Muut kuvittelevat yleensä suruaikaa lyhyemmäksi, mitä se todellisuudessa on.
Surun jakaminen on helpompaa sellaisen kanssa, jolla on oma kokemus
menetyksestä. Surun vaikein vaihe voi tulla vasta vuoden kahdenkin päästä.
Suru on muussa kuin ulkoisessa. Se on matka mielen eri kerroksiin.
Suru vie surevaa omia teitään, kun jokin on peruuttamattomasti päättynyt.
On vain olemassa, vaikkei tiedä miksi. Suru on paitsi tuskaa myös yksinäisyyden
ääripiste. Elämän ehdot eivät ole muutettavissa ja jokaisella on oma kohtalonsa.
(Martti Lindqvistin ajatuksia mukaellen)
Surua voi ymmärtää vain toinen saman kokenut
Anonyymi-ap
38
805
Vastaukset
- Anonyymi
Niin. Paljon puhutaan menetyksestä ja surraan läheisen menetystä, josta ei oikein selviydytä.
Minäpä kerron asian toisen puolen. Sain syöpädiagnoosin. Ystävä siihen alkoi suremaan: "Menetän sinutkin." Koira häneltä oli jo kuollut.
Minä näin asian niin, että hän menettää (vain) ystävän, mutta minä menetän koko elämän.
Kuten näkyy, en kuitenkaan kuollut syöpään, ainakaan vielä. Ystävä sen sijaan on jo kuollut, ei ollut iso menetys.- Anonyymi
Ei entinen ystäväsi pahaa tarkoittanut sanomisellaan.
- Anonyymi
Jokaisella on näkökulmansa. Jokainen ei kuitenkaan kaikkia näkökulmia
huomaa. - Anonyymi
Läheisensä menettäneeltä ei kuulu odottaa mitään. Hän taistelee omaa
taisteluaan, jossa häntä kuuluu tukea.- Anonyymi
Niinpä! Mutta miten suhtaudut henkilöön, joka on menettämässä koko oman elämänsä eli kaiken?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä! Mutta miten suhtaudut henkilöön, joka on menettämässä koko oman elämänsä eli kaiken?
Siis kuollut. Miten tuohon enää voisi suhtautua? Viisainta on jatkaa omaa elämää parhaalla tavalla.
- Anonyymi
Muistan silloin nuotårena leskenä että ajattelin surenko yksinäisyyttä vai sitä, sitä että hän ei saanut koskaan nähdä lastensa kasvan . En halunnut mitenkään sääliä itseäni , siksi olo pakko tehdä itselleen selville mitä surin . Sekin auttaa kun on rehellinen itselleen.
- Anonyymi
Sen ymmärtää vain toinen saman kokenut kuinka vaikeaa on kestää se,
että se mitä kaikkein eniten haluaisi on viety pois.- Anonyymi
Ikuisiksi ajoiksi pois. Itseltänikin alkaa toivon kipinä sammua. Elämä tuntuu yhdentekevältä,
kun ei ole kenen kanssa jakaa ajatuksensa ja sydämensä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ikuisiksi ajoiksi pois. Itseltänikin alkaa toivon kipinä sammua. Elämä tuntuu yhdentekevältä,
kun ei ole kenen kanssa jakaa ajatuksensa ja sydämensä.Juuri niin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ikuisiksi ajoiksi pois. Itseltänikin alkaa toivon kipinä sammua. Elämä tuntuu yhdentekevältä,
kun ei ole kenen kanssa jakaa ajatuksensa ja sydämensä.Maailma on täynnä ihmisiä! Muita sureviakin. Sen kun valitset, kenen kanssa jaat ajatuksesi ja elämäsi. Älä juutu yhteen ihmiseen, jota ei enää ole. Muita on tulvimalla, kun vain teet tilaa. Edes yhdelle.
Anna poisnukkuneen olla rauhassa!
- Anonyymi
Kylä se näin o!
Nyt kun täällä ukkospilven aikana varpaitansa katselen, vaaleiksi varpaat ovat muuttuneet.
Kylä ne snuullakin viä valkenevat.- Anonyymi
Jos kyseenalaistat toisten totuuden, menetät oman totuutesi. Osa 2
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18392690/jos-kyseenalaistat-toisten-totuuden-menetat-oman-totuutesi--osa-2
Epäsymmetrinen dialektiikka on ollut olemassa aina. Mitä tämä tieto on? Se on tietoa siitä, millä tavoin henkisyys on tiedettä.
