattaa katsoa asemakaavasta, onko jokin väylä jalkakäytävä vai jokin muu kulkureitti.
- Anonyymi
Jalkakäytävä voi olla ajoradasta rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa taikka kokonaan erillinen tie. Sehän ei kuitenkaan tarkoita että kaikki erilliset tiet olisivat jalkakäytäviä. Monesti erillinen tie on tie.
- Anonyymi
Vastauksesi poikkeaa eräästä edellisestä kommentista. Tuossa joku sanoi edellä Tekniikan Maailmaan perustuen, että jos se on tie, niin se on jalkakäytävä, ellei liikennemerkillä ole muuta osoitettu. Tai sitten tieliikennelaki ei päde enää alueella: paikka on maastoa, eli paikalla voi olla vaikkapa puistokäytävä.
Sinä otit mukaan muun tien. Muu tie on tie, joka ei ole ajorata, pyörätie eikä jalkakäytävä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastauksesi poikkeaa eräästä edellisestä kommentista. Tuossa joku sanoi edellä Tekniikan Maailmaan perustuen, että jos se on tie, niin se on jalkakäytävä, ellei liikennemerkillä ole muuta osoitettu. Tai sitten tieliikennelaki ei päde enää alueella: paikka on maastoa, eli paikalla voi olla vaikkapa puistokäytävä.
Sinä otit mukaan muun tien. Muu tie on tie, joka ei ole ajorata, pyörätie eikä jalkakäytävä.Tarkoitatko tuota, jossa lukee: "Jos puistokäytävä halutaan ehdottomasti ja selkeästi rajata vain jalankulkijoiden käyttöön, se on parasta tulkita tieksi ja osoittaa liikennemerkillä ”Jalkakäytävä”?
Eli se on varmuudella jalkakäytävä, kun se tulkitaan tieksi ja osoittaa liikennemerkillä jalkakäytäväksi. Silloin se on varmuudella jalkakäytävä, kun se on määritelty jalkakäytäväksi ja osoitettu jalankulkijoiden käyttöön. Muuten ei välttämättä sitä ole.
Tieliikennelaissa tarkoitetaan: tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.
Tieliikennelaissa tarkoitetaan: jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.
Tie on tie ja jos se on jalankulkijoille tarkoitettu, niin se on jalkakäytävä. Se on varmuudella jalankulkijoille tarkoitettu, kun se merkitään jalkakäytäväksi liikennemerkillä. Rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa on sitten helpompi hahmottaa jalkakäytäväksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitatko tuota, jossa lukee: "Jos puistokäytävä halutaan ehdottomasti ja selkeästi rajata vain jalankulkijoiden käyttöön, se on parasta tulkita tieksi ja osoittaa liikennemerkillä ”Jalkakäytävä”?
Eli se on varmuudella jalkakäytävä, kun se tulkitaan tieksi ja osoittaa liikennemerkillä jalkakäytäväksi. Silloin se on varmuudella jalkakäytävä, kun se on määritelty jalkakäytäväksi ja osoitettu jalankulkijoiden käyttöön. Muuten ei välttämättä sitä ole.
Tieliikennelaissa tarkoitetaan: tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.
Tieliikennelaissa tarkoitetaan: jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.
Tie on tie ja jos se on jalankulkijoille tarkoitettu, niin se on jalkakäytävä. Se on varmuudella jalankulkijoille tarkoitettu, kun se merkitään jalkakäytäväksi liikennemerkillä. Rakenteellisesti erotettu tai erillinen tien osa on sitten helpompi hahmottaa jalkakäytäväksi."Jalankulkijoille tarkoitettu". Sen vastakohta on "jalankulkijoille ei tarkoitettu", mikä voisi tarkoittaa että jalankulkijat eivät saa kävellä siinä. "Jalankulkijoile tarkoitettu" voisi tarkoittaa, että jalankulkijat saavat kävellä siinä. Sinä tunnut tulkitsevan lausetta kuitenkin että "Jalkakäytäväksi tarkoitettu".
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jalankulkijoille tarkoitettu". Sen vastakohta on "jalankulkijoille ei tarkoitettu", mikä voisi tarkoittaa että jalankulkijat eivät saa kävellä siinä. "Jalankulkijoile tarkoitettu" voisi tarkoittaa, että jalankulkijat saavat kävellä siinä. Sinä tunnut tulkitsevan lausetta kuitenkin että "Jalkakäytäväksi tarkoitettu".
