Ylösalaisin tiede on parasta!

Äskeisestä seuraa myös jotain sellaista, kuin että atomiaine ei säilytä mitään plasman aikaista elämää, vaan edelleen kaiken järjestymisen kannalta ajateltuna se löytää kaiken elämän uudestaan alusta. Sen vuoksi kannattaisi miettiä muitakin elämän muotoja ja edellytyksiä kuin vain plasman paljon puhutuissa ominaisuuksissa on. Jotkut erittäin paljon elävät asiat elävät sen johdosta, että ne ovat auringon alla. Missä entropia on vähäinen niillä, koska auringosta tulee lämpöä fotonien eikä plasman muodossa. Aurinko itse ei ole viimeiseen asti suurimmassa entropian tilassa tämän aikana, mutta teoreettisesti voidaan väittää, että myös maksimaalisen entropian tilassa se pystyy tekemään tämän säteilyn ja lämmittämään sillä planeettaa. On myös olemassa tähtiä, jotka ovat lakanneet olemasta aktiivisen plasman tilassa aikoja sitten. Jos maapallo oliis välittömästi niiden läheisyydessä, niin niistäkin olisi fotoneita saatavissa.

Fotoni on muuten referenssi kvanttikenttään. Plasmasta ei voisi sanoa samaa (siis mihinkään kvanttikentistä), koska plasma keksittiin jo ennen kvanttiteoriaa ja määriteltiin 1928. Ihmiset eivät nukkuneet horroksessa, vaan tekivät plasmasta hiukkasteorioita.

B:
"Ns. empiirinen ajallis-avaruudellinen todellisuus on kvanttikenttien informaation (Bohmin implisiittinen järjestys) simuloimaa"

Bohmin implisiittinen järjestys ei ollut kvanttikenttä vaan se oli muuta epämääräistä matematiikkaa. Sinun ei tarvitse mainita nimeltä ketään, joka ei liity aiheeseesi mitenkään. Ei filosofiassakkaan olisi mitään yhtä oppi-isää, joka on vastuussa kaikesta näkymättömän haaveilusta. Kvanttikentät ja niiden informaatio ovat kaikki tarpeeksi eksplisiittisiä, että Bohm kääntyisi tällä hetkellä haudassaan. Sinulla ei ole mitään asiaa verrata yksittäistä matematiikkaa implisiittisyyteen, paitsi jos kukaan ei ole koskaan kokeillut kyseistä matematiikkaa ja nimeonomaan saanut selville siinä mainittujen muuttujien arvoa empiirisesti. Ja hyvinkin epäsuora tapa päätyä määrittämään nämä arvot mittaamalla jotain on ekplisitismiä. Lisäksi kiinnittäisin huomiota siihen, että onko konsepti matematiikassa täysin eksplisiittisessä käytössä muualla. Siksi mitään pimeän aineen tai pimeän energian kvanttikenttää ei hehkuteta Bohmin temppelissä implisiittiseksi, koska kvanttikentiltä se juna meni jo. Implisiittisten teorioiden löytäminen vaatii valitettavasti paljon enemmän perehtymistä vaihtoehtotieteeseen.

En ole varma miten muut haluaisivat esittää seuraavan asian. Mutta minusta olisi loogista, jos teoria voisi olla implisiittinen vain, jos se sanoo olevansa dualistinen teoria, joka sanoo, että on sekä implisiittinen objekti että eksplisiittinen objekti, ja molemmat ovat ontologisesti tärkeitä. Käytännössä Bohmin esitykskään ei pysty tähän, koska siinä ekplisiittinen objekti ei saa tehdä asioita riippumattomasti. Tavallaan se teoria ei edes ole kaksi teoriaa, vaan kesken yhden teorian on alettu väittää, että sen aikana pitää puhua saman teorian eri kohdista eri nimillä. Sinä et pysty tähän mainitsemaani ydintehtävään, koska sinä sanoit, että jos se on objekti, niin se on kvanttikenttä. Ja Bohmin tapaukseen et pysty, koska teoriassa kvanttikentistä ei ole mitään kohtaa, missä on yksi asia yhdellä nimellä ja toinen toisella. Jotkut ideat todellisuuden teoriaa tehdessä ovat asioiden matematisoinnin uudelleen tekemistä (kuten holografia). Mikään näistä ei ole implisiittistä tekemistä edelliseen eksplisiittisyyteen verrattuna. Eikä ketään varmaan kiinnostaisi mikä tänään on implisiittistä, jos ideoita implisiittisyydestä voisi päivittäin vain luoda kirjoittamalla asioita uudelleen. Näissä usein myös jokainen tällä hetkellä mitattu asia päätyy kuin jonkin kartan kautta uudeksi mitatuksi asiaksi, eikä se toteuta määritelmääni. Johtopäätöksenä siitä, että mikään ei tunnu noudattavan käsitteistöä eksplisiittinen ja implisiittinen, voisi olla myös se, että Bohmin jako ei vain ole jako, jossa olisi totuudellista perää.

