Hei kaikki,
Osaiskohan joku antaa jotain suuntaa kannattaako alkaa ajamaan diagnoosin uudelleen tutkintaa?
Mulla on tyttöystävä jonka diagnoosi on tällä hetkellä erilaistumaton skitsofrenia ja tällä hetkellä osastolla (ei psykoosi, mutta paha olla ja yritti satuttaa itteään). Ymmärrän ettei tällä hetkellä tätä kannata, mutta entä tulevaisuudessa? Tastatietoa: Ikävä ero 9v, joutui leikkimään sitten äidin ollessa töissä myös sitä äitiä ja tekemään liikaa vatuullisia töitä liian nuorena. Eli traumoja on. Seksuaalista ahdisteluakin löytyy ja entisiä kumppaneita, jota hyväksikäyttivät emotionaalisesti. Anoreksiakin on diagnisoitu ja nyt ikää 22
Ääniä on (negatiivisia ja neutraaleja) ja deluusioita (Joku tumma mies yrittää satuttaa, mies takana tai muita tällaisia).Ja psyykelääkkeiden takia tietty hitaus ja muita kognitiivisia häiriöitä/esteitä ja etäisyyksien takia joskus vaikeaa portaissa. Nyt toki ääretön stressi ja siitä seuraa ehkä keskittymiskyvyn meno ja äänien voimakkuus ja oikean ja väärän erottaminen.
Väärä diagnoosin mahdollisuus
147
794
Vastaukset
- Anonyymi
Mikä tossa diagnoosissa on sun mielestä virheellinen?
- Anonyymi
Siis ihan tiedoksi että terve ihminen ei kuule ja näe harhoja. Minkä diagnoosin sä haluat sun tyttöystävälle jolla on harhoja?
- Anonyymi
Ei tietenkään. Kyse onkin oikean diagnoosin löydöstä, psykoosilääkkeet kun ei auta samalla tavalla kuin läheisen kosketus. Ja tunteilla ja stressillä on selvä yhteys muihin oireisiin. Lisäksi ADHD:ta on syytä epäillä. Ongelmahan on ettei julkinen suostu tutkimaan ja joutuisin siis itse tätä ajamaan
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tietenkään. Kyse onkin oikean diagnoosin löydöstä, psykoosilääkkeet kun ei auta samalla tavalla kuin läheisen kosketus. Ja tunteilla ja stressillä on selvä yhteys muihin oireisiin. Lisäksi ADHD:ta on syytä epäillä. Ongelmahan on ettei julkinen suostu tutkimaan ja joutuisin siis itse tätä ajamaan
Usein suuri turvattomuuden tunne on käynnistänyt kaikki oireet, siksi voi hyvin jos vaan vaikka istuu vieressäsi käsi kädessä.
Vaikea kuitenkaan mennä sanomaan mitään kun ei tiedä tai tunne.
Mutta usein olen huomannut juuri niiden ihmisten voivan huonosti jotka ovat kokeneet lapsena vanhempiensa eron , jossa ei ole säästetty sanoja lastenkaan kuullen siis nämä vanhemmat joiden tulisi antaa se turvallisuuden tunne lapselleen ovat ottaneet sen häneltä
Jokainen tälläinen potilas tarvitsisi vierelleen ihmisen joka todella välittää, samalla kun se vierellä oliakin voi alkaa voimaan huonosti kun elämä on vaan toisen tukemista .
Nämä on vaikeita asioita , ja lääkärit kyllä tietävät mikä sairaus on kyseessä. Miksi sitä diagnoosia pitäisi muutella , sillä kaikki asiat mitä hän tekee ja kokee ovat sairaita. Sinulle sitten sanoisin että kukaan ei jaksa koko elämäänsä olla mikään tukipylväs jos ei ihminen tervehdy ja ala Ottamaan vastuuta itsestään aikuisen tavoin .
Ymmärrän huolesi mutta ajattelen sinunkin elämääsi , jos ei tyttö ala tervehtymään niin. Elämä tulee olemaan varpailla hiipimistä et saa tehdä asioita mitkä eivät häntä miellytä hän tulee ohjaamaan sairaskohtauksilla elämääsi, jos haluat mennä vaikka yksin jonnekkin niin hän alkaa voimaan huonosti ja silloin sinä jäät paijaamaan häntä ja kiellät oman elämäsi.
Katsoppa jos hän tulee terveeksi niin että pystyy elämään normaalisti, silloin ei ole väliä mikä diagnoosi hänellä on, sillä pääasia on että hän oppii elämään elämää itsenäisesti kuten aikuinen ihminen tekee. Auttaa voit mutta rajat on oltava siinäkin . Älä mieti sitä diagnoosia nyt vaan keskity asioihin mihin voit vaikuttaa . - Anonyymi
Kyllä terveki ihminen voi ajoittain kuulla ja nähä harhoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä terveki ihminen voi ajoittain kuulla ja nähä harhoja.
Ehkä se on juuri se ajottaisuus mikä erottaa psykoosisairaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä se on juuri se ajottaisuus mikä erottaa psykoosisairaan.
Mikään ei erota näitten välillä.Ei ole mitään objektiivista näyttöä näitten välillä.Kuka on terve ja kuka sairas.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikään ei erota näitten välillä.Ei ole mitään objektiivista näyttöä näitten välillä.Kuka on terve ja kuka sairas.
Kyllä psykoosipotilaan erottaa terveestä ihmisestä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä psykoosipotilaan erottaa terveestä ihmisestä.
No ne pahimmat kyllä.Mutta lievempiä tapauksia ei aina välttämättä erota.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ne pahimmat kyllä.Mutta lievempiä tapauksia ei aina välttämättä erota.
Minkälainen on lievä psykoosi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä terveki ihminen voi ajoittain kuulla ja nähä harhoja.
Terve ja terve. Tuli Jumalan kanssa pieni ottelu. Minä vain kysyin kuinka sinä sallit tämmöiset Estonia tapaukset? Jumala sanoi menepäs nyt ja avaa Raamattu ihan mistä kohtaa tahansa. Siinä luki eivät ihmiset hukkuneet vain laiva hukkui. Mutta he jotka eivät yrittäneetkään pelastaa ihmisiä he hukkuivat. Olen Googlannut. Raamatussa ei edes lue näin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Terve ja terve. Tuli Jumalan kanssa pieni ottelu. Minä vain kysyin kuinka sinä sallit tämmöiset Estonia tapaukset? Jumala sanoi menepäs nyt ja avaa Raamattu ihan mistä kohtaa tahansa. Siinä luki eivät ihmiset hukkuneet vain laiva hukkui. Mutta he jotka eivät yrittäneetkään pelastaa ihmisiä he hukkuivat. Olen Googlannut. Raamatussa ei edes lue näin.
Raamattu kertoo ajasta, jolloin Estoniakaan ei vielä ollut.
No joo, se siitä. Itse en kyseistä kirjaa lue.
Mutta laiva upposi, sen mukana ihmiset hukkuivat. Se oli valitettava tapaus.
- Anonyymi
Tiedän ettei terveillä olekkaan. Kyse onkin siitä olisko sitten taustalla traumaperäistä syytä, kyse kuitenkin traumatisoituneesta henkilöstä:
Unohtui tosiaan tärkein aloituksesta: Jos olen mun tyttöystävän kanssa, mulla on kyky hiljentää kaikki äänet(yleensä aika nopeasti) ja jopa nytkin vierraillessa saada ahdistusta kuriin. Käsittääkseni tämä on asia, joka skitsofreniassa ei onnistu yleensä äänien olevan vähän erilasia. Tätä vaikutusta on vähän vaikea selittää, mutta hän luottaa minuun enemmän kuin kehenkään tähän asti eikä ole lääkäreille kertonut kaikista traumoista- Anonyymi
Kuule kun psykoosissa ihminen kuulee ja näkee harhoja siksi sun tyttöystävälle on määrätty psykoosilääkkeitä . Siis sun tyttöystävällä on harhoja silloin kun sä et ole hänen kanssaan. Meneekö sun loppuelämäsi niin että oot jatkuvasti sun tyttöystävän vieressä. Miten sä ajattelit itse elää elämääsi jos tyttöystäväsi tarvitsee sun seuraa jotta hänellä ei ole harhoja.
Minullakin on traumoja mutta minä en ole koskaan nähnyt ja kuullut harhoja. Saatika ollut osastolla sen takia että meillä kaikilla on historia. Anoreksiakin on psyykesairaus ja siihen voi kuolla. Onko siihen haettu apua? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuule kun psykoosissa ihminen kuulee ja näkee harhoja siksi sun tyttöystävälle on määrätty psykoosilääkkeitä . Siis sun tyttöystävällä on harhoja silloin kun sä et ole hänen kanssaan. Meneekö sun loppuelämäsi niin että oot jatkuvasti sun tyttöystävän vieressä. Miten sä ajattelit itse elää elämääsi jos tyttöystäväsi tarvitsee sun seuraa jotta hänellä ei ole harhoja.
Minullakin on traumoja mutta minä en ole koskaan nähnyt ja kuullut harhoja. Saatika ollut osastolla sen takia että meillä kaikilla on historia. Anoreksiakin on psyykesairaus ja siihen voi kuolla. Onko siihen haettu apua?Oikea diagnoosi ja terapia varmasti helpottaisi avun saantia. Nythän siis psyykelääkkeet ainut apu ja ne ei toimi riittävästi.Anoreksia on hallinnassa ainakin nyt, tosin kerran kuussa poli on ehkä niin ja näin. Oikea diagnoosi varmistaisi oikean avun saannin. Se on tässä se pointti, ja joo en voi olla vieressä koko aikaa. Haluan kuitenkin auttaa tyttöystävääni ja käsittääkseni tässä nyt on joitain elementtejä jotka ei täsmää viralliseen diagnoosiin
Traumat voi aiheuttaa harhoja, PTSD erityisesti. Siksi olen tätä nyt yrittänyt selvittää ja kysynkin muilta kokemuksia/mielipiteitä - Anonyymi
Skitsofrenia kyllä on. Eri ihmisillä erinlaista , ei siinä ole mitään sääntöä , mutta turvattomuutta tunteva rauhoittuu aina jos on läheinen ihminen vierellä , juuri sitä meinaan että siitä voi tulla tapa että saat olla vierellä aina jos sinulla olisi jotain omia menoja , usein näillä potilailla on suusi valta siä läheistään kohtaan. Siis olen normaalisti jos olet lähelläni , jos et niin tulen sairaaksi. se on katsottava heti alkajaisiksi ettei sinusta tule hoitajaa sitä ainoaa joka kuulemma ymmärtää , sillä hänen on oltava tervehtiessään aikuinen ja antaa sinunkin olla aikuinen. . Toivottavasti saavat kuntoon hänet ja että hän alkaa voimaan paremmin . Suhde toiseen ihmiseen on tasavertainen,m ei sis potilas ja hoidettava. Sillä hoitajalla on oltava koulutus asiaan .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikea diagnoosi ja terapia varmasti helpottaisi avun saantia. Nythän siis psyykelääkkeet ainut apu ja ne ei toimi riittävästi.Anoreksia on hallinnassa ainakin nyt, tosin kerran kuussa poli on ehkä niin ja näin. Oikea diagnoosi varmistaisi oikean avun saannin. Se on tässä se pointti, ja joo en voi olla vieressä koko aikaa. Haluan kuitenkin auttaa tyttöystävääni ja käsittääkseni tässä nyt on joitain elementtejä jotka ei täsmää viralliseen diagnoosiin
Traumat voi aiheuttaa harhoja, PTSD erityisesti. Siksi olen tätä nyt yrittänyt selvittää ja kysynkin muilta kokemuksia/mielipiteitäTiesittehän että terapiaan saa mennä ihan itsekkin, ei siihen tarvitse erikseen mitään lupaa kysyä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikea diagnoosi ja terapia varmasti helpottaisi avun saantia. Nythän siis psyykelääkkeet ainut apu ja ne ei toimi riittävästi.Anoreksia on hallinnassa ainakin nyt, tosin kerran kuussa poli on ehkä niin ja näin. Oikea diagnoosi varmistaisi oikean avun saannin. Se on tässä se pointti, ja joo en voi olla vieressä koko aikaa. Haluan kuitenkin auttaa tyttöystävääni ja käsittääkseni tässä nyt on joitain elementtejä jotka ei täsmää viralliseen diagnoosiin
Traumat voi aiheuttaa harhoja, PTSD erityisesti. Siksi olen tätä nyt yrittänyt selvittää ja kysynkin muilta kokemuksia/mielipiteitäItselläni on PTSD enkä usko että sitä pystyy sekoittamaan psykoosiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiesittehän että terapiaan saa mennä ihan itsekkin, ei siihen tarvitse erikseen mitään lupaa kysyä.
Ei ehkä auta tässä tapauksessa, tai siis eihän sitä tiedä, mutta...
Terapia on työskentelytapa, missä ihminen itse työstää ongelmiaan. Se siis vaatii ihmisteltä sekä kykyä, että halua kyseiseen työskentelyyn.
Ominaisuudet joita ei voi ulkopuolelta kaataa ihmiseen, ei edes puoliso, vaikka hän kuinka haluaisikin ihmisen parasta. Eikä puoliso näin ollen pysty päättämään sitä, että onnistuuko terapia vai ei. - Anonyymi
Tottakai sinulla on kyky hiljentää , jokaisella näistä potilaista on aina joku jolla on se ns kyky.
Mutta sairautta et voi ottaa pois , joten teet viisaasti kun otat yhteyttä hänen lääkärinsä ta saat neuvoja miten pidät itsesi itsenäisenä ihmisenä suhteessa hänen kanssaan . Sillä ei ole missään tapauksessa niin että sinun olisi oltava se kantava voima jotenkin joka välttää oireilet .