Jalankulkijoille tarkoitettu on jalankulkijoille tarkoitettu. Lainsäätäjä on asian määrittänyt.
Tieliikennelaissa tarkoitetaan: jalkakäytävällä jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.
Jalankulkija saa kulkea myös muunlaisella väylällä. Sekin löytyy tieliikennelaista. Esim. pientareella saa kulkea. Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä.
Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa. Tuossa tapauksessa jalankulkija määrätään "vierailevana tähtenä" käyttämään reunaa.
- Anonyymi
TLL 2 § olevan määrityksen mukaan: Maantie on tie. Katu on tie. Yksityinen tie on tie. Moottorikelkkailureitti on tie. Muu yleiselle liikenteelle tarkoitettu taikka yleisesti liikenteeseen käytetty alue on tie.
Nuo kaikki voivat olla erillisiä teitä. Aloituksen väite, että "Kaikki erilliset tiet ovat siis jalkakäytäviä" ei pidä paikkansa. Jalankulkijoille tarkoitettu erillinen tie on sitten jalkakäytävä.- Anonyymi
Luit hieman huonosti tai sitten irrotit lauseen kontekstista. Aloituksessa sanottiin: ”Kaikki erilliset tiet ovat siis jalkakäytäviä, ellei liikennemerkeillä toista osoiteta. Tosin niiden pitää olla tarkoitetut jalankulkijoille.”
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luit hieman huonosti tai sitten irrotit lauseen kontekstista. Aloituksessa sanottiin: ”Kaikki erilliset tiet ovat siis jalkakäytäviä, ellei liikennemerkeillä toista osoiteta. Tosin niiden pitää olla tarkoitetut jalankulkijoille.”
Noin on päässyt käymään.
- Anonyymi
Kommentoija 29.4. klo 10:20 on ihan oikeassa.
Voi olla kysymys tiestä, joka on tarkoitettu ajoneuvoille, ja voi olla hyvin samanlainen tie, joka onkin tarkoitettu jalankulkijoille. Jälkimmäinen on jalkakäytävä.
Kulkureitin tarkoitus ei aina ole selvä. Liikennemerkeistä saa osviittaa, esim. jos tielle on pystytetty pysäköintikieltomerkki, se viittaa siihen, että se on ajoneuvoille tarkoitettu tie.
Liikennemerkki 'jalkakäytävä' ratkaisee toki asian selvästi. Jokaisella jalkakäytävällä niitä ei kuitenkaan ole, vaikka kulkureitti olisi selvästi tarkoitettu jalankulkuun. Jalkakäytävällä ei silloinkaan saa pyöräillä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kommentoija 29.4. klo 10:20 on ihan oikeassa.
Voi olla kysymys tiestä, joka on tarkoitettu ajoneuvoille, ja voi olla hyvin samanlainen tie, joka onkin tarkoitettu jalankulkijoille. Jälkimmäinen on jalkakäytävä.
Kulkureitin tarkoitus ei aina ole selvä. Liikennemerkeistä saa osviittaa, esim. jos tielle on pystytetty pysäköintikieltomerkki, se viittaa siihen, että se on ajoneuvoille tarkoitettu tie.
Liikennemerkki 'jalkakäytävä' ratkaisee toki asian selvästi. Jokaisella jalkakäytävällä niitä ei kuitenkaan ole, vaikka kulkureitti olisi selvästi tarkoitettu jalankulkuun. Jalkakäytävällä ei silloinkaan saa pyöräillä.Helsingin kaupungin karttasivulla pystyy valitsemaan aineistoksi puistokäytävät. Niillä saavat ajaa pyöräilijät ja kävellä jalankulkijat, mutta niitä ei ole tarkoitettu jalankulkijoille eikä pyöräilijöille, eikä niitä ole varustettu liikennemerkillä. Puistokäytävää voi olla vaikeaa erottaa erillisestä jalkakäytävästä. OpenStreetMap-yhteisö tulkitsee, että jos tie on erillinen, se ei ilman jalkakäytävän liikennemerkkiä voi olla pelkästään jalankulkijoille tarkoitettu. Eri asia jos väylä on ajoradan vieressä. Laki on tulkinnanvarainen ja jonkun sitä pitää jotenkin tulkita.