Mikä on teknologian merkitys? Jotta tämä tieto voitaisiin muotoilla, oli käytävä läpi toisenlainen logiikka. Koska tässä maailmassa, jossa elämme, ihmiset tuntevat periaatteessa vain kahdenlaista logiikkaa: se on muodollinen logiikka tai muodollis-matemaattinen logiikka, joka kuvaa kuolleita rakenteita. Se on dialektista logiikkaa, joka kuvaa luontoa sen binäärisessä tilassa, kaksinaisuuden tilassa, jossa vastakohdat kumoavat toisensa ja ruokkivat toisiaan, ne muodostavat vaihtelun kudoksen.
Itse asiassa logiikkaa on monenlaista, mutta ne kaikki sopivat enemmän tai vähemmän joko dialektiseen paradigmaan tai se on muodollis-loginen paradigma. Pointtina on se, että mikään näistä logiikoista ei kuvaa, ei anna tieteellistä perustaa hengelliselle maailmankuvalle, koska dialektinen logiikka kuvaa muuttuvuuden aluetta, mikä tarkoittaa, että se ei kuvaa ikuisuuden aluetta, se ei kuvaa tietoisuutta. Lisäksi tietoisuus määritellään aineen funktiona, jonkinlaisena aineen tuottamana.
- Anonyymi
Olen surun murtama. Nyt tiedän vähän paremmin miten läheisensä
menettäneeseen ihmiseen tulisi suhtautua.
Olen oppinut siitä miten minuun suhtaudutaan.
Vain saman kokenut voi ymmärtää.- Anonyymi
Mutta onko kahden eri ihmisen kokemus (samasta asiasta) sittenkään koskaan sama? Ei ole!
- Anonyymi
Jokainen yrittää lohduttaa omalla tavallaan. Surun itse kokenut tietää
parhaiten miltä se tuntuu ja mitä sanoa.- Anonyymi
Mutta silloinkaan ei tiedä, mitä toinen tuntee ja kokee. Toisen kokemus voi olla ja useimmiten onkin erilaista kuin oma kokemus. Jokaisella on oma kokemus ja vain se.
Mutta myötätuntoa voi silti osoittaa!
- Anonyymi
On vain olemassa, vaikkei tiedä miksi. Joka päivä itken.
Eräs tyyppi kysyi kysyi ihmetellen:
Itketkö sinä v i e l ä ?
Rakkaimman ihmiseni kuolemasta oli kulunut viisi kuukautta.
Niinkö pian ihmiset luulevat, että pystyy olemaan "niinkuin ei mitään" ?- Anonyymi
Kuka odottaa, että pitäisi olla "niin kuin ei mitään"?
Ei sellaista kukaan odota, mutta 5-6 kuukaudessa on yleensä enimmät itkut itketty, vaikka silloin tällöin vielä voivat silmät kostua kyynelistä ja ääni vapista, kun edesmenneen kuolemasta tulee puhe.
Noo, meitä on moneksi. On niitä, jotka vuosi puolison kuolemasta sanovat, ettei kyyneltäkään ole vuotanut. Ja on niitä, jotka viisi vuotta koiran kuolemasta eivät vielä itkemättä pysty koirasta puhumaan.
- Anonyymi
Meitä on moneksi. Jos ei ole surua kokenut ei voi ymmärtää miten
se repii sydämen rinnasta. - Anonyymi
Surun viisi vaihetta.
Googlatkaa- Anonyymi
Ei suru ole mikään viiden vaiheen kurssi, jonka suorittaa. Se on erilainen jokaisella.
- Anonyymi
Itse olen surrut kolme vuotta. Milloin sureminen loppuu... tuskin koskaan. Mutta haalistuu ja laimenee se kyllä.
Ärsyttää kanssaihmisten kutsut kylään, tansseihin tai konserttiin. Tai vihjailut siitä, oletko jo löytänyt uuden.
Työ pitää minut koossa. Ilman olisin raunio.
Jokainen aamu on kuitenkin valoisampi kuin edellinen. Pimeydestäkin voi nousta...
Leski 64 v- Anonyymi
Kun vaimoni kuoli 2004 niin etsin määritelmää suruajalle, ei löytynyt.
Sitten siihen uuteen kumppaniin, onko se suruajasta pois?
Minä käyn uuden kumppanin kanssa vaimoni haudalla kuten myös kumppanini miehen haudalla.