Sinulla on oma elämäsi ja siinä ei tarvitse olla pakkoa olla koko ajan varpaillaan miten hän voi, sillä lopulta alat voimaan sinäkin huonosti kun tulee ajan kanssa lisää asioita sairauden kanssa joihin puoliso usein joutuu . Oikea apu on antaa tukea tarvittaessa mutta ei asettua hoito henkilöksi vierelle sillä se ei ole edes tarkoitus suhteessa naisen ja miehen välillä. Siinä tuetaan toisiaan eri asioissa ,sairaudelleen ei kukaan voi mitään, mutta yleensä juuri nämä potilaat usein sanovat että heillä on väärä diagnoosi , ja siksi sitovat toisen ihmisen itseensä tunnetasolla auttajaksi . Luota lääkärin sanoihin mitä tulee diagnoosiin , heillä on suuri kokemus näistä asioista .
- Anonyymi
Muotoillaas nyt uudestaan tää:
Mulla on tyttöystävä jonka diagnoosi on tällä hetkellä erilaistumaton skitsofrenia ja tällä hetkellä osastolla (ei psykoosi, mutta paha olla ja yritti satuttaa itteään). Ymmärrän ettei tällä hetkellä tätä kannata, mutta entä tulevaisuudessa?
Tastatietoa: Ikävä ero 9v, joutui leikkimään sitten äidin ollessa töissä myös sitä äitiä ja tekemään liikaa vatuullisia töitä liian nuorena. Eli traumoja on. Seksuaalista ahdisteluakin löytyy ja entisiä kumppaneita, jota hyväksikäyttivät emotionaalisesti. Anoreksiakin on diagnisoitu ja nyt ikää 22. Luonnollisesti ahdistuu ja stressaantuu helposti
Ääniä on (negatiivisia ja neutraaleja) ja deluusioita (Joku tumma mies yrittää satuttaa, mies takana tai muita tällaisia).Ja psyykelääkkeiden takia tietty hitaus ja muita kognitiivisia häiriöitä/esteitä ja etäisyyksien takia joskus vaikeaa portaissa. Nyt toki ääretön stressi ja siitä seuraa ehkä keskittymiskyvyn meno ja äänien voimakkuus ja oikean ja väärän erottaminen. ADHD voisi sopia kuvaan myös tai autismi.
Tärkein pointti tässä onkin sitten seuraava: Jos olen mun tyttöystävän kanssa, mulla on kyky hiljentää kaikki äänet(yleensä aika nopeasti) ja tosi pahassa tilanteessa muuttaa ne neutraaleiksi. Valitettavasti vaikea todistaa tätä muutosta, pitäisi jotenkin saada tilastoitua yms. Ja jopa nytkin vierraillessa pystyn saada ahdistusta kuriin. Eron huomaa selvästi voinnissa. Eikä siis annettu mitään lääkkeitä, jotka eroisi vanhasta. Muutos on siis vaan mun läsnäolo.
Käsittääkseni tämä on asia, joka skitsofreniassa ei onnistu yleensä äänien olevan vähän erilasia. Tätä vaikutusta on vähän vaikea selittää, mutta hän luottaa minuun enemmän kuin kehenkään tähän asti eikä ole lääkäreille kertonut kaikista traumoista. Meidän uniikki yhteys puolestaan tuo tyttöystävästä uusia puolia, joita ei oikeastaan kukaan ole ennen tiennyt, eli vähänkuin sipulia kuorisi.
Olen nyt itse yrittänyt asiaa tutkia ja tietty traumaperäinen kombinaatio+adhd/autismi sopisi oikeastaan täydellisesti kuvaamaan tyttöystävää,julkinen valitettavasti nyt ei suostu tutkimaan eli asia jäisi täysin mun vastuulle- Anonyymi
Onkohan asia nyt niin ikävästi, että onkin kaksi sairasta. Ei vaikuta terveeltä sinukaan touhusi ja uskomuksesi poikkeuksellisista kyvyistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onkohan asia nyt niin ikävästi, että onkin kaksi sairasta. Ei vaikuta terveeltä sinukaan touhusi ja uskomuksesi poikkeuksellisista kyvyistä.
Ei. En oleta parantavani ketään. Enkä usko voivani parantaa. EI mulla ole mitään poikkeuksellisia kykyjä. Herätän lähinnä vain tunteita, jotka tilapäisesti selvästikkin korjaa traumojen jättämiä yksinäisyyttä, turvattomuutta ja pelkoja. Meillä nyt vain sattuu olemaan yhteys, joka tarjoaa tilaisuuden tälle. Siksi epäilenkin traumaperäisiä syitä
Ymmärrät varmasti, että asian tutkiminen yksityisellä on hieman kalliin puoleista ja haluisinkin kuulla ensin kannattaako tätä edes yrittää - Anonyymi
Onko sun tyttöystävä riippuvainen susta ja voi hyvin vain sun seurassa. Miten hän aikoo elämäänsä jos tarttee sua koko ajan voidakseen hyvin. Siis sun tyttöystävä joutu osastolle koska???? Jos kerta ei ole puhunut asioistaan muille kuin sulle. Miksi hän satuttaa itteensä jos sinä kerta osaat parantaa hänet. Miksi hän satuttaa itteensä jos sinä olet hänen elämänsä valo. Et sinäkään vaikuta terveeltä. Kuvittelet että tyttöystäväsi harhat on normaalin ihmisen elämää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko sun tyttöystävä riippuvainen susta ja voi hyvin vain sun seurassa. Miten hän aikoo elämäänsä jos tarttee sua koko ajan voidakseen hyvin. Siis sun tyttöystävä joutu osastolle koska???? Jos kerta ei ole puhunut asioistaan muille kuin sulle. Miksi hän satuttaa itteensä jos sinä kerta osaat parantaa hänet. Miksi hän satuttaa itteensä jos sinä olet hänen elämänsä valo. Et sinäkään vaikuta terveeltä. Kuvittelet että tyttöystäväsi harhat on normaalin ihmisen elämää.
Kärjistettynä voihan sen näin todeta. Ei ole tervettä ja haluankin vain saada hänelle apua, joka auttaa. Se miksi osastolle joutui oli fyysinen ongelma, munuaisissa vikaa ja no, stressasi liikaa ja homma räjähti käsiin ennenkuin julkisella saatiin mitään tehtyä asialle. En voinut valitettavasti tehdä asialle mitään, kuten sanoin en oleta pystyväni korjaamaan ketään. Stressi ja epätietoisuus mikä vialla vain nyt oli liikaa.
Ei ne harhat ole normaalia elämää, eikä niin ole kukaan väittänytkään. Olisikin varmaan hyvä, jos ne saisi pois tai edes hillittyä, oli se sitten oikea mielialalääkitys tai terapia jne - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onkohan asia nyt niin ikävästi, että onkin kaksi sairasta. Ei vaikuta terveeltä sinukaan touhusi ja uskomuksesi poikkeuksellisista kyvyistä.
Vai oisko ihan trollo, tulee melkein lääkäritason tekstiä omasta tyttöystävästä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kärjistettynä voihan sen näin todeta. Ei ole tervettä ja haluankin vain saada hänelle apua, joka auttaa. Se miksi osastolle joutui oli fyysinen ongelma, munuaisissa vikaa ja no, stressasi liikaa ja homma räjähti käsiin ennenkuin julkisella saatiin mitään tehtyä asialle. En voinut valitettavasti tehdä asialle mitään, kuten sanoin en oleta pystyväni korjaamaan ketään. Stressi ja epätietoisuus mikä vialla vain nyt oli liikaa.
Ei ne harhat ole normaalia elämää, eikä niin ole kukaan väittänytkään. Olisikin varmaan hyvä, jos ne saisi pois tai edes hillittyä, oli se sitten oikea mielialalääkitys tai terapia jneNo niin. Siis tyttöystävä joutui psykiatriselle osastolle koska anoreksia on pilannut munuaiset. Ja anoreksia ei aiheuta stessiä kun miettii miten pudottaa painoa lisää. Ja avioero aiheutti harhat. selvä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kärjistettynä voihan sen näin todeta. Ei ole tervettä ja haluankin vain saada hänelle apua, joka auttaa. Se miksi osastolle joutui oli fyysinen ongelma, munuaisissa vikaa ja no, stressasi liikaa ja homma räjähti käsiin ennenkuin julkisella saatiin mitään tehtyä asialle. En voinut valitettavasti tehdä asialle mitään, kuten sanoin en oleta pystyväni korjaamaan ketään. Stressi ja epätietoisuus mikä vialla vain nyt oli liikaa.
Ei ne harhat ole normaalia elämää, eikä niin ole kukaan väittänytkään. Olisikin varmaan hyvä, jos ne saisi pois tai edes hillittyä, oli se sitten oikea mielialalääkitys tai terapia jneMiksei sitten ei ole terapiassa jos lapsesta asti ollut vaikeaa? Tyttöystäväsi ei ole terve . Jos lapsena ollut vaikeaa niin koulussa kukaan ei huomannut mitään.
- Anonyymi
No sillonhan se on selvää, että jos mikään hoito ei kelpaa, ja vain sinä olet ainoa joka voi hänet "parantaa"
niin joudut miettimään, että uhraatko elämäsi hänen hyysäämiseen, vai hankitko oman elämän?
Simple as that. - Anonyymi
Keskustele tästä asiasta hänen lääkärinsä kanssa , koska en tue tapausta en voi tietenkään sanoa mitään. Jos hän on rauhoittunut sinun läsnäollessasi siihen on kaksi syytä, kysy niistä lääkäriltään .
Hän on kyllin vanha tietämään asioita itsestään ja teet viisaasti kun keskustelet hoitavan lääkärin kanssa . Kai sinulla on oikeutus poikaystävänä tehdä kysymyksiä taudin tilasta .
Kaikkea hyvää sinulle ennenkaikkea että saat keskustella lääkärin kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei. En oleta parantavani ketään. Enkä usko voivani parantaa. EI mulla ole mitään poikkeuksellisia kykyjä. Herätän lähinnä vain tunteita, jotka tilapäisesti selvästikkin korjaa traumojen jättämiä yksinäisyyttä, turvattomuutta ja pelkoja. Meillä nyt vain sattuu olemaan yhteys, joka tarjoaa tilaisuuden tälle. Siksi epäilenkin traumaperäisiä syitä
Ymmärrät varmasti, että asian tutkiminen yksityisellä on hieman kalliin puoleista ja haluisinkin kuulla ensin kannattaako tätä edes yrittääVaikea mennä sanomaan voiko yksityinen auttaa, yleensä eivät sekaannu jos potilasta hoidetaan muualla .minä olen vierestä seurannut melkein samanlaista tapausta , se oli eräänlaista rumbaa miehelle enin aika minkä hän sai olla poissa oli kaksi tuntia, ja jos meni vähänkin ylitse niin nainen sanoi ettei jaksa ja voi huonosti. Mutta kymmenen vuotta kun toinen koitti kaikkensa sai hän tarpeekseen ja sanoi että hän lähtee ja nainen saa tehdä ihan miten hän haluaa nainen itki sydäntä särkevästi , mutta mies lähti. Se oli heidän pelastuksessa nainen parani aika pian sen jälkeen ja hän sanoi että jos mies tulee takaisin niin tekee kaikkensa että paranisi, mies tuli kotiin ja heillä alkoi mennä hyvin, kun nainen tajusi että suhde ei ole hoito suhde ,vaan se perustuu rakkaudelle onnistuakseen .
Ovat tänään vanhoja ja aina vaan yhdessä ja suhde on harmoninen missä miehenkin on lupa hengittää vapaasti ilman pelkoa että ” joko taas ” kerron tämän siksi että et alkaisi turvahenkilöksi vaan olisit ainoastaan hänen poikaystävänsä tasavertaisessa suhteessa.
Tytön on itsekkin haluttava tulla terveeksi , ja pystyä toimimaan normaalisti elämässään - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kärjistettynä voihan sen näin todeta. Ei ole tervettä ja haluankin vain saada hänelle apua, joka auttaa. Se miksi osastolle joutui oli fyysinen ongelma, munuaisissa vikaa ja no, stressasi liikaa ja homma räjähti käsiin ennenkuin julkisella saatiin mitään tehtyä asialle. En voinut valitettavasti tehdä asialle mitään, kuten sanoin en oleta pystyväni korjaamaan ketään. Stressi ja epätietoisuus mikä vialla vain nyt oli liikaa.
Ei ne harhat ole normaalia elämää, eikä niin ole kukaan väittänytkään. Olisikin varmaan hyvä, jos ne saisi pois tai edes hillittyä, oli se sitten oikea mielialalääkitys tai terapia jnePsykiatriselle osastolle ei joudu fyysisten ongelmien takia.
On eri asia, jos ne fyysiset ongelmat alkavat vaikuttamaan ikävällä tavalla psyykeen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No sillonhan se on selvää, että jos mikään hoito ei kelpaa, ja vain sinä olet ainoa joka voi hänet "parantaa"
niin joudut miettimään, että uhraatko elämäsi hänen hyysäämiseen, vai hankitko oman elämän?
Simple as that.Näinhän se käytännössä menee. Jokainen läheinen joutuu jossain vaiheessa miettimään, että missä se oma raja menee, omaan jaksamiseen jne.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vai oisko ihan trollo, tulee melkein lääkäritason tekstiä omasta tyttöystävästä.
Onhan se silmiinpistävää, miten säännöllisen epäsäännöllisesti foorumille aina ilmestyy sellainen ammattitasoinen hoidonvastustaja, joka sitten kuitenkin vie tärkeimmän läheisensä hoitoon johon ei usko.
Lähettäisinkö minä tyttökaverini kaukoparantajalle hoitoon, joka juottaa hänelle hopeavettä, vai kärvistelisinkö kotona hänen kanssaan ja piilottaisin sängynalle? - Anonyymi
Onko varmasti näin?
En tietenkään voi ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen, jota en tunne, mutta valitettavasti aina aika ajoin tulee vastaan tapauksia missä kuntotujien kertomus poikkeaa hyvinkin paljon sen läheisen kertomuksesta.
