Muistutetaanpa taas pyöräiljöitä

Jep. TLL pyörätie liikennemerkki: "Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta."

Anonyymi kirjoitti:

Jep. TLL pyörätie liikennemerkki: "Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta."

Tämä on ihan helppoa. Jos on pyörätie, ajetaan sen oikeaa laitaa. Jos ei ole, ajetaan ajoradalla. Taas sen oikeaa reunaa tai piennarta, jos se käy haitatta.

Ongelmia tähän tulee vasta kun samalla väylällä alkaa liikkua muita. Siis autoilijoita tai kävelijöitä. Silloin pyöräilijän on käytettävä järkeään ja valittava paikkansa sääntöjen ja tilanteen antamilla ehdoilla.

Kenenkään päälle ei saa ajaa. Jalankulkijan paikka on tiellä tai yhdistetyllä jalkakäytävä-pyörätiellä "sen reunassa". Tämän vuoksi jalan liikkuvien etenemistä on vaikea ennustaa ja sen pitäisi pitää pyöräilijät valppaina koko ajan. Jalankulkijoiden suuntaa ei voi ohjata esim. liikennemerkeillä siten kuin ajoneuvolla kulkevia voi.

Yritetään kaikki mahtua sinne pyöräteille. Ja opetellaan käyttämään jarruja tarvittaessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on ihan helppoa. Jos on pyörätie, ajetaan sen oikeaa laitaa. Jos ei ole, ajetaan ajoradalla. Taas sen oikeaa reunaa tai piennarta, jos se käy haitatta.

Ongelmia tähän tulee vasta kun samalla väylällä alkaa liikkua muita. Siis autoilijoita tai kävelijöitä. Silloin pyöräilijän on käytettävä järkeään ja valittava paikkansa sääntöjen ja tilanteen antamilla ehdoilla.

Kenenkään päälle ei saa ajaa. Jalankulkijan paikka on tiellä tai yhdistetyllä jalkakäytävä-pyörätiellä "sen reunassa". Tämän vuoksi jalan liikkuvien etenemistä on vaikea ennustaa ja sen pitäisi pitää pyöräilijät valppaina koko ajan. Jalankulkijoiden suuntaa ei voi ohjata esim. liikennemerkeillä siten kuin ajoneuvolla kulkevia voi.

Yritetään kaikki mahtua sinne pyöräteille. Ja opetellaan käyttämään jarruja tarvittaessa.

Lue lisää

Tuo Vaseliinimies osaa puhua välillä myös asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä on ihan helppoa. Jos on pyörätie, ajetaan sen oikeaa laitaa. Jos ei ole, ajetaan ajoradalla. Taas sen oikeaa reunaa tai piennarta, jos se käy haitatta.

Ongelmia tähän tulee vasta kun samalla väylällä alkaa liikkua muita. Siis autoilijoita tai kävelijöitä. Silloin pyöräilijän on käytettävä järkeään ja valittava paikkansa sääntöjen ja tilanteen antamilla ehdoilla.

Kenenkään päälle ei saa ajaa. Jalankulkijan paikka on tiellä tai yhdistetyllä jalkakäytävä-pyörätiellä "sen reunassa". Tämän vuoksi jalan liikkuvien etenemistä on vaikea ennustaa ja sen pitäisi pitää pyöräilijät valppaina koko ajan. Jalankulkijoiden suuntaa ei voi ohjata esim. liikennemerkeillä siten kuin ajoneuvolla kulkevia voi.

Yritetään kaikki mahtua sinne pyöräteille. Ja opetellaan käyttämään jarruja tarvittaessa.

Lue lisää

Kun pyörätie on yksisuuntainen, niin laki määrää ryhmittymään vasemaan reunaan vasemmalle kääntymistä varten. Kuten jo moneen otteeseen on todettu, niin pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tieliikennelaissa säädetään ajoradalla ajamisesta.

Pyöräkaistalla ei pitäisi tulla ketään vastaan. Pyöräkaista kulkee ajoradalla omana kaistana ja on aina yksisuuntainen siihen samaan suuntaan, johon ajoradan liikenne kulkee.

Kuva pyöräkaistasta.

https://i.postimg.cc/qMyDPzRZ/pyorakaista.jpg

Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (D6)

Merkillä osoitetaan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä D4 ja D5 säädetään.


Jalkakäytävä (D4)

Merkillä osoitetaan jalkakäytävä, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan.

Merkki sijoitetaan jalkakäytävän oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti merkki voidaan sijoittaa yksinomaan jalkakäytävän vasemmalle puolelle.


Pyörätie (D5)

Merkillä osoitetaan pyörätie, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. Mopolla ajo pyörätiellä on sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä "Sallittu mopoille". Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä H23.2 tai H9.1. Jos kaksisuuntainen pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Pyörätiellä ajettaessa on noudatettava, mitä tässä laissa säädetään ajoradalla ajamisesta.

Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä polkupyörällä pyöräillään oikeassa reunassa, kuten myös erillisellä pyörätiellä toimitaan. Tämä asia lienee selvä tieliikennelain määrityksistä, kuten ylempänä todetaan.

Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan tulee kuitenkin kulkea reunassa, koska lainsäätäjät ovat niin lain perusteluihin kirjanneet, että siinä toimintaa samoin kuin pyörätiellä. Asia ei täysin aukottomasti selvä tieliikennelaista, vaan pitää katsoa lain perustamisdokumenttia, että mitä on tarkoitettu. Perusongelma on siis se, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylätyyppiä ei ole määritelty tarpeeksi tarkasti tieliikennelakiin.

Anonyymi kirjoitti:

Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä polkupyörällä pyöräillään oikeassa reunassa, kuten myös erillisellä pyörätiellä toimitaan. Tämä asia lienee selvä tieliikennelain määrityksistä, kuten ylempänä todetaan.

Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijan tulee kuitenkin kulkea reunassa, koska lainsäätäjät ovat niin lain perusteluihin kirjanneet, että siinä toimintaa samoin kuin pyörätiellä. Asia ei täysin aukottomasti selvä tieliikennelaista, vaan pitää katsoa lain perustamisdokumenttia, että mitä on tarkoitettu. Perusongelma on siis se, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylätyyppiä ei ole määritelty tarpeeksi tarkasti tieliikennelakiin.

Lue lisää

Ensisijaisen oikeuslähteen eli lain sanamuoto on kuitenkin selvästi ristiriidassa toissijaisen oikeusähteen kanssa, jolloin toissijaista ei saa laintulkinnnssa noudattaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ensisijaisen oikeuslähteen eli lain sanamuoto on kuitenkin selvästi ristiriidassa toissijaisen oikeusähteen kanssa, jolloin toissijaista ei saa laintulkinnnssa noudattaa.

Lue lisää

Tuo on mielenkiintoinen näkökanta, mutta onko näkökanta oikea, niin se on eri asia. Oikeusasteet kuitenkin katsovat hallituksen esityksestä, että mitä on tarkoitettu, eli katsovat sieltä tulkintaohjeita.

Anonyymi kirjoitti:

Ensisijaisen oikeuslähteen eli lain sanamuoto on kuitenkin selvästi ristiriidassa toissijaisen oikeusähteen kanssa, jolloin toissijaista ei saa laintulkinnnssa noudattaa.

Lue lisää

Kannattaa tutustua tähän faktaan.

"Lainsäädännön lisäksi tärkeitä oikeuslähteitä ovat lainsäätäjän tarkoitus ja kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytäntö.

Lainsäätäjän tarkoitus käy parhaiten esille lain valmisteluasiakirjoista, kuten komiteanmietinnöistä, työryhmäraporteista, hallituksen esityksistä ja eduskunnan valiokuntamietinnöistä. Oikeuskäytännön asema oikeuslähteenä perustuu ajatukseen siitä, että aiempaa ratkaisukäytäntöä vastaava tapaus ratkaistaan samalla tavalla. Oikeuskäytännön osalta eniten painoarvoa on ylimpien tuomioistuinten, eli korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden, ratkaisukäytännöllä.

Oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa ja tulkinnassa on mahdollista hyödyntää myös muita oikeuslähteitä. Näiden oikeuslähteiden joukko on dynaamisempi ja painoarvo tilannekohtainen. Muita oikeuslähteitä ovat esimerkiksi tietyllä alalla vakiintuneet tavat ja menettelyt, oikeuskirjallisuus, oikeusvertailevat argumentit sekä käytännölliset, eettiset ja moraaliset argumentit."

Lähde: eduskunta.fi

Anonyymi kirjoitti:

Ensisijaisen oikeuslähteen eli lain sanamuoto on kuitenkin selvästi ristiriidassa toissijaisen oikeusähteen kanssa, jolloin toissijaista ei saa laintulkinnnssa noudattaa.

Lue lisää

"Ensisijaisen oikeuslähteen eli lain sanamuoto on kuitenkin selvästi ristiriidassa toissijaisen oikeusähteen kanssa, jolloin toissijaista ei saa laintulkinnnssa noudattaa."

