Iloinen yllätys - juoksu sujuu

Moro.
11. tammikuuta lähdin vähän kokeilemaan. Edellinen lenkki joskus kesäkuussa viime vuonna. Sitten enempi oleilin liikkumatta. Tosin laitoin ruokavalion kuntoon ja painoa lähti 12 kiloa. 187/75 nykyään. Parhaina juoksuaikoin painoin vuosikaudet jotain 72.5kg.
Niin kymmenen päivään sitten lähdin ensin kävelemään tuollaisen vajaan kympin lenkin. Seuraavana päivänä hölkkäsin, ja sitä seuraavana, jne. Ottihan se vähän lihaksiin ja alaselkään ja väsykin tuli. Mutta hölkkäilin kuitenkin tuota tasaista lenkkiä sellaiseen vähän alle tuntiin.
Eilen (lauantaina) välipäivä ja söin kunnolla ja vaan olin. Tänään lähdin sitten hieman pidemmälle kun oli niin hyvä ilmakin. Juoksin 20km päivällä ja ei mitään kummempaa. Mahtava olo, kun se on tuolla selkäytimessä. Niitä harvoja juttuja mitä osaan.
Tätä pitää jatkaa ja suosittelen lämpimästi muillekin.

Mulla on taustaa tuolta viime vuosituhannen puolelta, jolloin keräsin ämpärillisen mitaleita ja puoli kaappia pokaleita. 50 maratonia, paras 2.45 ja rapiat silloin nuorena. Yleensä kuitenkin alle kolmen tunnin meni aina.

Vammojen vuoksi se jäi parikymmentä vuotta sitten. Tulikoura leikkasi ja korjasi paskaksi menneen akillesjänteen. Kuntoutus kesti kauan ja kun pystyin siirryin pyöräilyyn. Aattelin että olkoon ja hommasin kotiin spinningpyörän. Sitä aina välillä poljin, mutta ei ollut mitään suunnitelmaa.

Nyt taisi purra juoksu/hölkkäkärpänen. Veet niistä ajoista, oon jo yli 66v ukko, mutta upeeta huomata, että vielä pystyy ja kykenee!