Suomen perustamat keskitysleirit

Anonyymi-ap

Sivu 105:
"Olosuhteet keskitysleireillä olivat syksyyn 1942 asti katastrofaalisen huonot. Sen
lisäksi, että vangeilta riistettiin itsemääräämisoikeus ja liikkumisen vapaus, leireillä
asuttiin erittäin ahtaasti, hygieniatilanne oli ala-arvoinen ja ruokahuolto riittämä-
töntä. Miehitetyn alueen keskitysleirivangeista kuoli vähintään 17% eli noin 4 000
henkilöä. Suurin kuolleisuushuippu ajoittui kesään 1942, jolloin kuoli yli kolmannes
kaikista menehtyneistä."
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/179759/Annales%20B%20708%20Vuonokari-Bomstr%c3%b6m%20VK.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944
https://www.utupub.fi/handle/10024/179759

78

741

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Liisa Vuonokari-Bomström on tiivistänyt Itä-Karjalan keskitysleirien ikävän tosiasian erinomaisesti. Eikä Bomström ole lähellekään ainoa suomalainen tutkija, joka on käsitellyt rohkeasti koko aihetta.



      Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen blogi

      Liisa Vuonokari-Bomström

      Itä-Karjalassa ei ollut ”keskitysleirejä” vaan keskitysleirejä – ja niistä on syytä puhua 20

      26.11.2019

      https://blogit.utu.fi/suomenhistoria/ita-karjalassa-ei-ollut-keskitysleireja-vaan-keskitysleireja-ja-niista-on-syyta-puhua/

      https://web.archive.org/web/20241004091100/https://blogit.utu.fi/suomenhistoria/ita-karjalassa-ei-ollut-keskitysleireja-vaan-keskitysleireja-ja-niista-on-syyta-puhua/


      Itä-Karjalan miehityshallinto perustettiin ajatukselle, jonka mukaan miehitetystä alueesta tulisi osa Suomea ja sinne jäisi asumaan vain suomensukuisiksi määriteltyjä henkilöitä. Miehitetyllä alueella suunniteltiin siis etnistä puhdistusta, ja vain sodan päättyminen häviöön pelasti Suomen syyllistymiseltä siihen.

      Täsmennän vielä, etten tarkoita suomalaisten keskitysleirien olleen tuhoamisleirejä. Sodan loppuvaiheessa käyttöön otettu nimi siirtoleiri kuvaa hyvin niiden tarkoitusta. Etnistä puhdistusta ei ollut tarkoitus toteuttaa tappamalla, vaan siirtämällä ihmiset pois. Joukkokuolemat olivat seurausta ehkä enemmänkin välinpitämättömyydestä, kuin tarkoituksellisuudesta. Se ei kuitenkaan vähennä miehityshallinnon vastuuta niistä. Se jäi onneksi selviämättä, mitä suunnitelmat vangeiksi otettujen siviilien luovuttamisesta saksalaisten haltuun olisivat tarkoittaneet, koska Saksan eteneminen pysähtyi.

      Itä-Karjalan miehityshallinto on erittäin surullinen osa suomalaista historiaa. Se kuuluu samaan kategoriaan sisällissodan vankileirien kanssa. Siitä pitää keskustella, koska se on osa historiaamme ja siitä pitää keskustella, jos emme halua FSB:n määrittelevän sitä, millaisena miehityshallinnon historia kirjoitetaan. Keskitysleireillä kuolleet ja kärsineet ihmiset ansaitsevat sen, että heidän kokemuksiaan tutkitaan tieteen keinoin, eikä alisteta Venäjän historiapolitiikan välineeksi. Järkevä reaktio ei ole asettua siilipuolustukseen ja yrittää kiistää kaikki. Suomalaisten pitää kyetä näkemään se, ettei Suomi ollut toisessa maailmansodassa vain uhri, vaan aktiivinen toimija, jonka tekemistä virheistä maksoivat hengellään täysin viattomat siviilit miehitetyllä alueella.

      • Anonyymi

        Suomenmaa-sivustolta löytyy kaksi artikkelia, jotka mainitsevat Itä-Karjalan vankileirit. Toisen artikkeleista on kirjoittanut Samuli Vänttilä, toisen Pekka Pohjolainen.


        Suomenmaa.fi

        Samuli Vänttilä,

        Ristiriitainen sota – Suomi oli jatkosodassa hyökkääjä ja natsi-Saksan liittolainen, mutta sitä ei täällä mielellään muistella


        https://www.suomenmaa.fi/uutiset/ristiriitainen-sota-suomi-oli-jatkosodassa-hyokkaaja-ja-natsi-saksan-liittolainen-mutta-sita-ei-taalla-mielellaan-muistella/

        https://web.archive.org/web/20240719190825/https://www.suomenmaa.fi/uutiset/ristiriitainen-sota-suomi-oli-jatkosodassa-hyokkaaja-ja-natsi-saksan-liittolainen-mutta-sita-ei-taalla-mielellaan-muistella/


        Menetettyjen maiden takaisinvaltaamista pidettiin perusteltuna, mutta pidemmälle meneminen nähtiin rosvoretkeilyksi, kuten Lahtinen Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa kiteyttää.

        -

        – Jatkosotaa on hyvin pitkään pyritty muistelemaan talvisotaan liittyvän sankarillisen eetoksen kautta. On korostettu niitä asioita, joista voimme olla ylpeitä. Viime aikoina on onneksi alettu entistä enemmän käsitellä myös Suomen kannalta häpeällisempiä aiheita, [yliopistonlehtori Tuomas Tepora] pohtii.

        Suomalaiset eivät ole hänen mielestään esimerkiksi vielä käsitelleet kunnolla rooliaan miehittäjänä. Kun Neuvostoliitolta vallattiin isoja maa-alueita, alettiin haaveilla Suur-Suomesta. Hanke sai nopeasti myös rodullisia piirteitä. Suomen ylläpitämät vankileirit olivat todellisuutta.


        Pekka Pohjolaisen artikkeli:

        https://www.suomenmaa.fi/uutiset/vodka-virtasi-petroskoin-valtausjuhlissa-80-vuotta-sitten-valtavaan-sammioon-ammuttiin-reika-panssarintorjuntakivaarilla/

        https://web.archive.org/web/20240418030410/https://www.suomenmaa.fi/uutiset/vodka-virtasi-petroskoin-valtausjuhlissa-80-vuotta-sitten-valtavaan-sammioon-ammuttiin-reika-panssarintorjuntakivaarilla/


        ”Yleensä on kai niin, että kaikki, mitä innostuksen vallassa tehdään, on typerää ja kestämätöntä”, ruoti kirjailija Väinö Linna Petroskoin valtausta Tuntemattoman sotilaan käsikirjoituksesta poistetussa kohdassa.

        Oli niin tai näin, kovin korkeita tyylipisteitä tasan 80 vuoden takaisista tapahtumista ei voi jakaa. Pietari Suuren perustaman teollisuus- ja hallintokaupungin valtaus oli suuri ja symbolisesti merkittävä sotilaallinen saavutus, jonka juhlinta riistäytyi kuitenkin pian käsistä.

        .....

        ... Kaupungin siviileistä epäluotettaviksi todetut ja venäläiset siirrettiin keskitysleireiksi eristetyille alueille. Etenkin talvella 1941–1942 kuolleisuus leireissä oli suurta.

        ...

        Petroskoi-Äänislinna oli suomalaisten hallussa lähes kolme vuotta, mutta hurmeisella heimoaatteella sävytetty Itä-Karjalan sotaretki oli lopulta kaikkea muuta kuin menestystarina.

        Lähtö kaupungista tuli viimein 28. kesäkuuta 1944, kun Kannaksen suurhyökkäyksen tulijyrän alla Viipurikin oli jo menetetty. Paikalliset asukkaat eivät suomalaisten lähtöä juuri surreet, pikemminkin päinvastoin.


      • Anonyymi

        Jo vuodelta 2004 löytyy MTV-uutista itä-Karjalaan liittyen.


        MTV-uutiset

        Muistelmateos kuvaa Itä-Karjalan keskitysleirien kurjuutta

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muistelmateos-kuvaa-ita-karjalan-keskitysleirien-kurjuutta/1992576

        https://web.archive.org/web/20240217235548/https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muistelmateos-kuvaa-ita-karjalan-keskitysleirien-kurjuutta/1992576


        Muistelmateos antaa äänen Itä-Karjalan keskitysleirien lapsille. Suomalaisleireillä olleet vetoavat korvausasiassa presidentti Haloseen.


        Nälkä, taudit, kuolema, pakkotyö, raippa- ja pamputusrangaistukset, vapautus, jatkuva epäluulo. Nämä seikat jäävät voimakkaina mieleen, kun lukee Itä-Karjalassa lapsuutensa viettäneiden entisten alaikäisten leirivankien muistelmia sotavuosilta 1941-44.

        Tuona aikana Suomi miehitti suurta osaa Neuvosto-Karjalaa, Aunusta, Syväriä, Petroskoita, Äänisniemeä, siis alueita, jotka eivät koskaan olleet kuuluneet Suomelle. Itä-Karjalaan tultuaan suomalaismiehittäjät internoivat sinne jääneet siviilit, eli lähinnä naiset, lapset ja vanhukset, leireihin, joita ensi kutsuttiin keskitysleireiksi ja myöhemmin siirtoleireiksi.

        - Leiriajasta päällimmäisenä muistona on kauhu ja kuolema ja nälkä. Ensimmäisenä leirivuotena ihmisiä kuoli surkeille lavitsoilleen ja ruumiit kannettiin pois, itkettiin, valitettiin, joku meni joskus järjiltään... Meillä oli aina nälkä! muistelee vuonna 1936 Petroskoissa syntynyt Lenina Pavlovna Makejeva.

        Hän ja monet muut kertovat tarinansa kirjailija Marja-Leena Mikkolan kirjassa Menetetty lapsuus - suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44 (Tammi). Entisten leirivankien kohtaloiden lisäksi Mikkola piirtää kuvaa alueen kulttuurista ja historiasta, mm. Pietari Suuren perustamasta Petroskoista ja tarunhohtoisesta Äänisniemestä.

        Enimmillään leireillä oli noin 25 000 venäläistä, ja heistä kuoli suomalaisarvioiden mukaan 4 600-4 700. Suurimmilleen kuolleisuus nousi keväällä 1942, jolloin elintarviketilanne huonontui ratkaisevasti myös Suomessa.

        Itä-Karjalan leireillä olleet vetoavat Haloseen

        Suomalaisleireillä Itä-Karjalassa jatkosodan aikana olleet venäläiset entiset lapsivangit vetoavat presidentti Tarja Haloseen ja Suomen eduskuntaan saadakseen korvauksia leiriajan aiheuttamista kärsimyksistä.

        Asiasta kertoi entisten alaikäisten leirivankien yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja petroskoilainen Klavdia Njuppijeva, joka esiintyi Marja-Leena Mikkolan kirjan "Menetetty lapsuus - suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44" julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

        - Vetoomuksemme tavoitteena on korvausten maksaminen entisille suomalaisille vangeille, Njuppijeva totesi.

        Hänen mukaansa tänä päivänä on vielä elossa noin 8 000 entistä suomalaisten keskitysleirien vankia. Entiset leirivangit ovat nyky-Karjalassa joutuneet vaikeaan tilanteeseen, koska pienien eläkkeiden takia he eivät aina pysty hoitamaan sairauksiaan tai hankkimaan kalliita lääkkeitä. Njuppijeva muistutti, että lähes kaikilla leirivangeilla on sairauksia, joista suuri osa johtuu leiriaikojen nälästä ja kylmyydestä.

        - Meitä on elossa kolme sisarusta, ja meillä kaikilla on sydän- ja verisuonisairauksia sekä reumaattisia vikoja. Minulla on toisen luokan invaliditeetti, kertoi Njuppijeva, joka valmistui sodan jälkeen biologiksi ja maataloustieteiden kandidaatiksi.

        Njuppijeva kääntyi entisten alaikäisten leirivankien korvausasiassa kymmenkunta vuotta sitten Suomen silloisen presidentin Martti Ahtisaaren puoleen vastausta milloinkaan saamatta.



        Laitetaanpa uudestaan tuo viitattu kirja, eli:

        Marja-Leena Mikkola, "Menetetty lapsuus - suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44"

        julkaisija: Tammi


        Marja-Leena Mikkolan kirja löytyy Adlibriksestä e-kirjana, 1.12.2022.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jo vuodelta 2004 löytyy MTV-uutista itä-Karjalaan liittyen.


        MTV-uutiset

        Muistelmateos kuvaa Itä-Karjalan keskitysleirien kurjuutta

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muistelmateos-kuvaa-ita-karjalan-keskitysleirien-kurjuutta/1992576

        https://web.archive.org/web/20240217235548/https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muistelmateos-kuvaa-ita-karjalan-keskitysleirien-kurjuutta/1992576


        Muistelmateos antaa äänen Itä-Karjalan keskitysleirien lapsille. Suomalaisleireillä olleet vetoavat korvausasiassa presidentti Haloseen.


        Nälkä, taudit, kuolema, pakkotyö, raippa- ja pamputusrangaistukset, vapautus, jatkuva epäluulo. Nämä seikat jäävät voimakkaina mieleen, kun lukee Itä-Karjalassa lapsuutensa viettäneiden entisten alaikäisten leirivankien muistelmia sotavuosilta 1941-44.

        Tuona aikana Suomi miehitti suurta osaa Neuvosto-Karjalaa, Aunusta, Syväriä, Petroskoita, Äänisniemeä, siis alueita, jotka eivät koskaan olleet kuuluneet Suomelle. Itä-Karjalaan tultuaan suomalaismiehittäjät internoivat sinne jääneet siviilit, eli lähinnä naiset, lapset ja vanhukset, leireihin, joita ensi kutsuttiin keskitysleireiksi ja myöhemmin siirtoleireiksi.

        - Leiriajasta päällimmäisenä muistona on kauhu ja kuolema ja nälkä. Ensimmäisenä leirivuotena ihmisiä kuoli surkeille lavitsoilleen ja ruumiit kannettiin pois, itkettiin, valitettiin, joku meni joskus järjiltään... Meillä oli aina nälkä! muistelee vuonna 1936 Petroskoissa syntynyt Lenina Pavlovna Makejeva.

        Hän ja monet muut kertovat tarinansa kirjailija Marja-Leena Mikkolan kirjassa Menetetty lapsuus - suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44 (Tammi). Entisten leirivankien kohtaloiden lisäksi Mikkola piirtää kuvaa alueen kulttuurista ja historiasta, mm. Pietari Suuren perustamasta Petroskoista ja tarunhohtoisesta Äänisniemestä.

        Enimmillään leireillä oli noin 25 000 venäläistä, ja heistä kuoli suomalaisarvioiden mukaan 4 600-4 700. Suurimmilleen kuolleisuus nousi keväällä 1942, jolloin elintarviketilanne huonontui ratkaisevasti myös Suomessa.

        Itä-Karjalan leireillä olleet vetoavat Haloseen

        Suomalaisleireillä Itä-Karjalassa jatkosodan aikana olleet venäläiset entiset lapsivangit vetoavat presidentti Tarja Haloseen ja Suomen eduskuntaan saadakseen korvauksia leiriajan aiheuttamista kärsimyksistä.

        Asiasta kertoi entisten alaikäisten leirivankien yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja petroskoilainen Klavdia Njuppijeva, joka esiintyi Marja-Leena Mikkolan kirjan "Menetetty lapsuus - suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44" julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

        - Vetoomuksemme tavoitteena on korvausten maksaminen entisille suomalaisille vangeille, Njuppijeva totesi.

        Hänen mukaansa tänä päivänä on vielä elossa noin 8 000 entistä suomalaisten keskitysleirien vankia. Entiset leirivangit ovat nyky-Karjalassa joutuneet vaikeaan tilanteeseen, koska pienien eläkkeiden takia he eivät aina pysty hoitamaan sairauksiaan tai hankkimaan kalliita lääkkeitä. Njuppijeva muistutti, että lähes kaikilla leirivangeilla on sairauksia, joista suuri osa johtuu leiriaikojen nälästä ja kylmyydestä.

        - Meitä on elossa kolme sisarusta, ja meillä kaikilla on sydän- ja verisuonisairauksia sekä reumaattisia vikoja. Minulla on toisen luokan invaliditeetti, kertoi Njuppijeva, joka valmistui sodan jälkeen biologiksi ja maataloustieteiden kandidaatiksi.

        Njuppijeva kääntyi entisten alaikäisten leirivankien korvausasiassa kymmenkunta vuotta sitten Suomen silloisen presidentin Martti Ahtisaaren puoleen vastausta milloinkaan saamatta.



        Laitetaanpa uudestaan tuo viitattu kirja, eli:

        Marja-Leena Mikkola, "Menetetty lapsuus - suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44"

        julkaisija: Tammi


        Marja-Leena Mikkolan kirja löytyy Adlibriksestä e-kirjana, 1.12.2022.

        MTV-uutiset on maininnut Itä-Karjalan leirit myös vuonna 2008 tutkija Osmo Hyytiän kirjoitusten pohjalta (Osmo Hyytiä, Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944; kustantanut Edita).

        Sama juttu on ilmestynyt myös Kaleva-julkaisussa.


        MTV-uutiset / Kaleva


        Mannerheim määräsi keskitysleirit Itä-Karjalaan

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mannerheim-maarasi-keskitysleirit-ita-karjalaan/1963640#gs.i7wacp

        https://web.archive.org/web/20240814100435/https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mannerheim-maarasi-keskitysleirit-ita-karjalaan/1963640#gs.i7wacp


        https://www.kaleva.fi/mannerheim-maarasi-keskitysleirit-ita-karjalaan/2239203

        https://web.archive.org/web/20240305161153/https://www.kaleva.fi/mannerheim-maarasi-keskitysleirit-ita-karjalaan/2239203


        Lyhennetty versio, Turun Sanomat

        https://www.ts.fi/uutiset/1074304056

        https://web.archive.org/web/20240305160831/https://www.ts.fi/uutiset/1074304056


        Itä-Karjalan venäläinen väestö siirrettiin syksyllä 1941 keskitysleireille ylipäällikkö Mannerheimin käskystä. Asiasta kirjoittaa historiantutkija Osmo Hyytiä teoksessaan sota-ajan Itä-Karjalasta.

        Itä-Karjalan venäläinen väestö siirrettiin syksyllä 1941 keskitysleireille ylipäällikkö Mannerheimin käskystä. Sotilashallinto perusteli venäläisten siirtoja sillä, että väestö asui sotatoimialueella ja oli mahdollisesti epäluotettavaa.

        Ylipäällikön etukäteen antamasta sotilaskäskystä vangita venäläiset ei puhuttu mitään. Tiedot ovat historiantutkija Osmo Hyytiän tietoteoksesta Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944. Editan kustantama kirja perustuu erittäin laajaan lähdeaineistoon. Kustantajan mukaan tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia jatkosodasta käytyyn keskusteluun.

        Jatkosodan alkaessa kesäkuussa Suomi aloitti hyökkäyksen ja eteni Laatokan pohjois- ja itäpuolitse Itä-Karjalaan. Alueen väestö eroteltiin kahteen ryhmään: kansallisiin ja epäkansallisiin. Jälkimmäiseen ryhmään kirjattiin venäläiset, mutta myös ukrainalaisia, puolalaisia, latvialaisia ja moldovalaisia. Epäkansalliset siirrettiin keskitysleireihin.

        Keskitysleireillä oli enimmillään 24 000 vankia vuoden 1942 huhtikuussa. Se oli alle puolet alueen venäläisiksi lasketuista.

        Itä-Karjalaan rotuoppia (!!!!!!!!!!)

        Sitä mukaa kuin suomalaiset etenivät Itä-Karjalassa, alueen väestö kirjattiin ja jaoteltiin kansallisuuden perusteella. Väestökirjauksen tarkoituksena oli "Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan".

        Ylipäällikkö oli jo ennen Itä-Karjalan sotilashallinnon perustamista 8. heinäkuuta 1941 antanut käskyn, jossa määrättiin vallattavalle alueella jääneen väestön käsittelystä. Sen mukaan venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleireihin.

        Venäläisiin ei kuitenkaan tullut lukea suomalaisista tai karjalaisista vanhemmista polveutuvia venäjänkielisiä henkilöitä, jotka halusivat liittyä karjalaiseen väestöön.

        Kansalliseen väestöön kuulunut sai vihreän oleskeluluvan, epäkansalliseen punaisen kortin.

        Valtaosa leiriläisistä aliravittuja

        Vallattujen alueiden väestö koostui melkein yksinomaan naisista, alle15-vuotiaista lapsista ja vanhoista miehistä. Tämä näkyi myös leirien kuolemansyytilastoissa, joissa perussyyksi tai lisätekijäksi kuolemaan on arvioitu aliravitsemus.

        Korkeimmillaan kuolleisuus oli kesällä 1942. Silloin kuoli 500-600 henkeä kuukaudessa. Kuolleista suurin osa oli lapsia ja vanhuksia.

        Keskitysleirit oli määrätty noudattamaan sotavankileirien ravintoannoksia. Laskennallisista ravintoarvoista (työssä käyville 2538 ja käymättömille 2038 kaloria) ei kuitenkaan kyetty pitämään kiinni. Perunan loputtua vuoden 1942 alussa ravintoarvot jäivät vielä alhaisemmiksi. Aliravitsemus paheni ja leiriläisiä alkoi kuolla nälkään.


      • Anonyymi

        Aloituksessa mainittu Vuononkari-Bomström on kritisoinut Yleä omituisesta tavastaan käsitellä Itä-Karjalan vankileirejä. Toisaalta Yle on julkaissut niistä juttua.