Me kumpikin tehtiin surutyöta vaikka seurusteltiin.
- Anonyymi
Olisit onnellinen kanssaihmisten kutsuista tanssiaisiin ym. Minulla ne kutsut ovat ehkä 1 -2 vuodessa, olen nyt ollut 3 vuotta Totaali yh. Ja suru se ei ole todellakaan menossa minnekään, pikkusen olen saanut siltä hengähdystaukoa välillä, olen itkenyt vähemmän, siis ikävä ja kaipaus on kokoajan läsnä. Olen joutunut opettelemaan elämää surun kanssa ja helppoa se ei ole ollut, eikä se koskaan lopu suru, ikävä ja kaipaus rakasta kohtaan kannan sitä lopun elämääni mukana.
- Anonyymi
Ikävä tuntuu ylitsepääsemättömältä. Jos yhden päivän pääsee vähän
helpommalla seuraava on ahdistavampi, suru vyöryy aaltona päälle,
ei sitä pysty estämään. Suru ja kaipaus on aina läsnä. Se on hirvittävä tuskan tunne.
Toivotan kaikille voimia surussa. En tiedä mistä itse saisin niitä.
- Anonyymi
Niin, mitä suurempi rakkaus sitä syvempi on kipu kun rakkaansa menettää. Itse myös kovasti töitä asian kanssa olen tehnyt, onneksi siihen myös ammatillista apua saanut. Ilman em olisin jo varmaan kuihtunut pois.
- Anonyymi
Minä toivon kuihtuvani pois mahdollisimman pian. Surun ikuista tuskaa on
vaikea kestää. Minulla on ns. patologinen suru, pitkittynyt suru. - Anonyymi
Minä en tiedä mistä apua saisin. Olen henkisestikin niin loppu, etten jaksa
hakea. Olen myös arka ottamaan mihinkään yhteyttä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä en tiedä mistä apua saisin. Olen henkisestikin niin loppu, etten jaksa
hakea. Olen myös arka ottamaan mihinkään yhteyttä.Vähän sama minulla. Olen arka menemään minnekään vertaistukiryhmiin. Olen niin yksin. Mieheni oli minulle koko elämä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vähän sama minulla. Olen arka menemään minnekään vertaistukiryhmiin. Olen niin yksin. Mieheni oli minulle koko elämä.
Otan osaa suruusi. Voin samaistua sinuun. Yksinäisyys ja suru, kun on menettänyt kaikkein rakkaimman ja tärkeimmän ihmisensä on hirveää, kestämätöntä, toivotonta
ja lohdutonta.
Ei tiedä miten selviytyisi. Aamulla ei halua avata silmiään, kun tietää että taas
on edessä tuskainen päivä ja ylitsepääsemätön kaipaus, jota ei liennytä mikään.
Toivon kuolevani, tätä surun tuskaa ei muu helpottaisi.
Ei minustakaan ole ottamaan yhteyttä mihinkään, koska en edes oikein usko,
että mikään tilannetta muuttaisi. Ei se kaipaustani ja suruani vähentäisi.
Puhuminen jonkun kanssa ehkä helpottaisi siksi aikaa.
Murheen massa painaa sydäntäni. Itken joka päivä. Minunkin mieheni oli
minulle kaikki kaikessa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Otan osaa suruusi. Voin samaistua sinuun. Yksinäisyys ja suru, kun on menettänyt kaikkein rakkaimman ja tärkeimmän ihmisensä on hirveää, kestämätöntä, toivotonta
ja lohdutonta.
Ei tiedä miten selviytyisi. Aamulla ei halua avata silmiään, kun tietää että taas
on edessä tuskainen päivä ja ylitsepääsemätön kaipaus, jota ei liennytä mikään.
Toivon kuolevani, tätä surun tuskaa ei muu helpottaisi.
Ei minustakaan ole ottamaan yhteyttä mihinkään, koska en edes oikein usko,
että mikään tilannetta muuttaisi. Ei se kaipaustani ja suruani vähentäisi.
Puhuminen jonkun kanssa ehkä helpottaisi siksi aikaa.
Murheen massa painaa sydäntäni. Itken joka päivä. Minunkin mieheni oli
minulle kaikki kaikessa.Mikään ei todellakaan tilannettasi muuta itsestään. Vain sinä itse voit muuttaa tilanteesi. Vain sinä itse voit tehdä elämästäsi hyvän lopettamalla roikkumisen surussa ja menneessä. Mennyttä et voi muuttaa, kuolemaa et voi peruuttaa, mutta tulevaisuudestasi voit tehdä niin hyvän kuin ikinä haluat.
