Ateistisuus on masentavan turhaa pippalointia läpi elämän!

"Syntyessään uskova ihminen tulee Jumalan luota ja kuoltuaan palaa Jumalan luokse,"

Miksi se uskovainen edes lähtee sieltä Jumalan luota minnekään? Olisi siellä vaan mukana niin kuin peräpukama.

Ihmettelen uskovan maailmankuvaa. Mistä se kertoo että uskoo oman mielen luomaa jumalaa. Ja että ainoa toive on päästä taivaaseen.

Ai, omat lapseni tulivat kyllä ihan vaimoni kohdusta, syntyivät ateisteina ja ovat ateisteja edelleen.

Ihan kuriositeettina kyselen, missä kohtaa raamattua mainitaan, että syntyvät tulisivat jumalan luota?

Jos ateistit eivät mielestäsi tule mistään, niin missä kohtaa tapahtuu päätös siitä, onko syntyvä ateisti vai uskova? Sanooko raamattusi jotain tästä? :D
ROFLMAO

Ihminen kehittyy soluista, jotka jakaantuvat eksponentiaalisesti ja muodostavat DNA:ssa olevan rakennusohjeen mukaisen eliön. Kun tämä eliö syntyy, hän on hädin tuskin tietoinen itsestään ja ympäristöstään, eikä tiedä mitään jumalista ja uskonnoista. Hän syntyy uskonnottomana ja elää elämänsä uskonnottomana, jos hän ei ole altis uskonnollisten oppien ohjelmointiin.

pipa päässä rotvallin reunalla ei ole turhaa pippalointia !

Uskovaistenhan kuuluisi olla hyvin suvaitsevaisia, niin miksi se ei toimi ateisteja kohtaan ?
Mitä se on uskovaiselta pois, jos joku toinen ei usko ?
Ja jos ei ole koskaan ollut ateisti, niin ei uskovainen yksinkertaisesti voi tietää, millaista ateistin elämä on, kuten ei toisinkaan päin.

"Millään, mitä ateisti tekee, ei ole tarkoitusta,"

Sillä on tarkoitusta minulle, ja se on kaikki mikä merkitsee.