Olipa tuossa kauhea valhe, mitään ristiriitaa ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

"Ensisijaisen oikeuslähteen eli lain sanamuoto on kuitenkin selvästi ristiriidassa toissijaisen oikeusähteen kanssa, jolloin toissijaista ei saa laintulkinnnssa noudattaa."

Olipa tuossa kauhea valhe, mitään ristiriitaa ei ole.

Lue lisää

Kyllä on ristiriita. Valmiin tieliikennelain mukaan näin:

- Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.

Tuo velvoite on siis, jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole. Yhdistetylle väylälle on yhdistetty sekä pyörätie, että jalkakäytävä. Jalkakäytävä siis on. Hallituksen esityksessä taas kirjoitetaan asian suhteen mm. seuraavaa:

- Suomessa on paljon yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä. Velvollisuudella käyttää pyörätien reunaa ei edelleenkään estettäisi sitä, että esimerkiksi pariskunta voisi kävellä käsi kädessä pyörätiellä. Reunassa on mahdollista kävellä rinnakkain. Jos väylällä on paljon jalankulkua, suunnittelun ja rakentamisen pääsääntö on, että väylät pitää erotella toisistaan.

Hallituksen esityksen mukaan reunassa kävelemisen velvoite mainitaan yhdistetyn väylän osalta, mutta valmiin lain määrityksen osalta asia on eri.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä on ristiriita. Valmiin tieliikennelain mukaan näin:

- Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa.

Tuo velvoite on siis, jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole. Yhdistetylle väylälle on yhdistetty sekä pyörätie, että jalkakäytävä. Jalkakäytävä siis on. Hallituksen esityksessä taas kirjoitetaan asian suhteen mm. seuraavaa:

- Suomessa on paljon yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä. Velvollisuudella käyttää pyörätien reunaa ei edelleenkään estettäisi sitä, että esimerkiksi pariskunta voisi kävellä käsi kädessä pyörätiellä. Reunassa on mahdollista kävellä rinnakkain. Jos väylällä on paljon jalankulkua, suunnittelun ja rakentamisen pääsääntö on, että väylät pitää erotella toisistaan.

Hallituksen esityksen mukaan reunassa kävelemisen velvoite mainitaan yhdistetyn väylän osalta, mutta valmiin lain määrityksen osalta asia on eri.

Lue lisää

Sinä olet ainoa, jolle on olemassa ristiriita, ei muille.

Kaikki älylliset ymmärtävät, että järjestys on

1) jalkakäytävä
2) piennar
3) reuna

Vain typerys kuvittelisi, että yhdistetyllä väylää voisi olla kuin pellossa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä olet ainoa, jolle on olemassa ristiriita, ei muille.

Kaikki älylliset ymmärtävät, että järjestys on

1) jalkakäytävä
2) piennar
3) reuna

Vain typerys kuvittelisi, että yhdistetyllä väylää voisi olla kuin pellossa.

Lue lisää

Meitä on täällä useampi, jotka ovat huomanneet, ettei hallituksen esityksen teksti ole realisoitunut itse lakiin. Laista ei löydy tällä hetkellä mitään määräystä miten jalankulkijan tulisi sijoittautua jalkakäytävällä. Tieliikennelain 13 § 2 momentti koskee sanamuodon perusteella vain erikoistapauksia eli tilannetta jossa jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä.

https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729#chp_3__sec_13__heading

Lakiteksti on ensisijainen oikeuslähde. Lain sanamuoto on tässä kohdassa varsin selkeä, ja se poikkeaa hallituksen esityksestä. Toissijaista oikeuslähteeseen ei voi turvautua jos se on ristiriidassa lakitekstin kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Meitä on täällä useampi, jotka ovat huomanneet, ettei hallituksen esityksen teksti ole realisoitunut itse lakiin. Laista ei löydy tällä hetkellä mitään määräystä miten jalankulkijan tulisi sijoittautua jalkakäytävällä. Tieliikennelain 13 § 2 momentti koskee sanamuodon perusteella vain erikoistapauksia eli tilannetta jossa jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä.

https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729#chp_3__sec_13__heading

Lakiteksti on ensisijainen oikeuslähde. Lain sanamuoto on tässä kohdassa varsin selkeä, ja se poikkeaa hallituksen esityksestä. Toissijaista oikeuslähteeseen ei voi turvautua jos se on ristiriidassa lakitekstin kanssa.

Lue lisää

Ei ole useita, vaan ainoastaann sinä.

Ei ole mitään ristiriitaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä olet ainoa, jolle on olemassa ristiriita, ei muille.

Kaikki älylliset ymmärtävät, että järjestys on

1) jalkakäytävä
2) piennar
3) reuna

Vain typerys kuvittelisi, että yhdistetyllä väylää voisi olla kuin pellossa.

Lue lisää

Yleensä jos piennar on, jalkakäytävää ei ole, mutta lain nykyisen sanamuodon perusteella jalankulkija saa valita jommankumman, jos molemmat ovat saatavilla. Pyöräilijä taas pääsääntöisesti ei saa käyttää piennarta, jos samaan suuntaan menee pyörätie.

Anonyymi kirjoitti:

Yleensä jos piennar on, jalkakäytävää ei ole, mutta lain nykyisen sanamuodon perusteella jalankulkija saa valita jommankumman, jos molemmat ovat saatavilla. Pyöräilijä taas pääsääntöisesti ei saa käyttää piennarta, jos samaan suuntaan menee pyörätie.

Lue lisää

Ihan silkkaa saivartelua.

Jalkakäytävä.
Piennar.
Reuna.

Laki kertoo järjestyksen samoin kuin ihmisen järki. Jokaisen jalankulijan pitäisi osata turvata oma hyvinvointinsa, eikä se ole keskellä yhtään mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Meitä on täällä useampi, jotka ovat huomanneet, ettei hallituksen esityksen teksti ole realisoitunut itse lakiin. Laista ei löydy tällä hetkellä mitään määräystä miten jalankulkijan tulisi sijoittautua jalkakäytävällä. Tieliikennelain 13 § 2 momentti koskee sanamuodon perusteella vain erikoistapauksia eli tilannetta jossa jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä.

https://finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/729#chp_3__sec_13__heading

Lakiteksti on ensisijainen oikeuslähde. Lain sanamuoto on tässä kohdassa varsin selkeä, ja se poikkeaa hallituksen esityksestä. Toissijaista oikeuslähteeseen ei voi turvautua jos se on ristiriidassa lakitekstin kanssa.

Lue lisää

"Lainsäädännön lisäksi tärkeitä oikeuslähteitä ovat lainsäätäjän tarkoitus ja kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytäntö.

Lainsäätäjän tarkoitus käy parhaiten esille lain valmisteluasiakirjoista, kuten komiteanmietinnöistä, työryhmäraporteista, hallituksen esityksistä ja eduskunnan valiokuntamietinnöistä. Oikeuskäytännön asema oikeuslähteenä perustuu ajatukseen siitä, että aiempaa ratkaisukäytäntöä vastaava tapaus ratkaistaan samalla tavalla. Oikeuskäytännön osalta eniten painoarvoa on ylimpien tuomioistuinten, eli korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden, ratkaisukäytännöllä."

Tuon faktan mukaan voi turvautua toissijaiseen oikeuslähteeseen tarkoituksien ja tulkintojen suhteen.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan silkkaa saivartelua.

Jalkakäytävä.
Piennar.
Reuna.

Laki kertoo järjestyksen samoin kuin ihmisen järki. Jokaisen jalankulijan pitäisi osata turvata oma hyvinvointinsa, eikä se ole keskellä yhtään mitään.

Lue lisää

Laki nimenomaan kertoo. Jalkakäytävällä ei esim. saa pyöräillä, paitsi alle 12-vuotias, jos siitä ei koidu kohtuutonta haittaa jalankululle. Kyse ei ole tuossa muutenkaan ole järjestyksestä, vaan siitä, ettei hallituksen esityksen teksti ole toteutunut/realisoitunut itse lakiin.

Anonyymi kirjoitti:

Laki nimenomaan kertoo. Jalkakäytävällä ei esim. saa pyöräillä, paitsi alle 12-vuotias, jos siitä ei koidu kohtuutonta haittaa jalankululle. Kyse ei ole tuossa muutenkaan ole järjestyksestä, vaan siitä, ettei hallituksen esityksen teksti ole toteutunut/realisoitunut itse lakiin.

Lue lisää

Sä olet kuin savolainen kalakukko.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa tutustua tähän faktaan.

"Lainsäädännön lisäksi tärkeitä oikeuslähteitä ovat lainsäätäjän tarkoitus ja kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytäntö.

Lainsäätäjän tarkoitus käy parhaiten esille lain valmisteluasiakirjoista, kuten komiteanmietinnöistä, työryhmäraporteista, hallituksen esityksistä ja eduskunnan valiokuntamietinnöistä. Oikeuskäytännön asema oikeuslähteenä perustuu ajatukseen siitä, että aiempaa ratkaisukäytäntöä vastaava tapaus ratkaistaan samalla tavalla. Oikeuskäytännön osalta eniten painoarvoa on ylimpien tuomioistuinten, eli korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden, ratkaisukäytännöllä.

Oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa ja tulkinnassa on mahdollista hyödyntää myös muita oikeuslähteitä. Näiden oikeuslähteiden joukko on dynaamisempi ja painoarvo tilannekohtainen. Muita oikeuslähteitä ovat esimerkiksi tietyllä alalla vakiintuneet tavat ja menettelyt, oikeuskirjallisuus, oikeusvertailevat argumentit sekä käytännölliset, eettiset ja moraaliset argumentit."

Lähde: eduskunta.fi

Lue lisää

Kannattaa tutustua myös oikeustieteen normi­ristiriitoihin.

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:normiristiriita/laajempi_kuvaus

1. Lex supederogat legi inferiori (= ylempirior laki/normi syrjäyttää alemman lain/normin)
2. Lex posterior derogat legi priori (= myöhempi laki/normi syrjäyttää aikaisemman lain/normin)
3. Lex specialis derogat legi generali (= erityislaki/-normi syrjäyttää yleislain/ normin).

Hallituksen esitys on toissijainen oikeuslähde, lakiteksti ensisijainen.

Jos on selkeästi normi­ristiriitaa (eikä kyse ole tulkinnasta), perustuslaki syrjäyttää lain, laki puoles­taan asetuksen ja muut toissijaiset oikeuslähteet.

Tieliikenne­laissa on selvästi sanottu, ettei TLL 13.2 § koske jalkakäytäviä. Lain liikenne­merkki­liitteen mukaan yhdiste­tyllä pyörä­tiellä ja jalka­käytävällä on sekä pyörätie että jalka­käy­tävä.

Täällä keskuste­luissa on tosin kaivettu jostain esiin sellainen tie­hal­linnon tien­rakentamis­ohje, että yhdistetty jalka­käytävä ja pyörätie olisi ensi­sijaisesti pyörätie. Tätä on tulkittu täällä siten, että yhdiste­tyllä väylällä ei olisi ollenkaan jalka­käytä­vää tai vain ”vähän”.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa tutustua myös oikeustieteen normi­ristiriitoihin.

https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:normiristiriita/laajempi_kuvaus

1. Lex supederogat legi inferiori (= ylempirior laki/normi syrjäyttää alemman lain/normin)
2. Lex posterior derogat legi priori (= myöhempi laki/normi syrjäyttää aikaisemman lain/normin)
3. Lex specialis derogat legi generali (= erityislaki/-normi syrjäyttää yleislain/ normin).

Hallituksen esitys on toissijainen oikeuslähde, lakiteksti ensisijainen.

Jos on selkeästi normi­ristiriitaa (eikä kyse ole tulkinnasta), perustuslaki syrjäyttää lain, laki puoles­taan asetuksen ja muut toissijaiset oikeuslähteet.

Tieliikenne­laissa on selvästi sanottu, ettei TLL 13.2 § koske jalkakäytäviä. Lain liikenne­merkki­liitteen mukaan yhdiste­tyllä pyörä­tiellä ja jalka­käytävällä on sekä pyörätie että jalka­käy­tävä.

Täällä keskuste­luissa on tosin kaivettu jostain esiin sellainen tie­hal­linnon tien­rakentamis­ohje, että yhdistetty jalka­käytävä ja pyörätie olisi ensi­sijaisesti pyörätie. Tätä on tulkittu täällä siten, että yhdiste­tyllä väylällä ei olisi ollenkaan jalka­käytä­vää tai vain ”vähän”.

Lue lisää

Hyvä informaatio. Kiitos tästä. Haasteellista on tämä, kun lainsäätäjän tarkoitus ei ole konkretisoitunut valmiiseen lakiin. Kyse on selkeästi ristiriidasta.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä informaatio. Kiitos tästä. Haasteellista on tämä, kun lainsäätäjän tarkoitus ei ole konkretisoitunut valmiiseen lakiin. Kyse on selkeästi ristiriidasta.

Miksi vastaat itsellesi?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi vastaat itsellesi?

Miksi kuvittelet paikkansa pitämättömiä asioita?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi kuvittelet paikkansa pitämättömiä asioita?

Itsehän kuvittelet laista asioita kun et ymmärrä.

Anonyymi kirjoitti:

Itsehän kuvittelet laista asioita kun et ymmärrä.

Osoita sitten paikkansa pitämätön asia.

Oliko tuo jokin purkaus siitä, että liikennesäännöistä kirjoitetaan, vai mikä oli tuon tarkoitus?

Anonyymi kirjoitti:

Oliko tuo jokin purkaus siitä, että liikennesäännöistä kirjoitetaan, vai mikä oli tuon tarkoitus?

Kieroon savolaiskansaan voi luottaa vain harvoin.

Kannattaakin pysyä kotona kokkaamassa, jos ei liikennesääntöjä osaa.

Väistämissäännöt autoilijan näkökulmasta
https://youtu.be/3nj4SmyEwII

Väistämissäännöt pyöräilijän näkökulmasta
https://youtu.be/nparGCTzSls

Tuossa on ensiapua pyöräilijöiden ja autoilijoiden väistämissääntöihin liittyen.

Polkupyörän ja jalankulkijan suhteen on kuitenkin se ero, että polkupyörä on ajoneuvo ja pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja. Tienkäyttäjäryhmille on asetettu tieliikennelaissa erilaisia velvollisuuksia sen mukaan, miten suuren riskin ne muodostavat toisille tienkäyttäjille. Ajoneuvon kuljettajilla on siis enemmän vastuita tilanteissa suhteessa jalankulkijoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Polkupyörän ja jalankulkijan suhteen on kuitenkin se ero, että polkupyörä on ajoneuvo ja pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja. Tienkäyttäjäryhmille on asetettu tieliikennelaissa erilaisia velvollisuuksia sen mukaan, miten suuren riskin ne muodostavat toisille tienkäyttäjille. Ajoneuvon kuljettajilla on siis enemmän vastuita tilanteissa suhteessa jalankulkijoihin.

Lue lisää

Niinpä koska jalankulkijat saavat olla 100 % ymmärtämättömiä mistään. Lapsen ei tarvitse ymmärtää mitään, sokeat saavat kävellä ja kuurot.

Oikein ja väärin tarkastellaan vain oikeussalissa.

Jos Rekku juoksee siimassaan YLLÄTTÄEN alle, ajan sen päälle. VAIN tuomari voi ratkaista asian.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä koska jalankulkijat saavat olla 100 % ymmärtämättömiä mistään. Lapsen ei tarvitse ymmärtää mitään, sokeat saavat kävellä ja kuurot.

Oikein ja väärin tarkastellaan vain oikeussalissa.

Jos Rekku juoksee siimassaan YLLÄTTÄEN alle, ajan sen päälle. VAIN tuomari voi ratkaista asian.

Lue lisää

"Saavat", on ehkä väärä väite. Jotkut jalankulkijat ovat kuitenkin ja se tulee ottaa huomioon ja tämän seikan ovat lain tekijät huomioineet.

Anonyymi kirjoitti:

"Saavat", on ehkä väärä väite. Jotkut jalankulkijat ovat kuitenkin ja se tulee ottaa huomioon ja tämän seikan ovat lain tekijät huomioineet.

Täysin mistään ymmärtämätön henkilö, lspsi, sokea tai kuuro on jalankulkija, jolla on kaikki oikeudet liikenteessä. Velvollisuuksia ei voi olla, kun ei mitään ymmärrä.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin mistään ymmärtämätön henkilö, lspsi, sokea tai kuuro on jalankulkija, jolla on kaikki oikeudet liikenteessä. Velvollisuuksia ei voi olla, kun ei mitään ymmärrä.

Kyllä on velvollisuuksia heilläkin, mutta täytyy heidän kohdalla ottaa huomioon sääntöjen vastaisen toiminnan mahdollisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin mistään ymmärtämätön henkilö, lspsi, sokea tai kuuro on jalankulkija, jolla on kaikki oikeudet liikenteessä. Velvollisuuksia ei voi olla, kun ei mitään ymmärrä.

Ei asiasta ymmärtämättömälle tai tietämättömälle voi langettaa velvollisuuksia. Kaiikki jää pyöräilijän vastuulle.

Anonyymi kirjoitti:

Ei asiasta ymmärtämättömälle tai tietämättömälle voi langettaa velvollisuuksia. Kaiikki jää pyöräilijän vastuulle.

Isompi varoo itseään pienempiä periaate näkyy tieliikennelaissa/liikennesäännöissä. Tienkäyttäjäryhmille on asetettu tieliikennelaissa erilaisia velvollisuuksia sen mukaan, miten suuren riskin ne muodostavat toisille tienkäyttäjille.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä koska jalankulkijat saavat olla 100 % ymmärtämättömiä mistään. Lapsen ei tarvitse ymmärtää mitään, sokeat saavat kävellä ja kuurot.

Oikein ja väärin tarkastellaan vain oikeussalissa.