        Yle

        Jukka Lindfors

        Itä-Karjalaa suomalaistettiin kouluin ja keskitysleirein

        Julkaistu 03.06.2011


        https://yle.fi/aihe/a/20-106050

        https://web.archive.org/web/20250130084157/https://yle.fi/aihe/a/20-106050


        Itä-Karjalan liittämistä Suomeen kaavailtiin jo ennen jatkosodan alkamista. Suomalainen miehityshallinto harjoitti etnistä syrjintää, joka teki alueen venäläisväestöstä alemman luokan kansalaisia.

        Ajatus kielisukulaiskansojen yhteenkuuluvuudesta oli virinnyt jo 1800-luvun kansallisromantiikan myötä. Itä-Karjalassa 1920-luvun alussa käytyjen heimosotien jälkeen sitä alkoi vaalia Akateeminen Karjala-Seura. Juuri AKS:lla oli merkittävä osa vuonna 1941 pystytetyssä Itä-Karjalan sotilashallinnossa.

        Jatkosodan alussa vallatun alueen väestö jaettiin "kansalliseen" (suomensukuiseen) ja "epäkansalliseen" ainekseen. Tuhansittain venäjänkielisiä asukkaita koottiin keskitysleireihin marsalkka Mannerheimin jo heinäkuun alussa 1941 antaman määräyksen mukaisesti. Monille seuraukset olivat kohtalokkaat.

        Joukkovangitsemisia perusteltiin yhtäältä venäläisväestön omalla turvallisuudella, toisaalta vaaralla, että joukossa oli partisaaneja. Kokoamisleirit palvelivat kuitenkin myös miehityshallinnon kaavailuja, joissa tähdättiin alueen ”puhdistamiseen vieraasta aineksesta”. Vielä alkuvaiheessa suunnitelmissa oli epäkansallisen väestön siirtäminen muualle osittain tai kokonaan ja sen korvaaminen suomalaisella ja inkeriläisellä uudisasutuksella.

        Vapaaksi jääneet tai leireiltä päässeet venäjänkielisetkin olivat syrjityssä asemassa. Heidät siirrettiin asumaan erilleen suomensukuisista, heidän liikkumistaan rajoitettiin, he kärsivät heikommasta elintarvike- ja terveydenhuollosta, ja viljelypalstojen jaossa suosittiin "kansallisia". Kouluja oli aluksi tarjolla vain suomensukuisille.

        Koulujen harjoittaman nuorisokasvatuksen toivottiin takaavan Karjalan kansan saumattoman liittymisen ”emämaahan”. Suomalaistamistoimiin kuuluivat myös mm. vapautusjuhlat, propagandakokoukset ja suomenkieliset radiolähetykset, paikannimien suomentaminen ja suositukset "kansallisten" etunimien käyttämisestä lapsia ristittäessä. ...

        Itä-Karjalan miehitysajasta ja varsinkaan sen rumista puolista ei sotien jälkeisessä Suomessa elämöity. Asiaa käsittelevät tutkimukset ovat myöhemminkin nostattaneet voimakkaita tunteita. Eero Taivalsaari korosti vuonna 1967 tekemässään radio-ohjelmassa suomalaisen hallinnon inhimillisyyttä verrattuna toisen maailmansodan muihin miehitysvaltoihin.

        [MUTTA:] Huomattavasti toisenlainen sävy oli everstiluutnantti Helge Seppälän vuonna 1989 julkaisemassa Suomi miehittäjänä -kirjassa, joka kritisoi sotilashallinnon politiikkaa voimakkaasti. Seppälän arviot nostattivat paljon kohua ja närkästystäkin, mutta pääosin samat faktat on tuotu esiin myös muiden tutkijoiden teoksissa.

        Jo 1970-luvulla Lauri Kokkosen näytelmä Ruskie neitsyt oli herättänyt keskustelua miehityspolitiikasta. Vallatussa Paatenessa opettajana toiminut Kokkonen halusi näytelmällään kertoa, kuinka eri tavalla miehitysaika nähtiin Karjalassa ja Suomessa.

        Vallatuille alueille marssitettiin myös perinnetutkijoiden armeija, jonka tehtävänä oli osoittaa karjalaisten yhteenkuuluvuus Suomen kansan kanssa. Väestön innostus ei kuitenkaan vastannut tutkijoiden romanttisia odotuksia, ja alueen kansanperinnettä pilasi ”bolshevistinen aines”.

        Uudenlaisen näkökulman miehitysaikaan toivat 2000-luvulla julkaistut sotatuomari Paavo Alkion päiväkirjat. Itä-Karjalan lainkäytön loppusaldo oli Alkion mukaan viime kädessä Suomelle kunniakas, mutta vaati asettumista vastakkain ”nappi otsaan -linjan” upseerien kanssa. (!!!!!!!)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloituksessa mainittu Vuononkari-Bomström on kritisoinut Yleä omituisesta tavastaan käsitellä Itä-Karjalan vankileirejä. Toisaalta Yle on julkaissut niistä juttua.


        Yle

        Jukka Lindfors

        Itä-Karjalaa suomalaistettiin kouluin ja keskitysleirein

        Julkaistu 03.06.2011


        https://yle.fi/aihe/a/20-106050

        https://web.archive.org/web/20250130084157/https://yle.fi/aihe/a/20-106050


        Itä-Karjalan liittämistä Suomeen kaavailtiin jo ennen jatkosodan alkamista. Suomalainen miehityshallinto harjoitti etnistä syrjintää, joka teki alueen venäläisväestöstä alemman luokan kansalaisia.

        Ajatus kielisukulaiskansojen yhteenkuuluvuudesta oli virinnyt jo 1800-luvun kansallisromantiikan myötä. Itä-Karjalassa 1920-luvun alussa käytyjen heimosotien jälkeen sitä alkoi vaalia Akateeminen Karjala-Seura. Juuri AKS:lla oli merkittävä osa vuonna 1941 pystytetyssä Itä-Karjalan sotilashallinnossa.

        Jatkosodan alussa vallatun alueen väestö jaettiin "kansalliseen" (suomensukuiseen) ja "epäkansalliseen" ainekseen. Tuhansittain venäjänkielisiä asukkaita koottiin keskitysleireihin marsalkka Mannerheimin jo heinäkuun alussa 1941 antaman määräyksen mukaisesti. Monille seuraukset olivat kohtalokkaat.

        Joukkovangitsemisia perusteltiin yhtäältä venäläisväestön omalla turvallisuudella, toisaalta vaaralla, että joukossa oli partisaaneja. Kokoamisleirit palvelivat kuitenkin myös miehityshallinnon kaavailuja, joissa tähdättiin alueen ”puhdistamiseen vieraasta aineksesta”. Vielä alkuvaiheessa suunnitelmissa oli epäkansallisen väestön siirtäminen muualle osittain tai kokonaan ja sen korvaaminen suomalaisella ja inkeriläisellä uudisasutuksella.

        Vapaaksi jääneet tai leireiltä päässeet venäjänkielisetkin olivat syrjityssä asemassa. Heidät siirrettiin asumaan erilleen suomensukuisista, heidän liikkumistaan rajoitettiin, he kärsivät heikommasta elintarvike- ja terveydenhuollosta, ja viljelypalstojen jaossa suosittiin "kansallisia". Kouluja oli aluksi tarjolla vain suomensukuisille.

        Koulujen harjoittaman nuorisokasvatuksen toivottiin takaavan Karjalan kansan saumattoman liittymisen ”emämaahan”. Suomalaistamistoimiin kuuluivat myös mm. vapautusjuhlat, propagandakokoukset ja suomenkieliset radiolähetykset, paikannimien suomentaminen ja suositukset "kansallisten" etunimien käyttämisestä lapsia ristittäessä. ...

        Itä-Karjalan miehitysajasta ja varsinkaan sen rumista puolista ei sotien jälkeisessä Suomessa elämöity. Asiaa käsittelevät tutkimukset ovat myöhemminkin nostattaneet voimakkaita tunteita. Eero Taivalsaari korosti vuonna 1967 tekemässään radio-ohjelmassa suomalaisen hallinnon inhimillisyyttä verrattuna toisen maailmansodan muihin miehitysvaltoihin.

        [MUTTA:] Huomattavasti toisenlainen sävy oli everstiluutnantti Helge Seppälän vuonna 1989 julkaisemassa Suomi miehittäjänä -kirjassa, joka kritisoi sotilashallinnon politiikkaa voimakkaasti. Seppälän arviot nostattivat paljon kohua ja närkästystäkin, mutta pääosin samat faktat on tuotu esiin myös muiden tutkijoiden teoksissa.

        Jo 1970-luvulla Lauri Kokkosen näytelmä Ruskie neitsyt oli herättänyt keskustelua miehityspolitiikasta. Vallatussa Paatenessa opettajana toiminut Kokkonen halusi näytelmällään kertoa, kuinka eri tavalla miehitysaika nähtiin Karjalassa ja Suomessa.

        Vallatuille alueille marssitettiin myös perinnetutkijoiden armeija, jonka tehtävänä oli osoittaa karjalaisten yhteenkuuluvuus Suomen kansan kanssa. Väestön innostus ei kuitenkaan vastannut tutkijoiden romanttisia odotuksia, ja alueen kansanperinnettä pilasi ”bolshevistinen aines”.

        Uudenlaisen näkökulman miehitysaikaan toivat 2000-luvulla julkaistut sotatuomari Paavo Alkion päiväkirjat. Itä-Karjalan lainkäytön loppusaldo oli Alkion mukaan viime kädessä Suomelle kunniakas, mutta vaati asettumista vastakkain ”nappi otsaan -linjan” upseerien kanssa. (!!!!!!!)

        Jukka Lindforsin jutun tietousku tarkentaa Suomen miehityshallinnon toimia Itä-Karjalassa ja miten heidät otettiin alunperinkin vastaan Neuvostoliiton sortotoimista ja kaikesta muusta huolimatta.


        Yle

        Jukka Lindfors

        Itä-Karjalaa suomalaistettiin kouluin ja keskitysleirein

        Julkaistu 03.06.2011


        Itä-Karjalan alue käsittää Suomen entisen rajan itäpuolisen Karjalan, joka rajautuu Laatokkaan, Syväriin, Ääniseen, Vienanmereen ja Imandrajärveen. Historiallinen Itä-Karjala jakautuu pohjoiseen Vienan Karjalaan ja eteläiseen Aunuksen Karjalaan. Toisin kuin sodissa luovutetut Karjalankannas ja Laatokan Karjala, Itä-Karjala ei ole koskaan kuulunut Suomeen.

        [Pakolliset briiffaukset Neuvostoliitosta.]

        Olot leireillä olivat alkuaikoina varsin ahtaat ja kehnot. Lisäksi sota- ja evakuointiolosuhteista kärsineiden vankien terveys oli usein heikko jo heidän tullessaan leireille. Pahimpaan aikaan kesällä 1942 kuolonuhreja oli 500-600 kuussa, enimmäkseen pikkulapsia ja vanhuksia. Vuoden 1942 aikana kuolleiden yhteismäärä oli noin 3500 henkeä. Tutkija Antti Laine on arvioinut kokonaiskuolleisuuden noin 4600 hengeksi. Suurin osa kuolonuhreista menehtyi aliravitsemukseen. Ruuan varastamisesta saattoi seurata ruumiillinen rangaistus. Joitakin vankeja myös ammuttiin ainakin karkaustapausten yhteydessä. (!!!!!!)

        "Keskitysleiri"-nimitys periytyi jo 1900-luvun alusta, ja Itä-Karjalan leirit olivat kaukana saksalaisten ylläpitämistä kuolemanleireistä. Kun juutalaisten joukkotuhosta alkoi kantautua tietoja, Itä-Karjalassa otettiin käyttöön siirtoleiri-termi. Nimestä riippumatta väestön joukkorankaiseminen sillä perusteella, että joukkoon kuului mahdollisia partisaaneja, oli Haagin vuoden 1907 yleissopimuksen vastaista. (!!!!!)

        Virallisesti Itä-Karjalan valtausta perusteltiin sotilaallisin syin. Etenkin AKS-läisen sotilashallinnon selvänä päämääränä oli kuitenkin alueen pysyvä liittäminen Suomeen. Heti jatkosodan alkuvaiheessa 11. heinäkuuta 1941 Mannerheim uudisti vuonna 1918 vannomansa "miekkavalan", jossa lupasi levätä vasta kun Itä-Karjala olisi vapautettu neuvostovallasta.
        Suuri osa Itä-Karjalan alun perin suomensukuisista oli ehtinyt omaksua venäjän kielen, ja joskus etninen erottelu onnistui vain antropologisten tutkimusten avulla. Väestön asenteetkin tuottivat miehittäjille pettymyksen: suomalaisia ei tervehdittykään tervetulleina vapauttajina, vaan suhtautuminen oli pidättyväistä ja varovaista. Myös karjalaisten sukulaiset taistelivat puna-armeijassa, ja sodan lopputuloksesta oltiin epävarmoja. Suomalaistamistoimet jäivät lopulta melko tehottomiksi, ja vain pieni osa itäkarjalaisista siirtyi sodan loppuvaiheissa Suomeen.


      • Anonyymi

        Umpisurkea yrityksesi whataboutismiin ei käy älykkäästä vastalauseesta Suomen omalle ikävälle historialle yhdenkään sivistyneen ihmisen kirjoissa. Mutta laitetaanpa vahinko kiertämään. :)

        "Sota-aikana lienee puutetta kaikesta."

        Kuten myös Venäjän sisällissodassa ja Ulkovaltojen Väliintulossa (1918 - 1925) punaisten vallankumouksen jälkeen, joten sinun logiikallasi et syyttäisi Leniniä tai punaisia siitä, että juuriperustetussa Neuvostoliitossa oli puutetta kaikesta, ml. sen sodan jälkeen.

        Tiedät varmaan myös Leningradin asukkaiden tilanteen saksalaisten ja suomalaisten piirittämänä (1941 - 1944). Siinä kuoli paljon enemmän kuin Stalinin pommittaessa Helsinkiä ja kaikissa Saksan kaupunkien pommituksissa yhteensä, mutta en ihmettele, että tämä saattaisi olla sinulle aika kiusallista.

        "Kannattaa keskitysleireistä puhuttaessa verrata leirien kcal määriä ja kuolleisuutta hyökkääjä valtio neuvostoliiton vastaaviin."

        Kannattaa whataboutismia harrastaessa myös johdonmukaisesti verrata leirien kcal määriä ja nälkäkuolleisuutta ylipäätään brittien imperiumin vastaaviin PITEMMÄLTÄ AIKAVÄLILTÄ mm. Intiassa ja Irlannissa.


        Dylan Sullivan (Macquarien yliopisto)

        Jason Hickel (Ympäristötieteen- ja teknologian Instituutin (ICTA-UAB) )

        How British colonialism killed 100 million Indians in 40 years

        (eli jos et tajunnut, tämä on suomeksi: "Miten brittien kolonialismi tappoi 100 miljoonaa intialaista 40:ssä vuodessa")


        Tämä on yksi suurimmista [brittien] menettelyn aiheuttamista kuolleisuuskriiseistä ihmiskunnan historiassa. Se on suurempi kuin kaikkien nälänhätäkuolemien yhteisluvut Neuvostoliitossa, Maon Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Pol Potin Kambodžassa ja Mengistun Etiopiassa.

        Dylan Sullivan & Jason Hickel

        How British colonialism killed 100 million Indians in 40 years

        https://www.aljazeera.com/opinions/2022/12/2/how-british-colonial-policy-killed-100-million-indians

        Netti-arkistoituna:

        https://web.archive.org/web/20240214211142/https://www.aljazeera.com/opinions/2022/12/2/how-british-colonial-policy-killed-100-million-indians

        "Ymmärtääkseni neuvostoliitto jatkoi ihmisten leiritystä vielä sotien jälkeen."

        Sinun ymmärryksesi ei ole tiedon väärti. Britit harjoittivat ihmisten leiritystä jo ennen Neuvostoliiton perustamista sekä 2. maailmansodan jälkeen mm. Keniassa ja Malesiassa. Välissä ehtivät antaa jopa Puolan pakolaishallituksen pitää omia keskitysleirejään Skotlannissa, joissa kidutettiin monta juutalaista diskreditoidun juutalais-bolsevismin myytin mukaisesti, täysin brittien luvalla.

        "Jotta neuvostoliiton keskitysleireistä saa oikean kuvan"

        ...kannattaa perehtyä keskitysleireihin pitemmältä ajalta, alkaen Espanjan imperiumin ensimmäisistä tunnetuista sellaisista kuubalais-holokaustissa. Kannattaa ottaa selvää amerikkalaisten ja brittien vastaavista mm. Filippiineillä, Keniassa ja Malesiassa sekä vähemmän tunnetuista ja ideologiasi kannalta kiusallisista kuten Puolan keskitysleirit ukrainalais-taistelijoille Puola-Ukrainan sodan jälkeen tai amerikkalaisten eristyskeskuksista japanilais-, saksalais- ja italialais-etnisille kansalaisille.

        Sinuna tutustuisin myös natsien ja heidän yhteistoimintamiestensä keskitysleireihin, kuten Kroatian Ustashan kuolemanleiriin Jasenovacissa.

        "kannattaa tarkastella neuvostoliiton tyngälle rakennetun venäjän diktatuurin ja sen rakentaman vankileirien saariston"

        Kannattaa tarkastella Human Rights Watch- Freedom House -sivustoja. Jopa länsimaiden liittolaisina salonkikelpoisesti esiintyneet ja esiintyvät maat ovat harrastelleet samanlaista touhua. Esim. Chilen Pinochet'lla oli oma Dawson -vankileirisaarensa yhtä jäätävillä oloilla kuin gulag-systeemi. Järkyttyisit myös millainen systeemi yksityistämisen paratiisissa nimeltä Kazakhstan on.

        "sekä viimeisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan toteuttaman sotavankien ja siviilien kohtelua, mikä on kopio talvi ja jatkosodan ajoilta neuvostoliiton leiristandardista."

        Mikset sanonut myös "kopio natsien hyökkäyssodassaan Puolaan, Ranskaan, Alankomaihin ja Neuvostoliittoon toteuttamasta sotavankien ja siviilien kohtelusta ja sen leiristandardista"? Kaikki eivät tietenkään kohdanneet loppuaan myrkkykaasuun tai kaasuterekan suljettuissa tiloissa pakokaasuun tukehtuen, mutta esim. Paneriain joukkomurhassa ihmisiä tapettiin luotein jopa enemmän kuin N-liitto tappoi Katynissä.

        "Eli verrattuna raiskauksiin, kidutuksiin, silpomisiin, lapsien hyväksikäyttöön, joukkomurhiin ja kaikkeen normaaliin venäläiseen murhaamiseen"

        Whataboutismisi voisi ulottua myös natsien ja fasistien samanlaisiin rikoksiin ihmisyyttä vastaan, kun kerran tuolle tielle lähdit. Mutta niissä olikin lukuisia muita etnisyyksiä, joiden pahantekosia haluat puolustella.

        "oli olot suorastaan ylenpalttiset suomalaisilla leireillä."

        Senkö takia suomalaismiehittäjien leireiltä karkaavia ammuttiin?

        "Ilman neuvostoliiton hyökkäystä ei yksikään ihminen olisi kuollut sodan seurauksena."

        Paitsi natsien Operaatio Barbarossassa. Munasit itsesi täysin.

        -Vertigo


      • Anonyymi

        "Eihän täältä puutu enää muuta kuin"

        ...sinä syyttämässä Kalevaa, Suomenmaata ja Turun Sanomia venäläis-propagandasalaliitosta ja liittämässä soppaan vielä Elon Muskin. :)

        Tämä olisi kirsikka kakun päällä kun luulet, että natsien Operaation Barbarossassa ei olisi ikinä kuollut siviilejä. Tämä osoittaa joko sinun älyllisen epärehellisyytesi tai kyvyttömyytesi oikeaan tiedonhakuun, joten siinä et eroa olennaisesti kristillisestä fasisti-Venäjästä. :)

        Laitetaanpa uudestaan luotettavampien suomalaisten tahojen lähteet Itä-Karjalan keskitysleireistä, jotka yrität niin epätoivoisesti ignoorata kompensointina järkevän sanoman puutteelle.

        • Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen blogi

        Liisa Vuonokari-Bomström

        Itä-Karjalassa ei ollut ”keskitysleirejä” vaan keskitysleirejä – ja niistä on syytä puhua 20

        26.11.2019

        https://blogit.utu.fi/suomenhistoria/ita-karjalassa-ei-ollut-keskitysleireja-vaan-keskitysleireja-ja-niista-on-syyta-puhua/

        • Suomenmaa.fi

        Samuli Vänttilä,

        Ristiriitainen sota – Suomi oli jatkosodassa hyökkääjä ja natsi-Saksan liittolainen, mutta sitä ei täällä mielellään muistella

        https://www.suomenmaa.fi/uutiset/ristiriitainen-sota-suomi-oli-jatkosodassa-hyokkaaja-ja-natsi-saksan-liittolainen-mutta-sita-ei-taalla-mielellaan-muistella/

        • Pekka Pohjolaisen artikkeli:

        https://www.suomenmaa.fi/uutiset/vodka-virtasi-petroskoin-valtausjuhlissa-80-vuotta-sitten-valtavaan-sammioon-ammuttiin-reika-panssarintorjuntakivaarilla/

        • MTV-uutiset

        Muistelmateos kuvaa Itä-Karjalan keskitysleirien kurjuutta

        (viitattu teos: Marja-Leena Mikkola, "Menetetty lapsuus - suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44", julkaisija: Tammi)

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muistelmateos-kuvaa-ita-karjalan-keskitysleirien-kurjuutta/1992576

        • MTV-uutiset / Kaleva / Turun Sanomat

        Mannerheim määräsi keskitysleirit Itä-Karjalaan

        (viitattu teos: Osmo Hyytiä, Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944; kustantanut Edita)

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mannerheim-maarasi-keskitysleirit-ita-karjalaan/1963640#gs.i7wacp

        https://www.kaleva.fi/mannerheim-maarasi-keskitysleirit-ita-karjalaan/2239203

        https://www.ts.fi/uutiset/1074304056


        • Yle

        Jukka Lindfors

        Itä-Karjalaa suomalaistettiin kouluin ja keskitysleirein

        Julkaistu 03.06.2011


        https://yle.fi/aihe/a/20-106050

        • Yle

        "Suur-Suomi olisi onnistunut vain natsi-Saksan avulla"

        Janne Sundqvist

        26.5.2014

        https://yle.fi/a/3-7263681

        • Keski-Suomalainen

        Juhana Lepoluoto

        Lars Westerlund - Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941-44

        https://www.ksml.fi/paikalliset/2734824


        Otan osaa, että valtio on jatkuvasti sinun ja aimokoivusen leikkimisen unelmasi välissä. Pienennä hyvä ihminen niitä piristeannoksia. Saatat pian pystyä pärjäämään pelkällä kofeiinillakin. :)

        -Vertigo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jo vuodelta 2004 löytyy MTV-uutista itä-Karjalaan liittyen.