Jos jatkat "elämää" kuolleen kanssa, olet itsekin kuollut joka päivä jo "eläessäsi". Herää! Ota oma elämäsi omiin käsiisi! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Otan osaa suruusi. Voin samaistua sinuun. Yksinäisyys ja suru, kun on menettänyt kaikkein rakkaimman ja tärkeimmän ihmisensä on hirveää, kestämätöntä, toivotonta
ja lohdutonta.
Ei tiedä miten selviytyisi. Aamulla ei halua avata silmiään, kun tietää että taas
on edessä tuskainen päivä ja ylitsepääsemätön kaipaus, jota ei liennytä mikään.
Toivon kuolevani, tätä surun tuskaa ei muu helpottaisi.
Ei minustakaan ole ottamaan yhteyttä mihinkään, koska en edes oikein usko,
että mikään tilannetta muuttaisi. Ei se kaipaustani ja suruani vähentäisi.
Puhuminen jonkun kanssa ehkä helpottaisi siksi aikaa.
Murheen massa painaa sydäntäni. Itken joka päivä. Minunkin mieheni oli
minulle kaikki kaikessa.Ymmärrän sinua ja otan osaa kaikkien suruun. Koen itse, ettei elämälläni ole enää
mitään merkitystä eikä tarkoitusta. Onneksi olen poistuvaa ikäluokkaa.
Pääsen tästä tuskasta piakkoin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ymmärrän sinua ja otan osaa kaikkien suruun. Koen itse, ettei elämälläni ole enää
mitään merkitystä eikä tarkoitusta. Onneksi olen poistuvaa ikäluokkaa.
Pääsen tästä tuskasta piakkoin.Tunnen samoin ja olen myös jo eläkeläinen, että toivon tuskani loppuvan pian
ja äkkiä ilman kitumista.
- Anonyymi
Ei surua tarvitse ymmärtää!
- Anonyymi
Saman kokenut voi ymmärtää toista ihmistä. Se on suuri lohtu.
- Anonyymi
Ikävöinti on tuskaa.
- Anonyymi
Monet tuntuvat olettavan, että olen läheisen kuoleman jälkeen samanlainen kuin ennen. Kyllä tämä on ollut niin rankka kokemus, että en enää ole aivan samanlainen. Esimerkiksi ennen vältin "konmarittamasta" elämästäni pois rasittavia ihmissuhteita, mutta nykyään on pakko, koska en yksinkertaisesti jaksa enää sietää tiettyjä ihmisiä. Seksiä ehdottelevat miehet ovat melkein pahinta, ennen en piitannut ehdotuksista mutta nyt ne suututtavat.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2533432
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih253394No nyt! Linda Lampenius jakoi sensuellin kuvan itsestä - "Olematon mekko" saa hieraisemaan silmiä...
Linda Lampenius täyttää tänään 55 vuotta. Eipä uskoisi kuvan perusteella. Onnea, onnea, onnea pop-artistille ja huippuvi281994Mites teillä keskustelut soljuu?
Oli tossa mun aloittamassa ketjussa eilen illalla aikamoinen show. Mutta toisaalta ainahan mä oon valitellut kun täällä2701686Pystyt sille toiselle
Kertomaan ne salaisetkin asiat. Olette läheisiä. En tiedä kerrottu minusta. Tuskin kerrot. Puhutko sanaakaan. Toisaalta81399Shokki! Marko Paanaselle ei riitä 100 000 euron budjetti - Vaatii kesken remontin näin paljon lisää!
Hupsista, noinkos siinä sitten kävi, budjetti ei pitänytkään…! Eikä taida olla ihan eka kerta, näitähän sattuu... Onko141396Venäjän rikollisen sodan juurisyyt
Koska edellinen ketju Venäjän rikollisen sodan juurisyistä oli niin suosittu, että se tuli pikaisesti täyteen eikä sitä3861231Annen grillin nousu ja konkka..
Olipa se nopea grilli bisnes..Voi voi sentään mitäs nyt tilalle?501149Huominen haastattelu
Huomenna 27.02 Torstaina. OLLI. SAHIMÄKI Järviradiossa haastateltavana kello 12:00 👏👏281007Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens731005