Yhteinen omaisuus.

Annetaan vaan kaikkien tarpeettomien rakennusten mädäntyä rauhassa, rumentavat maiseman ja kertovat tuleville sukupolville nykyisten välinpitämättömyydestä arvorakennuksia kohtaan..

Anonyymi kirjoitti:

Annetaan vaan kaikkien tarpeettomien rakennusten mädäntyä rauhassa, rumentavat maiseman ja kertovat tuleville sukupolville nykyisten välinpitämättömyydestä arvorakennuksia kohtaan..

Lue lisää

Ylös pian

Kaupungin rakennus on ja silloin vastuu sen hoidosta ja suojelusta.

Vanha puoli oli Outokumpu OY.n rakentama ja siinä toimi mm. lääkäri Virtanen kuntalaisten parhaaksi.. Kalliiksi käy jos rakennus jätetään heitteille, suojellaanhan kaivoksen rakennelmia kulttuurihistorian pohjalla..

Vanha rakennus kannattaisi säästää ja suojella, käyttöä voisi myös aikojen saatossa sille löytyä. Uudemmat rakennelmat joutaa pois purkaa, niille ei löydy käyttöä eikä ole mitään arvoa...

Ohessa KARJALAISESSA 3.12.2023 14:08 ollut juttu terveysaseman historiasta, ketä sitten mahtaa kiinnostaa.

Laskennalliset ylläpitokulut vanhalla puolella eivät maata kaatavat joten kysymys on lähinnä periaatteellinen.
Mielestäni kyseinen rakennus kannattaa suojella ja säästää, kuuluuhan se olennaisena osana kaivoksen historiaan.
Sopimus Outokumpu OY.n kanssa kaupungilla on ja se kannattaa lukea huolella, jos vastoin sopimusta toimitaan saattaa tulla kallis takaisku veronmaksajille.

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Juuri valmistuneen selvityksen perusteella Outokummun kaupungilla on kaivosyhdyskunnan vanhassa sairaalassa käsissään alkuperäinen ja lajissaan ainutlaatuinen rakennus.

Rakennukselle on ensi vuoden aikana haettava uutta käyttöä tai uusi omistaja.

Yksi vaihtoehto on, että joku taho ostaisi lähes tuhannen neliön rakennuksen ja huolehtisi siitä osana Suomen merkittävimmän kaivosyhdyskunnan rakennusperintöä.

Vanha sairaala on yhtä kuin vuonna 1939 valmistunut arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin elegantiksi kuvattu kivirakennus ja siihen 1950-luvulla tehdyt laajennukset.

Sairaalaa on saneerattu ja laajennettu useaan kertaan, viimeksi 1990-luvulla, kun kaupungin terveyspalvelut haluttiin saman katon alle.

Koko Outokummun terveysaseman pinta-ala on noin 5 400 neliötä, josta vanha sairaala noin 950.

Nyt pohditaan sitä, mitä tehdä sitten, kun koko terveyskeskus uuden sote-aseman valmistuttua käy tarpeettomaksi.

Vanhan sairaalan puoltakaan ei ole suojeltu, mutta se kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Kyykerin aluekokonaisuuteen, jonka arvot tulee kaavamääräysten mukaan säilyttää.

Sairaala on muun muassa maakuntakaavan valmistelun yhteydessä todettu suojelun arvoiseksi.

Vanha sairaala on osa julkisten rakennusten jatkumoa, joka alkaa keskustan pääkadulta, ja se sijaitsee Vanhan kaivoksen välittömässä läheisyydessä.

Outokummun taajama alkoi kehittyä hiljalleen 1910-luvulta alkaen kaivosyhtiön vedolla. Kuten monen muun vanhan teollisuuspaikkakunnan ensimmäiset peruspalvelut, esimerkiksi asumisen, koulun ja terveydenhuollon, järjesti yritys.

Oy Outokumpu Ab osti kaivoksen työväen asutusta varten maita ja kutsui näitä alueita suunnittelemaan maan eturivin arkkitehteja.

Sairaalalle valittiin paikka, johon ajateltiin sijoitettavaksi kaikki "hengen ja ruumiin terveyttä edistävät laitokset" – kuten urheilukenttä, joka myös on edelleen samassa sijainnissa.