        MTV-uutiset

        Muistelmateos kuvaa Itä-Karjalan keskitysleirien kurjuutta

        https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muistelmateos-kuvaa-ita-karjalan-keskitysleirien-kurjuutta/1992576

        https://web.archive.org/web/20240217235548/https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/muistelmateos-kuvaa-ita-karjalan-keskitysleirien-kurjuutta/1992576


        Muistelmateos antaa äänen Itä-Karjalan keskitysleirien lapsille. Suomalaisleireillä olleet vetoavat korvausasiassa presidentti Haloseen.


        Nälkä, taudit, kuolema, pakkotyö, raippa- ja pamputusrangaistukset, vapautus, jatkuva epäluulo. Nämä seikat jäävät voimakkaina mieleen, kun lukee Itä-Karjalassa lapsuutensa viettäneiden entisten alaikäisten leirivankien muistelmia sotavuosilta 1941-44.

        Tuona aikana Suomi miehitti suurta osaa Neuvosto-Karjalaa, Aunusta, Syväriä, Petroskoita, Äänisniemeä, siis alueita, jotka eivät koskaan olleet kuuluneet Suomelle. Itä-Karjalaan tultuaan suomalaismiehittäjät internoivat sinne jääneet siviilit, eli lähinnä naiset, lapset ja vanhukset, leireihin, joita ensi kutsuttiin keskitysleireiksi ja myöhemmin siirtoleireiksi.

        - Leiriajasta päällimmäisenä muistona on kauhu ja kuolema ja nälkä. Ensimmäisenä leirivuotena ihmisiä kuoli surkeille lavitsoilleen ja ruumiit kannettiin pois, itkettiin, valitettiin, joku meni joskus järjiltään... Meillä oli aina nälkä! muistelee vuonna 1936 Petroskoissa syntynyt Lenina Pavlovna Makejeva.

        Hän ja monet muut kertovat tarinansa kirjailija Marja-Leena Mikkolan kirjassa Menetetty lapsuus - suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44 (Tammi). Entisten leirivankien kohtaloiden lisäksi Mikkola piirtää kuvaa alueen kulttuurista ja historiasta, mm. Pietari Suuren perustamasta Petroskoista ja tarunhohtoisesta Äänisniemestä.

        Enimmillään leireillä oli noin 25 000 venäläistä, ja heistä kuoli suomalaisarvioiden mukaan 4 600-4 700. Suurimmilleen kuolleisuus nousi keväällä 1942, jolloin elintarviketilanne huonontui ratkaisevasti myös Suomessa.

        Itä-Karjalan leireillä olleet vetoavat Haloseen

        Suomalaisleireillä Itä-Karjalassa jatkosodan aikana olleet venäläiset entiset lapsivangit vetoavat presidentti Tarja Haloseen ja Suomen eduskuntaan saadakseen korvauksia leiriajan aiheuttamista kärsimyksistä.

        Asiasta kertoi entisten alaikäisten leirivankien yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja petroskoilainen Klavdia Njuppijeva, joka esiintyi Marja-Leena Mikkolan kirjan "Menetetty lapsuus - suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44" julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

        - Vetoomuksemme tavoitteena on korvausten maksaminen entisille suomalaisille vangeille, Njuppijeva totesi.

        Hänen mukaansa tänä päivänä on vielä elossa noin 8 000 entistä suomalaisten keskitysleirien vankia. Entiset leirivangit ovat nyky-Karjalassa joutuneet vaikeaan tilanteeseen, koska pienien eläkkeiden takia he eivät aina pysty hoitamaan sairauksiaan tai hankkimaan kalliita lääkkeitä. Njuppijeva muistutti, että lähes kaikilla leirivangeilla on sairauksia, joista suuri osa johtuu leiriaikojen nälästä ja kylmyydestä.

        - Meitä on elossa kolme sisarusta, ja meillä kaikilla on sydän- ja verisuonisairauksia sekä reumaattisia vikoja. Minulla on toisen luokan invaliditeetti, kertoi Njuppijeva, joka valmistui sodan jälkeen biologiksi ja maataloustieteiden kandidaatiksi.

        Njuppijeva kääntyi entisten alaikäisten leirivankien korvausasiassa kymmenkunta vuotta sitten Suomen silloisen presidentin Martti Ahtisaaren puoleen vastausta milloinkaan saamatta.



        Laitetaanpa uudestaan tuo viitattu kirja, eli:

        Marja-Leena Mikkola, "Menetetty lapsuus - suomalaismiehittäjien vankeudessa 1941-44"

        julkaisija: Tammi


        Marja-Leena Mikkolan kirja löytyy Adlibriksestä e-kirjana, 1.12.2022.

        Eihän täältä puutu enää muuta kuin Galina Sankon kuvat kesällä 1944 "vapautetuista nälkiintyneistä keskitysleirilapsukaisista"... niiden piti olla liki luurangon laihoja... no mitä kuvissa onkaan?

        Suomalaisten keskitysleirit Itä-Karjalassa otettiin esiin Venäjällä – ”Suomessa tämä ei ole ollut vaiettu asia”

        9.10.2019 18:07

        Venäjän media on nostanut näkyvästi ja hyvin synkkään sävyyn esille siviiliväestön kohtelun Suomen miehittämässä Itä-Karjalassa jatkosodan aikana.


        https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006289698.html

        https://images.sanoma-sndp.fi/9d6e3d5a5cf24fb3bf300d4850a5d556.jpg/normal/978.webp

        Venäjän media on hiljattain julkaissut uutisia, joissa on käsitelty Suomen miehitysaikaa ja siviilien kohtelua Itä-Karjalassa jatkosodassa.

        https://images.sanoma-sndp.fi/9d9d639a22024afc830718feb75fa25c.jpg/normal/978.webp


        Kovasti maatuskoillakin posket pullottaa...


        https://images.sanoma-sndp.fi/43c2c5cec9ff46aeb14825f1133f7b05.jpg/normal/978.webp

        ---

        Googlaa Galina Sanko ja näet lisää kuvia, propagandakuvia.


        https://en.wikipedia.org/wiki/Galina_Sanko


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eihän täältä puutu enää muuta kuin Galina Sankon kuvat kesällä 1944 "vapautetuista nälkiintyneistä keskitysleirilapsukaisista"... niiden piti olla liki luurangon laihoja... no mitä kuvissa onkaan?

        Suomalaisten keskitysleirit Itä-Karjalassa otettiin esiin Venäjällä – ”Suomessa tämä ei ole ollut vaiettu asia”

        9.10.2019 18:07

        Venäjän media on nostanut näkyvästi ja hyvin synkkään sävyyn esille siviiliväestön kohtelun Suomen miehittämässä Itä-Karjalassa jatkosodan aikana.


        https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006289698.html

        https://images.sanoma-sndp.fi/9d6e3d5a5cf24fb3bf300d4850a5d556.jpg/normal/978.webp

        Venäjän media on hiljattain julkaissut uutisia, joissa on käsitelty Suomen miehitysaikaa ja siviilien kohtelua Itä-Karjalassa jatkosodassa.

        https://images.sanoma-sndp.fi/9d9d639a22024afc830718feb75fa25c.jpg/normal/978.webp


        Kovasti maatuskoillakin posket pullottaa...


        https://images.sanoma-sndp.fi/43c2c5cec9ff46aeb14825f1133f7b05.jpg/normal/978.webp

        ---

        Googlaa Galina Sanko ja näet lisää kuvia, propagandakuvia.


        https://en.wikipedia.org/wiki/Galina_Sanko

        "Eihän täältä puutu enää muuta kuin.."

        ...sinä kieltämässä Katynin joukkomurhan puolalaiset, juutalaiset ja georgialaiset uhrit, koska Josef Göbbels nautti tästä propagandatilaisuutena.

        Jos et tajua ilmiselvää vertausta, suosittelen sitä suuremmalla syyllä pysymään niissä psykiatrin annosmääräyksissä, ettei taas lähde lapasesta nuo sinun aimokoivusen leikkimiset. Suosittelen myös pysymään loitolla Theodor Morellin puoskarikuureista, kun et kerran tajua, että natsien hyökkäyssodassa Neuvostoliittoon kuoli runsaasti ihmisiä ja olisi lopulta kuollut lisää mukaanlukien myös Itä-Karjalassa.

        P.S. Mitä jos kertoisin, että voit tunnustaa Operaatio Barbarossassa kuolleiden neuvostoliittolais-siviilien määrän ml. Leningradissa kuolleet 900 000 ja siitä huolimatta myös tunnustaa Israelin valtion toimet palestiinalaisia kohtaan etnisen puhdistuksen rikokseksi ja kansanmurhaksi?

        -Vertigo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eihän täältä puutu enää muuta kuin.."

        ...sinä kieltämässä Katynin joukkomurhan puolalaiset, juutalaiset ja georgialaiset uhrit, koska Josef Göbbels nautti tästä propagandatilaisuutena.

        Jos et tajua ilmiselvää vertausta, suosittelen sitä suuremmalla syyllä pysymään niissä psykiatrin annosmääräyksissä, ettei taas lähde lapasesta nuo sinun aimokoivusen leikkimiset. Suosittelen myös pysymään loitolla Theodor Morellin puoskarikuureista, kun et kerran tajua, että natsien hyökkäyssodassa Neuvostoliittoon kuoli runsaasti ihmisiä ja olisi lopulta kuollut lisää mukaanlukien myös Itä-Karjalassa.

        P.S. Mitä jos kertoisin, että voit tunnustaa Operaatio Barbarossassa kuolleiden neuvostoliittolais-siviilien määrän ml. Leningradissa kuolleet 900 000 ja siitä huolimatta myös tunnustaa Israelin valtion toimet palestiinalaisia kohtaan etnisen puhdistuksen rikokseksi ja kansanmurhaksi?

        -Vertigo

        Entäs ne Stalinin nälkään tapattamat 8 miljoonaa ukrainalaista -30 luvulla ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entäs ne Stalinin nälkään tapattamat 8 miljoonaa ukrainalaista -30 luvulla ?

        Entäs ne britti-kolonialistien nälkään tapattamat 100 miljoonaa intialaista 1800-luvulta vuoteen 1943? :)

        -Vertigo


    • Anonyymi

      Suur-Suomeen oli joissain suunnitelmissa tarkoitus liittää myös Kuolan niemimaa, mikä oli myös Norjan Quislingin tarkoituksena liittää Norjaan.

      Quislingin tarkoituksena oli myös liittää Suomen pohjoisosat Norjaan, ja joissakin suunnitelmissa Norjan pohjoisosat oli haaveena liittää Suur-Suomeen.

      • Anonyymi

        Kuulostaa tutulta? Eikös Putler suunnittele Ukrainan maa-alueiden liittämistä osittain tai kokonaan Venäjään! Muuttuiko ”aikomus” nyt jossain välissä perustelluksi ja oikeaksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuulostaa tutulta? Eikös Putler suunnittele Ukrainan maa-alueiden liittämistä osittain tai kokonaan Venäjään! Muuttuiko ”aikomus” nyt jossain välissä perustelluksi ja oikeaksi?

        Norjan Quisling oli tietenkin natsien yhteistoimintamies ja surullisen kuuluisa sellainen. Häntä ihannoivat vain omaan elämäänsä kyllästyneet uusnatsi-imbesillit.

        Kuinka moni näistä samoista imbesilleistä kannattaa myös kristillis-fasistisen Venäjän pyrkimyksiä vaihtelee, mutta se ei valitettavasti ole tavatonta myöskään niiden maiden ultranationalisti-imbesillien keskuudessa, jotka monkuvat ja vinkuvat Neuvostoliiton pahuuksista ja sitten kannattavat Venäjän toimia heti kun se heidän ideologiaansa sopii, kuten esim. Puolassa, Unkarissa tai Slovakiassa. Muistutapa sellaisia, että Puolassa, Unkarissa ja Slovakiassa monet oikeasti demokratiaa ja länsimaisia arvoja kannattavat ymmärtävät länsimaisten arvojen päälle eivätkä halua itse olla sortoa harjoittamassa. Saat vastaukseksi paljon rä'än sylkemistä ja sekavaa logiikkaa, joka ei kestä alkeellisintakaan tarkastelua.

        Tietenkin ultranationalisti-imbesillit ihmettelevät miksi tolkun ihmiset eivät halua heidän seurassaan olla, joten syitä pitää etsiä joka nurkan takaa ja useimmiten syyttelevät samoja länsimaisia arvoja, jotka auttoivat pääsemään Neuvostoliiton ikeestä alun alkaenkin, koska niiden on pakko olla 'woke' tai jotain. :)

        -Vertigo


    • Anonyymi

      Itä-Karjalan leirit olivat Neuvostoliiton perustamia. Ilman Talvisotaa leirejä ei olisi koskaan rakennettu.

      • Anonyymi

        Sori, että puhkaisen kuplasi, mutta kyllä Mannerheim olisi perustanut eristysleirejä ilman mitään Neuvostoliiton vaikutusta. Tällaiset leirit olivat valitettavan yleisiä tuohon aikaan eikä Suomi ollut mikään poikkeus. Et kannata yhtään enempää rehellistä historiantutkimista kuin kristillis-fasistinen Venäjäkään. Sinun logiikallasi joku toinen voi esim. pahoinpidellä sinut, koska joku toinen on joskus tehnyt pahempaakin. Ei niin hieno logiikka, kun vähänkään tarkastellaan. Ei pitäisi joutua muistuttamaan aikuiselle ihmiselle.... otaksuen, että olet aikuinen etkä vain kirjoittele tyhmyyksiä äitisi koneelta. :)


        -Vertigo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sori, että puhkaisen kuplasi, mutta kyllä Mannerheim olisi perustanut eristysleirejä ilman mitään Neuvostoliiton vaikutusta. Tällaiset leirit olivat valitettavan yleisiä tuohon aikaan eikä Suomi ollut mikään poikkeus. Et kannata yhtään enempää rehellistä historiantutkimista kuin kristillis-fasistinen Venäjäkään. Sinun logiikallasi joku toinen voi esim. pahoinpidellä sinut, koska joku toinen on joskus tehnyt pahempaakin. Ei niin hieno logiikka, kun vähänkään tarkastellaan. Ei pitäisi joutua muistuttamaan aikuiselle ihmiselle.... otaksuen, että olet aikuinen etkä vain kirjoittele tyhmyyksiä äitisi koneelta. :)


        -Vertigo

        Yleensä heittelet itse vähintäinkin yhtä lennokkaita syytöksiä ilmeisesti äitisi koneella! Sota-aikana Suomessa oli miehitetyillä alueilla vankileirejä, mutta ei niissä kertään tapettu teloittamalla ja uunit puuttui. Vangit saivat korttiannokset ja ne olivat sen verran niukat, että niiden varassa kuoltiin nälkään myös Suomen puolella ellei oillut itsellä mahdollisuus hankkia muualta lisää!

        Nälkäkuolemat talvella 1941-1942

        Omien peltojen tuoton jäädessä puoleen tarvittavasta ja Saksan toimitusten viivästyessä kevääseen, Suomea kohtasi vakava elintarvikekriisi. Siitä kärsivät ensi sijassa sotavangit, joita menehtyi talven ja kevään aikana noin 12.000. Lisäksi Itä-Karjalan siviilejä kuoli noin 3.500 kuolemien painottuessa kevääseen ja kesään.

        Nälkäkuolemia esiintyi myös suomalaisten siviilien joukossa, mutta heidän kuolemistaan ei ole katsottu aiheelliseksi tehdä tutkimustyötä.

        Hajatietoja siviilien kuolleisuudesta:

        Mielisairaalat. Kuolleisuus nousi 10%:iin eli kaksinkertaistui normaalista.

        Vuosina 1941 ja 1942 mielisairaaloissa kuoli yhteensä 1.100 - 1.200 potilasta yli keskiarvon.

        Vanhukset. Kuolleiden määrä tuntematon.

        Siviilivangit. Vankiloissa oli 27 todettua ja 14 mahdollista nälkäkuolemaa.

        Imeväiskuolleisuus. Kasvoi 7%:stä 9%:iin.

        Pikkulapset. Kuolleiden määrä tuntematon.

        Yleinen kuolleisuus. Siviilien yleinen kuolleisuus 1940-1944 oli 0,1%-yksikköä normaalia suurempi. Tämä tarkoittaa 19.500 menehtynyttä suomalaista siviiliä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yleensä heittelet itse vähintäinkin yhtä lennokkaita syytöksiä ilmeisesti äitisi koneella! Sota-aikana Suomessa oli miehitetyillä alueilla vankileirejä, mutta ei niissä kertään tapettu teloittamalla ja uunit puuttui. Vangit saivat korttiannokset ja ne olivat sen verran niukat, että niiden varassa kuoltiin nälkään myös Suomen puolella ellei oillut itsellä mahdollisuus hankkia muualta lisää!

        Nälkäkuolemat talvella 1941-1942

        Omien peltojen tuoton jäädessä puoleen tarvittavasta ja Saksan toimitusten viivästyessä kevääseen, Suomea kohtasi vakava elintarvikekriisi. Siitä kärsivät ensi sijassa sotavangit, joita menehtyi talven ja kevään aikana noin 12.000. Lisäksi Itä-Karjalan siviilejä kuoli noin 3.500 kuolemien painottuessa kevääseen ja kesään.

        Nälkäkuolemia esiintyi myös suomalaisten siviilien joukossa, mutta heidän kuolemistaan ei ole katsottu aiheelliseksi tehdä tutkimustyötä.

        Hajatietoja siviilien kuolleisuudesta:

        Mielisairaalat. Kuolleisuus nousi 10%:iin eli kaksinkertaistui normaalista.

        Vuosina 1941 ja 1942 mielisairaaloissa kuoli yhteensä 1.100 - 1.200 potilasta yli keskiarvon.

        Vanhukset. Kuolleiden määrä tuntematon.

        Siviilivangit. Vankiloissa oli 27 todettua ja 14 mahdollista nälkäkuolemaa.

        Imeväiskuolleisuus. Kasvoi 7%:stä 9%:iin.

        Pikkulapset. Kuolleiden määrä tuntematon.

        Yleinen kuolleisuus. Siviilien yleinen kuolleisuus 1940-1944 oli 0,1%-yksikköä normaalia suurempi. Tämä tarkoittaa 19.500 menehtynyttä suomalaista siviiliä.

        "Yleensä heittelet itse vähintäinkin yhtä lennokkaita syytöksiä ilmeisesti äitisi koneella!"

        Anna kun arvaat, linkkailet jonkun minun hahmossa lavastamasi kommentin? Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun ylläpito poistelee sekoilujasi. 🤭

        "Sota-aikana Suomessa oli miehitetyillä alueilla vankileirejä, mutta ei niissä kertään tapettu teloittamalla ja uunit puuttui."

        Oho, nyt sinä jo luulet, että Suomea miehittäneet natsit eivät mukamas syyllistyneet Suomeen pystytetyillä keskityisleireillään samaisiin hirveyksiin kuin esim. Treblinkassa, Sobiborissa, Sachsenhausenissa tai Majdanekissä. Olet saattanut kuullakin näistä.

        Kiitos, kun kerroit, että sinun mielipiteesi ei ole tiedon väärti eikä sinua muutenkaan tarvitse ottaa vakavasti. :)

        -Vertigo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Yleensä heittelet itse vähintäinkin yhtä lennokkaita syytöksiä ilmeisesti äitisi koneella!"

        Anna kun arvaat, linkkailet jonkun minun hahmossa lavastamasi kommentin? Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun ylläpito poistelee sekoilujasi. 🤭

        "Sota-aikana Suomessa oli miehitetyillä alueilla vankileirejä, mutta ei niissä kertään tapettu teloittamalla ja uunit puuttui."

        Oho, nyt sinä jo luulet, että Suomea miehittäneet natsit eivät mukamas syyllistyneet Suomeen pystytetyillä keskityisleireillään samaisiin hirveyksiin kuin esim. Treblinkassa, Sobiborissa, Sachsenhausenissa tai Majdanekissä. Olet saattanut kuullakin näistä.

        Kiitos, kun kerroit, että sinun mielipiteesi ei ole tiedon väärti eikä sinua muutenkaan tarvitse ottaa vakavasti. :)

        -Vertigo

        Natsien miehityksessä Suomessa oli ankeat olot. Väkeä ohjattiin oikealle tai vasemmalle.
        Suihkut löytyivät vasemmalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Natsien miehityksessä Suomessa oli ankeat olot. Väkeä ohjattiin oikealle tai vasemmalle.
        Suihkut löytyivät vasemmalta.

        Eipä ohjailtu. Miksi aina valehtelet?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Natsien miehityksessä Suomessa oli ankeat olot. Väkeä ohjattiin oikealle tai vasemmalle.
        Suihkut löytyivät vasemmalta.