Sitten on sellaisia teitä, joissa on moottoriajoneuvoilla ajo kielletty -liikennemerkki. En tiedä kenelle ne on tarkoitettu vai ovatko oikein kenellekään tarkoitettuja. Ovatko ne ajoratoja? Ajorata on lain mukaan tarkoitettu ajoneuvoliikenteelle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Helsingin kaupungin karttasivulla pystyy valitsemaan aineistoksi puistokäytävät. Niillä saavat ajaa pyöräilijät ja kävellä jalankulkijat, mutta niitä ei ole tarkoitettu jalankulkijoille eikä pyöräilijöille, eikä niitä ole varustettu liikennemerkillä. Puistokäytävää voi olla vaikeaa erottaa erillisestä jalkakäytävästä. OpenStreetMap-yhteisö tulkitsee, että jos tie on erillinen, se ei ilman jalkakäytävän liikennemerkkiä voi olla pelkästään jalankulkijoille tarkoitettu. Eri asia jos väylä on ajoradan vieressä. Laki on tulkinnanvarainen ja jonkun sitä pitää jotenkin tulkita.
Sitten on sellaisia teitä, joissa on moottoriajoneuvoilla ajo kielletty -liikennemerkki. En tiedä kenelle ne on tarkoitettu vai ovatko oikein kenellekään tarkoitettuja. Ovatko ne ajoratoja? Ajorata on lain mukaan tarkoitettu ajoneuvoliikenteelle.Niin jotkut kulkureitit on tarkoitettu sekä jalankulkuun että pyöräilijöillekin, mutta eivät ole varsinaisesti jalkakäytäviä eikä pyöräteitä tai niiden yhdistelmiä.
Oheisessa kuvassa on tällainen "puistokäytävä", jolla on liikennemerkillä sallittu tontille ajaminen ja huoltoajo. Muutoin sillä saa jalankulkea ja pyöräillä. Se on jonkinlainen hybridiväylä.
https://maps.app.goo.gl/ZeVvmo5J2ZaHc7uy5 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin jotkut kulkureitit on tarkoitettu sekä jalankulkuun että pyöräilijöillekin, mutta eivät ole varsinaisesti jalkakäytäviä eikä pyöräteitä tai niiden yhdistelmiä.
Oheisessa kuvassa on tällainen "puistokäytävä", jolla on liikennemerkillä sallittu tontille ajaminen ja huoltoajo. Muutoin sillä saa jalankulkea ja pyöräillä. Se on jonkinlainen hybridiväylä.
https://maps.app.goo.gl/ZeVvmo5J2ZaHc7uy5Ei tuo mikään hybridiväylä ole. Tuon merkkiyhdistelmän käyttöön on yksinkertainen syy.
Vielä ainakin 1980-luvulla rakennettiin pyörätieverkostoja joiden varrelle jäi kiinteistöjä, joille liikenne ohjattiin pyörätien kautta käyttäen lisäkilpeä "tonteille ajo sallittu".
Joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla tuli määräys, ettei pyörätiellä saa ajaa muulla ajoneuvolla. Tällöin ei tainnut jäädä muuta keinoa päästä tonteille kuin pätkäistä pyörätien alkuun tie, jolla on moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty, mutta tonteille ajo tai huoltoajo sallittu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin jotkut kulkureitit on tarkoitettu sekä jalankulkuun että pyöräilijöillekin, mutta eivät ole varsinaisesti jalkakäytäviä eikä pyöräteitä tai niiden yhdistelmiä.
Oheisessa kuvassa on tällainen "puistokäytävä", jolla on liikennemerkillä sallittu tontille ajaminen ja huoltoajo. Muutoin sillä saa jalankulkea ja pyöräillä. Se on jonkinlainen hybridiväylä.
https://maps.app.goo.gl/ZeVvmo5J2ZaHc7uy5Tässä on toinen esimerkkikuva, joka on ollut vastaavanlaisen keskustelun aiheena aiemmin.