2

Anonyymi kirjoitti:

Äskeisestä seuraa myös jotain sellaista, kuin että atomiaine ei säilytä mitään plasman aikaista elämää, vaan edelleen kaiken järjestymisen kannalta ajateltuna se löytää kaiken elämän uudestaan alusta. Sen vuoksi kannattaisi miettiä muitakin elämän muotoja ja edellytyksiä kuin vain plasman paljon puhutuissa ominaisuuksissa on. Jotkut erittäin paljon elävät asiat elävät sen johdosta, että ne ovat auringon alla. Missä entropia on vähäinen niillä, koska auringosta tulee lämpöä fotonien eikä plasman muodossa. Aurinko itse ei ole viimeiseen asti suurimmassa entropian tilassa tämän aikana, mutta teoreettisesti voidaan väittää, että myös maksimaalisen entropian tilassa se pystyy tekemään tämän säteilyn ja lämmittämään sillä planeettaa. On myös olemassa tähtiä, jotka ovat lakanneet olemasta aktiivisen plasman tilassa aikoja sitten. Jos maapallo oliis välittömästi niiden läheisyydessä, niin niistäkin olisi fotoneita saatavissa.

Fotoni on muuten referenssi kvanttikenttään. Plasmasta ei voisi sanoa samaa (siis mihinkään kvanttikentistä), koska plasma keksittiin jo ennen kvanttiteoriaa ja määriteltiin 1928. Ihmiset eivät nukkuneet horroksessa, vaan tekivät plasmasta hiukkasteorioita.

B:
"Ns. empiirinen ajallis-avaruudellinen todellisuus on kvanttikenttien informaation (Bohmin implisiittinen järjestys) simuloimaa"

Bohmin implisiittinen järjestys ei ollut kvanttikenttä vaan se oli muuta epämääräistä matematiikkaa. Sinun ei tarvitse mainita nimeltä ketään, joka ei liity aiheeseesi mitenkään. Ei filosofiassakkaan olisi mitään yhtä oppi-isää, joka on vastuussa kaikesta näkymättömän haaveilusta. Kvanttikentät ja niiden informaatio ovat kaikki tarpeeksi eksplisiittisiä, että Bohm kääntyisi tällä hetkellä haudassaan. Sinulla ei ole mitään asiaa verrata yksittäistä matematiikkaa implisiittisyyteen, paitsi jos kukaan ei ole koskaan kokeillut kyseistä matematiikkaa ja nimeonomaan saanut selville siinä mainittujen muuttujien arvoa empiirisesti. Ja hyvinkin epäsuora tapa päätyä määrittämään nämä arvot mittaamalla jotain on ekplisitismiä. Lisäksi kiinnittäisin huomiota siihen, että onko konsepti matematiikassa täysin eksplisiittisessä käytössä muualla. Siksi mitään pimeän aineen tai pimeän energian kvanttikenttää ei hehkuteta Bohmin temppelissä implisiittiseksi, koska kvanttikentiltä se juna meni jo. Implisiittisten teorioiden löytäminen vaatii valitettavasti paljon enemmän perehtymistä vaihtoehtotieteeseen.