        Milloin natsit miehittivät Suomea?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Yleensä heittelet itse vähintäinkin yhtä lennokkaita syytöksiä ilmeisesti äitisi koneella!"

        Anna kun arvaat, linkkailet jonkun minun hahmossa lavastamasi kommentin? Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun ylläpito poistelee sekoilujasi. 🤭

        "Sota-aikana Suomessa oli miehitetyillä alueilla vankileirejä, mutta ei niissä kertään tapettu teloittamalla ja uunit puuttui."

        Oho, nyt sinä jo luulet, että Suomea miehittäneet natsit eivät mukamas syyllistyneet Suomeen pystytetyillä keskityisleireillään samaisiin hirveyksiin kuin esim. Treblinkassa, Sobiborissa, Sachsenhausenissa tai Majdanekissä. Olet saattanut kuullakin näistä.

        Kiitos, kun kerroit, että sinun mielipiteesi ei ole tiedon väärti eikä sinua muutenkaan tarvitse ottaa vakavasti. :)

        -Vertigo

        ” Oho, nyt sinä jo luulet, että Suomea miehittäneet natsit eivät mukamas syyllistyneet Suomeen pystytetyillä keskityisleireillään samaisiin hirveyksiin kuin esim. Treblinkassa, Sobiborissa, Sachsenhausenissa tai Majdanekissä. Olet saattanut kuullakin näistä.”

        Itse asiassa olen käynyt useallakin Saksan keskitysleirillä kuten Auschwitzissä,, Dachhaussa ja parissa muussakin. Ja TIEDÄN, että Itä-Karjalan vankileireillä ei ketään kaasutettu tai poltettu ruumiita! Väitätkö ITSE, että muka niin tehtiin?

        Sen sijaan vankileireillä kuoli n. 3.500 nälän heikentäminä tauteihin etenkin ns. ”Lanttutalvena” 1941/1942. Sen jälkeen ravitsemustilanne parani eikä nälkäkuolemia enää juuri tullut!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Oho, nyt sinä jo luulet, että Suomea miehittäneet natsit eivät mukamas syyllistyneet Suomeen pystytetyillä keskityisleireillään samaisiin hirveyksiin kuin esim. Treblinkassa, Sobiborissa, Sachsenhausenissa tai Majdanekissä. Olet saattanut kuullakin näistä.”

        Itse asiassa olen käynyt useallakin Saksan keskitysleirillä kuten Auschwitzissä,, Dachhaussa ja parissa muussakin. Ja TIEDÄN, että Itä-Karjalan vankileireillä ei ketään kaasutettu tai poltettu ruumiita! Väitätkö ITSE, että muka niin tehtiin?

        Sen sijaan vankileireillä kuoli n. 3.500 nälän heikentäminä tauteihin etenkin ns. ”Lanttutalvena” 1941/1942. Sen jälkeen ravitsemustilanne parani eikä nälkäkuolemia enää juuri tullut!

        "Itse asiassa olen käynyt useallakin Saksan keskitysleirillä kuten Auschwitzissä,, Dachhaussa ja parissa muussakin."

        Bravo, olet vasta nyt oppinut Auschwitzit ja Dachaut. Opettelepa nyt myös ne Treblinkat, Sobiborit, Sachsenhausenit tai Majdanekit. :)

        "Ja TIEDÄN, että Itä-Karjalan vankileireillä ei ketään kaasutettu tai poltettu ruumiita! Väitätkö ITSE, että muka niin tehtiin?"

        En vaan huomion SINUN väitteesi, että "Sota-aikana Suomessa [sic] oli miehitetyillä alueilla vankileirejä" eli mihin sinä sitten viittasit, jos et saksalaisten Suomeen pystyttämiin keskitysleireihin? :)

        Luulet vielä, että saksalaiset olisivat rajoittaneet murhaamiset pelkästään Eurooppaan ja Neuvostoliittoon, mutta pidätkin saksalaisten Suomeen pystyttämiä keskitysleirejä täysin toisena asiana, kun niin epätoivoisesti vannot äitisi koneelta, että "ei niissä kertään tapettu teloittamalla ja uunit puuttui". Mitä jos kertoisin sinulle, että eivät ne saksalaiset olleet yhtään inhimillisempiä Suomessa kuin missään muuallakaan? Pidät varmasti pysäyttävänä tietona. :)

        P.S. Mihin tiedonlähteisiin SINUN väitteesi nälkäkuolemista talvella 1941-1942 perustuvat? Tiesitkö, että jopa Wikipedialla on lähteensä. Niihin kannattaa kiinnittää huomiota. :)

        -Vertigo


    • Anonyymi

      Itä-Karjalan leirit olivat Mannerheimin ja Suur-Suomi-aatteelisten pystyttämiä. Ilman Talvisotaakin olisi varmasti löydetty sopiva sauma hyökätä Neuvostoliittoon ja perustaa ne leirit.

      -Vertigo

      • Anonyymi

        Voi tuota sinun pohjatonta tyhmyyttäsi! Akateeminen Karjala-Seura lietsoi unelmia koko Karjalan saamisesta. Tästäkin on mainittu tiedonlähteytyksissä ketjun alussa, mutta näköjään otit niitä piristeitä enemmän kuin psykiatrin suositusten mukaisesti, jos otaksumme sinun hankkineen piristeesi edes laillista kautta. Sen yhden suomalais-sotilaan matkiminen, joka harhaili sotaretkellä pervitiineissä, ei ole kovinkaan fiksua. :)

        https://m.youtube.com/watch?v=PfoMvgDY8hk&pp=ygURRmlubiBzb2xkaWVyIG1ldGg=

        P.S. Mitkäs tarkat tiedonlähteet SINULLA olikaan? Oliko sittenkin yksi tyhjentynyt kossupullo lisää? :)

        -Vertigo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voi tuota sinun pohjatonta tyhmyyttäsi! Akateeminen Karjala-Seura lietsoi unelmia koko Karjalan saamisesta. Tästäkin on mainittu tiedonlähteytyksissä ketjun alussa, mutta näköjään otit niitä piristeitä enemmän kuin psykiatrin suositusten mukaisesti, jos otaksumme sinun hankkineen piristeesi edes laillista kautta. Sen yhden suomalais-sotilaan matkiminen, joka harhaili sotaretkellä pervitiineissä, ei ole kovinkaan fiksua. :)

        https://m.youtube.com/watch?v=PfoMvgDY8hk&pp=ygURRmlubiBzb2xkaWVyIG1ldGg=

        P.S. Mitkäs tarkat tiedonlähteet SINULLA olikaan? Oliko sittenkin yksi tyhjentynyt kossupullo lisää? :)

        -Vertigo

        ” Voi tuota sinun pohjatonta tyhmyyttäsi! Akateeminen Karjala-Seura lietsoi unelmia koko Karjalan saamisesta.”

        Yoyya! Mutta sen kannatus oli mitätön eikä Talvisodan aluin malli Kajander-asu anna viitettä liioin valtiollisesta tuesta!

        Sen sijaan sen ajan Neukulla oli tip top varustus!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Voi tuota sinun pohjatonta tyhmyyttäsi! Akateeminen Karjala-Seura lietsoi unelmia koko Karjalan saamisesta.”

        Yoyya! Mutta sen kannatus oli mitätön eikä Talvisodan aluin malli Kajander-asu anna viitettä liioin valtiollisesta tuesta!

        Sen sijaan sen ajan Neukulla oli tip top varustus!

        Neukulla oli hyvä huolto. Lämpimät puvut ja huopatossut. Vodka ei loppunut eikä sapuska. Grammarit ja levyt mukana. Politrukit palvelijoina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Voi tuota sinun pohjatonta tyhmyyttäsi! Akateeminen Karjala-Seura lietsoi unelmia koko Karjalan saamisesta.”

        Yoyya! Mutta sen kannatus oli mitätön eikä Talvisodan aluin malli Kajander-asu anna viitettä liioin valtiollisesta tuesta!

        Sen sijaan sen ajan Neukulla oli tip top varustus!

        Hehe ei Itä-Karjalan valloitus ollut mikään demokraattinen päätös, ei siitä mitään kansanäänestystä järjestetty, saatikka edes eduskuntakyselyä, asiasta ei kysytty edes hallituksen mielipidettä.

        Sodan aikana päätöksenteko keskittyi hyvin pienelle sotakabinetille, johon kuuluivat presidentti, ylipäällikkö ja hallituksen avainministerit.



        Myöhemmin talvella 1941-1942 Itä-Karjalan liittämiselle Suomeen oli eduskunnan vankka tuki:

        Talvella 1941-1942 kaikki eduskuntapuolueet, Ruotsalaista Kansanpuoluetta lukuun ottamatta, kannattivat Itä-Karjalan liittämistä Suomeen.

        Isänmaallisen Kansanliikkeen edustaja Salmela sanoi puheenvuorossaan eduskunnassa näin:

        "Nyt on toteutettava kansallinen kuningasajatuksemme, ja luotava valtakunta, joka sulkee piiriinsä koko Itä-Karjalan siihen liittyvine alueineen samalla huomioon ottaen siten syntyneen Suur-Suomen strategiset puolustusmahdollisuudet."

        https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunnan-toiminta-sota-aikana/Documents/valtioneuvoston-tiedonanto-291141.pdf

        Kokoomuksen kansanedustaja Pennanen sanoi puheenvuorossaan eduskunnassa näin:

        "On kuitenkin tässä tilaisuudessa mainittava se kansamme keskuudessa esiintyvä ja kokoomuksenkin eduskuntaryhmän omaksuma mielipide, että mikäli asiat meistä suomalaisista itsestämme riippuvat, puolustuksellisesti turvallisempaan rajaan asti on valloitetut ja uskottavasti vielä valloitettavat suomalaisheimojen asuma-alueet saatava pysyvästi liitetyksi muun Suomen yhteyteen."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hehe ei Itä-Karjalan valloitus ollut mikään demokraattinen päätös, ei siitä mitään kansanäänestystä järjestetty, saatikka edes eduskuntakyselyä, asiasta ei kysytty edes hallituksen mielipidettä.

        Sodan aikana päätöksenteko keskittyi hyvin pienelle sotakabinetille, johon kuuluivat presidentti, ylipäällikkö ja hallituksen avainministerit.



        Myöhemmin talvella 1941-1942 Itä-Karjalan liittämiselle Suomeen oli eduskunnan vankka tuki:

        Talvella 1941-1942 kaikki eduskuntapuolueet, Ruotsalaista Kansanpuoluetta lukuun ottamatta, kannattivat Itä-Karjalan liittämistä Suomeen.

        Isänmaallisen Kansanliikkeen edustaja Salmela sanoi puheenvuorossaan eduskunnassa näin:

        "Nyt on toteutettava kansallinen kuningasajatuksemme, ja luotava valtakunta, joka sulkee piiriinsä koko Itä-Karjalan siihen liittyvine alueineen samalla huomioon ottaen siten syntyneen Suur-Suomen strategiset puolustusmahdollisuudet."

        https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunnan-toiminta-sota-aikana/Documents/valtioneuvoston-tiedonanto-291141.pdf

        Kokoomuksen kansanedustaja Pennanen sanoi puheenvuorossaan eduskunnassa näin:

        "On kuitenkin tässä tilaisuudessa mainittava se kansamme keskuudessa esiintyvä ja kokoomuksenkin eduskuntaryhmän omaksuma mielipide, että mikäli asiat meistä suomalaisista itsestämme riippuvat, puolustuksellisesti turvallisempaan rajaan asti on valloitetut ja uskottavasti vielä valloitettavat suomalaisheimojen asuma-alueet saatava pysyvästi liitetyksi muun Suomen yhteyteen."

        Tähän voisi lisätä Janne Sundqvistin artikkelin, joka voi olla sekin monelle aika kiusallinen. Ei kovin hyvin vanhentunut se aate.


        Yle

        Suur-Suomi olisi onnistunut vain natsi-Saksan avulla"

        Janne Sundqvist

        26.5.2014 


        Alle 80 vuotta sitten iso osa suomalaisista uskoi tosissaan, että Suomi voisi kasvaa monta kertaa silloisia rajojaan suuremmaksi. Karjalan heimoveljet olivat tärkein neuvostoikeen alta pelastettava ryhmä, mutta enemmänkin haluttiin. Hurjimmissa haaveissa rajat piirrettiin lännessä Norjaan ja idässä Uralin vuoristoon.

        - Kun alun perin tutustuin näihin suursuomalaisten puheisiin, ne tuntuivat hourupäiden käsittämättömiltä houreilta. Oli ihan mahdoton ymmärtää niitä ihmisiä, historiantutkija Jenni Kirves kertoo.

        Sodan loputtua Suur-Suomi-aatetta on käsitelty lähinnä harvakseltaan julkaistuissa historiateoksissa. Häpeällisesti päättynyttä historian osaa ei ole haluttu muistella.

        Historiankirjoituksella vihapuhetta vastaan

        Uusin Suur-Suomi-aatetta käsittelevä teos on tässä kuussa julkaistu "Luvattu maa – Suur-Suomen unelma ja unohdus". Viimeksi "Ruma sota" -teoksellaan sotahistoriaa ravistelleet Jenni Kirves ja Sari Näre lähtivät tekemään Luvattua maata, kun nykypäivän kansallismielinen kieli alkoi kuulostaa turhan tutulta historiantutkijan korvaan.

        - Kun kansanedustaja voi sanoa eduskunnan lehterillä, että aina, kun kuulen sanan ”suvaitsevaisuus” poistan aseestani varmistimen. Sehän on puhetta suoraan 1930-luvulta, Kirves kertoo kirjan taustoista. 

        Historioitsijat kokosivat teoksen muistuttaakseen 2000-luvun suomalaisia menneestä. Historiantutkimus kun perustuu uskoon siitä, että menneestä voi ottaa oppia nykypäivänä.

        - Kun Martti Haavio vuonna 1925 AKS:n (Akateeminen Karjala-Seura) vuosijuhlassa puhui siitä uhasta, jonka kaksikielisyyden ja kosmopoliittisuuden imelä suvaitsevaisuusoppi [!!!!!!!!] muodostavat Suomen itsenäisyydelle, niin se kuulosti hyvin tutulta.  Meistä on tärkeää, ettei kyseinen aika katoaisi kansakunnan muistista tai vääristyisi, että nuoret ja aikuisetkin osaisivat verrata nykypuhetta siihen puheeseen.

        Karjala, joka ei tahtonut takaisin

        ....

        Suur-Suomi-aatteen perusta oli edellisellä vuosisadalla kultakauttaan eläneessä karelianismissa eli tiedemiesten ja taiteilijoiden Karjala-harrastuksessa. Erityisen vahvaa se oli 1890-luvulla, jolloin kansallisromanttiset taiteilijat Jean Sibelius ja Akseli Gallen-Kallela etujoukoissa loivat taiteessaan ihannoivaa kuvaa rajantakaisesta Itä-Karjalasta.

        Kulttuuri-ihmiset olivat 1800-luvun lopulla kovasti luoneet kaunista Karjala-kuvaa, vaikka Gallen-Kallelaa lukuun ottamatta monet eivät itse edes käyneet Itä-Karjalassa. He loivat kuvan, että siellä ovat Väinölän kadotetut lapset ja aito oikea kansankulttuuri, Kirves sanoo.

        ....

        Suomalaisten vapaaehtoisten vuosina 1918–1922 tekemillä sotaretkillä aatteelliset heimosoturit löysivät kuitenkin rajan takaa vierasta kieltä puhuvan kansan, joka uskoi ortodoksiseen jumalaan ja oli muutenkin lähempänä venäläistä kulttuuria.

        - Kyllähän siellä oli kaunista luontoa, mutta myös kurjuutta ja köyhyyttä. Puhuttiin paljon likaisuudesta ja pahasta hajusta sekä siitä, ettei sieltä löytynytkään väinämöisiä, vaan pelkkiä oblomoveja.

        .....

        Kaunis unelma rauhasta

        .....

        Laajenemisen tavoitteleminen oli myös olennainen osa tuon ajan eurooppalaista ajatusmaailmaa, tutkija Jenni Kirves muistuttaa.

        - Täytyy muistaa, ettei Suur-Suomi-aate ollut vain äärioikeiston aate. Oli myös sosialistinen Suur-Suomi-aate, jota Karjalan suomalaiset sosialistit ajoivat ennen Stalinin vainoja.

        - Väinö Linnan sotilaat kokivat olevansa jonkinlaisella ei-oikeutetulla viikinkiretkellä Itä-Karjalassa. Kuitenkin, kun lukee kirjeitä, päiväkirjoja ja muuta aineistoa, niin kyllä ihan tavaliset sotamiehet, naiset, nuoret ja lapset todella uskoivat tähän aatteeseen.

        Yksi ristiriita Suur-Suomi-aatteessa on, ettei haaveiltua suurvaltaa olisi koskaan voitu rakentaa yksin suomalaisin voimin. Saksan armeijan apu oli välttämätöntä myös sille, että aatteelle saatiin laaja kannatus.

        - Saksan avun myötä alettiin uskoa, että meillä olisi todellakin mahdollisuus saada alueita Neuvostoliitosta, ikään kuin Lebensraumia idästä Suomelle. 

        Suomalaisten usko Saksan voittamattomuuteen oli Kirveen mukaan hurjan suuri.

        - Jatkosodan alussa uskottiin vielä, että Saksan avulla sota menee nopeasti ohi. Suomalaiset ajattelivat, että meidän ei tarvitse edes tehdä mitään, vaan että Saksa tekee kaiken likaisen työn ja me poimitaan ne hedelmät ja saadaan maata ja päästään kotiin heinäntekoon


        Yle

        "Suur-Suomi olisi onnistunut vain natsi-Saksan avulla"

        Janne Sundqvist

        26.5.2014 

        https://yle.fi/a/3-7263681

        https://web.archive.org/web/20240427132303/https://yle.fi/a/3-7263681


        -Vertigo


    • Anonyymi

      Eipä sitä ruokaa ollut omalle kansalle juurikaan. Mites sitte vielä vangeille.

      • Anonyymi

        Totta!

        Korttiannos oli sen verran niukka, että pelkästään sillä eli nälässä! Vapaudessa oli mahdollisuus eri tavoin hankkia ruuanjatkoa kuten:
        - kalastus ja metsästys
        - musta pörssi
        - kasvattaa itse
        - keräillä luonnosta
        jne

        Nälkäkuolemia tauteihin tapahtui yhtälailla Suomen puolella vankiloissa, sairaaloissa ja vastaavissa laitoksissa!


      • Anonyymi

        Ei muuta sitä, että väestön joukkorankaiseminen sillä perusteella, että joukkoon kuului mahdollisia partisaaneja, oli Haagin vuoden 1907 yleissopimuksen vastaista.

        Muutenhan voisit samoilla perusteilla puolustella myös saksalaisten tekemiä belgialais-siviilien joukkomurhia gerilla-epäilyjen takia 1. maailmansodassa tai Stalinin tekemiä etnisen puhdistuksen operaatioita viideskolonna-epäilyjen pohjalta.

        Plus että jääkärit murhasivat valkoisten kannattajia Viipurissa (1918), koska luulivat kaikkia vähänkään vierasta kieltä puhuvia bolsevikeiksi.

        -Vertigo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei muuta sitä, että väestön joukkorankaiseminen sillä perusteella, että joukkoon kuului mahdollisia partisaaneja, oli Haagin vuoden 1907 yleissopimuksen vastaista.

        Muutenhan voisit samoilla perusteilla puolustella myös saksalaisten tekemiä belgialais-siviilien joukkomurhia gerilla-epäilyjen takia 1. maailmansodassa tai Stalinin tekemiä etnisen puhdistuksen operaatioita viideskolonna-epäilyjen pohjalta.

        Plus että jääkärit murhasivat valkoisten kannattajia Viipurissa (1918), koska luulivat kaikkia vähänkään vierasta kieltä puhuvia bolsevikeiksi.

        -Vertigo

        Siirtoleirit eivät olleet joukkorangaistus, vaan partisaanitoiminnan ennalta ehkäisyä. Eli väkeä siirretään muualla ja/tai laitetaan valvontaan


      • Anonyymi

        Saksalaisten touhut Belgiassa olivat kuin pyhäkoulua verrattuna belgialaisten toimintaan Kongon vapaavaltiossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saksalaisten touhut Belgiassa olivat kuin pyhäkoulua verrattuna belgialaisten toimintaan Kongon vapaavaltiossa.

        Ihanko totta? Miten ajattelit todistaa noin rohkean väitteen? Todistamisen taakka on tässä sinulla. Parempi olla raudanlujat todisteet. :)

        Sitten olisi myös parempi olla raudanlujat syyt miksi saksalaisten murhaamat belgialais-siviilit olivat syypäitä Leopoldin toimiin Kongon "vapaavaltiossa".

        Uskotko myös jääkärien Viipurissa murhaamat valkoisten kannattajat (1918) ja Suomen leireillä kuolleet itäkarjalais-siviilit (1941-1944) syypäiksi siihen, että Venäjän johto on heitellyt ihmisiä ikkunoista, hyökännyt Ukrainaan, syyllistynyt Butsan kylän joukkomurhaan jne.?

        Entä Boleslav Bierutin ja Stefan Mossorin pakkosiirtämät ukrainalaiset Operaatio Veikselissä (1947)? Olivatko nämä pakkosiirretyt ukrainalaiset syyllisiä Stepan Banderan seuraajien murhaamiin aseettomiin puolalais-siviileihin Volynian ja Itä-Galitzian seuduilla (1943-1944)?

        Pidätkö My Laissa murhattuja siviilejä syypäinä Pohjois-Vietnamin kommunistien pahantekosiin? Jos puolustelet sitä vanhalla fraasilla tarkoituksesta pyhittämässä keinot, et ole yhtään vihaamiasi vallankumous-aatteellisia parempi.*

        Väitätkö seuraavaksi, että Blackwater-sotilaiden Nisourin aukiolla tappamat irakilais-siviilit olivat jostain syystä syyllisiä Saddam Husseinin tekosiin?