https://maps.app.goo.gl/A5KvWaAR57jX14SB8
Kohtaan johtaa pyöräilyn salliva väylä ( https://maps.app.goo.gl/AVdj15vc2scUsgKb6 ) mutta väylä haarautuu sillan toisella puolella, eikä näitä väyliä ole millään tavalla merkitty pyörätieksi, eikä jalkakäytäväksi. Kyse on siis puistoalueesta ja siellä olevissa viitoissa näkyy jalankulkijan kuvan lisäksi myös polkupyörän kuva. Noilla poluilla saa siis pyöräillä.
https://i.postimg.cc/fRJ5YJG1/viitat-pyoran-kuva.jpg
Tieliikennelaki ei määrittele alueen luonnetta, vaan se määrittelee sen, miksi alue lasketaan alueen luonteen perusteella. Jos alue ei ole yleiselle liikenteelle tarkoitettu eikä yleisesti liikenteeseen käytetty alue, niin se ei ole silloin tie, eikä siellä päde tieliikennelaki eikä tieliikennelain liikennemerkit. Puiston pääfunktio ei ole liikenteellinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä on toinen esimerkkikuva, joka on ollut vastaavanlaisen keskustelun aiheena aiemmin.
https://maps.app.goo.gl/A5KvWaAR57jX14SB8
Kohtaan johtaa pyöräilyn salliva väylä ( https://maps.app.goo.gl/AVdj15vc2scUsgKb6 ) mutta väylä haarautuu sillan toisella puolella, eikä näitä väyliä ole millään tavalla merkitty pyörätieksi, eikä jalkakäytäväksi. Kyse on siis puistoalueesta ja siellä olevissa viitoissa näkyy jalankulkijan kuvan lisäksi myös polkupyörän kuva. Noilla poluilla saa siis pyöräillä.
https://i.postimg.cc/fRJ5YJG1/viitat-pyoran-kuva.jpg
Tieliikennelaki ei määrittele alueen luonnetta, vaan se määrittelee sen, miksi alue lasketaan alueen luonteen perusteella. Jos alue ei ole yleiselle liikenteelle tarkoitettu eikä yleisesti liikenteeseen käytetty alue, niin se ei ole silloin tie, eikä siellä päde tieliikennelaki eikä tieliikennelain liikennemerkit. Puiston pääfunktio ei ole liikenteellinen.Kuvan alue on yleiseen liikenteeseen käytettyä aluetta, ja siellä pätee tieliikennelaki. Kuvan kulkureiteillä saa pyöräillä ja jalankulkeminen on myös sallittua. Tietenkin siellä on myös aluetta, jolla ei kuulu esim. pyöräillä.
Puistomaisuus ei yleisesti ottaen vaikuta siihen, onko jokin alue liikenteeseen tarkoitettua tai käytettyä aluetta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä on toinen esimerkkikuva, joka on ollut vastaavanlaisen keskustelun aiheena aiemmin.
https://maps.app.goo.gl/A5KvWaAR57jX14SB8
Kohtaan johtaa pyöräilyn salliva väylä ( https://maps.app.goo.gl/AVdj15vc2scUsgKb6 ) mutta väylä haarautuu sillan toisella puolella, eikä näitä väyliä ole millään tavalla merkitty pyörätieksi, eikä jalkakäytäväksi. Kyse on siis puistoalueesta ja siellä olevissa viitoissa näkyy jalankulkijan kuvan lisäksi myös polkupyörän kuva. Noilla poluilla saa siis pyöräillä.
https://i.postimg.cc/fRJ5YJG1/viitat-pyoran-kuva.jpg
Tieliikennelaki ei määrittele alueen luonnetta, vaan se määrittelee sen, miksi alue lasketaan alueen luonteen perusteella. Jos alue ei ole yleiselle liikenteelle tarkoitettu eikä yleisesti liikenteeseen käytetty alue, niin se ei ole silloin tie, eikä siellä päde tieliikennelaki eikä tieliikennelain liikennemerkit. Puiston pääfunktio ei ole liikenteellinen.Penis.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuvan alue on yleiseen liikenteeseen käytettyä aluetta, ja siellä pätee tieliikennelaki. Kuvan kulkureiteillä saa pyöräillä ja jalankulkeminen on myös sallittua. Tietenkin siellä on myös aluetta, jolla ei kuulu esim. pyöräillä.