On olemassa kuntoutujia jotka kokee että he eivät voi olla omana itsenään läheistensä takia, varsinkin jos läheiset ovat hyvin "päällekäypiä", ja tuntuvat tietävän kaikki asiat paremmin kuin he. Tällainen kuntoutuja joutuu aina näyttelemään läheistensä läsnäollessa, ja tällaiset ihmiset oikein nauttivat päästessään hoitoon, se on heille oikeastaan lomamatka.
Kuten sanoin, en voi kommentoida yksittäistä tapausta, mutta kyseinen ilmiö voisi selittää sen, että miksi ihmisen vointi todellisuudessa huononee, vaikka se näyttäisi paranevan jonkun toisen ihmisen läsnäololla. Puhumattakaan kaikista muista läheisriippuvuuksista. - Anonyymi
Sehän siinä onkin pointti. Että sinulla on kyky vaimentaa oireita , mutta ei ole mitenkään tarkoitus että sillä tunteella hän pitää sinua koukussa . Tämä on aika tavallista skitsorfenikoilla että on aina joku ihminen muka joka vaimentaa . Mutta perus ajatuskin että suhde miehen ja naisen välillä ei ole sitä että sinun on oltava valmentamansa koko ajan sillä sinunkin on saatava elää normaalia elämää , siksi usein tuetaan väärällä tavalla sairasta ihkåmsiä kun luullaan että läsnäolo on se ainut joka helpottaa,
Tietenkin se on nii mutta usein vaan siitä tulee tapa, vaatimus ja pakko näissä suhteissa . Kukaanei jaksa olla tukena koko elämäänsä vaan aikuisen ihmisen on ihan itse päästävä ehkä lääkkeiden avulla itsenäiseen olotilaan. Tuki on tärkeää mutta sen on tultava vapaaehtoisesti, sairas ei saa sitä ohjailla käyttäytymisellään , sairaudelleen hän ei voi mitään ja tänään on niin paljon hyviä lääkkeitä olemassa että sairautta voi pitää kurissa .
- Anonyymi
Välikö diaknoosilla on . Hän ei toivu koskaan
- Anonyymi
On sillä jotain. Jos ei muuten niin veronmaksajien kannalta on. Eihän noista välttämättä toivu koskaan, mutta jos pääsisi työelämään kiinni edes osa-aikaisena
- Anonyymi
Voi toipuakkin koska on vielä nuori . Mutta siihen tarvitaan rautasiata tahtoa häneltä itseltään
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On sillä jotain. Jos ei muuten niin veronmaksajien kannalta on. Eihän noista välttämättä toivu koskaan, mutta jos pääsisi työelämään kiinni edes osa-aikaisena
Osa-aikasen työn saanti on aika harvinaista.
Jos on ollut jo valmiiksi töissä ennen sairastumistaan niin sitte se voidaan muuttaa osa-aikaseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osa-aikasen työn saanti on aika harvinaista.
Jos on ollut jo valmiiksi töissä ennen sairastumistaan niin sitte se voidaan muuttaa osa-aikaseksi.Isompi ongelma tällä hetkellä on ylipäätään työttömyys, tai siis työpaikkojen vähyys. Ei siis suoranaisesti se että etsii vain osa-aikaisuutta. Meillähän on lukuisia aloja, jotka mielellään käyttää osa-aikaisia monesta eri syystä.
Osa-aikaisuuteen tietysti liittyy muita ongelmia, esimekiksi se että mistä sen toisen puolen elantoaan saa. Se on kuitenkin oman työnsä takana.
Yksi iso ongelma työnhaussa tällä hetkellä on se, että lähes kaksi kolmannesta työpaikosista on niin sanottuja piilo työpaikkoja. Eli sensijaan, että niitä laitettaisiin työkkäriin avoimeksi, ja kaksisataa alalle soveltumatonta lähettäisi jonkun pakko kirjeen, niin nimenomaan työnantaja headhunttaa niihin työntekijää.
Tarkoittaa siis sitä, että osa-aikaisuuttakin hakevan pitäisi aktiivisesti markkinoida itseään paikkoihin joissa voisi olla potentiaalisia osa-aikaisuuksia vaikka niissä ei olisikaan avointa paikkaa. Juuri näissä asioissa duuniagentit ja joku IPS työhönvalmennus olisi oiva apu. Eli keinojakin on, kunhan on valmis pitkäjänteiseen työn etsimiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osa-aikasen työn saanti on aika harvinaista.
Jos on ollut jo valmiiksi töissä ennen sairastumistaan niin sitte se voidaan muuttaa osa-aikaseksi.Heh, riippuu alasta. Noin yleisesti ottaen osa-aikaisia on ja tulee aina olemaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Heh, riippuu alasta. Noin yleisesti ottaen osa-aikaisia on ja tulee aina olemaan.
On se totta, että osatyökykyisen on joskus vaikea löytää sopivia hommia.
Siellä on vähän molemmin puolin pöytää sellaista asenne ongelmaa.
- Anonyymi
Ehkäpä diagnoosi on ihan oikea tuollaisen psyykkisen oireilun ollessa kyseessä.
Monilla mt-ongelmista kärsivillä on traumoja taustalla, ja diagnoosi voi olla ihmisillä silti erilainen, koska oireilevat ihmiset oireilevat eri tavalla, se on yksilöllistä.
Toki lisänä voi olla ADHD, anoreksia, ja mitä lienee, mutta kyllä psykiatri on varmaan katsonut tuon psyyken diagnoosin.
Sekin on hyvä muistaa, että toista ihmistä ei voi rakastaa terveeksi, eli pidä huoli myös itsestäsi, ettet väsy sairaan ihmisen rinnalla.- Anonyymi
Taidat olla ainut joka vastasi asiallisesti. Uskon toki katsoneen, siitä on tosin jo aikaa ja 15v ei nyt välttämättä vielä ole maailman paras lähde. Ongelma onkin ettei tyttöystävä ole kertonut kaikkea lääkäreille. Vasta hiljattain avautunut noista. Traumoja ei siis ole huomoitu lainkaan ainakaan virallisissa papereissa. Avioero nyt siellä, mutta muuten niistä ei mainita papereissa sen kummemmin. Päätös diagnoosista syntyi siis suurimmaksi osaksi äänien takia. Ainakin sen paperikasan mukaan missä alkuperäinen diagnoosi on
Myös hänen oma isänsä on sitä mieltä, että kaksisuuntainen yms voisi olla mahdollinen, olen vain meistä tällä hetkellä se jolla on resursseja yksityisen kautta panna tätä eteenpäin jos oikeesti voidaan todeta syytä olevan - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taidat olla ainut joka vastasi asiallisesti. Uskon toki katsoneen, siitä on tosin jo aikaa ja 15v ei nyt välttämättä vielä ole maailman paras lähde. Ongelma onkin ettei tyttöystävä ole kertonut kaikkea lääkäreille. Vasta hiljattain avautunut noista. Traumoja ei siis ole huomoitu lainkaan ainakaan virallisissa papereissa. Avioero nyt siellä, mutta muuten niistä ei mainita papereissa sen kummemmin. Päätös diagnoosista syntyi siis suurimmaksi osaksi äänien takia. Ainakin sen paperikasan mukaan missä alkuperäinen diagnoosi on
Myös hänen oma isänsä on sitä mieltä, että kaksisuuntainen yms voisi olla mahdollinen, olen vain meistä tällä hetkellä se jolla on resursseja yksityisen kautta panna tätä eteenpäin jos oikeesti voidaan todeta syytä olevanEli avioero aiheutti äänet sun tyttöystävän päässä. oikeesti. Millaset välit sun tyttöystävällä on vanhempiinsa? Jos avioero on syy äänien kuulemiseen niin voisko sun tyttöystävä puhua vaikka isälleen ja kertoa miten se avioero vaikutti häneen ja sen takia kuulee ja näkee harhoja.
- Anonyymi
Kiitos vielä vastauksesta :) MT-ongelmat on tosiaan monimutkaisia ja jos alkuperäinen diagnoosi on oikea, sitten on.
Lisätään vielä, että suurin ongelmahan on ettei julkisella tunnu oikein asiat kulkevan. Tääkin osastoreissu oli välttettävissä, niiltä ei vain saanut apua vaikka poliklinalle soittikin jo yli viikon ennen romahdusta. Eikä sillä nytkään ole onneksi psykoosi, epämääräinen paha olo ja stressi ja ahdistus. Nythän se on itsensä vahingoittamisen takia siellä, ei psykoosin ja pitäisi viikon päästä päästä uloskin jo.
Lääkärit tai jopa vain hoitaja tapaa häntä x-väliajoin ja tunnin kestoinen tapaaminen. Omaisia ei kuunnella on se ongelma, me kuitenkin nähdään asioita mitä lääkärit ei ja oletettavasti kaikki tieto etenkin näissä olisi tärkeää - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli avioero aiheutti äänet sun tyttöystävän päässä. oikeesti. Millaset välit sun tyttöystävällä on vanhempiinsa? Jos avioero on syy äänien kuulemiseen niin voisko sun tyttöystävä puhua vaikka isälleen ja kertoa miten se avioero vaikutti häneen ja sen takia kuulee ja näkee harhoja.
Avioero, seksuaalinen ahdistelu. Kummatkin tapahtui aikalailla samoihin aikoihin. On asiasta keskusteltu, mutta jos se olisi noin helppoa en olisi täällä. Selvästi vakavat traumat. Varmasti muitakin muuttujia. Avioerossa nyt kuitenkin oli mukana pettämistä, oikeustaisteluja ja kaiken lisäksi vielä uusi äidin puoliso kavalsi rahoja mikä johti ulosottoon jne. 9 vuotiaalle ymmärrät varmasti ettei tämä ole suinkaan ollut helppoa. Ja lisäksi vielä kun äiti töissä olet hoitanut pikku siskoasi ja tehnyt kotitöitä ja ollut muutenkin liikaa vastuussa talosta.
Pahintahan tässä oli varmasti, että tyttöystävä piti ne kaikki tunteet sisällä monta vuotta, eka anoreksia ja sitten skitsofrenia diagnoosi. Se on vasta nyt alkanut oikeasti purkaa niitä. Oli nuorena terapiassa, tosin anoreksian takia eikä siellä traumoja sivuttu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos vielä vastauksesta :) MT-ongelmat on tosiaan monimutkaisia ja jos alkuperäinen diagnoosi on oikea, sitten on.
Lisätään vielä, että suurin ongelmahan on ettei julkisella tunnu oikein asiat kulkevan. Tääkin osastoreissu oli välttettävissä, niiltä ei vain saanut apua vaikka poliklinalle soittikin jo yli viikon ennen romahdusta. Eikä sillä nytkään ole onneksi psykoosi, epämääräinen paha olo ja stressi ja ahdistus. Nythän se on itsensä vahingoittamisen takia siellä, ei psykoosin ja pitäisi viikon päästä päästä uloskin jo.
Lääkärit tai jopa vain hoitaja tapaa häntä x-väliajoin ja tunnin kestoinen tapaaminen. Omaisia ei kuunnella on se ongelma, me kuitenkin nähdään asioita mitä lääkärit ei ja oletettavasti kaikki tieto etenkin näissä olisi tärkeääMiksi hän vahingoittaa itteensä vaikka hänellä on sinut ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos vielä vastauksesta :) MT-ongelmat on tosiaan monimutkaisia ja jos alkuperäinen diagnoosi on oikea, sitten on.
Lisätään vielä, että suurin ongelmahan on ettei julkisella tunnu oikein asiat kulkevan. Tääkin osastoreissu oli välttettävissä, niiltä ei vain saanut apua vaikka poliklinalle soittikin jo yli viikon ennen romahdusta. Eikä sillä nytkään ole onneksi psykoosi, epämääräinen paha olo ja stressi ja ahdistus. Nythän se on itsensä vahingoittamisen takia siellä, ei psykoosin ja pitäisi viikon päästä päästä uloskin jo.
Lääkärit tai jopa vain hoitaja tapaa häntä x-väliajoin ja tunnin kestoinen tapaaminen. Omaisia ei kuunnella on se ongelma, me kuitenkin nähdään asioita mitä lääkärit ei ja oletettavasti kaikki tieto etenkin näissä olisi tärkeääei ole psykoosin takia osastolla. Alkoiko hän näkee ja kuulee harhoja siellä osastolla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi hän vahingoittaa itteensä vaikka hänellä on sinut ?
Sillä havaittiin verikokeissa ongelmia ja alettiin epäillä munuaisissa olevaa vikaa. Valitettavasti ongelman selvittämisen hitaus ja epätietoisuus ja oireet aiheutti liikaa stressiä ja se lopulta purkautui kerralla. Olis ollu aika spesialistille 3 viikon päästä. Se oli nyt vain liikaa tällä kertaa.
Ja kuten sanoin, en ikinä väittänyt pystyväni ihmeisiin. Väliaikainen oireiden lieventyminen tietyssä ympäristössä ja olosuhteissa ei nyt ole mikään lääke ja ratkaisu. Etenkään jos oot jatkuvan stressin alla - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avioero, seksuaalinen ahdistelu. Kummatkin tapahtui aikalailla samoihin aikoihin. On asiasta keskusteltu, mutta jos se olisi noin helppoa en olisi täällä. Selvästi vakavat traumat. Varmasti muitakin muuttujia. Avioerossa nyt kuitenkin oli mukana pettämistä, oikeustaisteluja ja kaiken lisäksi vielä uusi äidin puoliso kavalsi rahoja mikä johti ulosottoon jne. 9 vuotiaalle ymmärrät varmasti ettei tämä ole suinkaan ollut helppoa. Ja lisäksi vielä kun äiti töissä olet hoitanut pikku siskoasi ja tehnyt kotitöitä ja ollut muutenkin liikaa vastuussa talosta.