W. G. Palmqvist oli aikansa tuotteliain teollisuusrakennusten ja teollisuusyhdyskuntien suunnittelija itsenäisyyden alkuvuosista 1940-luvun lopulle.

Tunnetuimpia Palmqvistin rakennuksia on Helsingin Kaapelitehdas. Outokumpuun Palmqvist suunnitteli useita rakennuksia sairaalasta paloasemaan sekä asuntoja toimitusjohtajasta työväkeen.

Vanha sairaala oli eräänlainen "yksityissairaala".

Itsenäisyyden ensi vuosikymmenillä kansanterveyden edistäminen oli tärkeimpiä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Niukoista ajoista huolimatta sairaaloita rakennettiin 1920- ja 1930-luvulla paljon.

Maakunnassa ajan sairaalarakennuksia on esimerkiksi vuonna 1930 valmistunut Kontioniemen keuhkoparantola.

Outokummun vanha sairaala oli eräänlainen "yksityissairaala". Kunnalliseksi se siirtyi vasta 1960-luvulla.

Sairaala oli tarkoitettu ensi sijassa kaivosyhtiön työntekijöille ja heidän perheilleen. Muita potilaita 13 paikan sairaala otti vastaan, jos tilaa oli. Yhtiön ulkopuolisilla potilailla piti olla maksusitoumus tai käteistä viikon hoitomaksuihin.

Saatsi Arkkitehdit Oy:n rakennushistoriallinen selvitys kuvaa rakennusta helposti lähestyttäväksi ja elegantiksi.

Arkkitehtuuri on sekoitus klassismia ja funktionalismin piirteitä. Sisällä kadun puolella olivat muun muassa potilashuoneet ja päivähalli, sisäpihan puolella hoitotilat.

Funktionalismin periaatteiden mukaisesti potilaiden piti saada raikasta ilmaa ja valoa, jota varten Sairaalakadun puolella oli makuuvilpolaksi kutsuttu terassi.

Kivirakennus on jykevää tekoa, ulkoseinät 50 senttiä paksut.

Ajan saatossa sisätiloja on moneen kertaan uusittu, ja alkuperäistä on enää vähän. Julkisivujen arkkitehtuuri sen sijaan on tunnistettava ja Palmqvistin suunnitelmien mukainen.

Rakennuksella on tärkeä rooli kaivosyhdyskunnan historiassa, ja se on tärkeä osa arkkitehdin perintöä.

Selvityksen tekijät arvottavat vanhan sairaalan harvinaiseksi ja ainutlaatuiseksi. Vastaavan kaltaisia teollisuusyhdyskuntien sairaaloita ei ole säilynyt monta. Tyylihistoriallisesti se on ainutlaatuinen ja kaiken lisäksi alkuperäisessä käytössä.

Valtakunnallisesti Outokummun kaivosyhdyskuntaa pidetään kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti Suomen kaivoshistorian merkittävimpänä.

Ensimmäisenä jatkotoimena aiotaan selvittää, mitä vanhan sairaalan irrottaminen itsenäiseksi kiinteistöksi maksaisi. Ennakoivasti on selvitetty tilojen 950 neliön laskennalliset ylläpitokulut, jotka ovat arviolta 30 000–50 000 euroa vuodessa.

Luuletko että rakennuksia puretaan, maksaa kaupungille helvetisti siivota ympäristö johon yritetään epätoivoisesti houkutella turisteja.

Katsotaan vaan 10 vuoden päästä ei ole rakennuksessa ehjää ikkunaa, muutama tulipalo on sisällä sammutettu ja peukalot pyörivät vinhaan.. Joku sitten ehdottaa mietittyään jospa puretaan koko roska vihdoin viimein kun rakennus turvaton ja siellä lapsukaisille vahinkoja jo sattunut..

Nämä okulaiset kiireet tunnetaan, päivät töpeksitään kattoon ja ilta väistellään... Järkevää toimintaa vaan on turhaa odottaa.

Esim. Joensuussa ei näe röttelötaloja missään, pusikoita ym. Ympäristöt siistejä ja huoliteltuja esikaupunki alueelakin...

Työttömät töihin risusavottaan ja siistimään ympäristöjä, palkka kela korvaus tuplana ja alkaa tapahtua..