Puistomaisuus ei yleisesti ottaen vaikuta siihen, onko jokin alue liikenteeseen tarkoitettua tai käytettyä aluetta.Alueen kaavoitus vaikuttaa siihen, että kyseessä on puisto ja puistossa pätee jokaisenoikeus (jokamiehenoikeus). Pyöräillä saa myös puistokäytävillä. Erikseen kaavamerkitty puistoalue on nimenomaisesti ensisijaisesti virkistys-/viheralue. Alla on infoa aiheesta Helsingin osalta.
"Missä saan pyöräillä kaupunkialueella? Voinko pyöräillä luonnossa?
- Kaupunkialue -
Saat pyöräillä joko pyörätiellä, pyöräkaistalla tai ajoradalla. Pyörällä voit ajaa myös pyöräkadulla, pihakadulla ja kävelykadulla. Jalkakäytävät ovat jalankulkijoiden aluetta, ja siellä saavat pyöräillä vain alle 12-vuotiaat.
Katso pyöräilijän liikennesäännöt Pyöräliiton sivuilta.
- Luonto ja viheralueet -
Saat pyöräillä myös kaupungin ulkoilureiteillä ja puistokäytävillä.
Pyöräily luonnossa on sallittu samalla tavalla kuin jalkaisinkin liikkuminen. Liikkumisen takaavat jokaisenoikeudet. Muista, että et saa esimerkiksi muokata maastoa tai vahingoittaa puita luonnossa liikkuessasi.
Helsingin luonnonsuojelualueilla on omat ohjeet ja rajoitukset, joilla suojellaan alueiden kasvillisuutta ja eläimiä. Useimmilla luonnonsuojelualueilla pyöräily on sallittua vain merkityillä poluilla. Joillakin alueilla pyöräily on kokonaan kielletty. Katso Helsingin luonnonsuojelualueita koskevat ohjeet pyöräilyyn Pysy polulla -sivulta. Neuvoja luonnossa pyöräilyyn löydät myös Suomen Ladun sivuilta Maastopyöräily"
Lähde: https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/pyoraily/pyorareitit - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä on toinen esimerkkikuva, joka on ollut vastaavanlaisen keskustelun aiheena aiemmin.
https://maps.app.goo.gl/A5KvWaAR57jX14SB8
Kohtaan johtaa pyöräilyn salliva väylä ( https://maps.app.goo.gl/AVdj15vc2scUsgKb6 ) mutta väylä haarautuu sillan toisella puolella, eikä näitä väyliä ole millään tavalla merkitty pyörätieksi, eikä jalkakäytäväksi. Kyse on siis puistoalueesta ja siellä olevissa viitoissa näkyy jalankulkijan kuvan lisäksi myös polkupyörän kuva. Noilla poluilla saa siis pyöräillä.
https://i.postimg.cc/fRJ5YJG1/viitat-pyoran-kuva.jpg
Tieliikennelaki ei määrittele alueen luonnetta, vaan se määrittelee sen, miksi alue lasketaan alueen luonteen perusteella. Jos alue ei ole yleiselle liikenteelle tarkoitettu eikä yleisesti liikenteeseen käytetty alue, niin se ei ole silloin tie, eikä siellä päde tieliikennelaki eikä tieliikennelain liikennemerkit. Puiston pääfunktio ei ole liikenteellinen.Tässä sama kohta Helsingin kaupungin karttapalvelusta. Laitoin näkymäksi ”puistokäytävät”. Kartalla keltaruskeat väylät ovat puistokäytäviä. Tuo kuvasi kohta on tämän kartan sillan vasemmalla puolella, jossa näkyy vain puistokäytäviä. Sillalla ja sillan oikealla puolella on liikennemerkillä merkitty kevyen liikenteen väylä.
https://kartta.hel.fi/link/0b9gWL5
Ihan aina ei voi kaupungin omaankaan karttapalveluun luottaa, silä kartalla saattaa näkyä puistokäytävä, mutta tositilanteessa alueella on kuitenkin liikennemerkistä päätellen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Liikennemerkki on luonnollisesti ratkaiseva. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä sama kohta Helsingin kaupungin karttapalvelusta. Laitoin näkymäksi ”puistokäytävät”. Kartalla keltaruskeat väylät ovat puistokäytäviä. Tuo kuvasi kohta on tämän kartan sillan vasemmalla puolella, jossa näkyy vain puistokäytäviä. Sillalla ja sillan oikealla puolella on liikennemerkillä merkitty kevyen liikenteen väylä.