En ole varma miten muut haluaisivat esittää seuraavan asian. Mutta minusta olisi loogista, jos teoria voisi olla implisiittinen vain, jos se sanoo olevansa dualistinen teoria, joka sanoo, että on sekä implisiittinen objekti että eksplisiittinen objekti, ja molemmat ovat ontologisesti tärkeitä. Käytännössä Bohmin esitykskään ei pysty tähän, koska siinä ekplisiittinen objekti ei saa tehdä asioita riippumattomasti. Tavallaan se teoria ei edes ole kaksi teoriaa, vaan kesken yhden teorian on alettu väittää, että sen aikana pitää puhua saman teorian eri kohdista eri nimillä. Sinä et pysty tähän mainitsemaani ydintehtävään, koska sinä sanoit, että jos se on objekti, niin se on kvanttikenttä. Ja Bohmin tapaukseen et pysty, koska teoriassa kvanttikentistä ei ole mitään kohtaa, missä on yksi asia yhdellä nimellä ja toinen toisella. Jotkut ideat todellisuuden teoriaa tehdessä ovat asioiden matematisoinnin uudelleen tekemistä (kuten holografia). Mikään näistä ei ole implisiittistä tekemistä edelliseen eksplisiittisyyteen verrattuna. Eikä ketään varmaan kiinnostaisi mikä tänään on implisiittistä, jos ideoita implisiittisyydestä voisi päivittäin vain luoda kirjoittamalla asioita uudelleen. Näissä usein myös jokainen tällä hetkellä mitattu asia päätyy kuin jonkin kartan kautta uudeksi mitatuksi asiaksi, eikä se toteuta määritelmääni. Johtopäätöksenä siitä, että mikään ei tunnu noudattavan käsitteistöä eksplisiittinen ja implisiittinen, voisi olla myös se, että Bohmin jako ei vain ole jako, jossa olisi totuudellista perää.

2

Lue lisää

Paras esimerkki implisiittisestä teoriasta on teoria, joka (kuten Bohm) tekee kvanttimittauksista deterministisen käyttämällä objekteja, joita ei olisi käytännössä edes olemassa mitään muuta tarkoitusta varten, ja jotka eivät voi tulla mitatuksi itse ja koska kvanttimittaus ei ole asia, minkä aikana mistään voi saada mitään tietoa, niin kaikki maailmassa vallitsevat arvot näissä näkymmättömissä objekteissa tulevat aina olemaan näkymätöntä ja täysin tietämätöntä. Tämän pitäminen binäärisenä totuutena on tosi rohkea oletus, ja toinen teoretisoija voisi sanoa, että sellaiset objektit ovat mitattavissa, mutta ovat liian vaikeita mitata juuri nyt (minä ja hän eläisimme jossain täysin eri maailmassa kuin se minkä tiedätte, koska me puhuisimme kummatkin siitä, että QM:ää ei edes ole olemassa vaan se on kohteidemme aiheuttamaa harhaa: tämäkin on hyvä merkki implisiittisestä teoriasta). Tämä taitaa päteä yleisesti kaikkiin, että implisiittisen teoretisoijan on pakko uskoa yhteen todella binääriseen totuuteen ja asioiden jaotteluun.

B:
"kvanttikenttien informaation (Bohmin implisiittinen järjestys) simuloimaa johon tietoisuus voi vaikuttaa"

En hyväksy mitään muiden simuloimaa asiaa implisiittiseksi. Sinun tapasi ilmaista se on huonoa, ja sinun tulisi sanoa jotain, mistä ilmenee onko kyseessä aivan sama asia kuin, että päivittäin samalle asialle keksitään uusi matemaattinen esitys. Vai että onko kyseessä se, että pidät meitä keskiaikaisina ihmisinä, jotka eivät ole vielä kuulleet kvanttikentistä, ja siitä että se on kaiken teoria. Kaikkia tapauksia koskee kuitenkin jotakuinkin seuraava. Tuon ideasi sisältö on se, että joskus kaikki muuttuu jonkin muunlaiseksi ja sille hyvä selitys on se, että simulaatiota on helpompi muuttaa kuin todellisuutta tai jotain. Oleellisesti voit ainakin väittää, että emme voi saada kaikkea tietoa siitä, mikä meitä simuloi, vain tutkimalla tähän astisia simuloituja tapahtumia. Implisiittisyyttä ei kuitenkaan tule määritellä sen mukaan, mikä on tähän asti mahdollista tietää, ja missä voitaisiin odottaa vähän aikaa, ja kohta kun simulointi näyttää voivan simuloida kaikkea, niin mitään implisiittistä ei määritellä enää sen jälkeen, vaan se oli vain meitä varten.