Pahintahan tässä oli varmasti, että tyttöystävä piti ne kaikki tunteet sisällä monta vuotta, eka anoreksia ja sitten skitsofrenia diagnoosi. Se on vasta nyt alkanut oikeasti purkaa niitä. Oli nuorena terapiassa, tosin anoreksian takia eikä siellä traumoja sivuttuKauan te ootte olleet yhessä? kun olet ollut tietoinen hänen itsetuhoisuudesta niin miksi sinä et ole tehnyt mitään. Olet aikuinen ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sillä havaittiin verikokeissa ongelmia ja alettiin epäillä munuaisissa olevaa vikaa. Valitettavasti ongelman selvittämisen hitaus ja epätietoisuus ja oireet aiheutti liikaa stressiä ja se lopulta purkautui kerralla. Olis ollu aika spesialistille 3 viikon päästä. Se oli nyt vain liikaa tällä kertaa.
Ja kuten sanoin, en ikinä väittänyt pystyväni ihmeisiin. Väliaikainen oireiden lieventyminen tietyssä ympäristössä ja olosuhteissa ei nyt ole mikään lääke ja ratkaisu. Etenkään jos oot jatkuvan stressin allaJa anoreksialla ei ole osuutta munuaisvikaan. just joo
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sillä havaittiin verikokeissa ongelmia ja alettiin epäillä munuaisissa olevaa vikaa. Valitettavasti ongelman selvittämisen hitaus ja epätietoisuus ja oireet aiheutti liikaa stressiä ja se lopulta purkautui kerralla. Olis ollu aika spesialistille 3 viikon päästä. Se oli nyt vain liikaa tällä kertaa.
Ja kuten sanoin, en ikinä väittänyt pystyväni ihmeisiin. Väliaikainen oireiden lieventyminen tietyssä ympäristössä ja olosuhteissa ei nyt ole mikään lääke ja ratkaisu. Etenkään jos oot jatkuvan stressin allaniin ja alipainohan ei vaikuta mitenkään elimistön toimintaan. niinkö sä ajattelet
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ei ole psykoosin takia osastolla. Alkoiko hän näkee ja kuulee harhoja siellä osastolla.
Niitä ollut aina. Kuten sanoin aloituksessa. Ne vain nyt äärimmäisen stressin takia kohonnut. Ei kuitenkaan psykoosin takia siellä. Ihan vain itsetuhoisuuden takia. Tämä siis nykyinen tilanne. Ja pääsee pian myös poiskin. Onneksi.
Tässä nyt oli enemmän kyse olisiko kuitenkin mahdollista, että kyseisten ongelmien takana onkin jotain muuta tai monta sairautta kuin skitsofrenia. Kun on kuitenkin nyt tilanne sellainen, että jos ei muuta uudelleen arviointi olisi paikallaan - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niitä ollut aina. Kuten sanoin aloituksessa. Ne vain nyt äärimmäisen stressin takia kohonnut. Ei kuitenkaan psykoosin takia siellä. Ihan vain itsetuhoisuuden takia. Tämä siis nykyinen tilanne. Ja pääsee pian myös poiskin. Onneksi.
Tässä nyt oli enemmän kyse olisiko kuitenkin mahdollista, että kyseisten ongelmien takana onkin jotain muuta tai monta sairautta kuin skitsofrenia. Kun on kuitenkin nyt tilanne sellainen, että jos ei muuta uudelleen arviointi olisi paikallaanMutta kun ei se skitsofrenia poistu sillä vaikka kuinka rakastaisit tyttöystävääsi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niitä ollut aina. Kuten sanoin aloituksessa. Ne vain nyt äärimmäisen stressin takia kohonnut. Ei kuitenkaan psykoosin takia siellä. Ihan vain itsetuhoisuuden takia. Tämä siis nykyinen tilanne. Ja pääsee pian myös poiskin. Onneksi.
Tässä nyt oli enemmän kyse olisiko kuitenkin mahdollista, että kyseisten ongelmien takana onkin jotain muuta tai monta sairautta kuin skitsofrenia. Kun on kuitenkin nyt tilanne sellainen, että jos ei muuta uudelleen arviointi olisi paikallaankuten sanoin anoreksia pilaa sisäelimiä myös aivoja. Anoreksia ei ole mikään pikkusairaus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niitä ollut aina. Kuten sanoin aloituksessa. Ne vain nyt äärimmäisen stressin takia kohonnut. Ei kuitenkaan psykoosin takia siellä. Ihan vain itsetuhoisuuden takia. Tämä siis nykyinen tilanne. Ja pääsee pian myös poiskin. Onneksi.
Tässä nyt oli enemmän kyse olisiko kuitenkin mahdollista, että kyseisten ongelmien takana onkin jotain muuta tai monta sairautta kuin skitsofrenia. Kun on kuitenkin nyt tilanne sellainen, että jos ei muuta uudelleen arviointi olisi paikallaanMiksi hänellä on stressiä jos hänellä on sinut?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sillä havaittiin verikokeissa ongelmia ja alettiin epäillä munuaisissa olevaa vikaa. Valitettavasti ongelman selvittämisen hitaus ja epätietoisuus ja oireet aiheutti liikaa stressiä ja se lopulta purkautui kerralla. Olis ollu aika spesialistille 3 viikon päästä. Se oli nyt vain liikaa tällä kertaa.
Ja kuten sanoin, en ikinä väittänyt pystyväni ihmeisiin. Väliaikainen oireiden lieventyminen tietyssä ympäristössä ja olosuhteissa ei nyt ole mikään lääke ja ratkaisu. Etenkään jos oot jatkuvan stressin allaJa muut veriarvot oli normaalit vain munuaisissa oli vikaa. Aika jännää ettei muissa arvoissa ollut häikkää. Vaikka on anoreksia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kiitos vielä vastauksesta :) MT-ongelmat on tosiaan monimutkaisia ja jos alkuperäinen diagnoosi on oikea, sitten on.
Lisätään vielä, että suurin ongelmahan on ettei julkisella tunnu oikein asiat kulkevan. Tääkin osastoreissu oli välttettävissä, niiltä ei vain saanut apua vaikka poliklinalle soittikin jo yli viikon ennen romahdusta. Eikä sillä nytkään ole onneksi psykoosi, epämääräinen paha olo ja stressi ja ahdistus. Nythän se on itsensä vahingoittamisen takia siellä, ei psykoosin ja pitäisi viikon päästä päästä uloskin jo.
Lääkärit tai jopa vain hoitaja tapaa häntä x-väliajoin ja tunnin kestoinen tapaaminen. Omaisia ei kuunnella on se ongelma, me kuitenkin nähdään asioita mitä lääkärit ei ja oletettavasti kaikki tieto etenkin näissä olisi tärkeääMiten se yksityinen voisi antaa parempaa apua ihmiselle, joka on itsetuhoinen, eikä edes ole suostunut puhumaan asioistaan hoitopuolella ?
Jos haluaa maksaa kalliin hinnan, niin toki voi yrittää. Mutta onko Suomessa olemassakaan esim. yksityisiä psykiatrisia sairaaloita ? En ole sellaisista koskaan kuullut.
On se sitten julkinen tai yksityinen, niin potilaan omasta motivaatiosta on paljon kiinni, hyötyykö auttamis yrityksistä mitään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niitä ollut aina. Kuten sanoin aloituksessa. Ne vain nyt äärimmäisen stressin takia kohonnut. Ei kuitenkaan psykoosin takia siellä. Ihan vain itsetuhoisuuden takia. Tämä siis nykyinen tilanne. Ja pääsee pian myös poiskin. Onneksi.
Tässä nyt oli enemmän kyse olisiko kuitenkin mahdollista, että kyseisten ongelmien takana onkin jotain muuta tai monta sairautta kuin skitsofrenia. Kun on kuitenkin nyt tilanne sellainen, että jos ei muuta uudelleen arviointi olisi paikallaanMinulle sanottiin osastolla, että toipuminen kestää kaksi kertaa pidempään mitä sairastaminen. Eiköhän ne diagnoosit sieltä tule ajallaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niitä ollut aina. Kuten sanoin aloituksessa. Ne vain nyt äärimmäisen stressin takia kohonnut. Ei kuitenkaan psykoosin takia siellä. Ihan vain itsetuhoisuuden takia. Tämä siis nykyinen tilanne. Ja pääsee pian myös poiskin. Onneksi.
Tässä nyt oli enemmän kyse olisiko kuitenkin mahdollista, että kyseisten ongelmien takana onkin jotain muuta tai monta sairautta kuin skitsofrenia. Kun on kuitenkin nyt tilanne sellainen, että jos ei muuta uudelleen arviointi olisi paikallaanVaikka on skitsofrenia, voi tulla muitakin sairauksia lisäksi. Skitsofrenia ei estä saamasta vaikkapa fyysisiä sairauksia.
Ihminen voi olla ns. monisairas. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta kun ei se skitsofrenia poistu sillä vaikka kuinka rakastaisit tyttöystävääsi.
Suomalainen ei usko ennen kun kokeilee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se yksityinen voisi antaa parempaa apua ihmiselle, joka on itsetuhoinen, eikä edes ole suostunut puhumaan asioistaan hoitopuolella ?
Jos haluaa maksaa kalliin hinnan, niin toki voi yrittää. Mutta onko Suomessa olemassakaan esim. yksityisiä psykiatrisia sairaaloita ? En ole sellaisista koskaan kuullut.
On se sitten julkinen tai yksityinen, niin potilaan omasta motivaatiosta on paljon kiinni, hyötyykö auttamis yrityksistä mitään.Tää nyt taitaa olla taas sellanen mielikuva myytti, että kun maksan itse, niin lääkäri sitten joutuu tekemään niin kuin minä haluan.
Joku osastohoito maksaa kuitenkin jonkun noin 700€/ vuorokausi. En ole vielä tavannut ihmistä jolla olisi sitä maksuvalmiutta, vaikka halua olisikin parantua. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sillä havaittiin verikokeissa ongelmia ja alettiin epäillä munuaisissa olevaa vikaa. Valitettavasti ongelman selvittämisen hitaus ja epätietoisuus ja oireet aiheutti liikaa stressiä ja se lopulta purkautui kerralla. Olis ollu aika spesialistille 3 viikon päästä. Se oli nyt vain liikaa tällä kertaa.
Ja kuten sanoin, en ikinä väittänyt pystyväni ihmeisiin. Väliaikainen oireiden lieventyminen tietyssä ympäristössä ja olosuhteissa ei nyt ole mikään lääke ja ratkaisu. Etenkään jos oot jatkuvan stressin allaSiis hän on itsetuhoinen, miettiikö ihan itsemurhaan asti ?
Ja silti hän pelkää munuaistensa puolesta, että voisiko olla jotakin vaarallista ? Ja siitä stressiä.
Tunnen pari ihmistä, jotka haluaisivat kuolla, ja kun tulee joku paniikkitilanne, niin pelkäävät, että kuolevat siihen.
On ihmismieli kyllä tosi monimutkainen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomalainen ei usko ennen kun kokeilee.
Kukaan ei kiellä kokeilemasta, mutta sitten kun väsyy ja sairastuu itse, on turhaa etsiä syyllistä omiin ongelmiin. Kannattaa harkita ajoissa, jos johonkin on ryhtymässä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis hän on itsetuhoinen, miettiikö ihan itsemurhaan asti ?
Ja silti hän pelkää munuaistensa puolesta, että voisiko olla jotakin vaarallista ? Ja siitä stressiä.
Tunnen pari ihmistä, jotka haluaisivat kuolla, ja kun tulee joku paniikkitilanne, niin pelkäävät, että kuolevat siihen.
On ihmismieli kyllä tosi monimutkainen.Niin ja oma paino ei stressaa enää kun munuaiset on pilalla. Anoreksian haitoista on puhuttu vuosikymmenet ja alipaino ei muutenkaan tee elimistölle hyvää, Kukaan ei siihen täällä ota kantaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin ja oma paino ei stressaa enää kun munuaiset on pilalla. Anoreksian haitoista on puhuttu vuosikymmenet ja alipaino ei muutenkaan tee elimistölle hyvää, Kukaan ei siihen täällä ota kantaa.
Jos oma paino on stressannut aiemmin, niin ei se stressi painostakaan siihen lopu, jos munuaisiin tulee vikaa. Se voi aiheuttaa lisästressiä, jos alkaa kantaa huolta munuaisistaan kaiken muun lisäksi.
Alipaino tosiaan voi aiheuttaa monenlaista haittaa, aivoille, elimistölle, sisäelimille, suolistolle, luustolle, lihaksille, nikamille, hiuksille, iholle, jne.
Voi tulla erilaisia puutostiloja vitamiineista, antioksidanteista, terveistä rasvoista, hivenaineista, kaikesta mahdollisesta terveellisestä, joita ihminen tarvitsee.
Sairaalloinen alipaino voi aiheuttaa lähes mitä vaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos oma paino on stressannut aiemmin, niin ei se stressi painostakaan siihen lopu, jos munuaisiin tulee vikaa. Se voi aiheuttaa lisästressiä, jos alkaa kantaa huolta munuaisistaan kaiken muun lisäksi.
Alipaino tosiaan voi aiheuttaa monenlaista haittaa, aivoille, elimistölle, sisäelimille, suolistolle, luustolle, lihaksille, nikamille, hiuksille, iholle, jne.
Voi tulla erilaisia puutostiloja vitamiineista, antioksidanteista, terveistä rasvoista, hivenaineista, kaikesta mahdollisesta terveellisestä, joita ihminen tarvitsee.
Sairaalloinen alipaino voi aiheuttaa lähes mitä vaan.Tällä hetkellä tosin alipainoa ei ole lainkaan. Eli siltä osin painon kanssa ei ongelmia. Tietenkin aikaisempi alipaino on voinut vahingoittaa ja se ilmenee vasta nyt. Eli vika todennäköisesti ainakin fyysisesti ollut jotain mikä ilmenee vasta viiveellä. Se on n. vuoden ollut nyt ihan normaalipainossa ja syönyt lisäravinteita jne. Toki se imeytyykö kaikki oikein onkin eri asia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis hän on itsetuhoinen, miettiikö ihan itsemurhaan asti ?