https://kartta.hel.fi/link/0b9gWL5
Ihan aina ei voi kaupungin omaankaan karttapalveluun luottaa, silä kartalla saattaa näkyä puistokäytävä, mutta tositilanteessa alueella on kuitenkin liikennemerkistä päätellen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Liikennemerkki on luonnollisesti ratkaiseva.Kuten voimme todeta, niin kyseessä on puistoksi kaavoitettu alue (Verkatehtaanpuisto), joka ei ole yleiselle liikenteelle tarkoitettu alue.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuten voimme todeta, niin kyseessä on puistoksi kaavoitettu alue (Verkatehtaanpuisto), joka ei ole yleiselle liikenteelle tarkoitettu alue.
Kartassa kaikki kulkureitit, joita siihen on merkitty oranssilla värillä ovat tieliikennelain mukaisia yleisesti liikenteeseen käytettyjä alueita, ja niillä pätee tieliikennelaki.
Kartan alue on puistoa, ja siellä on toki alueita, joilla ei tieliikennelakia sovelleta. Puisto ei kuitenkaan millään tavalla kumoa tieliikennelakia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kartassa kaikki kulkureitit, joita siihen on merkitty oranssilla värillä ovat tieliikennelain mukaisia yleisesti liikenteeseen käytettyjä alueita, ja niillä pätee tieliikennelaki.
Kartan alue on puistoa, ja siellä on toki alueita, joilla ei tieliikennelakia sovelleta. Puisto ei kuitenkaan millään tavalla kumoa tieliikennelakia.Väärin kuvittelet. Puisto kumoaa tieliikennelain velvoitteet, koska puisto ei ole
maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Puiston funktio ei ole liikenteellinen, kuten ei ole metsän eikä pellonkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Väärin kuvittelet. Puisto kumoaa tieliikennelain velvoitteet, koska puisto ei ole
maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Puiston funktio ei ole liikenteellinen, kuten ei ole metsän eikä pellonkaan.Tieliikennelain mukaan kaikki yleiseen liikenteeseen tarkoitetut tai käytety alueet ovat tiealueita. Niissä sovelletaan tieliikkenelakia. Näin on myös puistossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieliikennelain mukaan kaikki yleiseen liikenteeseen tarkoitetut tai käytety alueet ovat tiealueita. Niissä sovelletaan tieliikkenelakia. Näin on myös puistossa.
Kyllä, mutta kaikki alueet eivät kuitenkaan ole yleiselle liikenteelle tarkoitettuja taikka yleisesti liikenteeseen käytettyjä alueita. Puisto ei ole sellainen. Sitten kun alue on yleiselle liikenteelle tarkoitettu taikka yleisesti liikenteeseen käytetty alue, niin sitten se on tie, aivan kuten toteat. Puisto ei sellainen alue ole, vaan on kaavoitettu puistoksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä, mutta kaikki alueet eivät kuitenkaan ole yleiselle liikenteelle tarkoitettuja taikka yleisesti liikenteeseen käytettyjä alueita. Puisto ei ole sellainen. Sitten kun alue on yleiselle liikenteelle tarkoitettu taikka yleisesti liikenteeseen käytetty alue, niin sitten se on tie, aivan kuten toteat. Puisto ei sellainen alue ole, vaan on kaavoitettu puistoksi.
Helsingin Sibeliuksenpuisto on kaavoitettu puistoksi, mutta siellä on silti myös tieliikennelain alaisia teitä. Mechelininkatu kulkee nimittäin keskellä Sibeliuksenpuistoa.
https://kartta.hel.fi/link/0babrko - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Helsingin Sibeliuksenpuisto on kaavoitettu puistoksi, mutta siellä on silti myös tieliikennelain alaisia teitä. Mechelininkatu kulkee nimittäin keskellä Sibeliuksenpuistoa.
https://kartta.hel.fi/link/0babrkoMechelininkatu ei ole puistokäytävä. Se, että liikenteelle tarkoitettu katu halkaisee puiston, on eri asia. Itse puisto ei silti ole liikenteelle tarkoitettu, eikä sen funktio ole liikenteellinen. Myös aiemmassa esimerkissä sillan oikealla puolella, on vähän vastaavanlainen tilanne havaittavissa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mechelininkatu ei ole puistokäytävä. Se, että liikenteelle tarkoitettu katu halkaisee puiston, on eri asia. Itse puisto ei silti ole liikenteelle tarkoitettu, eikä sen funktio ole liikenteellinen. Myös aiemmassa esimerkissä sillan oikealla puolella, on vähän vastaavanlainen tilanne havaittavissa.