Jos Rekku juoksee siimassaan YLLÄTTÄEN alle, ajan sen päälle. VAIN tuomari voi ratkaista asian.

Lue lisää

Rekku voi painaa 70kg,sen kun ajat päälle,mutta Rekku on irti sen jälkeen ja sinä asfaltin pinnassa fillarin kanssa. Meinaatko selvitä naarmuitta?

Anonyymi kirjoitti:

Rekku voi painaa 70kg,sen kun ajat päälle,mutta Rekku on irti sen jälkeen ja sinä asfaltin pinnassa fillarin kanssa. Meinaatko selvitä naarmuitta?

Pyörän perään räksyttävä rekku painaa yleensä 700 grammaa tai 7 kiloa.

Mitä isompi koira, sen paremmin koulutettu liikenteeseen. Usein.

Jalankulkija on heikommassa asemassa ajoneuvojen suhteen. Polkupyörä on ajoneuvo ja pyöräilijä on ajoneuvon kuljettaja.

Väite >> "Vaikka 150-kiloinen kuuro mielenterveyspotilas kaataisi oman moitittavan toimintansa seurauksena 45-kiloisen pyöräilevän vanhan rouvan, kaikki jää silti pyöräilijän vastuulle."

Onnettomuudet tutkitaan. Asian suhteen ei ole mitään automatiikkaa. Liikennesääntöjä rikkova on syyllinen. Molemmat ovat syyllisiä, mikäli molempien todetaan rikkoneen liikennesääntöjä.

Jalankulkija on aina kingi.

Pyöräilijän vika aina.

Anonyymi kirjoitti:

Jalankulkija on aina kingi.

Pyöräilijän vika aina.

Riippuu täysin tilanteesta. Jokainen tapahtuma on omansa ja on täysin riippuvainen liikennetilanteesta. Pyöräilijä on toki ajoneuvon kuljettaja tämä seikka otetaan aivan varmasti huomioon.

Anonyymi kirjoitti:

Jalankulkija on aina kingi.

Pyöräilijän vika aina.

"Jalankulkija on aina kingi.

Pyöräilijän vika aina."

Kyllä, koska jalankulkija on kuka tahansa meistä ilman mitään apuvälineitä. Olemme kaikki syntymästämme saakka jalankulkijoita, älykkyydestä tai muista ominaisuuksista riippumatta. Pyöräilyyn tarvitaan oppimista.

Anonyymi kirjoitti:

"Jalankulkija on aina kingi.

Pyöräilijän vika aina."

Kyllä, koska jalankulkija on kuka tahansa meistä ilman mitään apuvälineitä. Olemme kaikki syntymästämme saakka jalankulkijoita, älykkyydestä tai muista ominaisuuksista riippumatta. Pyöräilyyn tarvitaan oppimista.

Lue lisää

Pyöräilyyn ei tarvita muuta oppimista, kuin tasapainoilu. Monet pyöräilevät ilman minkäänlaista tietoa liikennesäännöistä.

Anonyymi kirjoitti:

Pyöräilyyn ei tarvita muuta oppimista, kuin tasapainoilu. Monet pyöräilevät ilman minkäänlaista tietoa liikennesäännöistä.

Niinpä. Jalankulkija on aina kingi. Pyöräilijän vika aina.

Anonyymi kirjoitti:

Niinpä. Jalankulkija on aina kingi. Pyöräilijän vika aina.

Riippuu siitä, mitä kukakin teki.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu siitä, mitä kukakin teki.

No mitä ne sitten teki? Mikä on aistivammaisen, todella yksinkertaisen ihmisen tai pienen lapsen vastuu jalankulkijana? Mistä he vastaavat?

Anonyymi kirjoitti:

No mitä ne sitten teki? Mikä on aistivammaisen, todella yksinkertaisen ihmisen tai pienen lapsen vastuu jalankulkijana? Mistä he vastaavat?

Liikennesäännöt (tieliikennelain pykälät) koskevat kaikkia tienkäyttäjiä, mutta lakipykälät ottvat myös huomioioon, etteivät kaikki vältämättä noudakkaan liikennesäänötjä.

"Periaatteet voivat olla osa voimassaolevaa oikeutta, vaikka ne eivät sisältyisi lainsäädäntöön. Tällainen on esimerkiksi tieliikenteen luottamusperiaate. Sen mukaan tienkäyttäjä voi lähtökohtaisesti luottaa siihen, että toinen tienkäyttäjä noudattaa liikennesääntöjä."

"Luottamusperiaatetta ei sovelleta, jos toisen tienkäyttäjän toiminnasta tai ominaisuuksista on havaittavissa, että toinen tienkäyttäjä ei tule noudattamaan liikennesääntöjä tai että toisen tienkäyttäjän kyvyt liikennesääntöjen noudattamiseen ovat tavanomaista alemmat.

Eritasoisten tienkäyttäjien aseman turvaamisen voidaan niin ikään katsoa kuuluvan tieliikenteen yleisiin periaatteisiin. Lapset, ikääntyneet, aisti- ja liikuntavammaiset sekä muut henkilöt, joilla on vaikeuksia selviytyä liikenteessä, ovat tieliikenteessä erityisen suojelun tarpeessa.

Tieliikenneoikeuden keskeisimpiin periaatteisiin voidaan katsoa kuuluvan myös eri tienkäyttäjäryhmiin kuuluvien tienkäyttäjien erilaisten oikeuksien ja velvollisuuksien huomioonottamisen. Tämä merkitsee jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasemaa verrattuna ja suhteessa moottorikäyttöisten ajoneuvojen tienkäyttäjäryhmiin.

Tieliikenteen yleisiä periaatteita ovat siten seuraavat periaatteet: 1) tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet eli velvollisuus noudattaa liikennesääntöjä ja tieliikenteen yleinen huolellisuusvelvollisuus; 2) tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus eli velvollisuus tarkkailla ja ennakoida toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovittaa oma toimintansa tekemiensä havaintojen pohjalle; 3) varovaisuusvelvollisuus muita tienkäyttäjiä kohtaan: vanhusten, lasten ja vammaisten erityisasema liikenteessä; jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden erityisasema sekä 4) turvallinen ajoneuvon kuljettaminen: velvollisuus kompensoida puutteelliset olosuhteet huolellisemmalla toiminnalla."

Miksi juuri sinulle pitää aina soittaa kelloa?

Sehän tarkoittaa sitä, että olet itse tehnyt jotakin väärin, eikö niin. Pyöräilijälle on oikeanpuolinen liikenne ja pyöräilijä ajaa aina reunassa. Jos kävelisit itse reunassa, kaikille on kyllä tilaa ja turvaväli jää. Ohitus on pyöräilijän vastuulla. Käveletkö siis itse keskellä väylää, käveletkö rinnakkain jonkun kanssa, poukkiletko reunasta toiseen vai onko koirasi jossakin narun päässä kaukana?

Jos kelloa pitää soittaa, jotakin on jo mennyt jalankulkijan puolesta vikaan. Ei soittokello ole olemassa sen vuoksi, että sitä soitetaan jatkuvasti. Kellolla varoitetaan mahdollisesta vaaratilanteesta.

Vaikka kelloa soittaisikin, osa ei kuule kelloa, osa ei välitä siitä vaan jatkaa keskellä kävelyä ja osa alkaa huutamaan perään hävyttömyyksiä, koska ottavat asian niin henkilökohtaisesti. Lisäksi kelloa soitetaan aina liian lähellä tai liian kaukana.

Kävele siellä reunassa jatkossa!

Anonyymi kirjoitti:

Miksi juuri sinulle pitää aina soittaa kelloa?

Sehän tarkoittaa sitä, että olet itse tehnyt jotakin väärin, eikö niin. Pyöräilijälle on oikeanpuolinen liikenne ja pyöräilijä ajaa aina reunassa. Jos kävelisit itse reunassa, kaikille on kyllä tilaa ja turvaväli jää. Ohitus on pyöräilijän vastuulla. Käveletkö siis itse keskellä väylää, käveletkö rinnakkain jonkun kanssa, poukkiletko reunasta toiseen vai onko koirasi jossakin narun päässä kaukana?

Jos kelloa pitää soittaa, jotakin on jo mennyt jalankulkijan puolesta vikaan. Ei soittokello ole olemassa sen vuoksi, että sitä soitetaan jatkuvasti. Kellolla varoitetaan mahdollisesta vaaratilanteesta.

Vaikka kelloa soittaisikin, osa ei kuule kelloa, osa ei välitä siitä vaan jatkaa keskellä kävelyä ja osa alkaa huutamaan perään hävyttömyyksiä, koska ottavat asian niin henkilökohtaisesti. Lisäksi kelloa soitetaan aina liian lähellä tai liian kaukana.

Kävele siellä reunassa jatkossa!

Lue lisää

Lain mukaan ajoneuvolla ajettaessa on annettava ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen.

Lain sanamuoto on velvoittava, eli laissa kuvattu toimenpide on suoritettava jos se vaaran välttämiseksi on tarpeen.