Ja silti hän pelkää munuaistensa puolesta, että voisiko olla jotakin vaarallista ? Ja siitä stressiä.
Tunnen pari ihmistä, jotka haluaisivat kuolla, ja kun tulee joku paniikkitilanne, niin pelkäävät, että kuolevat siihen.
On ihmismieli kyllä tosi monimutkainen.Munuaisongelmat ja siitä seurannut epätietoisuus mikä vialla aiheutti liikaa stressiä mikä johti itsetuhoisuuteen. Ja julkisella pompottelu lääkäristä toiselle varmaan stressasi tässä myös
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se yksityinen voisi antaa parempaa apua ihmiselle, joka on itsetuhoinen, eikä edes ole suostunut puhumaan asioistaan hoitopuolella ?
Jos haluaa maksaa kalliin hinnan, niin toki voi yrittää. Mutta onko Suomessa olemassakaan esim. yksityisiä psykiatrisia sairaaloita ? En ole sellaisista koskaan kuullut.
On se sitten julkinen tai yksityinen, niin potilaan omasta motivaatiosta on paljon kiinni, hyötyykö auttamis yrityksistä mitään.Ei ei ei, ymmärsit väärin. Kyse on siis diagnoosin uudelleen arvioinnista uusien tietojen pohjalta mitä tässä on tullut tietoon. Me tässä yritetään miettiä tätä muiden omaisten kanssa eli en ole ainut, joka miettii voisiko diagnoosi olla eri. Tai monta yhden sijasta yms
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se yksityinen voisi antaa parempaa apua ihmiselle, joka on itsetuhoinen, eikä edes ole suostunut puhumaan asioistaan hoitopuolella ?
Jos haluaa maksaa kalliin hinnan, niin toki voi yrittää. Mutta onko Suomessa olemassakaan esim. yksityisiä psykiatrisia sairaaloita ? En ole sellaisista koskaan kuullut.
On se sitten julkinen tai yksityinen, niin potilaan omasta motivaatiosta on paljon kiinni, hyötyykö auttamis yrityksistä mitään.Ihmiset joilla on hyvä sairaudentunto, voi käydä yksityisellä lääkärillä säätämässä lääkityksensä.
Ja tietysti yksityisellä voi käydä myös terapiassa, jos on itse siihen kykenevä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten se yksityinen voisi antaa parempaa apua ihmiselle, joka on itsetuhoinen, eikä edes ole suostunut puhumaan asioistaan hoitopuolella ?
Jos haluaa maksaa kalliin hinnan, niin toki voi yrittää. Mutta onko Suomessa olemassakaan esim. yksityisiä psykiatrisia sairaaloita ? En ole sellaisista koskaan kuullut.
On se sitten julkinen tai yksityinen, niin potilaan omasta motivaatiosta on paljon kiinni, hyötyykö auttamis yrityksistä mitään.Jos ei tänään klo 8:43 osaa sanoa sanaakaan, voi osata 19.2.25 klo 13:32.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tää nyt taitaa olla taas sellanen mielikuva myytti, että kun maksan itse, niin lääkäri sitten joutuu tekemään niin kuin minä haluan.
Joku osastohoito maksaa kuitenkin jonkun noin 700€/ vuorokausi. En ole vielä tavannut ihmistä jolla olisi sitä maksuvalmiutta, vaikka halua olisikin parantua.Syömishäiriökeskukseen Helsinkiin esim. on kyllä otettu pankkilainoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja muut veriarvot oli normaalit vain munuaisissa oli vikaa. Aika jännää ettei muissa arvoissa ollut häikkää. Vaikka on anoreksia.
Ei oikeastaan. Myös normaali elämä voi aiheuttaa kaikenlaista puutetta.
- Anonyymi
En nyt ymmärrä. Eikö vanhempi jonka luona tyttöystäväsi asui nähnyt tytön pahaa oloa. Ymmärrän että on hyvissä väleissä isän kaa ja isä ei nähnyt tyttöä avioeron jälkeen.
- Anonyymi
Asuu tällä hetkellä yksin tuetussa asumisessa , mutta käy äidillä tosi usein yötä jne. Se paha olo kyllä tavallaan huomattiin ajoissa. Apua ei vain saanut julkiselta ajoissa. Jossain vaiheessa se stressi oireista vaan nyt oli liikaa eikä siinä auttanut mikään kotikonsti enään. Julkinen olisi voinut todennäköisesti estää reissun, jos olisi siis saanut apua ajoissa. Rauhoittavia tai jotain vastaavaa. Se kuitenkin tavallaan laukesi nyt kerralla
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asuu tällä hetkellä yksin tuetussa asumisessa , mutta käy äidillä tosi usein yötä jne. Se paha olo kyllä tavallaan huomattiin ajoissa. Apua ei vain saanut julkiselta ajoissa. Jossain vaiheessa se stressi oireista vaan nyt oli liikaa eikä siinä auttanut mikään kotikonsti enään. Julkinen olisi voinut todennäköisesti estää reissun, jos olisi siis saanut apua ajoissa. Rauhoittavia tai jotain vastaavaa. Se kuitenkin tavallaan laukesi nyt kerralla
Mutta etkö vasta sanonut, että pystyt rauhoittamaan hänet?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asuu tällä hetkellä yksin tuetussa asumisessa , mutta käy äidillä tosi usein yötä jne. Se paha olo kyllä tavallaan huomattiin ajoissa. Apua ei vain saanut julkiselta ajoissa. Jossain vaiheessa se stressi oireista vaan nyt oli liikaa eikä siinä auttanut mikään kotikonsti enään. Julkinen olisi voinut todennäköisesti estää reissun, jos olisi siis saanut apua ajoissa. Rauhoittavia tai jotain vastaavaa. Se kuitenkin tavallaan laukesi nyt kerralla
Kuka hänet haki kotoa sinne osastolle?Ei kait kukaan tiedä jos joku vahingoittaa itseään kotona. Se joka ilmoitti on osasyyllinen että tyttö joutui osastolle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuka hänet haki kotoa sinne osastolle?Ei kait kukaan tiedä jos joku vahingoittaa itseään kotona. Se joka ilmoitti on osasyyllinen että tyttö joutui osastolle.
Jos ihminen oikeasti tarvitsee hoitoa, ja joku toimittaa sairaan hoitoon, hän ei syyllisty yhtään mihinkään.
On hyvä teko saattaa sairas hoidon piiriin, jos tilanne sitä vaatii. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuka hänet haki kotoa sinne osastolle?Ei kait kukaan tiedä jos joku vahingoittaa itseään kotona. Se joka ilmoitti on osasyyllinen että tyttö joutui osastolle.
Tuetussa asumisessa on ohjaaja joka muistuttaa jos on unohtanut käydä kolmeen viikkoon pesilla.
Se on myös ohjaajan tehtävä soittaa ambulanssi jos joku asukas meinaa vetää haulit hattuun ja pistää kämpän tuleen.
Taitaa tässäkin tapauksessa olla 💩puhetta, etteikö hoitoa saisi. Ei vaan haluta hyväksyä skitsofreniaa.
Mitenkähän rikas olisin, kun saisin euron joka kerta, kun skitsofreenikko yrittää keksiä jonkun syyn skitsofrenialleen ja kaksi euroa siitä, että se ei olekkaan skitsofreniaa.
Sillä saisi varmaan uuden auton vuosittain. Ei ehkä hienointa eikä kalleinta. Mutta sellaisen pienen ja halvan, mitä ei tarvitse katsastaa moneen vuoteen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuetussa asumisessa on ohjaaja joka muistuttaa jos on unohtanut käydä kolmeen viikkoon pesilla.
Se on myös ohjaajan tehtävä soittaa ambulanssi jos joku asukas meinaa vetää haulit hattuun ja pistää kämpän tuleen.
Taitaa tässäkin tapauksessa olla 💩puhetta, etteikö hoitoa saisi. Ei vaan haluta hyväksyä skitsofreniaa.
Mitenkähän rikas olisin, kun saisin euron joka kerta, kun skitsofreenikko yrittää keksiä jonkun syyn skitsofrenialleen ja kaksi euroa siitä, että se ei olekkaan skitsofreniaa.
Sillä saisi varmaan uuden auton vuosittain. Ei ehkä hienointa eikä kalleinta. Mutta sellaisen pienen ja halvan, mitä ei tarvitse katsastaa moneen vuoteen.Ja terve ihminen unohtaa käydä suihkussa. Itse käyn joka ilta suihkussa. En vois ajatella etten kävis kolmeen viikkoon suihkussa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos ihminen oikeasti tarvitsee hoitoa, ja joku toimittaa sairaan hoitoon, hän ei syyllisty yhtään mihinkään.
On hyvä teko saattaa sairas hoidon piiriin, jos tilanne sitä vaatii.Syyllinen-sanaa voi käyttää myös netraalimmin. Ilman että puhutaan viranomaisrangaistuksista.
Totta kai vastuuta pitää ottaa jos tekee toiselle jotakin. Oli se siten kukkapuska tai toimittaminen sairaalaan. Molemmista otetaan vastuu; minä tein sen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja terve ihminen unohtaa käydä suihkussa. Itse käyn joka ilta suihkussa. En vois ajatella etten kävis kolmeen viikkoon suihkussa.
Tässähän se taika on, kun ihminen voi syyllistyä heitteille jättöön, jos ei auta toista ihmistä, jos hän sitä apua tarvitsee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Syyllinen-sanaa voi käyttää myös netraalimmin. Ilman että puhutaan viranomaisrangaistuksista.
Totta kai vastuuta pitää ottaa jos tekee toiselle jotakin. Oli se siten kukkapuska tai toimittaminen sairaalaan. Molemmista otetaan vastuu; minä tein sen.Totta kai.
Toisen hoitoon toimittaminen on vastuullinen teko, hyvä teko, ja tietenkin täytyy kantaa vastuunsa.
Psykiatriaan liittyvissä asioissa sitä syyllinen-sanaa käytetään tavallaan väärissä yhteyksissä, jota tietenkään sairaudentunnoton ei edes ymmärrä, vaan syyttää kaikkia ihan kaikesta.
Sairaskin voi kyllä toivuttuaan tai parannuttuaan kiittää henkilöä, joka on hänet avun piiriin järjestänyt. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai.
Toisen hoitoon toimittaminen on vastuullinen teko, hyvä teko, ja tietenkin täytyy kantaa vastuunsa.
Psykiatriaan liittyvissä asioissa sitä syyllinen-sanaa käytetään tavallaan väärissä yhteyksissä, jota tietenkään sairaudentunnoton ei edes ymmärrä, vaan syyttää kaikkia ihan kaikesta.
Sairaskin voi kyllä toivuttuaan tai parannuttuaan kiittää henkilöä, joka on hänet avun piiriin järjestänyt.Vastuullisuus on arvio, ei absoluuttinen fakta. Sairaalaan voi viedä myös väärin perustein. Jos on arkaluontoiseksi luokiteltua tietoa toisen ihmisen terveydentilasta, ei voi tietää onko arvio vastuullisuudesta oikea ennen kuin tilanne on ohi.
Olet ilmeisesti päättänyt teon olevan hyvä ilman että ajattelet, ettei sairaalassa välttämättä tulla terveemmäksi.
Sairaudentunnottomuus on asia, jota ei voi arvioida ilman että otetana huomioon puolueellisuus. Jos on sitä mieltä että on hyvä teko viedä sairaalaan, ei voi arvioida objektiivisesti. Olisi hyvä ensin ymmärtää myös se, että sairaalaan vieminen voi olla myös paha teko. Sehän on tässä tapauksdssa vallan väline, jossa sairas on alisteisessa asemassa sekä kotonaan rnnen sairaalaa sekä itse sairaalassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai.
Toisen hoitoon toimittaminen on vastuullinen teko, hyvä teko, ja tietenkin täytyy kantaa vastuunsa.
Psykiatriaan liittyvissä asioissa sitä syyllinen-sanaa käytetään tavallaan väärissä yhteyksissä, jota tietenkään sairaudentunnoton ei edes ymmärrä, vaan syyttää kaikkia ihan kaikesta.
Sairaskin voi kyllä toivuttuaan tai parannuttuaan kiittää henkilöä, joka on hänet avun piiriin järjestänyt.Jos puhutaan parantumattomaksi luokitellusta sairaudesta, vain kuolema on lopullinen toipuminen. Ei ihan puhekumppani on toki psykoottiselle mielelle anteeksianto sairaalaan toimittamisesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastuullisuus on arvio, ei absoluuttinen fakta. Sairaalaan voi viedä myös väärin perustein. Jos on arkaluontoiseksi luokiteltua tietoa toisen ihmisen terveydentilasta, ei voi tietää onko arvio vastuullisuudesta oikea ennen kuin tilanne on ohi.
Olet ilmeisesti päättänyt teon olevan hyvä ilman että ajattelet, ettei sairaalassa välttämättä tulla terveemmäksi.
Sairaudentunnottomuus on asia, jota ei voi arvioida ilman että otetana huomioon puolueellisuus. Jos on sitä mieltä että on hyvä teko viedä sairaalaan, ei voi arvioida objektiivisesti. Olisi hyvä ensin ymmärtää myös se, että sairaalaan vieminen voi olla myös paha teko. Sehän on tässä tapauksdssa vallan väline, jossa sairas on alisteisessa asemassa sekä kotonaan rnnen sairaalaa sekä itse sairaalassa.En tarkoittanutkaan, että jokainen olisi toimitettava sairaalaan. Tilanteessa tilanteen mukaan, ei tietenkään ilman perusteita.
Ymmärrän toki, ettei se olisi hyvä teko, jos sen tekisi turhaan, ilman aihetta.
On omaa kokemusta, millaista sairaalassa on, ei minun tarvitse ajatella, mitä siellä mahdollisesti tapahtuu tai ei tapahdu.