        Miksei samantien etsitä vastinetta Jugoslavian hajoamissodista? Pidätkö Serbian asevoimien murhaamia bosnianmuslimeja, kroaatteja ja kosovaareja syyllisinä siihen, että paljon aiemmin 2, maailmansodan aikana natsien yhteistoimintakumppani Kroatian Ustasha murhasi serbejä kuin viimeistä päivää? Äärioikeistolais-pelleille on enemmän sääntö kuin poikkeus ensin ihannoida Kroatian Ustashaa ja sitten seuraavaan hengenvetoon hurrata idioottimaisen meemin kera Serbian murhaamia bosnianmuslimeja Srebrenicassa. Yrittäessään sovittaa yhteen kahden vastakkaisen ääri-ideologisen tahon ihannoinnin nämä oman elämänsä pirioikeistolais-klovnit joko tekevät olympialaisia päänsä sisällä tai yrittävät vain välttää tarkastelemasta niitä yhtään lähemmin, jotta voisivat paeta implikaatioita ajatusmaailmansa jälkeenjääneisyydestä.

        *Jos jätämme hetkeksi huomiotta sen, että läheskään kaikki vallankumous-aatteet eivät edes ole kommunistisia tai fasistisia.

        -Vertigo


    • Anonyymi

      Sota on pahantekoo molemmin puolin. Rauhassa on parempi elää ja sitä tulee edistää nykyisinkin ettei historia toistu.

      • Anonyymi

        Valitettavasti sotakiima on tyypillistä juuri Venäjälle!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valitettavasti sotakiima on tyypillistä juuri Venäjälle!

        Valitettavasti sotakiima on ollut aikojen saatossa tyypillistä myös briteille, Ranskalle, Espanjalle, Amerikalle ja Kiinalle! :)

        -Vertigo


    • Anonyymi

      Vahvemman voimalla on helppo ratkaista asiat aseilla. Sen on saanut Suomikin kokea.

      • Anonyymi

        Olisiko puolalaisten pitänyt vallata 1. maailmansodan jälkeen myös ne alueet, joita puolalais-kansallismieliset olivat pitäneet aiempina vuosisatoina osana Suur-Puolaa eikä kansakuntina itsessään kuten Ukraina, Valkovenäjä ja Liettua?

        Olisiko sinun mielestäsi pitänyt olla vain Suur-Puola, jossa ukrainalais-, valkovenäläis- ja liettualais-kansallisaatokset olisivat saaneet lyhyempää tikkua joka käänteessä? Ei ole mitään take

        Jälkikäteen on helppoa väittää ajattelematta, että ukrainalaisten, valkovenäläisten ja liettualaisten huoli Puolan alistamiksi joutumisesta olisi ollut aiheetonta tai ylimitoitettua. Helppoahan sekin olisi sanoa, että näiden ryhmien olisi pitänyt omistaa kristallipallo ja tietää Puola vähiten huonoksi kaikista vaihtoehdoista (?). Sekään, että nämä ryhmät olisivat olleet prikulleen tietoisia Saksan tai Venäjän johdon mahdollisista häijyyksistä, ei lue ulos sitä, että heillä oli ymmärrettäviä syitä haluta välttää samanlaista myös Puolan suunnalta.

        Näillä ryhmillä oli aika varmasti samanlainen ajatus taustalla kuin mitä ilmaisit eli "Vahvemman voimalla on helppo ratkaista asiat aseilla". Sitähän ukrainalaiset, valkovenäläiset ja liettualaiset eivät halunneet kokea myöskään Puolalta.

        Neuvostoliiton hajottua liettualaiset saivat pidettyä Vilnan itsellään ja Liettuassa autonomismi-sanasta tuli puolestaan herjasana johtuen Vilnan alueen puolalais-väestön autonomia-hankkeesta. Neuvostoliiton miehitys ei ollut saanut liettualaisia unohtamaan kokemuksiaan puolalaisista: ei junailtua Zeligovskin kapinaa Vilnan varastamiseksi kansainvälisten aseleposopimusten vastaisesti (1920), ei Puolan Kotiarmeijan ja Liettuan Alueellisten Puolustusvoimien välisiä yhteenottoja Vilnan alueen hallinnasta 2. maailmansodan aikaan eikä etenkään Zygmunt Szendzilarzin murhaamia liettualais-siviilejä Dubingiain kaupungissa. Onhan se aika naiivia odottaa suuremman pahan hävittävän automaattisesti kaikki kipeät keskinäiset historiat, jos niitä ei käsitellä rehellisesti. Nimenomaan silloin kun niitä ei käsitellä rehellisesti, suuremman pahan kuin kristillis-fasistisen Venäjän on helpompaa käyttää niitä hyväkseen. Puolassa tämän seikan unohtaa moni katolis-kansallismielinen ja tämä samainen sakki sattumoisin myös ihannoi Venäjää kristillis-kansallismielisenä ja kampanjoi Ukrainan auttamista vastaan.

        -Vertigo


    • Anonyymi

      Miksei näitä oteta tänä päivänä käyttöön, vastaanottokeskuksina?

      • Anonyymi

        Kun sinä anonyymi tiedät niin paljon paremmin, käypä sitten ehdottamassa virallisesti. :)

        -Vertigo


    • Anonyymi

      Suomalaisille oli yllätys, kun he jatkosodan hyökkäysvaiheessa huomasivat saaneensa vangeikseen yli 60000 venäläistä sotilasta. Venäläiseen traditioonhan kuuluu myytti siitä, etteivät venäläiset antaudu. Sitä paitsi Stalin oli kieltänyt antautumisen kaikissa tilanteissa. Neuvostoihmisistä ei tullut sotavankeja, ainoastaan pettureista tuli, oli periaate ja suhtautuminen sen mukaista.

      Lisäksi suomalaisten valtaamalle alueelle jäi Itä-Karjalassa noin 80000 henkeä siviiliväestöä, näistä noin puolet karjalaisia ja puolet muita kansallisuuksia.

      Tämä oli merkittävä väestönlisäys aikana, jolloin Suomi oli Moskovan rauhassa menettänyt noin 15 prosenttia maataloustuotannostaan ja jolloin sotaponnistukset haittasivat suuresti maataloustöiden suorittamista.

      Itä-Karjalassa taas Stalinin ankara käsky määräsi tuhoamaan kaiken, mikä saattaisi hyödyttää vihollista: sille ei saanut jättää litraakaan polttoainetta eikä kiloakaan viljaa. Se mies tunnetusti tarkoitti mitä sanoi ja erityiset tuhoojapataljoonat hävittivät suomalaisille jätetyltä alueelta elämisen edellytyksiä niin paljon kuin voivat.

      Nälänhätä oli tulossa, ellei jostakin saatu apua. Onneksi sitä saatiin, mutta talvi 1941-1942 elettiin todella suuren niukkuuden oloissa. Jopa perunasta oli suurta pulaa.

      Hyökkäysvaiheen riemusotaan lähdettäessä uskottiin, että päästään takaisin vielä viljankorjuuseen tai viimeistään jouluksi kotiin. Sen sijaan saatiin kaivautua korsuihin, usein keskelle korpea. Mieliala meni apeaksi.

      Puuttuvaa maataloustyöväkeä saatiin sentään sotavangeista joita sijoitettiin maataloihin, silloin puhuttiin ns. kotiryssistä. Armeijan ylemmissä portaissa havaittiin kuitenkin pian, että rintamamiehillä alkaa käydä sotavankeja kateeksi ja systeemi kiellettiin joksikin aikaa.

      Myös ylimääräisen ruoan antaminen vangeille kiellettiin. Annostenhan oli laskettu riittävän ja ruokavarastojen kerääminen olisi tehnyt pakomatkat mahdollisiksi.

      Tosiasiassa annokset, jotka lienevät olleet samat kuin kotimaisilla mielisairaaloiden asukeilla, olivat katastrofaalisesti liian pienet. Asiaa tutkineet ovat todenneet, ettei määrättyjä ravintoaineita yleensä kyetty antamaan ja korvaavat ravintoaineet eivät olleet samanarvoisia.

      Alkoi nälkiintyminen, puutostaudit, sairastelu ja kuolemat.

      Venäläisistä sotavangeista Suomessa kuoli noin 30 prosenttia. On ilmeistä, että perussyynä oli nälkiintyminen.

      Ylivoimaisesti suurin osa kuolemista sijoittuu juuri kevääseen 1942. Sen jälkeen tilanne parani. Mannerheim Punaisen ristin puheenjohtajana oli tilannut ulkomailta kiireisesti suuren määrän vitamiinivalmisteita, ruokaa ja lääkkeitä, mutta katastrofia ei voitu estää, kun tilanne oli kehittynyt liian pitkälle.

      Vankileirikatastrofi oli skandaali ja sellaiseksi ymmärrettiin. Vastuukysymys on vaikea, eikä sodan jälkeinen tutkinta pystynyt osoittamaan, että asiaan olisi liittynyt tahallisuutta. 30 prosenttia oli kammottava kuolleisuusluku, mitä ei muuksi muuta se, että venäläisillä leireillä suomalaisten kuolleisuus oli hieman yli 40 prosenttia.

      Molemmissa tapauksissa ilmeisesti voidaan puhua rikoksesta nimeltä kuolemantuottamus. Murha sen sijaan tulee kysymykseen vain niissä laittomissa ampumisissa, joita leireillä tapahtui. Suomalaisilla leireillä niitä on voitu todeta 1019 kappaletta, mikä on huomattavan suuri luku. Ne olivat aina yksittäisiä tapauksia, eivät joukkotuhontaa. Yleensä ne liittyivät pakoyrityksiin.

      Neuvostoliitto vaati aikoinaan Suomelta sotarikosten selvittämistä ja syyllisten rankaisua, mikä tehtiinkin. Suomi ei sen sijaan tietyistä, hyvin arvattavista syistä vaatinut Neuvostoliitolta samaa eikä ole vaatinut tähän päivään asti.

      • Anonyymi

        Suomalaiset vankileirit: Vankeja ammuttiin ja asiakirjat tuhottiin
        ASIAKIRJAT 10.10.2009
        TEKSTI SK:N TOIMITUS
        Tuore tutkimus paljastaa, että kuolleisuus suomalaisilla vankileireillä oli korkea. Sotavankeja tapettiin jo ennen kuin he pääsivät leirille.

        Suomen jatkosodan aikaisten sotavankileirien korkeaa kuolleisuutta on usein taivasteltu; vertailuja on tehty jopa japanilaisten erityisestä julmuudestaan tunnettuihin sotavankileireihin.

        Suurimmat syyt suureen sotavankikuolleisuuteen olivat taudit ja nälkä, jotka usein kietoutuivat toisiinsa. Mutta myös toista tuhatta sotavankia ammuttiin. Nälkään kuoleminen johtui pääasiassa siitä, että vangeille tarkoitettu ruoka ei mennyt perille. Muonaa vohkittiin monessa portaassa.

        Jatkosodan aikana suomalaiset ottivat noin 67 000 neuvostoliittolaista sotavankia. Näistä rekisteröidyistä vangeista kuoli yhteensä 19 085 henkeä eli 30, 3 prosenttia. Naispuolisia sotavankeja oli 208. Suomalaisten leireillä heistä kuoli neljä.

        Näihin lukuihin on päätynyt dosentti Lars Westerlund juuri ilmestyneessä perusteellisessa tutkimuksessaan Sotavankien ja siviili-internoitujen sodanaikainen kuolleisuus (SKS). Westerlund toimii Kansallisarkiston Sotasurmat -projektin tutkimusjohtajana.

        Yli 400-sivuisesta selvityksestä voi päätellä, että sotavankisurmien tutkiminen ei ole ollut helppoa. Asiakirjoja ja tilastoja on toki paljon, mutta kaikki arkistoaineisto ei suinkaan ole tallella. Runsaasti papereita on hävitetty tahallisesti jopa korkeiden upseerien määräyksestä.

        Saatavilla olevat tiedot ovat lisäksi usein epätarkkoja. Esimerkiksi kuolinsyyksi on saatettu merkitä vain “ammuttu” erittelemättä sen tarkemmin teloituksen syytä. Kokenut tutkija ei varmasti mielellään joudu usein turvautumaan ilmaisuun “lienee syytä otaksua”.

        Westerlund esittää ammuttujen sotavankien tarkaksi määräksi 1 019 eli 5,3 prosenttia kaikista sotavangeista.

        Asiakirjoja hävitettiin
        Westerlund on löytänyt myös tahallisesti kirjattuja vääriä tietoja vankikuolemista: “Nastolan järjestelyleirillä ammuttiin kesäkuussa 1942 kuusi neuvostovankia, joiden sotavankikortteihin merkittiin muu kuolinsyy.”

        Tutkija osoittaakin, että leirejä johtavilla upseereilla oli tapana merkitä sotavankien ampumisen syyksi karkaaminen, sillä “muuten riskinä oli, että ylemmät sotilasviranomaiset olisivat voineet esittää kiusallisia kysymyksiä ja selvitysvaatimuksia”.

        Juuri sotavankien ampumisiin liittyviä asiakirjoja hävitettiin. Westerlund kertoo muun muassa, kuinka päämajan laajahko asiakirja-aineisto kenraaliluutnantti Karl Lennart Oeschin ja luutnantti Eero Neron käskyistä ja teoista poltettiin Mikkelissä alkusyksystä 1944.

        Teksti Jukka Parkkari


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaiset vankileirit: Vankeja ammuttiin ja asiakirjat tuhottiin
        ASIAKIRJAT 10.10.2009
        TEKSTI SK:N TOIMITUS
        Tuore tutkimus paljastaa, että kuolleisuus suomalaisilla vankileireillä oli korkea. Sotavankeja tapettiin jo ennen kuin he pääsivät leirille.

        Suomen jatkosodan aikaisten sotavankileirien korkeaa kuolleisuutta on usein taivasteltu; vertailuja on tehty jopa japanilaisten erityisestä julmuudestaan tunnettuihin sotavankileireihin.

        Suurimmat syyt suureen sotavankikuolleisuuteen olivat taudit ja nälkä, jotka usein kietoutuivat toisiinsa. Mutta myös toista tuhatta sotavankia ammuttiin. Nälkään kuoleminen johtui pääasiassa siitä, että vangeille tarkoitettu ruoka ei mennyt perille. Muonaa vohkittiin monessa portaassa.

        Jatkosodan aikana suomalaiset ottivat noin 67 000 neuvostoliittolaista sotavankia. Näistä rekisteröidyistä vangeista kuoli yhteensä 19 085 henkeä eli 30, 3 prosenttia. Naispuolisia sotavankeja oli 208. Suomalaisten leireillä heistä kuoli neljä.

        Näihin lukuihin on päätynyt dosentti Lars Westerlund juuri ilmestyneessä perusteellisessa tutkimuksessaan Sotavankien ja siviili-internoitujen sodanaikainen kuolleisuus (SKS). Westerlund toimii Kansallisarkiston Sotasurmat -projektin tutkimusjohtajana.

        Yli 400-sivuisesta selvityksestä voi päätellä, että sotavankisurmien tutkiminen ei ole ollut helppoa. Asiakirjoja ja tilastoja on toki paljon, mutta kaikki arkistoaineisto ei suinkaan ole tallella. Runsaasti papereita on hävitetty tahallisesti jopa korkeiden upseerien määräyksestä.

        Saatavilla olevat tiedot ovat lisäksi usein epätarkkoja. Esimerkiksi kuolinsyyksi on saatettu merkitä vain “ammuttu” erittelemättä sen tarkemmin teloituksen syytä. Kokenut tutkija ei varmasti mielellään joudu usein turvautumaan ilmaisuun “lienee syytä otaksua”.

        Westerlund esittää ammuttujen sotavankien tarkaksi määräksi 1 019 eli 5,3 prosenttia kaikista sotavangeista.

        Asiakirjoja hävitettiin
        Westerlund on löytänyt myös tahallisesti kirjattuja vääriä tietoja vankikuolemista: “Nastolan järjestelyleirillä ammuttiin kesäkuussa 1942 kuusi neuvostovankia, joiden sotavankikortteihin merkittiin muu kuolinsyy.”

        Tutkija osoittaakin, että leirejä johtavilla upseereilla oli tapana merkitä sotavankien ampumisen syyksi karkaaminen, sillä “muuten riskinä oli, että ylemmät sotilasviranomaiset olisivat voineet esittää kiusallisia kysymyksiä ja selvitysvaatimuksia”.

        Juuri sotavankien ampumisiin liittyviä asiakirjoja hävitettiin. Westerlund kertoo muun muassa, kuinka päämajan laajahko asiakirja-aineisto kenraaliluutnantti Karl Lennart Oeschin ja luutnantti Eero Neron käskyistä ja teoista poltettiin Mikkelissä alkusyksystä 1944.

        Teksti Jukka Parkkari

        Suomalaiset kohtelivat neukkusotavankeja paremmin kuin neukut suomalaisia!

        N-liiton 64.000:sta Jatkosodan sotavangeista Suomessa kuoli 31,3 %, useimmat joko haavoihinsa tai tauteihin. Suomalaiset ampuivat noin 1.000 neuvostovankia. Vuonna 1944 Suomi palautti N-liittoon 44.000 vankia (siis hengissä). Joitakin satoja karanneita palautettiin myöhemmin, mutta satoja sotavankeja onnistui pakenemaan lähinnä Ruotsiin ja jäämään länteen. Japanilaiset huolehtivat brittiläisistä sotavangeista esimerkillisesti, ja kuolleisuus olikin alhaisempi, kuin suomalaisten ylläpitämillä Neuvostoliiton sotilaiden sotavankileireillä.

        Mainittakoon, että vapautetut venäläiset sotilaat rajan ylitettyään jatkoivat pettureina matkaa Siperian vankileireille, joissa ’pettureita’ odottivat monien lisävuosien vankituomiot.

        Puna-armeijalle antautuneista 3.400 suomalaissotilaasta kuoli tai surmattiin vankeudessa noin 1.400, mikä tekee vähän 41,2 %. Tosin suomalaisista useimpien sotavankeusaika kesti vain joitakin kuukausia, puna-armeijalaisten enemmistö oli vankina yli kolme vuotta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaiset kohtelivat neukkusotavankeja paremmin kuin neukut suomalaisia!

        N-liiton 64.000:sta Jatkosodan sotavangeista Suomessa kuoli 31,3 %, useimmat joko haavoihinsa tai tauteihin. Suomalaiset ampuivat noin 1.000 neuvostovankia. Vuonna 1944 Suomi palautti N-liittoon 44.000 vankia (siis hengissä). Joitakin satoja karanneita palautettiin myöhemmin, mutta satoja sotavankeja onnistui pakenemaan lähinnä Ruotsiin ja jäämään länteen. Japanilaiset huolehtivat brittiläisistä sotavangeista esimerkillisesti, ja kuolleisuus olikin alhaisempi, kuin suomalaisten ylläpitämillä Neuvostoliiton sotilaiden sotavankileireillä.

        Mainittakoon, että vapautetut venäläiset sotilaat rajan ylitettyään jatkoivat pettureina matkaa Siperian vankileireille, joissa ’pettureita’ odottivat monien lisävuosien vankituomiot.

        Puna-armeijalle antautuneista 3.400 suomalaissotilaasta kuoli tai surmattiin vankeudessa noin 1.400, mikä tekee vähän 41,2 %. Tosin suomalaisista useimpien sotavankeusaika kesti vain joitakin kuukausia, puna-armeijalaisten enemmistö oli vankina yli kolme vuotta.

        "Mainittakoon, että vapautetut venäläiset sotilaat rajan ylitettyään jatkoivat pettureina matkaa Siperian vankileireille, joissa ’pettureita’ odottivat monien lisävuosien vankituomiot."

        Hahaha mainittakoon, että Venäjän homppeli isoisä on kopioinut samaa valetta tuhansia kertoja:-D

        Neuvostoliiton asiakirjojen mukaan 58 prosenttia vangeista kotiutui vapaina kansalaisina ja 19 prosenttia määrättiin uudestaan asepalvelukseen.

        Seitsemän prosenttia joutui vankileireille ja 14 prosenttia niin sanottuihin työpataljooniin


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaiset vankileirit: Vankeja ammuttiin ja asiakirjat tuhottiin
        ASIAKIRJAT 10.10.2009
        TEKSTI SK:N TOIMITUS
        Tuore tutkimus paljastaa, että kuolleisuus suomalaisilla vankileireillä oli korkea. Sotavankeja tapettiin jo ennen kuin he pääsivät leirille.

        Suomen jatkosodan aikaisten sotavankileirien korkeaa kuolleisuutta on usein taivasteltu; vertailuja on tehty jopa japanilaisten erityisestä julmuudestaan tunnettuihin sotavankileireihin.

        Suurimmat syyt suureen sotavankikuolleisuuteen olivat taudit ja nälkä, jotka usein kietoutuivat toisiinsa. Mutta myös toista tuhatta sotavankia ammuttiin. Nälkään kuoleminen johtui pääasiassa siitä, että vangeille tarkoitettu ruoka ei mennyt perille. Muonaa vohkittiin monessa portaassa.

        Jatkosodan aikana suomalaiset ottivat noin 67 000 neuvostoliittolaista sotavankia. Näistä rekisteröidyistä vangeista kuoli yhteensä 19 085 henkeä eli 30, 3 prosenttia. Naispuolisia sotavankeja oli 208. Suomalaisten leireillä heistä kuoli neljä.

        Näihin lukuihin on päätynyt dosentti Lars Westerlund juuri ilmestyneessä perusteellisessa tutkimuksessaan Sotavankien ja siviili-internoitujen sodanaikainen kuolleisuus (SKS). Westerlund toimii Kansallisarkiston Sotasurmat -projektin tutkimusjohtajana.