Äänimerkki ei ole väistämiskäsky, vaan sillä pyritään välttämään – ei onnettomuutta vaan vieläkin vahvemmin: vaaraa.

Anonyymi kirjoitti:

Lain mukaan ajoneuvolla ajettaessa on annettava ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen.

Lain sanamuoto on velvoittava, eli laissa kuvattu toimenpide on suoritettava jos se vaaran välttämiseksi on tarpeen.

Äänimerkki ei ole väistämiskäsky, vaan sillä pyritään välttämään – ei onnettomuutta vaan vieläkin vahvemmin: vaaraa.

Lue lisää

Kerro lisää, miksi sinä itse käytät soittokelloa. Jos jalankulkija kulkee reunassa, kuten omalla paikallaan kuuluu, miksi soitst hänelle kelloa? Missä se vaara oikein on siellä reunassa kävellessä?

Itse soitan kelloa vaikkapa lapsille, jotka leikkivät ryhmässä kelvillä. Soitan kelloa myös, jos kolme tai neljä kävelee rinnakkain kelvillä. Soitan kelloa myös jos koira on kelvillä pitkässä nyörissä väärässä paikassa. Soitan kelloa myös jos pariskunta kulkee keskellä kelviä käsi kädessä tukkien kelvillä pyöräilyn.

Anonyymi kirjoitti:

Kerro lisää, miksi sinä itse käytät soittokelloa. Jos jalankulkija kulkee reunassa, kuten omalla paikallaan kuuluu, miksi soitst hänelle kelloa? Missä se vaara oikein on siellä reunassa kävellessä?

Itse soitan kelloa vaikkapa lapsille, jotka leikkivät ryhmässä kelvillä. Soitan kelloa myös, jos kolme tai neljä kävelee rinnakkain kelvillä. Soitan kelloa myös jos koira on kelvillä pitkässä nyörissä väärässä paikassa. Soitan kelloa myös jos pariskunta kulkee keskellä kelviä käsi kädessä tukkien kelvillä pyöräilyn.

Lue lisää

Oikein hyvin olet käyttäytynyt. Minäkin olen soittanut tuollaisissa tilanteissa. Suurin osa käyttäytyy toivotunlaisesti eli hieman väistyvät. Osa kääntyy kuitenkin silminnähden säikähtyneenä katsomaan, osa taas ryhtyy uhmaamaan kuvittelemaansa väistämiskäskyä eikä anna milliäkään tilaa vaikka veisi leveyssuunnassa normaalia enemmän tilaa. Jälkimmäisiä on ollut vähän, ja he ovat kaikki olleet koiranomistajia. Toisaalta koiranomistajat ovat joskus kiittäneetkin soitosta, kuten ovat tehneet lastentarhakulkueen ohjaajatkin. Joskus mielipidekirjoituksissa on valiteltu, että soittokellon soitto saa jalankulkijat juoksemaan paniikissa sinne tänne, mutta minulla ei ole tuollaista kokemusta. Jos on epäiltävissä, että jalankulkijat alkavat poukkoilla, silloin oma ajonopeus pitää sopeuttaa vallitsevaan epäselvään tilanteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi juuri sinulle pitää aina soittaa kelloa?

Sehän tarkoittaa sitä, että olet itse tehnyt jotakin väärin, eikö niin. Pyöräilijälle on oikeanpuolinen liikenne ja pyöräilijä ajaa aina reunassa. Jos kävelisit itse reunassa, kaikille on kyllä tilaa ja turvaväli jää. Ohitus on pyöräilijän vastuulla. Käveletkö siis itse keskellä väylää, käveletkö rinnakkain jonkun kanssa, poukkiletko reunasta toiseen vai onko koirasi jossakin narun päässä kaukana?

Jos kelloa pitää soittaa, jotakin on jo mennyt jalankulkijan puolesta vikaan. Ei soittokello ole olemassa sen vuoksi, että sitä soitetaan jatkuvasti. Kellolla varoitetaan mahdollisesta vaaratilanteesta.

Vaikka kelloa soittaisikin, osa ei kuule kelloa, osa ei välitä siitä vaan jatkaa keskellä kävelyä ja osa alkaa huutamaan perään hävyttömyyksiä, koska ottavat asian niin henkilökohtaisesti. Lisäksi kelloa soitetaan aina liian lähellä tai liian kaukana.

Kävele siellä reunassa jatkossa!

Lue lisää

Kellon soittaminen ei tarkoita sitä, että joku olisi tehnyt väärin. Soittokelloa kilistämällä kiinnitetään muiden huomio mahdollisen vaaran/vaarallisen tilanteen vuoksi.

"Ajoneuvolla ajettaessa on annettava ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen."

Yhdentekevää missä kohtaa kävelevät. Kun polkupyöräilijä painaa menemään kolmeakymppiä kävelijä/koirantaluttaja/lapsenopastaja on hengenvaarassa. Niin myös polkupyöräilijä. Siksi on luontevaa että kovaa etenevä polkupyöräilijä ajaa maantiellä. Autolijat vaan ovat Suomessa sen verran kusipäitä että tekevät tahallaan kiusaa siinä turvallisimmassa kohtaa etenevää kohtaan.

Anonyymi kirjoitti:

Yhdentekevää missä kohtaa kävelevät. Kun polkupyöräilijä painaa menemään kolmeakymppiä kävelijä/koirantaluttaja/lapsenopastaja on hengenvaarassa. Niin myös polkupyöräilijä. Siksi on luontevaa että kovaa etenevä polkupyöräilijä ajaa maantiellä. Autolijat vaan ovat Suomessa sen verran kusipäitä että tekevät tahallaan kiusaa siinä turvallisimmassa kohtaa etenevää kohtaan.

Lue lisää

Pitäisikö lakia muuttaa, että pyöräilijä saisi aina ajaa halutessaan pientareella tai ajoradan reunassa ja aina halutessaan myös jalkakäytävällä erityistä varovaisuutta noudattaen? Yhdistettyjen väylien liikennemerkit voisi sitten asteittain ottaa pois. Pyöräilyn salliminen jalkakäytävällä vastaisi nykyistä maantapaa. Nopeasti etenevät pyöräilijät voisivat sitten legitiimisti siirtyä ajoradan reunaan.

Anonyymi kirjoitti:

Pitäisikö lakia muuttaa, että pyöräilijä saisi aina ajaa halutessaan pientareella tai ajoradan reunassa ja aina halutessaan myös jalkakäytävällä erityistä varovaisuutta noudattaen? Yhdistettyjen väylien liikennemerkit voisi sitten asteittain ottaa pois. Pyöräilyn salliminen jalkakäytävällä vastaisi nykyistä maantapaa. Nopeasti etenevät pyöräilijät voisivat sitten legitiimisti siirtyä ajoradan reunaan.

Lue lisää

Juuri niin. Yhdistetty väylä on muutenkin kuolleena syntynyt ajatus.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri niin. Yhdistetty väylä on muutenkin kuolleena syntynyt ajatus.

Yhdistetty väylä on ok, jos jalankulkijat ymmärtäisivät reunan merkityksen.

Anonyymi kirjoitti:

Yhdentekevää missä kohtaa kävelevät. Kun polkupyöräilijä painaa menemään kolmeakymppiä kävelijä/koirantaluttaja/lapsenopastaja on hengenvaarassa. Niin myös polkupyöräilijä. Siksi on luontevaa että kovaa etenevä polkupyöräilijä ajaa maantiellä. Autolijat vaan ovat Suomessa sen verran kusipäitä että tekevät tahallaan kiusaa siinä turvallisimmassa kohtaa etenevää kohtaan.

Lue lisää

Ei ole yhdentekevää. Tieliikennelaki määrää jalankulkijan paikan. Lähes kaikkialla se on määritelty, mutta yhdistetyn väylän osalta määritys on huono valmiin lain osalta, eikä myöskään jalkakäytävän osalta määritystä ole.

Jos auto pysäkoidään jalkakäytävälle, on tapana laittaa valot vilkkumaan. Se on signaali muille tienkäyttäjille, että nyt oli pakko pysäköidä tähän poikkeukselliseen paikkaan eikä minua voida siksi rangaista.

Olen kahdesti nähnyt henkilöauton pysäköidyn jopa poikittain kevyen liikenteen väylälle. Molemmissa tapauksissa kuljettaja oli nainen. Toisella kerralla nainen selitti, että kyse on lain sallimasta huoltoajosta. Toisella kerralla nainen sanoi, että lähtee kyllä pian pois.

Huoltoajossa auto liikkuu etuperin tai takaperin. Lain tuntemaa huoltoajoa voi olla vain väylällä, jossa on huoltoajo sallittu -lisäkilpi. Muu ajelu on sitten jotain muuta ajelua. Auton pysäköinti poikittain kevyenliikenteen väylälle ei ole ajelua ollenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos auto pysäkoidään jalkakäytävälle, on tapana laittaa valot vilkkumaan. Se on signaali muille tienkäyttäjille, että nyt oli pakko pysäköidä tähän poikkeukselliseen paikkaan eikä minua voida siksi rangaista.