Mutta eikö puistossa voi kulkea myös muu liikenteelle tarkoitettu tie kuin ajorata? Itse puisto ei olisi liikenteelle tarkoitettu, mutta siellä saattaa kulkea teitä jotka eivät ole puistokäytäviä. Nämä tiet olisivat sitten tieliikennelain alaisia. Helsingin keskuspuistossa on kartan mukaan puistokäytäviä https://kartta.hel.fi/link/0babNx8 , mutta samojen teiden kohdalla saattaa olla yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän liikennemerkki ( https://maps.app.goo.gl/61y1MTQJEvjrgeSy6 ja https://maps.app.goo.gl/6Efi5s8yqpVCWvWs7 ).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta eikö puistossa voi kulkea myös muu liikenteelle tarkoitettu tie kuin ajorata? Itse puisto ei olisi liikenteelle tarkoitettu, mutta siellä saattaa kulkea teitä jotka eivät ole puistokäytäviä. Nämä tiet olisivat sitten tieliikennelain alaisia. Helsingin keskuspuistossa on kartan mukaan puistokäytäviä https://kartta.hel.fi/link/0babNx8 , mutta samojen teiden kohdalla saattaa olla yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän liikennemerkki ( https://maps.app.goo.gl/61y1MTQJEvjrgeSy6 ja https://maps.app.goo.gl/6Efi5s8yqpVCWvWs7 ).
En osaa sanoa noiden osalta, että onko tilanne mikä. Kaupungin suuntaan kannattaa asiassa kääntyä. Tienpitäjän tulisi olla tarkkana asioiden kanssa. Ei olisi ensimmäinen kerta, että liikennemerkkien kanssa jotenkin epäonnistutaan. Voihan joku esim. viedä stop merkin metsäpolulle tai pellolla olevalle ajouralle, mutta se ei siellä velvoita yhtään mihinkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä, mutta kaikki alueet eivät kuitenkaan ole yleiselle liikenteelle tarkoitettuja taikka yleisesti liikenteeseen käytettyjä alueita. Puisto ei ole sellainen. Sitten kun alue on yleiselle liikenteelle tarkoitettu taikka yleisesti liikenteeseen käytetty alue, niin sitten se on tie, aivan kuten toteat. Puisto ei sellainen alue ole, vaan on kaavoitettu puistoksi.
Puistossa olevat jalankulkuun ja pyöräilyyn käytetyt kulkureitit ovat tieliikennelain mukaisia tiealueita. Ei tästä ole mitään epäselvyyttä ja korkeimman oikeuden vakiintunut oikeuskäytäntö tukee samaa käsitystä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta eikö puistossa voi kulkea myös muu liikenteelle tarkoitettu tie kuin ajorata? Itse puisto ei olisi liikenteelle tarkoitettu, mutta siellä saattaa kulkea teitä jotka eivät ole puistokäytäviä. Nämä tiet olisivat sitten tieliikennelain alaisia. Helsingin keskuspuistossa on kartan mukaan puistokäytäviä https://kartta.hel.fi/link/0babNx8 , mutta samojen teiden kohdalla saattaa olla yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän liikennemerkki ( https://maps.app.goo.gl/61y1MTQJEvjrgeSy6 ja https://maps.app.goo.gl/6Efi5s8yqpVCWvWs7 ).
Tuli tuosta vielä mieleen, että onhan sellainen liikennemerkki, kuin "Umpitie" mutta sehän on periaatteessa valhe, mikäli väylä jatkuu eteenpäin kevyenliikenteen väylänä, joka on erillinen tie. Ajorata päättyy kyllä, mutta tie jatkuu. Se on vain ajoradan ajoneuvoille silloin "umpikuja" eli päättyvä tie, mutta tie jatkuu kevyelle liikenteelle. Asiat eivät liikenteessä ole aina niin suoraviivaisia, kun voisi toivoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puistossa olevat jalankulkuun ja pyöräilyyn käytetyt kulkureitit ovat tieliikennelain mukaisia tiealueita. Ei tästä ole mitään epäselvyyttä ja korkeimman oikeuden vakiintunut oikeuskäytäntö tukee samaa käsitystä.