        Yli 400-sivuisesta selvityksestä voi päätellä, että sotavankisurmien tutkiminen ei ole ollut helppoa. Asiakirjoja ja tilastoja on toki paljon, mutta kaikki arkistoaineisto ei suinkaan ole tallella. Runsaasti papereita on hävitetty tahallisesti jopa korkeiden upseerien määräyksestä.

        Saatavilla olevat tiedot ovat lisäksi usein epätarkkoja. Esimerkiksi kuolinsyyksi on saatettu merkitä vain “ammuttu” erittelemättä sen tarkemmin teloituksen syytä. Kokenut tutkija ei varmasti mielellään joudu usein turvautumaan ilmaisuun “lienee syytä otaksua”.

        Westerlund esittää ammuttujen sotavankien tarkaksi määräksi 1 019 eli 5,3 prosenttia kaikista sotavangeista.

        Asiakirjoja hävitettiin
        Westerlund on löytänyt myös tahallisesti kirjattuja vääriä tietoja vankikuolemista: “Nastolan järjestelyleirillä ammuttiin kesäkuussa 1942 kuusi neuvostovankia, joiden sotavankikortteihin merkittiin muu kuolinsyy.”

        Tutkija osoittaakin, että leirejä johtavilla upseereilla oli tapana merkitä sotavankien ampumisen syyksi karkaaminen, sillä “muuten riskinä oli, että ylemmät sotilasviranomaiset olisivat voineet esittää kiusallisia kysymyksiä ja selvitysvaatimuksia”.

        Juuri sotavankien ampumisiin liittyviä asiakirjoja hävitettiin. Westerlund kertoo muun muassa, kuinka päämajan laajahko asiakirja-aineisto kenraaliluutnantti Karl Lennart Oeschin ja luutnantti Eero Neron käskyistä ja teoista poltettiin Mikkelissä alkusyksystä 1944.

        Teksti Jukka Parkkari

        Vielä jokin aika sitten Wikipediakin väitti Neroa Oesch:n vävyksi erään komukan, Harry Vuorisen, kirjan pohjalta.


        Kts. Muokkaushistoria 20.2.2014

        https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Lennart_Oesch&diff=prev&oldid=13876356


        "Korkeimmassa oikeudessa 1. helmikuuta 1948 tuomio aleni, ja Oesch sai kolme vuotta vankeutta yksin töin tehdystä 17 sotavangin kuolemantuottamuksesta. Surmaamiset olivat suorittaneet Oeschin alaiset useammassa eri tilanteessa. Eräs surmaajista oli Oeschin alainen, sotavankileirin komentajana toiminut Eero Nero, joka sai elinkautistuomion 33-55 taposta."

        https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Lennart_Oesch&oldid=13876356


        Vuorinen, Harry: Myrskyn silmässä: poliittisen vangin päiväkirjat vuosilta 1941–1944. Like, 2006. ISBN 952-471-880-4

        Vuorinen 2008 s. 89: ”Teimme äsken tuttavuutta, luutnantti Neron, äsken näkemämme kenraali Oesch vävypojan kanssa”

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Eero_Nero


        Kirjoittaja eli Parkkari, onkin kunnon komukkasukua aikakin jo 2. polvessa... ja lehtimiesurakin Kansan Uutisissa on huikaiseva...


        Parkkari on kotoisin Helsingin Kalliosta. Hänen vanhempansa Nestori Parkkari ja Elli Parkkari olivat kommunisteja ja viettivät vuosia vankilassa ennen kuin vapautuivat 1944.

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jukka_Parkkari


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vielä jokin aika sitten Wikipediakin väitti Neroa Oesch:n vävyksi erään komukan, Harry Vuorisen, kirjan pohjalta.


        Kts. Muokkaushistoria 20.2.2014

        https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Lennart_Oesch&diff=prev&oldid=13876356


        "Korkeimmassa oikeudessa 1. helmikuuta 1948 tuomio aleni, ja Oesch sai kolme vuotta vankeutta yksin töin tehdystä 17 sotavangin kuolemantuottamuksesta. Surmaamiset olivat suorittaneet Oeschin alaiset useammassa eri tilanteessa. Eräs surmaajista oli Oeschin alainen, sotavankileirin komentajana toiminut Eero Nero, joka sai elinkautistuomion 33-55 taposta."

        https://fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Lennart_Oesch&oldid=13876356


        Vuorinen, Harry: Myrskyn silmässä: poliittisen vangin päiväkirjat vuosilta 1941–1944. Like, 2006. ISBN 952-471-880-4

        Vuorinen 2008 s. 89: ”Teimme äsken tuttavuutta, luutnantti Neron, äsken näkemämme kenraali Oesch vävypojan kanssa”

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Eero_Nero


        Kirjoittaja eli Parkkari, onkin kunnon komukkasukua aikakin jo 2. polvessa... ja lehtimiesurakin Kansan Uutisissa on huikaiseva...


        Parkkari on kotoisin Helsingin Kalliosta. Hänen vanhempansa Nestori Parkkari ja Elli Parkkari olivat kommunisteja ja viettivät vuosia vankilassa ennen kuin vapautuivat 1944.

        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Jukka_Parkkari

        1. Oliko Parkkari ainoa lähde väittämille vai oliko muitakin lähteitä, joita saatoit jättää huomiotta mcCarthylaisessa spottaa-kommunisti-kiimassasi? :)

        2. Eli jos Saksan Wehrmachtin sotilaat ovat kertoneet joutuneensa pakkosiirretyiksi Neuvostoliiton pakkotyöleireille, ne ovat automaattisesti valetta ja Isä Aurinkoinen oli oikeasti halinalle? Sinun logiikallasi voisit väittääkin noin. :)

        3. Ei Wehrmachtin sotilaidenkaan sotapäiväkirjat kerro kaikkea eikä kukaan kiellä niistäkään ilmiselviä vinoumia, mutta nekin ovat valideja tiedonlähteitä historiantutkijoille jopa vinoumineen.


        -Vertigo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomalaiset vankileirit: Vankeja ammuttiin ja asiakirjat tuhottiin
        ASIAKIRJAT 10.10.2009
        TEKSTI SK:N TOIMITUS
        Tuore tutkimus paljastaa, että kuolleisuus suomalaisilla vankileireillä oli korkea. Sotavankeja tapettiin jo ennen kuin he pääsivät leirille.

        Suomen jatkosodan aikaisten sotavankileirien korkeaa kuolleisuutta on usein taivasteltu; vertailuja on tehty jopa japanilaisten erityisestä julmuudestaan tunnettuihin sotavankileireihin.

        Suurimmat syyt suureen sotavankikuolleisuuteen olivat taudit ja nälkä, jotka usein kietoutuivat toisiinsa. Mutta myös toista tuhatta sotavankia ammuttiin. Nälkään kuoleminen johtui pääasiassa siitä, että vangeille tarkoitettu ruoka ei mennyt perille. Muonaa vohkittiin monessa portaassa.

        Jatkosodan aikana suomalaiset ottivat noin 67 000 neuvostoliittolaista sotavankia. Näistä rekisteröidyistä vangeista kuoli yhteensä 19 085 henkeä eli 30, 3 prosenttia. Naispuolisia sotavankeja oli 208. Suomalaisten leireillä heistä kuoli neljä.

        Näihin lukuihin on päätynyt dosentti Lars Westerlund juuri ilmestyneessä perusteellisessa tutkimuksessaan Sotavankien ja siviili-internoitujen sodanaikainen kuolleisuus (SKS). Westerlund toimii Kansallisarkiston Sotasurmat -projektin tutkimusjohtajana.

        Yli 400-sivuisesta selvityksestä voi päätellä, että sotavankisurmien tutkiminen ei ole ollut helppoa. Asiakirjoja ja tilastoja on toki paljon, mutta kaikki arkistoaineisto ei suinkaan ole tallella. Runsaasti papereita on hävitetty tahallisesti jopa korkeiden upseerien määräyksestä.

        Saatavilla olevat tiedot ovat lisäksi usein epätarkkoja. Esimerkiksi kuolinsyyksi on saatettu merkitä vain “ammuttu” erittelemättä sen tarkemmin teloituksen syytä. Kokenut tutkija ei varmasti mielellään joudu usein turvautumaan ilmaisuun “lienee syytä otaksua”.

        Westerlund esittää ammuttujen sotavankien tarkaksi määräksi 1 019 eli 5,3 prosenttia kaikista sotavangeista.

        Asiakirjoja hävitettiin
        Westerlund on löytänyt myös tahallisesti kirjattuja vääriä tietoja vankikuolemista: “Nastolan järjestelyleirillä ammuttiin kesäkuussa 1942 kuusi neuvostovankia, joiden sotavankikortteihin merkittiin muu kuolinsyy.”

        Tutkija osoittaakin, että leirejä johtavilla upseereilla oli tapana merkitä sotavankien ampumisen syyksi karkaaminen, sillä “muuten riskinä oli, että ylemmät sotilasviranomaiset olisivat voineet esittää kiusallisia kysymyksiä ja selvitysvaatimuksia”.

        Juuri sotavankien ampumisiin liittyviä asiakirjoja hävitettiin. Westerlund kertoo muun muassa, kuinka päämajan laajahko asiakirja-aineisto kenraaliluutnantti Karl Lennart Oeschin ja luutnantti Eero Neron käskyistä ja teoista poltettiin Mikkelissä alkusyksystä 1944.

        Teksti Jukka Parkkari

        "dosentti Lars Westerlund juuri ilmestyneessä perusteellisessa tutkimuksessaan Sotavankien ja siviili-internoitujen sodanaikainen kuolleisuus (SKS)"

        Aijaijaijai, kohta jonkun aimokoivusta larppaavan palstaurhon piristehurmoksissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) liittyy kaikkiläsnään venäläis-propagandasalaliittoon. :)

        -Vertigo


      • Anonyymi

        Uskotko myös liian nationalistisen Pohjois-Korean ulkomaisen valehtelun kohteeksi? :)

        Syytäpä nyt samantien Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa, Kalevaa, Suomenmaata, Turun Sanomia ja MTV-uutisia venäläis-salaliitoista.

        Etene samantien foliohattuteorioinesi lääkefirmoihin ja NASAan.

        Kiellä myös Zygmunt Szendzilarzin murhaamat Dubingiain liettualais-siviilit, koska Puola on liian nationalistinen ja ulkomailta käsketään valehtelemaan. Ei kun sinähän oletkin puolalais-nationalismin käänteispeilikuva.

        P.S. Sitä langatonta radioasemaa, josta Bormann/Fellgiebel/kuka nyt vain ikinä olisi lähettänyt vakoilutietoja Stalinille Berliinistä käsin, ei edelleenkään ollut olemassa. :)

        -Vertigo


    • Anonyymi

      Siviiliväestön kohtalo on luku sinänsä. Kuten tiedämme, Neuvostoliitossa murhattiin vuosina 1937-38 systemaattisesti yli 10000 suomalaista kansallisuuden perusteella. Kyseessä olivat ns. kansalliset operaatiot. Tässä luvussa ovat mukana vain varsinaiset murhat, jotka tehtiin takaraivoon ampumalla, ei sen sijaan ihmisten nääntyminen nälkään ja sairauksiin, mitä myös laajasti tapahtui.

      Sen ohella voimme muistaa Suomen kaupunkien pommituksissa kuolleet yli 1000 siviiliä ja ns. partisaanien murhaamat vajaat 200 henkeä.

      Nämähän ovat tietenkin yksiselitteisesti rikoksia, eivätkä siitä muuksi muutu, vaikka niitä kuinka vääntelisi. Nuo 30-luvun kansalliset operaatiot täyttävät lisäksi varsin selvästi kansanmurhan tuntomerkit.

      Mitä tulee Itä-Karjalan siviiliväestöön, pitää syyte etnisestä puhdistuksesta paikkansa. Sellaista tosiaan suunniteltiin ja perustelunahan oli ajatus, että Neuvostoliitto oli keinotekoisesti venäläistänyt aluetta, jossa vuonna 1920 oli karjalainen enemmistö, joka vuonna 1939 olikin muuttunut noin kolmasosan vähemmistöksi.

      Mutta etninen puhdistushan on nykyajan normien mukaan rikos. Sitä se ei kuitenkaan ollut sota-aikana eikä sen jälkeen. Itse asiassa se oli koko sodan tärkeimpiä päämääriä kaikkialla. 430000 suomalaista ja toistakymmentä miljonaa saksalaista joutui silloin etnisen puhdistuksen kohteeksi, kuten tiedämme.

      Siviiliväestön keskittäminen leireihin oli normaali sodanaikainen tapa. Amerikassa se kohdistui jopa japanilaisperäisiin omiin kansalaisiin. Kertomukset suomalaisten, saksalaisten jne. kohtelusta Neuvostoliiton sodanaikaisessa työarmeijassa tiedämme. Kyseessä oli etnisin perustein määrätty pakkotyövankeus, jossa moni menehtyi

      Itä-Karjalassa perusteltiin leireihin keskittämistä partisaanivaaralla, mikä oli varsin vakava peruste. Eriarvoista kohtelua, joka myöhemmin poistettiin, perusteltiin mm. sillä, että siirrettäväksi määrätylle väestölle ei kannattanut antaa omia maapalstoja, joiden turvin karjalainen väestö sai leivän jatketta.

      Palkkaerottelua, jota aluksi käytettiin, oli toki mahdotonta perustella muulla kuin syrjinnällä. ”Epäkansalliset” olivat kuin olivatkin toisen luokan kansalaisia, mikä oli lähinnä rikollista politiikkaa. Samaahan voimme toki sanoa myös suomalaisten asemasta sodan ajan Neuvostoliitossa.

      Niin sanottujen kansallisten ryhmien (karjalaiset, vepsäläiset) asema ei sen sijaan ollut huono ja siitä todistaa suuri määrä NKVD:n käsiin jääneitä kirjeitä, joista muutamia on julkaistu suomeksikin teoksessa Stalinin salainen jatkosota. Paljon lisää löytyy kyllä ja lyhyesti sanoen niissä kiitettiin oloja suomalaisen miehityshallinnon aikana.

      Neuvostoviranomaisten kannalta suomalaisten hallitsemalle jääneet olivat epäilyttäviä ja jopa todennäköisiä pettureita, ja koko porukan karkottamista Siperiaan todella suunniteltiin.

      Oman nahkansa pelastamiseksi kannatti NKVD:n kuulustelijoille kertoa niin karmeita juttuja kuin ikinä oli mahdollista. Ja kyllähän niitä kerrottiinkin.

      Nyt olemme saattaneet huomata, että Venäjän presidentin alainen Erittäin tärkeiden asioiden tutkimuskomitea näyttää ottaneen vakavasti sellaisiakin sepitelmiä, kuin 7000 sotavangin tuhoamisen elävältä hautaamalla, kaasuttamalla ja ampumalla. Myös kansanmurha on syytelistalla.

      On pakko yhtyä Kansallisarkiston johtajan Jussi Nuortevan kommenttiin, että tuollainen puhe vie uskottavuuden koko asialta. Kyseessä ei ole enää asioiden venyttely ja propagandistinen vääristely. Tämä on täyttä valetta alusta loppuun.

      Noin kömpelöä tarinaa lienee turha lainkaan tarjoilla ns. älymystölle ja on pidettävä selvänä, etteivät sen esittäjät usko siihen itsekään.

      Herääkin kysymys siitä, miksi tuollaista räikeätä valehtelua nyt on ruvettu systemaattisesti harjoittamaan. Tarinan alkuhan on jo parin vuoden aikana suoritetuissa disinformaatio-operaatioissa, joissa kohteena ovat olleet Sandarmohin haudat ja sieltä muka löytyneet suomalaisten murhaamat vangit.

      Moskovassa ymmärretään varmasti, että siellä istutaan lasitalossa. Omat rikokset ovat niin valtavaa suuruusluokkaa, että niiden suhteellistamiseksi ja mikäli mahdollista, unohtamiseksi kai on päätetty nostaa esille myös muiden vastuulla olevia rikoksia ja tuottamuksellisia surmia.

      Ikävä kyllä, ne Stalinin rikokset eivät siitä muuksi muutu, että toistenkin omallatunnolla on yhtä ja toista. Mikäli tässä ruvetaan vaatimaan anteeksipyyntöjä, kuten muuan dosentti on esittänyt, on niitä vaadittava molemmilta osapuolilta.

      Sellainen juhlallinen, valtionpäämiesten suorittama anteeksipyyntö tosiaan saattaisikin olla kaunis ele, jolla voisi olla hyviä vaikutuksia molemmin puolin. Molemminpuolisuus on kuitenkin ehdoton vaatimus, muussa tapauksessa koko asia saa aivan uuden luonteen. Jos sellaisen esittäisi vain Suomi, olisi kyseessä tosiasiallisesti vain nöyristelevä stalinismin rehabilitointi.

      Venäjä ei toistaiseksi ole virallisesti katunut Stalinin aikaisia syntejään, mutta tilanne on voinut muuttua. Toivottavasti asialle ei nyt enää ole olemassa mitään esteitä.

      • Anonyymi

        "Siviiliväestön kohtalo on luku sinänsä."

        Oho, vanha kunnon "yksi kuolema on tragedia, miljoona kuolemaa on tilasto"! Tämähän ei totaalisesti palaa bumerangina takaisin kummittelemaan sinua. :)

        "Kuten tiedämme, Neuvostoliitossa murhattiin vuosina 1937-38 systemaattisesti yli 10000 suomalaista kansallisuuden perusteella."

        Itse sanoit juuri, että "siviiliväestön kohtalo on luku sinänsä" eli sinulle tuokin on pelkkä tilasto. Ammuit argumenttisi alas jo heti.

        "Kyseessä olivat ns. kansalliset operaatiot. "

        Jos sinulla ei ole ongelmaa itäkarjalais-siviilien sulkemisesta Suomen keskitysleireille etnisyyden perusteella tai suunnitelmaa samaisten siviilien karkoittamiseksi etnisyyden perusteella - eli etnistä puhdistamista - et voi myöskään valittaa Stalinin etnisen puhdistuksen operaatioista. Mutta johdonmukaisuus onkin vaikeaa teille aimo koivusta larppaaville piriste-sankareille. :)

        "Tässä luvussa ovat mukana vain varsinaiset murhat, jotka tehtiin takaraivoon ampumalla,"

        Natsit ja fasistit murhasivat siviiliväestöä sekä takaraivoon ampumalla että näännyttämällä nälkään ja sairauksiin. Miksi jälkimmäiset metodit olisivat yhtään enemmän puolusteltavia?

        Suomella taas oli yksi oma pakkotyöleiri Koverossa, jossa vangit pakotettiin raskaaseen työhön myös sairaina ja ammutuksi tulemisen uhka oli todellinen. Muutenkin Suomen leireiltä paenneet joutuivat ammutuiksi.

        Jos joudut itse koskaan keskitysleirille etkä uskalla paeta ammutuksi tulemisen pelossa, voit lohduttaa itseäsi muistamalla omat sanasi....

        " ei sen sijaan ihmisten nääntyminen nälkään ja sairauksiin, mitä myös laajasti tapahtui."

        ...mukaan lukien siitä miten laajalti olet itse sanonut ihmisten nääntymistä nälkään ja sairauksiin tapahtuneen. Aikamoinen ohjenaura itsellesi noudatettavaksi.

        Oliko sinun mielestäsi Leningradin saarrosta johtuva nälänhätä sitten OK? Mitäs luulet, kuinka moni Leningradissa kuolleista halusi pois Stalinin ikeen alta? Vai oletko vain tekopyhästi etsimässä selittelyä miksi se olisi OK, jos itse tappaisit samoja siviilejä? Sellainen roska on nähty jo eli tuollaisten sepustaminen on tyystin turhaa. Suomi oli oleellinen osa saartorengasta, kuten Pekka Visuri on muistuttanut.

        Kommunismin uhriluvut on tutkittu useasti, joten olet siitäkin keskustelusta jo monta vuosikymmentä myöhässä. Lohdutapa itseäsi, että kommunistit kärsivät ammattikateutta britti-imperiumin vielä suurempien nälkäkuolemalukujen takia (tosin pitemmältä aikavälillä, huom!), jos tämä auttaa sinun omaa ammattikateuttasi.

        "Sen ohella voimme muistaa Suomen kaupunkien pommituksissa kuolleet yli 1000 siviiliä ja ns. partisaanien murhaamat vajaat 200 henkeä."

        Sen ohella voimme muistaa Leningradin saarrossa nälkään kuolleet 900 000 siviiliä, jotka jättävät sinun logiikallasi varjoonsa Suomen kaupunkien pommituksissa kuolleet yli 1000 siviiliä ja ns. partisaanien murhaamat vajaat 200 henkeä. No, miten on? Haluatko vielä jatkaa sitä isommilla uhriluvuilla hurmostelua? :)

        "Nämähän ovat tietenkin yksiselitteisesti rikoksia, eivätkä siitä muuksi muutu, vaikka niitä kuinka vääntelisi."

        Kuten myös Leningradin saarto, joka oli osa natsien tuhoamissotaa Neuvostoliitossa. Ei hyvältä näytä sinun argumentointisi kannalta.

        "Nuo 30-luvun kansalliset operaatiot täyttävät lisäksi varsin selvästi kansanmurhan tuntomerkit."

        Unohditko juuri omat sanasi siiviliväestöstä lukuna sinänsä? Vai tajusitko lennossa, että samaa linjaa voisi soveltaa Leningradin saartoon? Et olisi ensimmäinen aimo koivusen larppaaja, joka tajuaa kompastuneensa tähän seikkaan. Suomi ei torjunut ajatusta Leningradiin hyökkäämisestä Saksan rinnalla hyvää hyvyyttään vaan siksi koska sotilaalliset resurssit eivät riittäneet.