Olen kahdesti nähnyt henkilöauton pysäköidyn jopa poikittain kevyen liikenteen väylälle. Molemmissa tapauksissa kuljettaja oli nainen. Toisella kerralla nainen selitti, että kyse on lain sallimasta huoltoajosta. Toisella kerralla nainen sanoi, että lähtee kyllä pian pois.

Huoltoajossa auto liikkuu etuperin tai takaperin. Lain tuntemaa huoltoajoa voi olla vain väylällä, jossa on huoltoajo sallittu -lisäkilpi. Muu ajelu on sitten jotain muuta ajelua. Auton pysäköinti poikittain kevyenliikenteen väylälle ei ole ajelua ollenkaan.

Lue lisää

Jalkakäytävälle ei kannata pysäköidä. Jos pysäköi, niin autoon saattaa tulla pieniä kolhuja ja naarmuja. Eikä kukaan tiedä, mistä ne on tulleet.

Anonyymi kirjoitti:

Jalkakäytävälle ei kannata pysäköidä. Jos pysäköi, niin autoon saattaa tulla pieniä kolhuja ja naarmuja. Eikä kukaan tiedä, mistä ne on tulleet.

Toisen tekemä virhe ei oikeuta itseään rikkomaan lakia.

Anonyymi kirjoitti:

Toisen tekemä virhe ei oikeuta itseään rikkomaan lakia.

Ei oikeuta, mutta jos itse rikkoo lakia, ei voi vaatia, että muut noudattaisivat sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Toisen tekemä virhe ei oikeuta itseään rikkomaan lakia.

Mitä lain rikkomisen oikeuttamista itselle tarkoitat?

Älkää kävelkö reunassa, koska laki ei niin vaadi, vaan kävelkää keskellä mahdollismman leveälti. Jos huomaatte pyöräilijän, yrittäkää estää ohitus käsiä levittelemällä tai tarvittaessa jopa työntämällä pyöräilijä kumoon.

Anonyymi kirjoitti:

Älkää kävelkö reunassa, koska laki ei niin vaadi, vaan kävelkää keskellä mahdollismman leveälti. Jos huomaatte pyöräilijän, yrittäkää estää ohitus käsiä levittelemällä tai tarvittaessa jopa työntämällä pyöräilijä kumoon.

Lue lisää

On luontevaa että jalankulkija etenisi pientareella tai ojassa. Siellä ei ole ajoneuvoja.

Anonyymi kirjoitti:

Älkää kävelkö reunassa, koska laki ei niin vaadi, vaan kävelkää keskellä mahdollismman leveälti. Jos huomaatte pyöräilijän, yrittäkää estää ohitus käsiä levittelemällä tai tarvittaessa jopa työntämällä pyöräilijä kumoon.

Lue lisää

"Lainsäädännön lisäksi tärkeitä oikeuslähteitä ovat lainsäätäjän tarkoitus ja kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytäntö.

Lainsäätäjän tarkoitus käy parhaiten esille lain valmisteluasiakirjoista, kuten komiteanmietinnöistä, työryhmäraporteista, hallituksen esityksistä ja eduskunnan valiokuntamietinnöistä. Oikeuskäytännön asema oikeuslähteenä perustuu ajatukseen siitä, että aiempaa ratkaisukäytäntöä vastaava tapaus ratkaistaan samalla tavalla. Oikeuskäytännön osalta eniten painoarvoa on ylimpien tuomioistuinten, eli korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden, ratkaisukäytännöllä."

Tuo sama lukee myös ylempänä. Lainsäätäjän tarkoituksesta on hallituksen esitykseen kirjattu 13 pykälän osalta seuraavaa:

"13 §.Jalankulkijan paikka tiellä ja heijastimen käyttäminen. Esitettävän pykälän 1 momentin mukaan jalankulkijan olisi käytettävä jalkakäytävää tai piennarta kuten nykyisinkin. Sen lisäksi hän ei saisi tarpeettomasti estää tai haitata muuta liikennettä. Jalankulkijan paista tiellä säädetään voimassa olevan tieliikennelain 40 §:ssä.

Erilaista jalankulkua kuvaavien etenemismuotojen luetteloinnista laissa luovuttaisiin, koska jalankulun erilaiset muodot lisääntyvät. Tarpeetonta haittaa voisi olla esimerkiksi normaalista jalankulusta poikkeava liikkuminen tai toiminta, esimerkiksi suhteettoman kovalla tai hitaalla nopeudella eteneminen suhteessa tavanomaiseen jalan tapahtuvaan jalankulkuun. Tällaista voi aiheutua polkupyörän tai mopon taluttamisesta, potkukelkan kuljettamisesta, hiihtämisestä rullasuksilla, luistelemisesta tai kookkaan taakan kantamisesta, jotka on mainittu voimassa olevassa laissa.

Momentti vastaisi tieliikennesopimuksen 20 artiklan 2 kohtaa.

Pykälän 2 momentin mukaan jalankulkijan olisi käytettävä pyörätietä tai ajoradan reunaa, jos jalkakäytävää tai piennarta ei olisi tai milloin sillä kulkeminen ei kävisi haitatta päinsä.

Suomessa on paljon yhdistettyä jalkakäytävää ja pyörätietä. Velvollisuudella käyttää pyörätien reunaa ei edelleenkään estettäisi sitä, että esimerkiksi pariskunta voisi kävellä käsi kädessä pyörätiellä. Reunassa on mahdollista kävellä rinnakkain. Jos väylällä on paljon jalankulkua, suunnittelun ja rakentamisen pääsääntö on, että väylät pitää erotella toisistaan.

Momentti vastaisi tieliikennesopimuksen 20 artiklan 3 ja 4 kohtaa.

Pykälän 3 momentin mukaan ajoradalla jalankulkijan olisi käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muiden syiden vuoksi turvallisempaa. Esimerkiksi uusien jalankulkua avustavien liikkumisvälineiden käyttäminen voi olla turvallisempaa ajoradan oikeassa reunassa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saisi kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa muissakin tapauksissa. Momentti vastaisi voimassa olevan tieliikennesopimuksen 20 artiklan 5 kohtaa.

Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että jalankulkijan olisi yleensä käytettävä heijastinta liikkuessaan tiellä pimeään aikaan. Momentti vastaisi voimassa olevan tieliikennelain 42 §:ää."

"47 §
Ääni- ja valomerkki

Ajoneuvolla ajettaessa on annettava ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen. Muutoin äänimerkin saa antaa vain taajaman ulkopuolella ohitettaessa. Äänimerkki ei saa kestää pidempään kuin on tarpeen."

Tuossa koko pykälä kokonaisuudessa. Tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan, milloin on syytä antaa äänimerkki. Näinhän on ihan kaikkien muidenkin asioiden kanssa liikenteessä, että tienkäyttäjälle itselle asian arvioiminen jää. Kukaan muu ei ole siinä korvaan kuiskuttelemassa asioita.

Anonyymi kirjoitti:

"47 §
Ääni- ja valomerkki

Ajoneuvolla ajettaessa on annettava ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen. Muutoin äänimerkin saa antaa vain taajaman ulkopuolella ohitettaessa. Äänimerkki ei saa kestää pidempään kuin on tarpeen."

Tuossa koko pykälä kokonaisuudessa. Tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan, milloin on syytä antaa äänimerkki. Näinhän on ihan kaikkien muidenkin asioiden kanssa liikenteessä, että tienkäyttäjälle itselle asian arvioiminen jää. Kukaan muu ei ole siinä korvaan kuiskuttelemassa asioita.

Lue lisää

Eli saa aina käyttää äänimerkkiä tai saa aina olla käyttämättä äänimerkkiä, koska arvioiminen jää itselle. Soittokello on pakko olla mutta sitä ei tarvitse käyttää, mutta sitä saa ja voi käyttää.

Anonyymi kirjoitti:

Eli saa aina käyttää äänimerkkiä tai saa aina olla käyttämättä äänimerkkiä, koska arvioiminen jää itselle. Soittokello on pakko olla mutta sitä ei tarvitse käyttää, mutta sitä saa ja voi käyttää.

Lue lisää

Lain sanamuoto on mielestäni kuitenkin velvoittava. "On annettava" on eri asia kuin "voidaan antaa". Jälkeen päin mahdollisessa onnettomuuden esitutkinnassa sitäkin puolta voitaneen selvittää.

Anonyymi kirjoitti:

Lain sanamuoto on mielestäni kuitenkin velvoittava. "On annettava" on eri asia kuin "voidaan antaa". Jälkeen päin mahdollisessa onnettomuuden esitutkinnassa sitäkin puolta voitaneen selvittää.

Lue lisää

Niin mutta tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan, milloin on syytä antaa äänimerkki.

Antaa merkin tai ei anna merkkiä.

Anonyymi kirjoitti:

Niin mutta tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan, milloin on syytä antaa äänimerkki.

Antaa merkin tai ei anna merkkiä.