Jos ihminen on oikeasti sekaisin, eikä enää ole mitään muuta tehtävissä, on sairaala se oikea vaihtoehto. Etenkin jos on epäiltävissä, että tuo ihminen saattaisi vahingoittaa itseään tai muita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vastuullisuus on arvio, ei absoluuttinen fakta. Sairaalaan voi viedä myös väärin perustein. Jos on arkaluontoiseksi luokiteltua tietoa toisen ihmisen terveydentilasta, ei voi tietää onko arvio vastuullisuudesta oikea ennen kuin tilanne on ohi.
Olet ilmeisesti päättänyt teon olevan hyvä ilman että ajattelet, ettei sairaalassa välttämättä tulla terveemmäksi.
Sairaudentunnottomuus on asia, jota ei voi arvioida ilman että otetana huomioon puolueellisuus. Jos on sitä mieltä että on hyvä teko viedä sairaalaan, ei voi arvioida objektiivisesti. Olisi hyvä ensin ymmärtää myös se, että sairaalaan vieminen voi olla myös paha teko. Sehän on tässä tapauksdssa vallan väline, jossa sairas on alisteisessa asemassa sekä kotonaan rnnen sairaalaa sekä itse sairaalassa.Arvio on tietysti vain arvio, ja joskus sekin menee pyllylleen.
Mutta kun ottaa huomioon sen, että miten käytännössä se kakka kerkiää aina tuulettimeen, ennen kuin ihminen pääsee sinne sairaalaan, niin alkaa taas kuulostaa sellaiselta jossittelu mussuttelulta, ettei hirveästi ole taidettu tarvita sitä vastuuta ottaa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Arvio on tietysti vain arvio, ja joskus sekin menee pyllylleen.
Mutta kun ottaa huomioon sen, että miten käytännössä se kakka kerkiää aina tuulettimeen, ennen kuin ihminen pääsee sinne sairaalaan, niin alkaa taas kuulostaa sellaiselta jossittelu mussuttelulta, ettei hirveästi ole taidettu tarvita sitä vastuuta ottaa?Sairaalaa ei tarvita jos avohoito on olemassa toimivalla tavalla. Arvion tekijä päättää että avohoito ei nyt toimi.
Paska lentää tuulettimeen jo ennen varsinaisten sairauden kriteerien täyttymistä, joten en täysin tavoita miksi sairaalan sijaan ei viedä esim. apteekkiin. Onhan sairaalla lääkitys, ja vain apteekista saa lääkkeen, joten miksi hyvä teko on sairaalaan toimittaminen tässä tapauksessa.
Kuka voi tietää onko nyt sairaalan aika.
Se on normaalisti jo olemassaolevan hoitosuunnitelman uudelleenarviointia. Sairaalaan viejä on siis jo alkujaan sitä mieltä että jokin nykyisessä hoitosuunnitelnassa ei toimi, tapahdu, päde - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sairaalaa ei tarvita jos avohoito on olemassa toimivalla tavalla. Arvion tekijä päättää että avohoito ei nyt toimi.
Paska lentää tuulettimeen jo ennen varsinaisten sairauden kriteerien täyttymistä, joten en täysin tavoita miksi sairaalan sijaan ei viedä esim. apteekkiin. Onhan sairaalla lääkitys, ja vain apteekista saa lääkkeen, joten miksi hyvä teko on sairaalaan toimittaminen tässä tapauksessa.
Kuka voi tietää onko nyt sairaalan aika.
Se on normaalisti jo olemassaolevan hoitosuunnitelman uudelleenarviointia. Sairaalaan viejä on siis jo alkujaan sitä mieltä että jokin nykyisessä hoitosuunnitelnassa ei toimi, tapahdu, pädeEikö tälläkin foorumilla elvistellä siitä, että miten sieltä apteekista kannetaan niitä lääkkeitä roskiskeen. En siis ihan heti jaksa uskoa, että joku ihmisen hyysääminen heitä pelastaisi. (vaikka tietyn tyypin sairaat siitä voisivat ollakkin otettuja.)
Ja ihan sama avohoidosta? Miksi se ei toimi? Eikö siinä ole riittävästi pakkoliikuntaa? Pakko ruokailua? Pakko nukkumista? Vai sitä pakollista lääkkeiden ottoa?
Sillä sen tiedän, että toimiva avohoito ei ole sitä, että siellä lähdetään sairaan ihmisen mielitekoihin mukaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sairaalaa ei tarvita jos avohoito on olemassa toimivalla tavalla. Arvion tekijä päättää että avohoito ei nyt toimi.
Paska lentää tuulettimeen jo ennen varsinaisten sairauden kriteerien täyttymistä, joten en täysin tavoita miksi sairaalan sijaan ei viedä esim. apteekkiin. Onhan sairaalla lääkitys, ja vain apteekista saa lääkkeen, joten miksi hyvä teko on sairaalaan toimittaminen tässä tapauksessa.
Kuka voi tietää onko nyt sairaalan aika.
Se on normaalisti jo olemassaolevan hoitosuunnitelman uudelleenarviointia. Sairaalaan viejä on siis jo alkujaan sitä mieltä että jokin nykyisessä hoitosuunnitelnassa ei toimi, tapahdu, pädeIhmisellä ei ole lääkityksiä ennen kuin hän on sairastunut.
Joskus sairaus yllättää, ja voi olla tilanne, että tarvitaan sairaalahoitoa. Sen jälkeen on toki lääkityskin, mutta sekään ei aina pidä poissa sairaalasta.
On erilaisia sairaita ihmisiä, joillekin riittää yksi kerta sairaalassa, ja elämä voikin alkaa sujumaan, kun taas on myös heitä, jotka ramppaavat osastohoidossa vähän väliä. Mistä sekin sitten johtuu ? Sehän kertoo, ettei avohoito ole kaikille aina riittävää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö tälläkin foorumilla elvistellä siitä, että miten sieltä apteekista kannetaan niitä lääkkeitä roskiskeen. En siis ihan heti jaksa uskoa, että joku ihmisen hyysääminen heitä pelastaisi. (vaikka tietyn tyypin sairaat siitä voisivat ollakkin otettuja.)
Ja ihan sama avohoidosta? Miksi se ei toimi? Eikö siinä ole riittävästi pakkoliikuntaa? Pakko ruokailua? Pakko nukkumista? Vai sitä pakollista lääkkeiden ottoa?
Sillä sen tiedän, että toimiva avohoito ei ole sitä, että siellä lähdetään sairaan ihmisen mielitekoihin mukaan.Avohoito toimii silloin hyvin, kun sieltä saa riittävää tukea, ja potilaalle räätälöityä hoitoa/apua.
Avohoito riittää usein ihmisille, jotka panostavat myös itse omaan pärjäämiseensä. Jos vastuu ja kaikki jätetään muiden hoidettavaksi, se on silloin potilaan itse aiheuttama ongelma. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asuu tällä hetkellä yksin tuetussa asumisessa , mutta käy äidillä tosi usein yötä jne. Se paha olo kyllä tavallaan huomattiin ajoissa. Apua ei vain saanut julkiselta ajoissa. Jossain vaiheessa se stressi oireista vaan nyt oli liikaa eikä siinä auttanut mikään kotikonsti enään. Julkinen olisi voinut todennäköisesti estää reissun, jos olisi siis saanut apua ajoissa. Rauhoittavia tai jotain vastaavaa. Se kuitenkin tavallaan laukesi nyt kerralla
Normaalisti anorektikko saa helposti rauhoittavia sporttailemalla luurankokuosiaan. Olisi hyvin voitu estää, kun ne saattavat toimia.
- Anonyymi
Psykiatriset diagnoosit nyt on melko hataria rakennelmia. Joten onko suurta merkitystä minkä alle tyttöystävasi luokiteltu. Että jos nyt voit parantaa oloaan niin kaikki se on tietenkin kotiinpäin. Ja tarkalla silmällä katsoa mitä lääkitys tuo muassaan. Sivuvaikutusta. Potilas itse ei pysty tuossa pöhnässä itseään oikein puolustamaan. Itsetuhoisuus on tietenkin vakava asia mutta tuo osastoelämä tahtoo kyllä viedä syvemmälle omiin maailmoihin ja mielisairaan osaan kun tulee kohdelluksi sellaisena.
- Anonyymi
Osastoelämää tässä haluutankin myös estää. Oikea diagnoosi varmasti auttaisi tässä, etenkin kun sairaala ympäristönä on stressaava ja siellä myös diagnoosin antaminen lisää mahdollista väärään, ainakin tutkimusten mukaan
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osastoelämää tässä haluutankin myös estää. Oikea diagnoosi varmasti auttaisi tässä, etenkin kun sairaala ympäristönä on stressaava ja siellä myös diagnoosin antaminen lisää mahdollista väärään, ainakin tutkimusten mukaan
Eli aloittajan tyttöystävän munuaiset ja anoreksia parantuu kotona.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli aloittajan tyttöystävän munuaiset ja anoreksia parantuu kotona.
No, ei ne tietenkään parannu. Suljetusta osastosta nyt puhuttiin ja siellä olon välttämisestä mihin oikea diagnoosi auttaa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No, ei ne tietenkään parannu. Suljetusta osastosta nyt puhuttiin ja siellä olon välttämisestä mihin oikea diagnoosi auttaa
ja aloittajan itsetuhoisuus ja itsensä vahingoittaminen loppuu kun pääsee kotiin. Eipä ole poikaystävä pystynyt estää tyttöystävänsä itsetuhoisuutta vaikka harhat on pystynyt lopettaa tyttöystävällä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ja aloittajan itsetuhoisuus ja itsensä vahingoittaminen loppuu kun pääsee kotiin. Eipä ole poikaystävä pystynyt estää tyttöystävänsä itsetuhoisuutta vaikka harhat on pystynyt lopettaa tyttöystävällä
No Mt-ongelmat on monimutkaisia ja skitsofrenian kanssa tunteilla ja stressillä on vaikutusta siihen oireet ilmenee. Rajansa kaikella toki. Pointti nyt oli lähinnä etsiä vertaistukea muilta, joilla ehkä ollut väärä diagnoosi MT-ongelmissa ja kokemuksia tästä. Ja kannattaako sitä diagnoosia yrittää muuttaa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No Mt-ongelmat on monimutkaisia ja skitsofrenian kanssa tunteilla ja stressillä on vaikutusta siihen oireet ilmenee. Rajansa kaikella toki. Pointti nyt oli lähinnä etsiä vertaistukea muilta, joilla ehkä ollut väärä diagnoosi MT-ongelmissa ja kokemuksia tästä. Ja kannattaako sitä diagnoosia yrittää muuttaa
Kaikilla on joskus stressiä mutta ei kaikille tule skitsofreniaa sterssin takia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikilla on joskus stressiä mutta ei kaikille tule skitsofreniaa sterssin takia.
No ei tietenkään tule. Mut On vain tiettyjä muuttujia, jotka ehkä haastaa diagnoosin. Onko tarpeeksi ja kannattaako tätä lähteä ajamaan on sitten eri asia. Ajattelin nyt antaa taustatietoja jos se auttaisi jotakuta, joka kokenut samaan jakamaan omia kokemuksia
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No ei tietenkään tule. Mut On vain tiettyjä muuttujia, jotka ehkä haastaa diagnoosin. Onko tarpeeksi ja kannattaako tätä lähteä ajamaan on sitten eri asia. Ajattelin nyt antaa taustatietoja jos se auttaisi jotakuta, joka kokenut samaan jakamaan omia kokemuksia
Niin että harhat loppuu kun muutetaan diagnoosi. Näinkö se menee.Niitä harhoja oli ennen osastolle menoa ja harhat loppuu kun tyttö pääsee kotiin. Samoin anoreksia paranee kun pääsee kotiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin että harhat loppuu kun muutetaan diagnoosi. Näinkö se menee.Niitä harhoja oli ennen osastolle menoa ja harhat loppuu kun tyttö pääsee kotiin. Samoin anoreksia paranee kun pääsee kotiin.
Huoh. Ei ne lopu. Mutta oikea diagnoosi voisi edistää oikeaa terapian saantia ja toipumista. Nythän julkisella ei oikeastaan ole kuin keskitytty lähinnä anoreksiaan eikä muihin ongelmiin. Jos kyse on traumoista jne niin trauma terapia yms voisi auttaa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huoh. Ei ne lopu. Mutta oikea diagnoosi voisi edistää oikeaa terapian saantia ja toipumista. Nythän julkisella ei oikeastaan ole kuin keskitytty lähinnä anoreksiaan eikä muihin ongelmiin. Jos kyse on traumoista jne niin trauma terapia yms voisi auttaa
No sitten aloittajan tyttöystävän pitää hakeutua traumaterapiaan ja oppia puhumaan
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osastoelämää tässä haluutankin myös estää. Oikea diagnoosi varmasti auttaisi tässä, etenkin kun sairaala ympäristönä on stressaava ja siellä myös diagnoosin antaminen lisää mahdollista väärään, ainakin tutkimusten mukaan
Mikä siinä sairaalassa niin stressaa? Eikö siellä riitä että syö ja nukkuu?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huoh. Ei ne lopu. Mutta oikea diagnoosi voisi edistää oikeaa terapian saantia ja toipumista. Nythän julkisella ei oikeastaan ole kuin keskitytty lähinnä anoreksiaan eikä muihin ongelmiin. Jos kyse on traumoista jne niin trauma terapia yms voisi auttaa
Jos oikeaa diagnoosia haetaan, niin eikö lääkärit ja hoitajat jotka ovat nähneet satoja ihmisiä ja ole lukeneet asiasta, ole todennäköisesti se parempi paikka löytää oikea diagnoos kuin suoli24?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Huoh. Ei ne lopu. Mutta oikea diagnoosi voisi edistää oikeaa terapian saantia ja toipumista. Nythän julkisella ei oikeastaan ole kuin keskitytty lähinnä anoreksiaan eikä muihin ongelmiin. Jos kyse on traumoista jne niin trauma terapia yms voisi auttaa
Eikö siellä paikkakunnalla ole esim psykiatrista sairaanhoitajaa terveyskeskuksessa? Ja anoreksia ei johtunut näemmä sitten eletystä elämästä vaan mistä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä siinä sairaalassa niin stressaa? Eikö siellä riitä että syö ja nukkuu?