        "Mitä tulee Itä-Karjalan siviiliväestöön, pitää syyte etnisestä puhdistuksesta paikkansa. Sellaista tosiaan suunniteltiin ja perustelunahan oli ajatus, että Neuvostoliitto oli keinotekoisesti venäläistänyt aluetta, jossa vuonna 1920 oli karjalainen enemmistö, joka vuonna 1939 olikin muuttunut noin kolmasosan vähemmistöksi."

        Olihan Puolakin keinotekoisesti pakko-polonisoinut monia haltuunsa saamia alueita. Puolusteletko samanlaisilla perusteilla myös Banderan ultra-nationalistien tekemää puolalais-siviilien massamurhaamista Volyniassa ja Itä-Galitsiassa? Vai ovatko nekin väärän tyypin murhaamia tilasto-onnettomuuksia?

        Tämä etnisen puhdistuksen puolustelu palaa puremaan itseäsi takamukseen, kun palaat Neuvostoliiton volgansaksalaisten kohtaloon.

        -Vertigo


      • Anonyymi

        "Mutta etninen puhdistushan on nykyajan normien mukaan rikos."

        Eikö olekin hyvä, että nykyaikana on kehitetty kansainvälistä oikeutta. Edelleenkin, tahot kuten Human Rights Watch ja Freedom House puhuvat karua kieltä siitä miten laajalti ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu. Suosittelen edelleenkin perehtymään. Valitettavasti vakavat ihmisoikeusrikkomukset eivät rajoitu vain Venäjän kaltaisiin länsi-vastaisiin maihin.

        "Sitä se ei kuitenkaan ollut sota-aikana eikä sen jälkeen. Itse asiassa se oli koko sodan tärkeimpiä päämääriä kaikkialla."

        Johdonmukaisesti puolustelet siis myös Stalinin tekemiä etnisiä puhdistuksia.

        "430000 suomalaista ja toistakymmentä miljonaa saksalaista joutui silloin etnisen puhdistuksen kohteeksi, kuten tiedämme."

        Paitsi että Katariina Suuri oli kutsunut saksalaisia siirtolaisiksi Volgan alueelle jo 1700-luvun puolenvälin tienoilla, joten sinun mukaasi nämä volgansaksalaiset eivät olleet alkuperäisväestöä ja siksi sovellat Itä-Karjalan "epäkansallisen" väestön etnisen puhdistuksen logiikkaa myös volgansaksalaisten etniseen puhdistukseen. Jos Katariina Suuren kutsumien saksalaisten saapuminen Volgan alueelle, jossa oli myös alkuperäisväestöä, on sinun mielestä liian kauas ajassa menty, kuinka pitkällä aikavälillä sinun mielestäsi pätee tämä "Kuka asui täällä ensin?" -kysymys? Kuinka paljon aikaa sinun mielestäsi pitää kulua, että "Kuka asui täällä ensin?" -kysymys vanhenee ja miksi?

        "Siviiliväestön keskittäminen leireihin oli normaali sodanaikainen tapa."

        Valitettavasti. Tietenkin myös fasistit ja heidän yhteistoimintamiehensä olisivat halunneet normalisoida niitä entisestään. Onneksi voidaan vain spekuloida kuinka monta lisää olisi lähetetty natsien tyylisille kuolemanleireille, jos natsit olisivat valloittaneet Neuvostoliiton.

        Sodan jälkeen monet sleesialaiset, masurialaiset, kashubialaiset ja muut "autoktonit" joutuivat keskitysleireille. He myöntyivät pinnallisesti kommunistiviranomaisten polonisaatio-"vahvistetuksen" toimenpiteisiin, koska tiesivät juuri miehitetyksi päätynessä Saksassa olevan vielä kusisempaa kuin Puolassa. Puolalais-kommunisti Aleksander Zawadski totesi monen sleesialaisen tulleen lähetetyksi eristysleirille, koska äskettäin saapuneet puolalaiset halusivat näiden samaisten sleesialaisten maatilukset ja kodit itselleen. Samalla logiikalla, jolla puolustelit itäkarjalais-väestön etnistä puhdistusta aiempaan karjalais-väestökoostumukseen vedoten, kiellät uustulokaspuolalaisilta oikeuden vaatia sleesialaisilta näiden tiluksia ja koteja.

        "Amerikassa se kohdistui jopa japanilaisperäisiin omiin kansalaisiin."

        Ja italialais- ja saksalais-etnisiin.

        "Kertomukset suomalaisten, saksalaisten jne. kohtelusta Neuvostoliiton sodanaikaisessa työarmeijassa tiedämme. Kyseessä oli etnisin perustein määrätty pakkotyövankeus, jossa moni menehtyi."

        Puolustelusi vedoten suurempiin uhrilukuihin vaatii sinua vähättelemään tuon, koska britti-siirtomaaherrat tappoivat intialaisia ja irlantilaisia niin paljon enemmän.

        "Itä-Karjalassa perusteltiin leireihin keskittämistä partisaanivaaralla, mikä oli varsin vakava peruste."

        Jos Suomen miehityshallinnon ei mielestäsi tarvitse noudattaa Haagin vuoden 1907 yleissopimuksen siviiliväestön kollektiivista rankaisua vastaan sen perusteella, että Neuvostoliitto ei noudattanut sitä, annat implisiitisti saman oikeuden myös Neuvostoliitolle jättää noudattamatta samaa yleissopimusta, koska Neuvostoliittoon hyökännyt Natsi-Saksa harjoitti tuhoamissotaa siviiliväestöä kohtaan.

        "Eriarvoista kohtelua, joka myöhemmin poistettiin,"

        Missä vaiheessa?

        " perusteltiin mm. sillä, että siirrettäväksi määrätylle väestölle ei kannattanut antaa omia maapalstoja, joiden turvin karjalainen väestö sai leivän jatketta."

        Ja Neuvostoliiton etnisen puhdistuksen operaatiot perusteltiin mm. sillä, että pakkosiirrettäväksi määrättyä väestöä epäiltiin vihollisvaltojen viideskolonnalaisiksi. En suosittele jatkamaan tällä linjalla.

        "Palkkaerottelua, jota aluksi käytettiin, oli toki mahdotonta perustella muulla kuin syrjinnällä. ”Epäkansalliset” olivat kuin olivatkin toisen luokan kansalaisia, mikä oli lähinnä rikollista politiikkaa. Samaahan voimme toki sanoa myös suomalaisten asemasta sodan ajan Neuvostoliitossa."

        Jos itäkarjalaiset "epäkansalliset" olivat syypäitä Neuvostoliiton johdon toimiin, olivatko Neuvostoliiton karjalaiset sitten syypäitä valkoisten suomalais-jääkärien murhaamiin toisiin valkoisten kannattajiin Viipurissa v. 1918 ja Anton Denikinin ja Simon Petljuran juutalaisvastaisiin pogromeihin? Yhtä hyvin voisit väittää jotain niinkin tajutonta.

        -Vertigo


      • Anonyymi

        "Niin sanottujen kansallisten ryhmien (karjalaiset, vepsäläiset) asema ei sen sijaan ollut huono ja siitä todistaa suuri määrä NKVD:n käsiin jääneitä kirjeitä, joista muutamia on julkaistu suomeksikin teoksessa Stalinin salainen jatkosota. Paljon lisää löytyy kyllä ja lyhyesti sanoen niissä kiitettiin oloja suomalaisen miehityshallinnon aikana."

        Unohdit niinkin ikävän seikan, että Suomi harrasti vanginvaihtoa saksalaisten kanssa. Vastineeksi suomensukuisina pidetyistä vangeista Suomi antoi saksalaisille baltteja, kaukasialaisia ja muita "kiinnostavia" vankeja. Mutta "kiinnostavien" vankien kohtalo kiinnostaa sinua vain, jos tappaja on Neuvostoliitto.

        Keski-Suomalainen

        Juhana Lepoluoto

        Lars Westerlund - Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941-44


        https://www.ksml.fi/paikalliset/2734824

        "Neuvostoviranomaisten kannalta suomalaisten hallitsemalle jääneet olivat epäilyttäviä ja jopa todennäköisiä pettureita, ja koko porukan karkottamista Siperiaan todella suunniteltiin."

        Suomen miehityshallinnolle vallatuilla alueilla "epäkansallisiksi" leimatut olivat epäilyttäviä ja jopa todennäköisiä partisaaneja, ja koko porukan karkottamista todella suunniteltiin. Kiitos, että ammuit vielä kertaalleen jo valmiiksi alas apumasi argumentin.

        "Oman nahkansa pelastamiseksi kannatti NKVD:n kuulustelijoille kertoa niin karmeita juttuja kuin ikinä oli mahdollista. Ja kyllähän niitä kerrottiinkin."

        Entä kannattiko oman nahkansa pelastamiseksi kertoa Suomen miehityshallinnon kuulustelijoille "niin karmeita juttuja kuin ikinä oli mahdollista" esim. NKVD:stä, koska "kyllähän niitä kerrottiinkin"? Miehityshallinnon ikävistä puolistakin on paljon luotettavaa tutkimustietoa, joka ei ole NKVD:n väittämien varassa, mikä romuttaa ennestään jo valmiiksi itse romuttamasi argumentin.

        "Nyt olemme saattaneet huomata, että Venäjän presidentin alainen Erittäin tärkeiden asioiden tutkimuskomitea näyttää ottaneen vakavasti sellaisiakin sepitelmiä, kuin 7000 sotavangin tuhoamisen elävältä hautaamalla, kaasuttamalla ja ampumalla. Myös kansanmurha on syytelistalla."

        Ikävä kyllä Suomen itsensä puolella vertais-arvioinnin läpäissyt tutkimus ei ole mitenkään riippuvainen Venäjän tutkimuskomiteasta. Kielläpä samalla myös Neuvostoliiton lahtaamat puolalaiset, georgialaiset ja juutalaiset Katynin joukkomurhan uhrit, koska ensimmäinen raportti siitä oli Göbbelsin valvoman tutkimuskomitean tulosta. Kiellä myös liettualais-kansallismielisten Paneriaissa murhaamat juutalaiset ja puolalaiset, koska sitä ovat käsitelleet puolalaiset tutkijat ja Puolan oikeussysteemi on tehnyt parhaansa valkopestäkseen Zygmunt Szendzilarzin murhaamat Dubingiain liettualais-siviilit. Itse asiassa, aiotko myös kieltää Auschwitzissä murhatut juutalaiset, koska Auschwitzin sattui vapauttamaan Puna-armeija? En ole yllättynyt, ettet tätäkään miettinyt aivan loppuun asti.

        "On pakko yhtyä Kansallisarkiston johtajan Jussi Nuortevan kommenttiin, että tuollainen puhe vie uskottavuuden koko asialta. Kyseessä ei ole enää asioiden venyttely ja propagandistinen vääristely. Tämä on täyttä valetta alusta loppuun."

        Se, että tuolla kitinällä voisit yhtä hyvin kieltää myös Auschwitzin, Katynin ja Paneriain kaltaiset hirveydet, vie uskottavuuden koko sinun umpisurkealta whataboutismi-yritykseltäsi. Kyseessä ei ole enää asioiden venyttely ja propagandistinen vääristely. Tämä on sinun älyllisesti epärehellinen yrityksesi käyttää kaksois-standardeja, koska et selvästikään ole oikeasti sortoa vastaan ja ihmisoikeuksien puolesta vaan haluat itse olla niitä sortamassa.

        "Noin kömpelöä tarinaa lienee turha lainkaan tarjoilla ns. älymystölle ja on pidettävä selvänä, etteivät sen esittäjät usko siihen itsekään."

        Noin kömpelöä älyllistä epärehellisyyttä kuin olet demonstroinut lienee turha lainkaan tarjoilla ns. älymystölle ja on pidettävä selvänä, etteivät sen esittäjät kuten sinä usko siihen itsekään.

        "Herääkin kysymys siitä, miksi tuollaista räikeätä valehtelua nyt on ruvettu systemaattisesti harjoittamaan."

        Sinunhan se pitäisi tietää, olethan juuri puolustanut etnistä puhdistusta epäselvin perustein millä aikavälillä "Kuka asui täällä ensin?" -aluevaateet vanhenevat ja käyttävät samanlaista logiikkaa ensin puolustaaksesi ja sitten kieltääksesi itäkarjalaisten etnisen puhdistuksen kuin millä on kielletty myös Auschwitzit, Katynit ja Paneriait.

        "Tarinan alkuhan on jo parin vuoden aikana suoritetuissa disinformaatio-operaatioissa, joissa kohteena ovat olleet Sandarmohin haudat ja sieltä muka löytyneet suomalaisten murhaamat vangit."

        Paitsi että ei, koska Suomen puolelta luotettavampaa tutkimustietoa on ollut jo kauan ennen sitä. Katsopa ketjun alusta viittaukset mm. Suomenmaa- ja Kaleva-sivustoille. Viittausta on jo mm. vuosilta 2004, 2008 ja 2011 eli paljon pitemmältä ajalta kuin parin vuoden takaa. Vai syytätkö myös Suomenmaata ja Kalevaa venäläispropaganda-salaliitosta? Tajuatko yhtään miten syvälle suohon olet jo itsesi ajanut? :)

        -Vertigo


      • Anonyymi

        "Moskovassa ymmärretään varmasti, että siellä istutaan lasitalossa. Omat rikokset ovat niin valtavaa suuruusluokkaa, että niiden suhteellistamiseksi ja mikäli mahdollista, unohtamiseksi kai on päätetty nostaa esille myös muiden vastuulla olevia rikoksia ja tuottamuksellisia surmia."

        Ovatko brittien rikokset kolonisoimiaan kansoja kohtaan sitten niin valtavaa suuruusluokkaa, että niiden suhteellistamiseksi ja mikäli mahdollista, unohtamiseksi kai on päätetty nostaa esille myös muiden vastuulla olevia rikoksia ja tuottamuksellisia surmia? Kun kerran lähdit whataboutismin tielle, pystytkö keksimään miksi Intialla ja Irlannilla ei olisi oikeus olla yhtä epäluottavainen entisiä kolonialisteja kohtaan kuin Ukrainalla ilman, että siitä paistavat läpi kaksois-standardit?

        "Ikävä kyllä, ne Stalinin rikokset eivät siitä muuksi muutu, että toistenkin omallatunnolla on yhtä ja toista."

        Ja päinvastoin. Täällä jotkut kommentoijat ovat tosissaan kysyneet "Miten britit pystyivät tappamaan noin monta intialaista, jos he kaikki kuolivat?", mutta samojen sankarien aivot tekevät tilttiä, kun muistutetaan miten britit voi korvata Neuvostoliitolla ja intialaiset muilla etnisyyksillä ja kysymys on silti yhtä tyhmä. Kammoamiasi venäläis-agentteja ei juurikaan näy ja harvinainen stalin-apologia on mitä todennäköisimmin yhdeltä tai kahdelta elämästä katkeroituneilta papparaiselta.

        "Mikäli tässä ruvetaan vaatimaan anteeksipyyntöjä, kuten muuan dosentti on esittänyt,"

        ....niin suurin osa Itä-Karjalaa käsitelleistä tutkijoista on rehellisessä ja vertais-arvioinnin läpäisseessä käsittelyssä saanut selville ikäviä asioita Suomen menettelystä itäkarjalaista väestöä kohtaan ja näitä ikäviä asioita olisi hyvä osata käsitellä rehellisesti. Niiden maton alle lakaisu edesauttaa kristillis-fasistisen Venäjän propagandaa eli tuo sinun demonstroimasi älyllinen epärehellisyys sotii räikeästi itseään vastaan.

        Jo ketjun alussa on mainittu luotettavampia tutkijoita kuten Osmo Hyytiä, Marja-Leena Mikkola, Liisa Vuonokari-Bomström ja Lars Westerlund.

        Tämäkin on mainitsematta Samuli Vänttilän ja Pekka Pohjolaisen kirjoituksia Suomenmaa-sivustolla sekä Jukka Lindforsin ja Janne Sundqvistin kirjoituksia Ylen sivuilla, joita kukaan täysijärkinen ei väitä Venäjän propaganda-salaliitoksi.

        Sitten jos oikeasti luulet Suomenmaata ja Kalevaa venäläis-propagandaksi, tee itsellesi palvelus ja käy tutkituttamassa pääsi. Silloin viimeistään kannattaa myös ottaa paremmin huomioon ne psykiatrin annostelusuositukset piristeille ja lopettaa se aimokoivusen leikkiminen.


        "on niitä vaadittava molemmilta osapuolilta."

        Juuri näin. Sisäistäpä oma ohjenuorasi.

        "Sellainen juhlallinen, valtionpäämiesten suorittama anteeksipyyntö tosiaan saattaisikin olla kaunis ele, jolla voisi olla hyviä vaikutuksia molemmin puolin. Molemminpuolisuus on kuitenkin ehdoton vaatimus, muussa tapauksessa koko asia saa aivan uuden luonteen. Jos sellaisen esittäisi vain Suomi, olisi kyseessä tosiasiallisesti vain nöyristelevä stalinismin rehabilitointi."

        Unohditko, että Pietarissa on ollut virallisesti esillä Mannerheimin muistolaatta eikä siitä edes ole niin kauan aikaa? Jos mitään, sehän nimenomaan vahvensi pietarilaisten antipatioita viranomaisia kohtaan. Mannerheim-laattaa vastustaneiden keskuudessa oli paljon tietenkin Leningradin piirityksessä kuolleiden omaisia.

        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/218612-pietarissa-paljastettiin-mannerheimille-omistettu-muistolaatta/

        https://yle.fi/a/3-9079460

        https://yle.fi/a/3-9220639

        "Venäjä ei toistaiseksi ole virallisesti katunut Stalinin aikaisia syntejään, mutta tilanne on voinut muuttua. Toivottavasti asialle ei nyt enää ole olemassa mitään esteitä."

        Vertailun vuoksi: Belgia on pyytänyt Ruandalta anteeksi, että esitti siirtomaaherrojen myötä tutsien kansanmurhaan johtaneet rotu-hölynpölyopit. Ranska on tunnustanut oman osuutensa saman kansanmurhan edesauttamisessa. Kumpikin on viestinyt, että eivät suostu tukemaan Paul Kagamen sotilasvoimien ihmisoikeusrikkomuksia Kongon siviiliväestöä kohtaan. Viesti: Länsimaiden passiivisuuden rooli Ruandan kansanmurhan mahdollistamisessa ja Paul Kagamen roolin tunnustaminen sen pysäyttämisessä ei Kagamelle valtuuksia tehdä ihan mitä haluaa ilman seuraamuksia.

        Jos mitään, Suomenkin tulisi löytää tapaa pyytää Itä-Karjalassa ja Leningradissa kuolleiden omaisilta anteeksi niin, että Suomi ei selittele omia väärintekosia toisten väärintekosilla eikä yritä valkopestä niitä mutta samalla tekee selväksi, että tämä ei velvoita Suomea rehabilitoimaan stalinismia tai katsomaan sormien läpi. Sinun demonstroimasi pään tunkeminen tuskaan, tekopyhä etnisen puhdistuksen puolustelu ja valikoiva tutkimustiedon ohittelu venäläis-salaliittofantasioihin nojaten saa sinut vain näyttämään häiriintyneeltä ja tekee kirjoittamisistasi tahattomasti erinomaisen esimerkin siitä mitä Liisa Vuonokari-Bomström on sanonut.

        -Vertigo


    • Anonyymi

      Eduskunnassa oli 1993 tehty kirjallisen kysymys suomalaisten leireihin ottamien karjalaisten kipukorvauksista ym.

      Silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen antoi kyselyyn vastauksen 4.5.1993 eli kutakuinkin 32 vuotta sitten. Vastauksessaan Väyrynen viittasi välirauhansopimuksen 11 artiklaan pvm 19.9.1944, jossa Suomelle määrättiin 300 milj. dollarin sotakorvaukset, jotka Suomi maksoi 1955 mennessä. Muita vaatimuksia NL:llä ei tässä suhteessa ollut. Saamiensa korvausten käytöstä ja kohteista tietysti päätti NL itse, kuten Paavo totesi vastauksessa. Asiaan palattiin Eduskunnassa ainakin kerran tällä vuosituhannella, mutta silloin Liisa Hyssälä tyytyi vain käytännössä viittaamaan Väyrysen aiempaan vasataukseen. Tämä vain NL/Venäjän puolen vaateista kevääseen 2020 mennessä.

      Nythän Sotahistoriallisen seuran tieteellinen johtaja Mihail Mjahkov jo lokakuussa 2019 Rossia-24 -kanavalla korosti, että ”Suomalaiset, jotka kehuskelevat ja kehuskelivat demokratiallaan ja oikeuksillaan, toteuttivat miehitetyllä alueella kansanmurhan, jossa tapettiin ennen kaikkea slaaveja”.

      Tästä jo saattoi aavistella mitä tuleman pitää.

      • Anonyymi

        Kun kerran kaikesta pitää olla.... skeptinen (?), mistäs nämä kaikki tiedot on saatu? :)

        -Vertigo


    • Anonyymi

      Suomea näyttää hallinneen natsit jotka pitivät itseään demokraatteina.

      • Anonyymi

        Natsit kyllä olivat käytännössä miehittäjävalta itsekin ja pystyttivät keskitysleirejä Suomen sisälle. Natsit olisivat myös mielellään tehneet Suomessa vasallivaltion ja rohmunneet Petsamon nikkeliä. Liberaali-demokratian halveksinta oli kuulunut natsien ajatusmaailmaan jo alusta asti.