Niin se turvavälinkin kanssa. Ohittaja päättää itse turvavälistä. Ja poliisin aseen käytön kanssa: poliisi itse päättää milloin ampuu ihmiseltä aivot tuusan nuuskaksi.

Laki kuitenkin vaati, että ajoneuvolla ajettaessa on annettava ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinni­tettävä muiden tien­käyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttä­miseksi tarpeen. Laki myös vaatii, että ajettaessa on annettava jalan­kulkijalle, pyöräilijälle ja tien­käyttäjän kuljetta­malle eläimelle turvallinen tila tiellä. Poliisikaan ei saa ampua missä tahansa tilanteessa

Huomaa kontrasti aiempaan virkkeeseesi: ”Eli saa aina käyttää ääni­merkkiä tai saa aina olla käyttä­mättä ääni­merkkiä, koska arvioi­minen jää itselle.” Jos tuo pitäisi paikkansa, lain teksti olisi kuollutta tekstiä. Nimen­omaan saada-verbi on tässä ongelmal­linen ja provo­soiva.

Anonyymi kirjoitti:

Niin se turvavälinkin kanssa. Ohittaja päättää itse turvavälistä. Ja poliisin aseen käytön kanssa: poliisi itse päättää milloin ampuu ihmiseltä aivot tuusan nuuskaksi.

Laki kuitenkin vaati, että ajoneuvolla ajettaessa on annettava ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinni­tettävä muiden tien­käyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttä­miseksi tarpeen. Laki myös vaatii, että ajettaessa on annettava jalan­kulkijalle, pyöräilijälle ja tien­käyttäjän kuljetta­malle eläimelle turvallinen tila tiellä. Poliisikaan ei saa ampua missä tahansa tilanteessa

Huomaa kontrasti aiempaan virkkeeseesi: ”Eli saa aina käyttää ääni­merkkiä tai saa aina olla käyttä­mättä ääni­merkkiä, koska arvioi­minen jää itselle.” Jos tuo pitäisi paikkansa, lain teksti olisi kuollutta tekstiä. Nimen­omaan saada-verbi on tässä ongelmal­linen ja provo­soiva.

Lue lisää

Eli saa aina käyttää äänimerkkiä tai saa aina olla käyttämättä äänimerkkiä, koska arvioiminen jää itselle. Soittokello on pakko olla mutta sitä ei tarvitse käyttää, mutta sitä saa ja voi käyttää.

Niin se vaan menee.

Anonyymi kirjoitti:

Eli saa aina käyttää äänimerkkiä tai saa aina olla käyttämättä äänimerkkiä, koska arvioiminen jää itselle. Soittokello on pakko olla mutta sitä ei tarvitse käyttää, mutta sitä saa ja voi käyttää.

Niin se vaan menee.

Lue lisää

Totta. Autoilijakin saa päättää turvavälin pituuden ohittaessaan pyöräilijän. Eihän sitä pyöräilijä päätä. Päälle ei kuitenkaan saa ajaa

Anonyymi kirjoitti:

Totta. Autoilijakin saa päättää turvavälin pituuden ohittaessaan pyöräilijän. Eihän sitä pyöräilijä päätä. Päälle ei kuitenkaan saa ajaa

Saa päättää välin ohitettavaan ja kuuluukin niin tehdä, mutta se väli pitää olla turvallinen. Siihen arviointiin eivät kaikki autoilija ilmeisesti kykene, vaan ajetaan hihaa hipoen ohi.

Anonyymi kirjoitti:

Lain sanamuoto on mielestäni kuitenkin velvoittava. "On annettava" on eri asia kuin "voidaan antaa". Jälkeen päin mahdollisessa onnettomuuden esitutkinnassa sitäkin puolta voitaneen selvittää.

Lue lisää

Nimenomaan velvoittava on tuo "on annettava".

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan velvoittava on tuo "on annettava".

Eli tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan, milloin on syytä antaa äänimerkki.

Antaa merkin tai ei anna merkkiä.

Anonyymi kirjoitti:

Eli tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan, milloin on syytä antaa äänimerkki.

Antaa merkin tai ei anna merkkiä.

Lain sanamuoto on kuitenkin velvoittava. Jos kategorisesti jätät aina soittamatta, rikot todennäköisesti lakia.

Anonyymi kirjoitti:

Lain sanamuoto on kuitenkin velvoittava. Jos kategorisesti jätät aina soittamatta, rikot todennäköisesti lakia.

Aina velvoitetaan siis soittamaan kelloa, pakko soittaa kelloa.

Anonyymi kirjoitti:

Aina velvoitetaan siis soittamaan kelloa, pakko soittaa kelloa.

On annettava ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen. Täysin selkeä asia, jos on lukemisen ymmärtämisen taitoa.

Anonyymi kirjoitti:

On annettava ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen. Täysin selkeä asia, jos on lukemisen ymmärtämisen taitoa.

Lue lisää

Eli saa aina käyttää äänimerkkiä tai saa aina olla käyttämättä äänimerkkiä, koska arvioiminen jää itselle. Soittokello on pakko olla mutta sitä ei tarvitse käyttää, mutta sitä saa ja voi käyttää.

Näin sanoo laki.

Anonyymi kirjoitti:

Eli saa aina käyttää äänimerkkiä tai saa aina olla käyttämättä äänimerkkiä, koska arvioiminen jää itselle. Soittokello on pakko olla mutta sitä ei tarvitse käyttää, mutta sitä saa ja voi käyttää.

Näin sanoo laki.

Lue lisää

On käytettävä, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen. Jos et vaaratilanteessa käytä, niin rikot lakia.

Anonyymi kirjoitti:

On käytettävä, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen. Jos et vaaratilanteessa käytä, niin rikot lakia.

Eli saa aina käyttää äänimerkkiä tai saa aina olla käyttämättä äänimerkkiä, koska arvioiminen jää itselle. Soittokello on pakko olla mutta sitä ei tarvitse käyttää, mutta sitä saa ja voi käyttää.

Tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan, milloin on syytä antaa äänimerkki.

Näin sanoo laki.

Anonyymi kirjoitti:

Eli saa aina käyttää äänimerkkiä tai saa aina olla käyttämättä äänimerkkiä, koska arvioiminen jää itselle. Soittokello on pakko olla mutta sitä ei tarvitse käyttää, mutta sitä saa ja voi käyttää.

Tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan, milloin on syytä antaa äänimerkki.

Näin sanoo laki.

Lue lisää

Jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen, niin pitää käyttää. Jos tilanteeseen ei liity vaaraa, niin ei pidä käyttää. Luetun ymmärtäminen ei aina ole niin helppoa.

Lain sanamuoto on kuitenkin velvoittava eikä valinnanvapautta korostava. Jos kategorisesti jätät aina soittamatta kelloa, rikot ainakin joskus lakia.

Anonyymi kirjoitti:

Lain sanamuoto on kuitenkin velvoittava eikä valinnanvapautta korostava. Jos kategorisesti jätät aina soittamatta kelloa, rikot ainakin joskus lakia.

Eli saa aina käyttää äänimerkkiä tai saa aina olla käyttämättä äänimerkkiä, koska arvioiminen jää itselle. Soittokello on pakko olla mutta sitä ei tarvitse käyttää, mutta sitä saa ja voi käyttää.

Tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan, milloin on syytä antaa äänimerkki.

Näin sanoo laki hyvin epätarkasti.

Anonyymi kirjoitti:

Eli saa aina käyttää äänimerkkiä tai saa aina olla käyttämättä äänimerkkiä, koska arvioiminen jää itselle. Soittokello on pakko olla mutta sitä ei tarvitse käyttää, mutta sitä saa ja voi käyttää.

Tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan, milloin on syytä antaa äänimerkki.

Näin sanoo laki hyvin epätarkasti.

Lue lisää

Lain nykyinen sanamuoto viittaa jonkinmoiseen velvollisuuteen, kun useasti toistamasi ja lakitekstistä puuttuva "saa"-sana taas täydelli­seen vapaa­ehtoi­suuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Lain nykyinen sanamuoto viittaa jonkinmoiseen velvollisuuteen, kun useasti toistamasi ja lakitekstistä puuttuva "saa"-sana taas täydelli­seen vapaa­ehtoi­suuteen.

Eli saa aina käyttää äänimerkkiä tai saa aina olla käyttämättä äänimerkkiä, koska arvioiminen jää itselle. Soittokello on pakko olla mutta sitä ei tarvitse käyttää, mutta sitä saa ja voi käyttää.

Tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan, milloin saa antaa äänimerkin. Jos ajaa aina tosi hyvin ja paremmin kuin lain mukaan vaaditaan, polkupyörällä ei koskaan joudu vaaratilanteeseen.

Pitää olla kello ja joutuu punnitsemaan. Muu on ihan vapaaehtoista. Osa ihmisistä ei käytä eläessään äänimerkkiä millään ajoneuvolla, koska ovat niin hyviä, varovaisia ja ajavat paremmin kuin laissa sanotaan.