Jos osoitat korkeimman oikeuden ratkaisun asian suhteen, niin voimme sitten kaikki katsoa sitä. Faktat kehiin, jos sellaista löytyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuli tuosta vielä mieleen, että onhan sellainen liikennemerkki, kuin "Umpitie" mutta sehän on periaatteessa valhe, mikäli väylä jatkuu eteenpäin kevyenliikenteen väylänä, joka on erillinen tie. Ajorata päättyy kyllä, mutta tie jatkuu. Se on vain ajoradan ajoneuvoille silloin "umpikuja" eli päättyvä tie, mutta tie jatkuu kevyelle liikenteelle. Asiat eivät liikenteessä ole aina niin suoraviivaisia, kun voisi toivoa.
On lainsäätäjä varautunut tuohonkin umpitie-mahdollisuuteen, ja vahvistanut liikennemerkin F24.3, jota käytetään tilanteessa, jossa polkupyöräilijälle on läpiajomahdollisuus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On lainsäätäjä varautunut tuohonkin umpitie-mahdollisuuteen, ja vahvistanut liikennemerkin F24.3, jota käytetään tilanteessa, jossa polkupyöräilijälle on läpiajomahdollisuus.
On kyllä, mutta aina ei ole kyseinen liikennemerkki käytössä, vaikka voisi käyttää. Kuten aiemmin todettiin, niin aina ei mene putkeen liikennemerkkien pystytys.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On kyllä, mutta aina ei ole kyseinen liikennemerkki käytössä, vaikka voisi käyttää. Kuten aiemmin todettiin, niin aina ei mene putkeen liikennemerkkien pystytys.
No, tuo on sinun väitteesi, kun et tuota merkkiä ilmeisesti huomannut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No, tuo on sinun väitteesi, kun et tuota merkkiä ilmeisesti huomannut.
Puuttuvaa merkkiä on vaikea huomata. Tässä on vain yksi esimerkki, jossa on käytetty F24.1 Umpitie liikennemerkkiä, eikä F24.3 versiota.
https://maps.app.goo.gl/uYBM3ULFwCymXHim7 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puuttuvaa merkkiä on vaikea huomata. Tässä on vain yksi esimerkki, jossa on käytetty F24.1 Umpitie liikennemerkkiä, eikä F24.3 versiota.
https://maps.app.goo.gl/uYBM3ULFwCymXHim7Tuo merkintä on uuden tieliikennelain mukaan oikein 1.6.2030 asti. Vanhassa tieliikenneasetuksessa ei ollut tuota F24.3-merkkiä vastaavaa ollenkaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo merkintä on uuden tieliikennelain mukaan oikein 1.6.2030 asti. Vanhassa tieliikenneasetuksessa ei ollut tuota F24.3-merkkiä vastaavaa ollenkaan.
Kenties on oikein, mutta tie jatkuu silti siitä eteenpäin kun tie päättyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kenties on oikein, mutta tie jatkuu silti siitä eteenpäin kun tie päättyy.
Totta, yhdistetty pyörätie ja jalkakäyvä alkaa kun katu päättyy
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, yhdistetty pyörätie ja jalkakäyvä alkaa kun katu päättyy
Umpitie liikennemerkin nimen tilalla umpikatu tai katu päättyy, olisi kenties ollut parempi ratkaisu?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Umpitie liikennemerkin nimen tilalla umpikatu tai katu päättyy, olisi kenties ollut parempi ratkaisu?
Mitä sitä turhaan muuttamaan, kun sen kanssa on ainakin yli 40 vuotta eletty.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sitä turhaan muuttamaan, kun sen kanssa on ainakin yli 40 vuotta eletty.
Muutosta ei ole vaadittu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muutosta ei ole vaadittu.
Muutosta ei ole kukaan vaatinutkaan.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod337084- 386514
- 293564
- 453110
- 342764
- 162522
- 372198
- 162086
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons481967- 341820