Niin kun tytöllä on anoreksia niin kait se syöminenkin stressaa kun pakotetaan syömään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin kun tytöllä on anoreksia niin kait se syöminenkin stressaa kun pakotetaan syömään.
Kaverilla oli kerran kani, ne on kanssa siitä hölmöjä otuksia, että ne voi lakata syömästä ja kuolevat siihen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä siinä sairaalassa niin stressaa? Eikö siellä riitä että syö ja nukkuu?
No ei.Kaikkihan sinne jäisi vaan syömään ja nukkumaan.Nykyään niin kallista että potkitaan kyllä heti pois.Ennen kuin edes on sinne päässyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Osastoelämää tässä haluutankin myös estää. Oikea diagnoosi varmasti auttaisi tässä, etenkin kun sairaala ympäristönä on stressaava ja siellä myös diagnoosin antaminen lisää mahdollista väärään, ainakin tutkimusten mukaan
Ei osastollakaan hoideta diagnoosin mukaan, vaan potilaan oireiden mukaan.
Potilaan tilanne ei muutu, laitetaan diagnoosiksi mikä tahansa. Olisikin helppoa, jos ihminen paranisi saamalla jonkun diagnoosin toisen diagnoosin tilalle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä siinä sairaalassa niin stressaa? Eikö siellä riitä että syö ja nukkuu?
Sen mitä itse olin aikoinaan osastolla ajoittain, koin kyllä kuin vähän lomalla olisi.
Itse ei olisi tarvinnut edes ajatella, jos niin pitkälle mennään.
Tultiin tarvittaessa kutsumaan huoneesta ruoka-aikaan, aamuisin herätettiin.
Ei sellainen tuntunut yhtään stressaavalta, päinvastoin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö siellä paikkakunnalla ole esim psykiatrista sairaanhoitajaa terveyskeskuksessa? Ja anoreksia ei johtunut näemmä sitten eletystä elämästä vaan mistä?
Anoreksian taustalla on myös psyykkisiä syitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Anoreksian taustalla on myös psyykkisiä syitä.
Niin on. Mutta eikö anoreksian hoidossa jutella mitään jos kerta menneisyys ei ole tullut esille anoreksian hoidon aikana. Tytöllä on varmasti ollut tilaisuus puhua mutta ei ole puhunut. En usko että anoreksian hoito on vaan että käydään punnitusseurannassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sen mitä itse olin aikoinaan osastolla ajoittain, koin kyllä kuin vähän lomalla olisi.
Itse ei olisi tarvinnut edes ajatella, jos niin pitkälle mennään.
Tultiin tarvittaessa kutsumaan huoneesta ruoka-aikaan, aamuisin herätettiin.
Ei sellainen tuntunut yhtään stressaavalta, päinvastoin.Mua ruvettiin hyppyyttään ulkotöissä.Vaikka sanottiin että voi mennä voimavarojen mukaan.Mutta ei se kuiteskaan mikään vapaehtoinen juttu ollut kun aina ne pakotti vaikka ei olisi jaksanutkaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mua ruvettiin hyppyyttään ulkotöissä.Vaikka sanottiin että voi mennä voimavarojen mukaan.Mutta ei se kuiteskaan mikään vapaehtoinen juttu ollut kun aina ne pakotti vaikka ei olisi jaksanutkaan.
Mieli tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja merkityksellisyyden tunteita.
Nukkumisesta, ja syömisestä ei niitä länsimaissa saa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mieli tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja merkityksellisyyden tunteita.
Nukkumisesta, ja syömisestä ei niitä länsimaissa saa.Tällä tytöllä" taitaa olla suuri alemmuus kompleksi,yrittää väkipakolla olla erilainen kuin on! Yrittää elää toisten elämää"!,kiusaa,seuraa vainoat,valehtelee,on selvästi sairaan kateellinen jollekin ja sairas ku on,tulee väkivalta ym mukaan! Ei todella ymmärrä mikä käyttäytyminen on oikein ja mikä väärin,kauan on jatkunut,alkaa varmaan kohteetki jo väsyymään!Pitkää hoitoa varmaa tarvii,jos selviää koskaan!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei osastollakaan hoideta diagnoosin mukaan, vaan potilaan oireiden mukaan.
Potilaan tilanne ei muutu, laitetaan diagnoosiksi mikä tahansa. Olisikin helppoa, jos ihminen paranisi saamalla jonkun diagnoosin toisen diagnoosin tilalle.Kuka saa adhd-lääkkeitä sairaalassa ilman diagnoosia? Kuka saa Käypää hoitoa anoreksiaan ilman anoreksia-dg:ia?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sen mitä itse olin aikoinaan osastolla ajoittain, koin kyllä kuin vähän lomalla olisi.
Itse ei olisi tarvinnut edes ajatella, jos niin pitkälle mennään.
Tultiin tarvittaessa kutsumaan huoneesta ruoka-aikaan, aamuisin herätettiin.
Ei sellainen tuntunut yhtään stressaavalta, päinvastoin.Minä maksaisin mieluummin ulkomailla tuosta palvelusta. Ei tarvitsisi herätä seiskalta vaan jo kuudelta saisi aamupalaa; ei olisi lääkekuppeja vaan olisi ltsellä vapaus sujuttaa pilleri suuhun; eikä tiukkoja aikoja, jolloin on syötävä ja juteltava jollekulle. Saisi itse päättää olla puhumatta muuta kuin fine, thank you, you?
Minua stressasi maksaa repimisestä sängystä ylös, kun se ei auttanut vointia mitenkään parempaan suuntaan. Heräsin mieluummin klo 6 Vietnamissa ottamaan lääkkeen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuka saa adhd-lääkkeitä sairaalassa ilman diagnoosia? Kuka saa Käypää hoitoa anoreksiaan ilman anoreksia-dg:ia?
Ei niitä saakaan ilman diagnoosia, mutta juttua oli lähinnä mt-ongelmista ja erilaisista psykiatrisista diagnooseista ja sairauksista.
Esim. psykoosisairasta hoidettaessa ei lääkitystä määrätä ainoastaan sen perusteella, että ihmisellä on psykoosi, vaan enemmänkin perustuen siihen, miten ihminen oireilee. Lääkkeen annoskoot, ym. määräytyvät ilmeisimmin tarpeen mukaan.
Psykiatrisessa hoidossakaan ei hoideta ihmistä, jos hän ei ole psyykkisesti millään tavalla sairas. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä maksaisin mieluummin ulkomailla tuosta palvelusta. Ei tarvitsisi herätä seiskalta vaan jo kuudelta saisi aamupalaa; ei olisi lääkekuppeja vaan olisi ltsellä vapaus sujuttaa pilleri suuhun; eikä tiukkoja aikoja, jolloin on syötävä ja juteltava jollekulle. Saisi itse päättää olla puhumatta muuta kuin fine, thank you, you?
Minua stressasi maksaa repimisestä sängystä ylös, kun se ei auttanut vointia mitenkään parempaan suuntaan. Heräsin mieluummin klo 6 Vietnamissa ottamaan lääkkeen.Menisit siis mieluummin ulkomaille psykiatriseen laitoshoitoon ?
Kun ei ollut puhetta lomamatkasta vaan osastohoidosta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menisit siis mieluummin ulkomaille psykiatriseen laitoshoitoon ?
Kun ei ollut puhetta lomamatkasta vaan osastohoidosta.Kyllä itse asiassa ottaisin vaihtelun vuoksi.
Rahan ja sairaudem hoidon ollessa kyseessä lomamatka on aivan sama vertailu kuin avohoito. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä maksaisin mieluummin ulkomailla tuosta palvelusta. Ei tarvitsisi herätä seiskalta vaan jo kuudelta saisi aamupalaa; ei olisi lääkekuppeja vaan olisi ltsellä vapaus sujuttaa pilleri suuhun; eikä tiukkoja aikoja, jolloin on syötävä ja juteltava jollekulle. Saisi itse päättää olla puhumatta muuta kuin fine, thank you, you?
Minua stressasi maksaa repimisestä sängystä ylös, kun se ei auttanut vointia mitenkään parempaan suuntaan. Heräsin mieluummin klo 6 Vietnamissa ottamaan lääkkeen.Pitäisi varmaan ensin olla se sairaudentunto, ennen kun maksaisi hoidosta.
Eikä suomi todellakaan pane vastaan jos muutat vietnamiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pitäisi varmaan ensin olla se sairaudentunto, ennen kun maksaisi hoidosta.
Eikä suomi todellakaan pane vastaan jos muutat vietnamiin.Eihän nyt sentään. Pakolla hoidettu maksaa hoidostaan kuten muutkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No, ei ne tietenkään parannu. Suljetusta osastosta nyt puhuttiin ja siellä olon välttämisestä mihin oikea diagnoosi auttaa
Ihan normaalisti voi parantua, ei siihen sairaalaa tarvita. Anoreksia voi myös parantua kotona.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei osastollakaan hoideta diagnoosin mukaan, vaan potilaan oireiden mukaan.
Potilaan tilanne ei muutu, laitetaan diagnoosiksi mikä tahansa. Olisikin helppoa, jos ihminen paranisi saamalla jonkun diagnoosin toisen diagnoosin tilalle.Muuttuu tilanne. Dg määrittää hoitosuositukset.
Esim. vaikeasti saatavia rauhoittavia on juuri anoreksian sairaalahoidon kohdalla hoitosuosituksessa suositeltu. Samaa suositusta ei ole esim. ahdistuneisuushäiriön tai skitsofrenian sairaalahoidon suosituksissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän nyt sentään. Pakolla hoidettu maksaa hoidostaan kuten muutkin.
Milloin olet viimeksi vertaillut polikäyntien hintoja? Tai milloin olet maksanut 700€ sairaala vuorokaudesta? Oletko käynyt terapiassa ilman kelakorvausta, sillä minä olen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Milloin olet viimeksi vertaillut polikäyntien hintoja? Tai milloin olet maksanut 700€ sairaala vuorokaudesta? Oletko käynyt terapiassa ilman kelakorvausta, sillä minä olen.
Niin? Ei pakkohoidettava päätä minne viedään hoidettavaksi. Jos hinta on 700e per vrk, niin sitten se on. Siksi pakolla vieminen myös sattuu, koska joutuu itse maksamaan summia, joita muut ovat määrittäneet ilman mahdollisuutta vaikuttaa itse hoidon toteutukseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Milloin olet viimeksi vertaillut polikäyntien hintoja? Tai milloin olet maksanut 700€ sairaala vuorokaudesta? Oletko käynyt terapiassa ilman kelakorvausta, sillä minä olen.
Mitä polikäynti tähän liittyy? Ei kukaan voi päättää itse mennä polille. Sinne tarvitaan lähete, koska siellä olo on erikoistunutta hoitoa. Edes rahalla ei saa lähetettä jos lähettävä lääkäri ei sitä halua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muuttuu tilanne. Dg määrittää hoitosuositukset.
Esim. vaikeasti saatavia rauhoittavia on juuri anoreksian sairaalahoidon kohdalla hoitosuosituksessa suositeltu. Samaa suositusta ei ole esim. ahdistuneisuushäiriön tai skitsofrenian sairaalahoidon suosituksissa.Diagnoosi vaikuttaa hoitosuosituksiin, mutta diagnoosi ei muuta potilasta ja potilaan oireilua millään tavalla. Sairaus ei sillä helpota, eikä pahenekaan, vaikka kuinka rukattaisiin diagnoosia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin? Ei pakkohoidettava päätä minne viedään hoidettavaksi. Jos hinta on 700e per vrk, niin sitten se on. Siksi pakolla vieminen myös sattuu, koska joutuu itse maksamaan summia, joita muut ovat määrittäneet ilman mahdollisuutta vaikuttaa itse hoidon toteutukseen.
Julkisen puolen psykiatrisen sairaalan osastolla olo ei maksa 700 euroa./vrk.
Taitaa olla muutamissa satasissa oikea hinta, josta potilas maksaa vain pienen osan, kunta/kaupunki maksaa isoimman osan.
Oikeuspsykiatrisen pakkohoidon vuorokausihinta on paljon korkeampi kuin julkisen sairaalan hinta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin? Ei pakkohoidettava päätä minne viedään hoidettavaksi. Jos hinta on 700e per vrk, niin sitten se on. Siksi pakolla vieminen myös sattuu, koska joutuu itse maksamaan summia, joita muut ovat määrittäneet ilman mahdollisuutta vaikuttaa itse hoidon toteutukseen.
Se oli sellainen ansa tyhmille. Potilashan maksaa vain enintään 66.90€ ja loput 600€ veronmaksaja. Eli pakolla hoidettava ei todellakaan maksa samalla tavalla kuin veronmaksaja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se oli sellainen ansa tyhmille. Potilashan maksaa vain enintään 66.90€ ja loput 600€ veronmaksaja. Eli pakolla hoidettava ei todellakaan maksa samalla tavalla kuin veronmaksaja.
Maksaa kuka maksaa, mutta kokonaisvuorokausihinta ei sittenkään ole 700 euroa, vaan vähemmän.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Diagnoosi vaikuttaa hoitosuosituksiin, mutta diagnoosi ei muuta potilasta ja potilaan oireilua millään tavalla. Sairaus ei sillä helpota, eikä pahenekaan, vaikka kuinka rukattaisiin diagnoosia.
Voi muokata. Jos omaksuu hoitotahon puheet ja pitää yleisoiretta ainoastaan tiettyyn diagnoosiin liittyvänä asiana.