        Hitler näki kommunismin vakavasti otettavana kilpailijana kollektivistiaatemiljöössä ja oli alunperin jopa havitellut liittoa Britannian kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Toinen syy hyökkäykselle Neuvostoliittoon oli myös Saksan itsensä kokema resurssikriisi. Molotov-Ribbentrop-sopimus oli ostanut Hitlerille aikaa, mutta Ranskan, Alankomaat ja Belgian miehityksen myötä Saksa oli riippuvaisempi neuvostoliittolaisista tuontituotteista. Vuonna 1938 Saksa oli vielä saanut 96.7 miljoonan saksanmarkan edestä baltialaisia tuontituotteita itseään hyödyttävin hinnoin, mutta Neuvostoliiton anneksoitua Baltian maat Saksa joutui maksamaan samoista tuotteista neuvostoliittolaisia hintoja.

        Hitlerin mielestä hyökkäys Neuvostoliittoon oli Natsi-Saksalle ainoa tapa ratkaista päästä kusesta. Hitlerin kenraalit taas varoittivat, että Länsi-Venäjän miehittämisestä olisi Saksalle ekonomisesti enemmän haittaa kuin hyötyä, Ernst Köstringin ja Friedrich von der Schulenburgin laatiman muiston mukaan Ukrainan, Valkovenäjän ja Baltian maiden miehittäminen koituisi Saksalle vain isommaksi ekonomiseksi taakaksi. Ernst von Weizsäcker ei myöskään nähnyt mitään arvoa Neuvostoliiton miehittämisessä ja kysyi retorisesti: "Miksemme vain anna sen luhistua vieressämme bolsevismissaan?"

        -Vertigo


      • Anonyymi

        Ja Neuvostoliittoa hallitsivat natsit, jotka olivat olevinaan kommunisteja…


      • Anonyymi

        Ja Neuvostoliittoa hallitsivat natsit, jotka olivat olevinaan kommunisteja…


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja Neuvostoliittoa hallitsivat natsit, jotka olivat olevinaan kommunisteja…

        "Neuvostoliittoa hallitsivat natsit, jotka olivat olevinaan kommunisteja"

        Oletko nyt ihan tosissasi? Trotski kyllä moitti Stalinia ajatuksesta sosialismista yhdessä maassa ja jopa kirjoitti, että 'proletariaatin kansallisen orientaation pitää ja se voi virrata vain maailmanlaajuisesta orientaatiosta eikä päinvastoin. Tässä on perustavanlaatuinen ja ensisijainen kommunistisen internationalismin ero kaikkiin kansallisen sosialismin vaihteleviin muotoihin'. (The Third International After Lenin; s. 1) Mutta en usko, että Trotskikaan olisi kirjaimellisesti rinnastanut Stalinin ideologian natsismiin tämän tunnetuimmassa hitlerismin muodossa tai muissakaan muodoissa. Jos sinulla on todistetta, että kukaan olisi kirjaimellisesti sanonut sellaista, laita rohkeasti vain.

        -Vertigo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Neuvostoliittoa hallitsivat natsit, jotka olivat olevinaan kommunisteja"

        Oletko nyt ihan tosissasi? Trotski kyllä moitti Stalinia ajatuksesta sosialismista yhdessä maassa ja jopa kirjoitti, että 'proletariaatin kansallisen orientaation pitää ja se voi virrata vain maailmanlaajuisesta orientaatiosta eikä päinvastoin. Tässä on perustavanlaatuinen ja ensisijainen kommunistisen internationalismin ero kaikkiin kansallisen sosialismin vaihteleviin muotoihin'. (The Third International After Lenin; s. 1) Mutta en usko, että Trotskikaan olisi kirjaimellisesti rinnastanut Stalinin ideologian natsismiin tämän tunnetuimmassa hitlerismin muodossa tai muissakaan muodoissa. Jos sinulla on todistetta, että kukaan olisi kirjaimellisesti sanonut sellaista, laita rohkeasti vain.

        -Vertigo

        Asia on paljon yksinkertaisempi! Kun valtion toimitaan liittyy olennaisena osana tuhansien ihmisten yölliset pidätykset, kuulustelut ja päätyminen tekaistuin syyttein gulageille niin swellaisen valtion toimita-ajatus edustaa käytännössä äärimmäistä pahuutta jota yleensä pidetään tyypillisenä natseille!

        Juuri ennen vuoden 1941 alkanutta suursotaa Stalin rampautti merkittävällä tavalla Puna-armeijaa sen päällystön osalta!

        Stalinin vainot Puna-armeijassa ennen sotia

        NKVD ja puna-armeija

        Vuonna 1936 NKVD:n päällikkö Genrih Jagoda joutui itse syrjään siirretyksi. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kontrollikomitea ja puna-armeijan poliittinen osasto panivat toimeen salaisen poliisin puhdistuksen, jossa salaisen poliisin korkeimmat päälliköt ja tuhansia johtavia työntekijöitä vangittiin. NKVD:n johtoon siirtyi puolueen kontrollikomitean päällikkö Nikolai Ježov. Pian NKVD:n puhdistuksen jälkeen toteutettiin puna-armeijan puhdistus, jonka tekivät NKVD ja puolueen kontrollikomitea. Marsalkka Mihail Tuhatševski, marsalkka Vasili Blücher, marsalkka Aleksandr Jegorov, kenraali Yan Gamarnik, Leningradin komendantti Iona Jakir, Läntisen sotilasalueen päällikkö Ieronim Uborevitš, Moskovan sotilasakatemian johtaja Kork, ratsuväen komentaja Vitaly Primakov ja joukko muita kenraaleja omaisineen vangittiin. Puna-armeijan 80 000 upseerista vangittiin Stalinin vainoissa kaikkiaan 30 000. Puna-armeijan puhdistuksen jälkeen pantiin toimeen uudelleen NKVD:n puhdistus, jossa puna-armeija puolueen kontrollikomitean tuella vangitsi Ježovin esikuntineen.

        Pikaoikeudet

        Tuomioista päättivät sisäasiainkansankomissariaatin alaiset kolmimiehiset pikaoikeudet eli troikat, joiden päätöksistä ei ollut valitusoikeutta. Pikaoikeuden muodostivat yleinen syyttäjä, Valtion turvallisuuspäähallinnon eli GUGB:n paikallisjohtaja ja puolueen aluesihteeri. Syytetyille ei järjestetty kuulemistilaisuuksia, eikä heillä ollut oikeutta asianajajaan. Käytännössä pikaoikeus vain allekirjoitti valmiit kuolemantuomiot, jotka pantiin yleensä täytäntöön heti ja salaisesti syrjäisillä hiekkakankailla, minne oli helppo kaivaa joukkohautoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asia on paljon yksinkertaisempi! Kun valtion toimitaan liittyy olennaisena osana tuhansien ihmisten yölliset pidätykset, kuulustelut ja päätyminen tekaistuin syyttein gulageille niin swellaisen valtion toimita-ajatus edustaa käytännössä äärimmäistä pahuutta jota yleensä pidetään tyypillisenä natseille!

        Juuri ennen vuoden 1941 alkanutta suursotaa Stalin rampautti merkittävällä tavalla Puna-armeijaa sen päällystön osalta!

        Stalinin vainot Puna-armeijassa ennen sotia

        NKVD ja puna-armeija

        Vuonna 1936 NKVD:n päällikkö Genrih Jagoda joutui itse syrjään siirretyksi. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kontrollikomitea ja puna-armeijan poliittinen osasto panivat toimeen salaisen poliisin puhdistuksen, jossa salaisen poliisin korkeimmat päälliköt ja tuhansia johtavia työntekijöitä vangittiin. NKVD:n johtoon siirtyi puolueen kontrollikomitean päällikkö Nikolai Ježov. Pian NKVD:n puhdistuksen jälkeen toteutettiin puna-armeijan puhdistus, jonka tekivät NKVD ja puolueen kontrollikomitea. Marsalkka Mihail Tuhatševski, marsalkka Vasili Blücher, marsalkka Aleksandr Jegorov, kenraali Yan Gamarnik, Leningradin komendantti Iona Jakir, Läntisen sotilasalueen päällikkö Ieronim Uborevitš, Moskovan sotilasakatemian johtaja Kork, ratsuväen komentaja Vitaly Primakov ja joukko muita kenraaleja omaisineen vangittiin. Puna-armeijan 80 000 upseerista vangittiin Stalinin vainoissa kaikkiaan 30 000. Puna-armeijan puhdistuksen jälkeen pantiin toimeen uudelleen NKVD:n puhdistus, jossa puna-armeija puolueen kontrollikomitean tuella vangitsi Ježovin esikuntineen.

        Pikaoikeudet

        Tuomioista päättivät sisäasiainkansankomissariaatin alaiset kolmimiehiset pikaoikeudet eli troikat, joiden päätöksistä ei ollut valitusoikeutta. Pikaoikeuden muodostivat yleinen syyttäjä, Valtion turvallisuuspäähallinnon eli GUGB:n paikallisjohtaja ja puolueen aluesihteeri. Syytetyille ei järjestetty kuulemistilaisuuksia, eikä heillä ollut oikeutta asianajajaan. Käytännössä pikaoikeus vain allekirjoitti valmiit kuolemantuomiot, jotka pantiin yleensä täytäntöön heti ja salaisesti syrjäisillä hiekkakankailla, minne oli helppo kaivaa joukkohautoja.

        Kun kerran pitää olla skeptinen kaikkea kohtaan (ainakin joidenkin kommentoijien mukaan), mistäs nämä tiedot on kopsattu? :)

        -Vertigo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun kerran pitää olla skeptinen kaikkea kohtaan (ainakin joidenkin kommentoijien mukaan), mistäs nämä tiedot on kopsattu? :)

        -Vertigo

        Eri lähteiden perusteella tiedetään, että Stalinin ajan vainoissa eri puolilla Neuvostoliittoa kuoli miljoonia ihmisiä. Pienimmätkin arviot ovat 4–5 miljoonaa, suurimmat ovat jopa 60–70 miljoonaa, jos mukaan lasketaan kaikki sodissa kaatuneet ja erilaisilla työleireillä tuhotut ihmiset Stalinin valtakaudella vuosina 1922–1953. Hannu Rautkallion mukaan puoluevaltion terrori tuhosi 1920–1930-luvuilla noin 25–30 miljoonaa Neuvostoliiton kansalaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eri lähteiden perusteella tiedetään, että Stalinin ajan vainoissa eri puolilla Neuvostoliittoa kuoli miljoonia ihmisiä. Pienimmätkin arviot ovat 4–5 miljoonaa, suurimmat ovat jopa 60–70 miljoonaa, jos mukaan lasketaan kaikki sodissa kaatuneet ja erilaisilla työleireillä tuhotut ihmiset Stalinin valtakaudella vuosina 1922–1953. Hannu Rautkallion mukaan puoluevaltion terrori tuhosi 1920–1930-luvuilla noin 25–30 miljoonaa Neuvostoliiton kansalaisia.

        "Eri lähteiden perusteella tiedetään"

        Aivan kuten eri suomalaistutkijan lähteiden perusteella tiedetään faktana Suomen miehityshallinnon leireillä kuolleen nolosti itäkärjalais-siviilejä, joita aiottiin vielä etnisesti puhdistaa. Jos keksit miksi samoin perustein ei voisi puolustella myös Stalinin etnistä operaatioita volgansaksalaisia kohtaan kun samoilla alueilla oli ollut venäläistä alkuperäisväestöä jo 1700-luvulla Katariina Suuren kutsuessa volgansaksalaisia, kerro toki. Kiinnostaisi tietää kuinka kauan vuosisatojen tai -kymmenien ajan "Kuka sanoi täällä ensin?" -kysymys on vielä voimassa ennen kuin pidät etnistä puhdistusta tuomittavana toimintana ja miksi. Kiinnostaisi lukea erittäin tarkat perustelut. Ennen volgansaksalaisia oli olemassa venäläistä kantaväestöä samaisella alueella, joten samalla itäkarjalaisten etnistä puhdistamista puolustelevalla logiikalla joutuisit puolustelemaan myös volgansaksalaisten pakkosiirtelyjä.

        "Hannu Rautkallion mukaan"

        Kestihän se ennen kuin osasit nimetä yhtäkään tutkijaa. Vielä kun saisi tarkan teoksen ja sivunumerot ja kenties jopa suorat lainaukset.

        Surullista vain, että suurin osa niistä Itä-Karjalan leireille eristetyistä oltiin ajamassa takaisin Stalinin armoille, joten se siitä moraalisesta ylemmyydestä.

        -Vertigo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Eri lähteiden perusteella tiedetään"

        Aivan kuten eri suomalaistutkijan lähteiden perusteella tiedetään faktana Suomen miehityshallinnon leireillä kuolleen nolosti itäkärjalais-siviilejä, joita aiottiin vielä etnisesti puhdistaa. Jos keksit miksi samoin perustein ei voisi puolustella myös Stalinin etnistä operaatioita volgansaksalaisia kohtaan kun samoilla alueilla oli ollut venäläistä alkuperäisväestöä jo 1700-luvulla Katariina Suuren kutsuessa volgansaksalaisia, kerro toki. Kiinnostaisi tietää kuinka kauan vuosisatojen tai -kymmenien ajan "Kuka sanoi täällä ensin?" -kysymys on vielä voimassa ennen kuin pidät etnistä puhdistusta tuomittavana toimintana ja miksi. Kiinnostaisi lukea erittäin tarkat perustelut. Ennen volgansaksalaisia oli olemassa venäläistä kantaväestöä samaisella alueella, joten samalla itäkarjalaisten etnistä puhdistamista puolustelevalla logiikalla joutuisit puolustelemaan myös volgansaksalaisten pakkosiirtelyjä.

        "Hannu Rautkallion mukaan"

        Kestihän se ennen kuin osasit nimetä yhtäkään tutkijaa. Vielä kun saisi tarkan teoksen ja sivunumerot ja kenties jopa suorat lainaukset.

        Surullista vain, että suurin osa niistä Itä-Karjalan leireille eristetyistä oltiin ajamassa takaisin Stalinin armoille, joten se siitä moraalisesta ylemmyydestä.

        -Vertigo

        Hups. :)

        "Kuka sanoi täällä ensin?"

        * "Kuka asui täällä ensin?" -kysymys

        Toivottavasti kenenkään aivot tehneet tilttiä näin harmittomasta väsyneenä tapahtuneesta pikku typosta. :)

        Pointtini pätee silti edelleen ja kiinnostaisi edelleenkin tietää miksi siirtolaisina 1700-luvulla saapuneiden volgansaksalaisten tapauksessa alkuperäisväestön seikka ei pätisi siinä missä Itä-Karjalan ns. alkuperäisväestön seikka. Missä vaiheessa alkuperäisväestökysymys eli "Kuka asui täällä ensin?" vanhenee ja miksi? Osaatko vastata?

        -Vertigo


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944

      Vuonokari-Bomström, Liisa (2025-02-21)


      https://www.utupub.fi/handle/10024/179759


      Tuolta väitöskirjaa lataamaan:


      https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/179759/Annales B 708 Vuonokari-Bomström VK.pdf?sequence=1&isAllowed=y

      Sama lyhennettynä toimivaksi skandien takia:

      https://urly.fi/3LrP


      Väitöskirja tarkastelee Itä-Karjalan sotasaalisarkiston roolia miehityshallinnon välineenä ja suomalaisen tulevaisuuden rakentajana suomalaisten miehittämässä Neuvosto-Karjalassa 1941–1944. Tutkimus yhdistää arkistotiedettä ja sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa ja kysyy, mikä miehitetyn alueen historiassa ja kulttuuriperinnössä oli sellaista, joka katsottiin sotasaalisarkistossa arvokkaaksi säilyttää, ja miten arkistoaineistoja haluttiin käyttää suomalaisen Itä-Karjalan rakentamisessa. Lisäksi kysytään, miten sotilashallinto kykeni käyttämään arkistojen erityispiirteitä hyväkseen. Tärkeimpinä lähdeaineistoina käytetään sotasaalisarkiston toiminnan tuloksena muodostunutta arkistoa sekä sen johtajan Pentti Renvallin henkilöarkistoa. Tutkimus osoittaa, että sotasaalisarkiston henkilökunta piti tavoitteenaan Äänislinnan maakunta-arkiston ja kirjaston luomista, ja sai siihen tukea Valtionarkistolta ja Helsingin yliopiston kirjastolta, mutta työn perimmäinen tarkoitus myös kyseenalaistettiin monta kertaa. Sotasaalisarkiston johtaja Pentti Renvall käytti sotasaaliarkiston aineistoja tutkimukseen, jonka tavoitteena oli nostaa ns. punasuomalaisten historia esille tavalla, joka tukisi miehitetyn alueen henkistä kiinnittymistä Suomeen. Sotasaalisarkisto ei ollut pelkästään sota-ajan luoma ilmiö, vaan luontevaa jatkumoa Suomen arkistolaitoksen kehittymiselle aikaisempina vuosikymmeninä. Sotasaalisarkiston kaltaisia toimijoita oli lähes kaikilla toisen maailmansodan rintamilla. Sotasaaliiksi otettujen arkistojen merkitys oli suuri etenkin miehitettyjen alueiden haltuunotossa ja valvonnassa. Sotasaalisarkistossa tehty työ oli mahdollista tehdyssä laajuudessa vain, koska suorittavaan työhön käytettiin ensin sotavanki- ja sitten keskitysleirivankityövoimaa. Tutkimus osoittaa, että sotilashallinnon suorittama jako ”kansallisiin” ja ”epäkansallisiin” paikallisiin asukkaisiin vaikutti syvällisesti kaikkeen sen toimintaan, eikä mitään sotilashallinnon toiminnan aluetta voi tutkia ottamatta sitä huomioon.

    • Anonyymi

      Leireillä olot olivat erinomaiset!

      • Anonyymi

        Sinäkö pidät Kalevaa, Keski-Suomalaista ja Suomenmaata ja suomalaisia tutkijoita venäläis-salaliittona? Onko Elon Musk siinä mukana?🤣

        Ennen kuin etenet tuosta 9/11-, GMO- ja Suurlääkefirma-salaliittoteorioihin ja sitten vielä päälle Sandy Hook -kriisinäyttelijäfoliohattuiluun, suosittelen nukkumaan pääsi selväksi ennen kuin sivistynyt seura alkaa kaikota sinun ympäriltä. Sinua on varoitettu.

        -Vertigo


    • Suomen valtiolla on luurankoja kaapissa. Kaikki on selvitettävä ja tutkittava pohjia myöten.☠️

    • Anonyymi

      Täältä lisää "vettä Vertigon puromyllyyn"...

      Helmikuun puolivälissä Venäjän ulkoministeriön virallisille nettisivuille ilmestyi viesti, jossa oli latauslinkki Venäjän sotahistoriallisen seuran laatimaan uutuusteokseen. Kirjan nimi kuuluu vapaasti suomennettuna näin: Musta kirja. Ruotsalaisen ja suomalaisen russofobian lyhyt historiikki.

      https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011040303.html

      Kirja on laadittu näennäisen ”tieteelliseksi” esitykseksi kaikesta mahdollisesta kaltoin­kohtelusta ja rikoksista, joita ruotsalaiset ja suomalaiset ovat väitetysti kohdistaneet venäläisiin aina 1600-luvulta lähtien.

      Esitystapa noudattaa neuvostotyylistä oikeudenkäyttö­tapaa, jossa syyttäjän – eli tässä tapauksessa Kremlin propagandistin – ei tarvitse edes yrittää todistaa rikosta tapahtuneeksi. Riittää, kun propagandisti sanoo niin tapahtuneen tai sanoo, että niin on voinut tapahtua.

      Syytetyn – eli tässä tapauksessa Suomen – on turha yrittää edes käydä järkiperäistä keskustelua sisällöstä. Pieniä ja suuria valheita on niin paljon, että kukaan ei jaksa niitä kaikkia käydä läpi – ja silloin tulee ikään kuin hyväksyneeksi ne todeksi. Joissakin väitteissä on osa­totuuksia, mutta johtopäätökset lyövät yli tai niiden tarkistaminen on mahdotonta.

    Ketjusta on poistettu 30 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oot nainen liian paksu minulle

      Joten en yhtään syty tästä suhteesta.
      Ikävä
      253
      3482
    2. En voi jutella kanssasi

      tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih
      Tunteet
      25
      3474
    3. No nyt! Linda Lampenius jakoi sensuellin kuvan itsestä - "Olematon mekko" saa hieraisemaan silmiä...

      Linda Lampenius täyttää tänään 55 vuotta. Eipä uskoisi kuvan perusteella. Onnea, onnea, onnea pop-artistille ja huippuvi
      Suomalaiset julkkikset
      28
      2014
    4. Mites teillä keskustelut soljuu?

      Oli tossa mun aloittamassa ketjussa eilen illalla aikamoinen show. Mutta toisaalta ainahan mä oon valitellut kun täällä
      Sinkut
      270
      1696
    5. Shokki! Marko Paanaselle ei riitä 100 000 euron budjetti - Vaatii kesken remontin näin paljon lisää!

      Hupsista, noinkos siinä sitten kävi, budjetti ei pitänytkään…! Eikä taida olla ihan eka kerta, näitähän sattuu... Onko
      15
      1409
    6. Pystyt sille toiselle

      Kertomaan ne salaisetkin asiat. Olette läheisiä. En tiedä kerrottu minusta. Tuskin kerrot. Puhutko sanaakaan. Toisaalta
      Ikävä
      8
      1399
    7. Venäjän rikollisen sodan juurisyyt

      Koska edellinen ketju Venäjän rikollisen sodan juurisyistä oli niin suosittu, että se tuli pikaisesti täyteen eikä sitä
      NATO
      386
      1231
    8. Annen grillin nousu ja konkka..

      Olipa se nopea grilli bisnes..Voi voi sentään mitäs nyt tilalle?
      Sotkamo
      50
      1159
    9. Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa

      Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens
      Maailman menoa
      75
      1025
    10. Huominen haastattelu

      Huomenna 27.02 Torstaina. OLLI. SAHIMÄKI Järviradiossa haastateltavana kello 12:00 👏👏
      Ähtäri
      28
      1007
    Aihe