Anonyymi kirjoitti:

Eli saa aina käyttää äänimerkkiä tai saa aina olla käyttämättä äänimerkkiä, koska arvioiminen jää itselle. Soittokello on pakko olla mutta sitä ei tarvitse käyttää, mutta sitä saa ja voi käyttää.

Tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan, milloin saa antaa äänimerkin. Jos ajaa aina tosi hyvin ja paremmin kuin lain mukaan vaaditaan, polkupyörällä ei koskaan joudu vaaratilanteeseen.

Pitää olla kello ja joutuu punnitsemaan. Muu on ihan vapaaehtoista. Osa ihmisistä ei käytä eläessään äänimerkkiä millään ajoneuvolla, koska ovat niin hyviä, varovaisia ja ajavat paremmin kuin laissa sanotaan.

Lue lisää

Soittokelloa kannattaa käyttää herkästi, sillä tilanteet muuttuvat nopeasti eikä aikaa jää tarkkaan harkintaan.

Anonyymi kirjoitti:

Soittokelloa kannattaa käyttää herkästi, sillä tilanteet muuttuvat nopeasti eikä aikaa jää tarkkaan harkintaan.

Jos tekee paremmin kuin laki käskee, ei tarvitse koskaan soittaa kelloa. Kello on siis täysin turha, se on vain lain mukaan oltava.

Kelloa ei joudu käyttämään jos on hyvä kuljettaja, parempi kuin laissa vaaditaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tekee paremmin kuin laki käskee, ei tarvitse koskaan soittaa kelloa. Kello on siis täysin turha, se on vain lain mukaan oltava.

Kelloa ei joudu käyttämään jos on hyvä kuljettaja, parempi kuin laissa vaaditaan.

Lue lisää

Niin se on turvavälinkin kanssa. Hyvä kuljettaja voi ohittaa pyöräilijän turvallisesti isollakin ajonopeudella 30 sentin etäisyydeltä. Riippuu myös siitä miten tuntee oman autonsa ominaisuudet. Kokemattoman kuskin on syytä pitää isompaa turvaväliä, mutta hyvällä autolla kokenut kuski pystyy turvallisesti ohittamaan alle 30:kin sentin etäisyydeltä. Tosin monet pyöräilijät kokevat kiusallisena kovaa vauhtia ajavan läheltä ohittavan auton aiheuttaman ilmavirran.

Anonyymi kirjoitti:

Niin se on turvavälinkin kanssa. Hyvä kuljettaja voi ohittaa pyöräilijän turvallisesti isollakin ajonopeudella 30 sentin etäisyydeltä. Riippuu myös siitä miten tuntee oman autonsa ominaisuudet. Kokemattoman kuskin on syytä pitää isompaa turvaväliä, mutta hyvällä autolla kokenut kuski pystyy turvallisesti ohittamaan alle 30:kin sentin etäisyydeltä. Tosin monet pyöräilijät kokevat kiusallisena kovaa vauhtia ajavan läheltä ohittavan auton aiheuttaman ilmavirran.

Lue lisää

Juuri näin, parhaat ohjastajat voivat ottaa peileillä myös vaatteisiin kiinni, mutta ilman mitään todellista vaaraa.

Jos ei hermo kestä, pitää pysyä poissa. Laki ei määrää hermoista mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin, parhaat ohjastajat voivat ottaa peileillä myös vaatteisiin kiinni, mutta ilman mitään todellista vaaraa.

Jos ei hermo kestä, pitää pysyä poissa. Laki ei määrää hermoista mitään.

Lue lisää

Kun vain muistaa tehdä paremmin kuin laissa.

Anonyymi kirjoitti:

Eli saa aina käyttää äänimerkkiä tai saa aina olla käyttämättä äänimerkkiä, koska arvioiminen jää itselle. Soittokello on pakko olla mutta sitä ei tarvitse käyttää, mutta sitä saa ja voi käyttää.

Tienkäyttäjä joutuu itse punnitsemaan, milloin saa antaa äänimerkin. Jos ajaa aina tosi hyvin ja paremmin kuin lain mukaan vaaditaan, polkupyörällä ei koskaan joudu vaaratilanteeseen.

Pitää olla kello ja joutuu punnitsemaan. Muu on ihan vapaaehtoista. Osa ihmisistä ei käytä eläessään äänimerkkiä millään ajoneuvolla, koska ovat niin hyviä, varovaisia ja ajavat paremmin kuin laissa sanotaan.

Lue lisää

Edelleenkin on pakko käyttää tietyissä tilanteissa. Velvoitetaan soittokellon käyttöön, kun on vaaran välttämiseksi tarpeen sitä käyttää. Valinnanvapautta ei ole, jos on vaarallisesta tilanteesta kyse. Se että joku ei ymmärrä tilanteen olevan vaarallinen, niin tulee mieleen, että pitäisikö sellainen henkilö ylipäätään edes päästä pyöräilemään. Normaalijärjellä varustetut ihmiset tajuavat varmasti, milloin tilanne on vaarallinen.

Anonyymi kirjoitti:

Lain nykyinen sanamuoto viittaa jonkinmoiseen velvollisuuteen, kun useasti toistamasi ja lakitekstistä puuttuva "saa"-sana taas täydelli­seen vapaa­ehtoi­suuteen.

Olet oikeassa. Nuo "pienet" sanat, kuten saa, voi, täytyy, on, tulee, tai jne. ovatkin lakitekstissä juuri ne tärkeimmät sanat, jotka määrittävät koko asian.

Pitää kuitenkin tehdä paremmin kuin laissa määrätään.

Anonyymi kirjoitti:

Pitää kuitenkin tehdä paremmin kuin laissa määrätään.

Saa tehdä, jos se on mahdollista. Pakollsita sekään ei ole.

Väität >> "Soittokelloa kukaan ei voi pakottaa käyttämään".

Olet niin väärässä, kun olla ja voi. Tieliikennelaki velvoittaa käyttämään soittokelloa, jos on vaarallisesta tilanteesta kyse ja pitää saada muiden huomio. Täysin selkeä asia, joka määrätään laissa. Laki siis määrää asian. Laki ei ehdota tai suosittele, vaan määrää, eli pakottaa.

"Ajoneuvolla ajettaessa ON ANNETTAVA ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen."

Soittokello/äänimerkinantolaite on siksi pakollinen varuste polkupyörässä. Ajoneuvolain 13 § toisen momentin kohta 10 määrää asian.

Liikenteessä käytettävässä ajoneuvossa on kuitenkin oltava vähintään:

10) äänimerkinantolaite, jos kysymyksessä on moottorikäyttöinen ajoneuvo, kevyt sähköajoneuvo, polkupyörä tai kevyt automaattinen tavarankuljetin;

Anonyymi kirjoitti:

Väität >> "Soittokelloa kukaan ei voi pakottaa käyttämään".

Olet niin väärässä, kun olla ja voi. Tieliikennelaki velvoittaa käyttämään soittokelloa, jos on vaarallisesta tilanteesta kyse ja pitää saada muiden huomio. Täysin selkeä asia, joka määrätään laissa. Laki siis määrää asian. Laki ei ehdota tai suosittele, vaan määrää, eli pakottaa.

"Ajoneuvolla ajettaessa ON ANNETTAVA ääni- tai valomerkki taikka muulla tavalla on kiinnitettävä muiden tienkäyttäjien huomiota, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeen."

Soittokello/äänimerkinantolaite on siksi pakollinen varuste polkupyörässä. Ajoneuvolain 13 § toisen momentin kohta 10 määrää asian.

Liikenteessä käytettävässä ajoneuvossa on kuitenkin oltava vähintään:

10) äänimerkinantolaite, jos kysymyksessä on moottorikäyttöinen ajoneuvo, kevyt sähköajoneuvo, polkupyörä tai kevyt automaattinen tavarankuljetin;

Lue lisää

Ei vaan on tärkeintä tehdä paremmin kuin laki määrää.

Sen takia pyöräilijän pitää aina pysähtyä, koska jalankulkijalla ei ole velvollisuuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan on tärkeintä tehdä paremmin kuin laki määrää.

Sen takia pyöräilijän pitää aina pysähtyä, koska jalankulkijalla ei ole velvollisuuksia.

Saat soittaa soittokelloa paremmin, jos haluat ja kykenet, mutta turhaan ei pidä soittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Saat soittaa soittokelloa paremmin, jos haluat ja kykenet, mutta turhaan ei pidä soittaa.

Itse osaan pysähtyä paremmin kuin kukaan muu. En soita kelloa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan on tärkeintä tehdä paremmin kuin laki määrää.

Sen takia pyöräilijän pitää aina pysähtyä, koska jalankulkijalla ei ole velvollisuuksia.

Kun toimii, kuten laki velvoittaa toimimaan, niin ei aiheuta vaaraa muille, eikä aja kenenkään muun päälle. Se riittää.

Anonyymi kirjoitti:

Kun toimii, kuten laki velvoittaa toimimaan, niin ei aiheuta vaaraa muille, eikä aja kenenkään muun päälle. Se riittää.

Kyse on siitä että parhaat jarrut pysäyttävät paremmin kuin laissa vaaditaan.