Oletko kuullut psykoottisesta anoreksiasta. Minä olen. Lukenut erikoistuneessa syömishäiriöhoidossa olevan kirjoituksia. Kuka päättää onko anoreksia psykoosia vai syömishäiriötä. Erikoistunut yksikkö lienee arvovallaltaan korkeammalla kuin yleispsykiatria. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muuttuu tilanne. Dg määrittää hoitosuositukset.
Esim. vaikeasti saatavia rauhoittavia on juuri anoreksian sairaalahoidon kohdalla hoitosuosituksessa suositeltu. Samaa suositusta ei ole esim. ahdistuneisuushäiriön tai skitsofrenian sairaalahoidon suosituksissa.Hoitosuositukset on eri asia kuin hoidon toteutus.
Oletko ollut koskaan itse hoidossa ?
Hoito ei aina mene ihan suositusten mukaisesti.
Edes fyysisten sairauksien tutkiminen ja hoito ei aina mene hoitosuositusten mukaisesti.
Esim. rauhoittavia lääkkeitä on nykyään todella vaikea saada minkään sairauden takia, vaikka joku niitä kuinka suosittelisi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi muokata. Jos omaksuu hoitotahon puheet ja pitää yleisoiretta ainoastaan tiettyyn diagnoosiin liittyvänä asiana.
Oletko kuullut psykoottisesta anoreksiasta. Minä olen. Lukenut erikoistuneessa syömishäiriöhoidossa olevan kirjoituksia. Kuka päättää onko anoreksia psykoosia vai syömishäiriötä. Erikoistunut yksikkö lienee arvovallaltaan korkeammalla kuin yleispsykiatria.Psykoottinen anoreksia ilmeisesti tarkoittaa, että anoreksiapotilaalla on psykoottista käytöstä ja psykoottisia piirteitä sairaudessaan, joka on alun alkaen ollut anoreksia. Eli vaikkapa todellisuus/todellisuudentaju voi olla häilyvää. Tai sitten psykoosiin vajonnut potilas lopettaa syömisen ja hänestä tulee nopealla aikataululla anorektikko. Asia voi mennä kummin päin vaan, tapauksesta riippuen.
En siis ole kuullut koskaan asiasta.
Mutta miten esim. psykoottinen potilas omaksuu täydessä ymmärryksessä hoitotahon puheet ? Tai jos otetaan diagnoosista psykoosi pois, niin tältä psykoottiselta katoaa se psykoottinen oireilu ? Ei se ihan noinkaan mene.
Mutta tietenkin asiaan erikoistuneet ammattilaiset osaavat oman alansa asiat paremmin kuin joku " rivilääkäri ".
Ja vielä vähemmän me " tavikset " näistä mitään ymmärretään. Keskustelua voi aina käydä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hoitosuositukset on eri asia kuin hoidon toteutus.
Oletko ollut koskaan itse hoidossa ?
Hoito ei aina mene ihan suositusten mukaisesti.
Edes fyysisten sairauksien tutkiminen ja hoito ei aina mene hoitosuositusten mukaisesti.
Esim. rauhoittavia lääkkeitä on nykyään todella vaikea saada minkään sairauden takia, vaikka joku niitä kuinka suosittelisi.Olen. Olen myös nähnyt, kuullut ja lukenut, miten anoreksiaan annetaan rauhoittavia sairaalassa. Oman kokemukseni mukaan nimenomaan anoreksia on rauhoittavien saannissa poikkeava muihin syömishäiriöihin nähden. Ihan jokainen tietämäni anoreksiaa sairastanut on saanut rauhoittavia.
Jos toteutus ei ole aina suositusten mukaista, niin miksi sitten toisia hoidetaan esim. rauhoittavilla ja toisia ei? Ei ole ahdistusta? Monella ei ole sairaalassa tällaista yleisoiretta? Mikä on se ero oireessa nimeltään ahdistus, joka määrittää että tämä hoidetaan rauhoittavilla ja tämä ei? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Psykoottinen anoreksia ilmeisesti tarkoittaa, että anoreksiapotilaalla on psykoottista käytöstä ja psykoottisia piirteitä sairaudessaan, joka on alun alkaen ollut anoreksia. Eli vaikkapa todellisuus/todellisuudentaju voi olla häilyvää. Tai sitten psykoosiin vajonnut potilas lopettaa syömisen ja hänestä tulee nopealla aikataululla anorektikko. Asia voi mennä kummin päin vaan, tapauksesta riippuen.
En siis ole kuullut koskaan asiasta.
Mutta miten esim. psykoottinen potilas omaksuu täydessä ymmärryksessä hoitotahon puheet ? Tai jos otetaan diagnoosista psykoosi pois, niin tältä psykoottiselta katoaa se psykoottinen oireilu ? Ei se ihan noinkaan mene.
Mutta tietenkin asiaan erikoistuneet ammattilaiset osaavat oman alansa asiat paremmin kuin joku " rivilääkäri ".
Ja vielä vähemmän me " tavikset " näistä mitään ymmärretään. Keskustelua voi aina käydä.Minäkin olen kuullut psykoottisesta anoreksiasta. Pro anaillut nainen kertonut netissä. Oli ollut erikoistuneessa syömishäiriöhoidossa pitkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hoitosuositukset on eri asia kuin hoidon toteutus.
Oletko ollut koskaan itse hoidossa ?
Hoito ei aina mene ihan suositusten mukaisesti.
Edes fyysisten sairauksien tutkiminen ja hoito ei aina mene hoitosuositusten mukaisesti.
Esim. rauhoittavia lääkkeitä on nykyään todella vaikea saada minkään sairauden takia, vaikka joku niitä kuinka suosittelisi.Hoitosuositus anoreksiaan on vasta uusittu. Lääkärit ovat valppaina.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eli aloittajan tyttöystävän munuaiset ja anoreksia parantuu kotona.
Kyllä mä tiedän anorektikon jonka munuaiset paranivat kotona. Erikoistuneessa hoidossa oli.
- Anonyymi
Skitsofrenialla ei ole etiologiaa, eli sen syntymekanismia ei tunneta. Kyseessä on tyypillinen psykiatrian tautiluokitus, jossa oirepohjaisella kuvauksella aletaan selittää oireita. Lääkityksen toimiminen tai toimimattomuus ei kerro mitään siitä, onko ihmisellä oikea diagnoosi vai ei. Senhän takia psykiatrit ovat kehittäneet käsitteen "lääkeresistentti skitsofrenia", jota paradoksaalisesti "hoidetaan" erittäin raskaalla lääkityksellä. Neuroleptit ovat dopamiinisalpaajia, ne eivät hoida mitään spesifiä "psykoosioiretta" aivoissa.
Psykoosi ei ole lääketieteellinen käsite siinä mielessä, ettei se viittaa mihinkään spesifiin neurobiologiseen poikkeamaan aivoissa. Se diagnosoidaan oireiden perusteella, ja lääkäri aina tulkitsee, mikä on deluusio, harha, harha-aistimus ja miten oireet ilmenevät yhdessä. Niille pitää aina antaa sisällöllinen subjektiivinen tulkinta. Dopamiinisaplaajat hidastavat ja vaimentavat ajatuskulkuja ja sedatoivat, ne hoitavat ns. psykoosioireita vain siltä osin, kuin ne liittyvät hallitsemattomaan ajatuksenjuoksuun, kiihtymystilaan ja paranoiaan. Kenellä tahansa voi olla hallitsematonta ajatuksenjuoksua, kiihtymystilaa ja pelkoreaktioita ilman minkäänlaista psykoosia. Siksi niillä voidaan hoitaa myös käytöshäiriöitä ja lamata hanakalat vanhukset sänkyyn. Skitsofreniaan liittyvät teoreettiset taustaoletukset, hypoteesit, ja tilastolliset riskitekijät usein sotketaan etiologiaan.
Skitsofreniaa pidetään perinnöllisenä sairautena lähinnä siksi, että sen kehittivät 1900-luvun alussa eugenistit, jotka eivät muita sairauksia löytänetkään kuin perinnöllisiä. Tätä harhaa vahvistivat 1900-luvun kuluessa epäluotettavat ja metodologisesti heikot kaksostutkimukset ja adoptiotutkimukset. 2000-luvulla alettiinkin kutsua "puuttuvan perinnöllisyyden ongelmaksi" havaintoa, että ihmisen genomin sekvensointi ei auttanutkaan ymmärtämään skitsofrenian kaltaisia "geenisairauksia", eikä mitään vahvoja spesifejä geneettisiä riskitekijöitä löytynyt. Silti tämä eugenistien aivokuppaotilaiden ja muun hyvin epäedustavan potilasaineiston pohjalta kehittämää tautiluokitusta pidetään edelleen jonain validina sairauskäsitteenä, jolla kuvitellaan olevan voimakas perinnöllinen tausta. Tosiasiassa muun muassa traumaattiset kokemukset ovat vähintään yhtä relevantteja skitsofrenian tilastollisia riskitekijöitä kuin muidenkin mielenterveyden häiriöiden kohdalla. - Anonyymi
Lääkkeet pitää syödä. Yksi skitsofreniikko oli meillä yötä. Aamulla palohälyytin piippasi. Hän teki kahvia mutta ei laittanut vettä keittimeen. Sanoin pitäisikö sinun mennä kotiin. Hän lähti ovet paukkuen. Ajoi sitten ojaan ja söi sieniä maasta. Poliisit veivät verikokeisiin ja huomasivat että veressä on lääkeaineita. Sitä eivät tienneet, että niitä on liian vähän. Nyt pitää käydä injektiossa.
- Anonyymi
Voi voi, minulla ei ole skitsofreniaa ja olen kyllä joskus unohtanut laittaa veden kahvinkeittimeen. Tosin ei ole alkanut palohälyttimet soimaan. Joskus olen muistanut veden laittaa, mutta unohtanut laittaa kahvinpurut suodattimeen.
Unohduksia sattuu ihan ilman skitsofreniaakin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voi voi, minulla ei ole skitsofreniaa ja olen kyllä joskus unohtanut laittaa veden kahvinkeittimeen. Tosin ei ole alkanut palohälyttimet soimaan. Joskus olen muistanut veden laittaa, mutta unohtanut laittaa kahvinpurut suodattimeen.
Unohduksia sattuu ihan ilman skitsofreniaakin.Olisiko nuo varhaisia dementian oireita? Joskus katson telkkaria niin naamat ovat tuttuja mutta nimet eivät tule mieleen. Olen yrittänyt sparrata itseäni. Likainen tusina. Yksi oli Donald Sutherland jonka poika on Kiefer Sutherland. Ei vaan muista muita nimiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisiko nuo varhaisia dementian oireita? Joskus katson telkkaria niin naamat ovat tuttuja mutta nimet eivät tule mieleen. Olen yrittänyt sparrata itseäni. Likainen tusina. Yksi oli Donald Sutherland jonka poika on Kiefer Sutherland. Ei vaan muista muita nimiä.
Niin, se dementia...
Vähän alle viisikymppisenä valittelin hoitajalle sekä lääkärille huonontunutta muistiani, mutta vastaus oli pelkkä olankohautus " olet niin nuori, ettei muistissa voi vikaa olla ".
Olenkin joitain vuosia sitten päättänyt, että antaa muistin heikentyä, kun ei siitäkään enempiä välitetä.
Nimimuisti minulla on myös aika huono, ja puhuessani jotain asiaa, lause katkeaa, en muista yhtään mitä olin sanomassa, en myöskään muista ajankohtaa, milloin on jotakin tapahtunut, mitä ole puhunut jollekin, tai mitä joku on puhunut minulle, tai jos muistan, en muista missä ja kuka on mitäkin sanonut.
Toki väsymyskin vaikuttaa muistiin, vaikka keskittymiskyky ainakin minulla on ollut aina hyvä, ja on edelleen. Luen paljon ja teen ristikoita, sekin on aivojumppaa. Tosin vaikkapa luetusta kirjasta en myöhemmin paljon muista, mistä se on kertonut, mitä siinä on tapahtunut.
Kovasti kyllä harmittaa, kun rupean miettimään, että hitto kun en muista, silloin kun olisi jotain muistettava. Ehkä sekin helpottaa siinä vaiheessa, kun en enää itse tajua, etten muista mitään. Tosin muille ihmisille, esim. läheisille, tilanne tulee silloin raskaammaksi.
- Anonyymi
Jos tässä jotain yliluonnollista haetaan niin oli kerran syvä masis. Ajattelin mielessäin, että anna joku merkki. Autoradio alkoi soittamaan
https://m.youtube.com/watch?v=mHONNcZbwDY
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2533482
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih253474No nyt! Linda Lampenius jakoi sensuellin kuvan itsestä - "Olematon mekko" saa hieraisemaan silmiä...
Linda Lampenius täyttää tänään 55 vuotta. Eipä uskoisi kuvan perusteella. Onnea, onnea, onnea pop-artistille ja huippuvi282014Mites teillä keskustelut soljuu?
Oli tossa mun aloittamassa ketjussa eilen illalla aikamoinen show. Mutta toisaalta ainahan mä oon valitellut kun täällä2701696Shokki! Marko Paanaselle ei riitä 100 000 euron budjetti - Vaatii kesken remontin näin paljon lisää!
Hupsista, noinkos siinä sitten kävi, budjetti ei pitänytkään…! Eikä taida olla ihan eka kerta, näitähän sattuu... Onko151409Pystyt sille toiselle
Kertomaan ne salaisetkin asiat. Olette läheisiä. En tiedä kerrottu minusta. Tuskin kerrot. Puhutko sanaakaan. Toisaalta81399Venäjän rikollisen sodan juurisyyt
Koska edellinen ketju Venäjän rikollisen sodan juurisyistä oli niin suosittu, että se tuli pikaisesti täyteen eikä sitä3861231Annen grillin nousu ja konkka..
Olipa se nopea grilli bisnes..Voi voi sentään mitäs nyt tilalle?501159Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens751025Huominen haastattelu
Huomenna 27.02 Torstaina. OLLI. SAHIMÄKI Järviradiossa haastateltavana kello 12:00 👏👏281007