B:
"tietoisuus voi vaikuttaa ja samalla tuottaa tässä simulaatiossa eläville itseääntoteuttavia ennusteita"

Tee myös selitys niistä ennusteista, joissa ennustetaan sokkona. Alkaen esim. vuodesta 1928. Miksi plasma oli tuolloin plasmaa vaikka siitä ei ennustettu mitään? Ja miksi elämä kosmoksessa syntyi, jos se ennustettiin vasta tämän vuoden jälkeen? Miksi tietoisuus ei voisi sanoa, että elämä syntyy ensin neutraalista aineesta, ja sitten se elämä pysyy siinä? Minkä lisäksi kaikki muu aine syntyy vain neutraalin aineen kombinaatioista harhana, (koska neutraalilla aineella on vapaa tahto ja vapaat kädet tehdä mitä tahtoo, jolloin se ei tarvitse apua mennäkseen kokoonpanoon muiden neutraalien kanssa) (tämän jälkeen neutraalit aineet soittavat toisilleen ja sanovat toisilleen että siirtykää, jolloin joku luulee. että ne eivät ole neutraaleja)?

B:
"jota usein kutsutaan ns. "kovaksi" tieteeksi matemaattis-loogisen deduktiivisen päättelyn takia"

Oletko tehnyt sanojen keksijöille ja käyttäjille kyselyn, missä he selittävät omat syynsä käyttää jotain sanaa? Väitän että he tarkoittavat kovalla tieteellä tiedettä, jossa mitataan mittareilla lukuja ja pyritään näitä lukuja koskevaan tietoon. Humanistisissa tieteissä käytetään myös logiikkaa. Sen ja matematiikan logiikoissa ei ole tietyssä mielessä mitään eroa tai ainakaan niin paljon, että pitäisi alkaa puhua jonkun toisen kovuuden menettämisestä. Deduktiivista päättelyä voi tarvita, jos haluaa tehdä teorian eikä vain puhua siitä, mistä haluaisi tehdä teorian. Olet siinä mielessä päässyt asioissa syvemmälle tai toiseen paikkaan kuin tyypilliset puhujat, ja voisit mielummin palkita tästä itseäsi kuin heitä. Tietysti tullainen puhe tuntuu siltä kuin sillä olisi arvoa vain, kun sillä kyseenalaistaa ihmisiä, joilla ei ole mitään teoriaa.

3

Anonyymi kirjoitti:

Paras esimerkki implisiittisestä teoriasta on teoria, joka (kuten Bohm) tekee kvanttimittauksista deterministisen käyttämällä objekteja, joita ei olisi käytännössä edes olemassa mitään muuta tarkoitusta varten, ja jotka eivät voi tulla mitatuksi itse ja koska kvanttimittaus ei ole asia, minkä aikana mistään voi saada mitään tietoa, niin kaikki maailmassa vallitsevat arvot näissä näkymmättömissä objekteissa tulevat aina olemaan näkymätöntä ja täysin tietämätöntä. Tämän pitäminen binäärisenä totuutena on tosi rohkea oletus, ja toinen teoretisoija voisi sanoa, että sellaiset objektit ovat mitattavissa, mutta ovat liian vaikeita mitata juuri nyt (minä ja hän eläisimme jossain täysin eri maailmassa kuin se minkä tiedätte, koska me puhuisimme kummatkin siitä, että QM:ää ei edes ole olemassa vaan se on kohteidemme aiheuttamaa harhaa: tämäkin on hyvä merkki implisiittisestä teoriasta). Tämä taitaa päteä yleisesti kaikkiin, että implisiittisen teoretisoijan on pakko uskoa yhteen todella binääriseen totuuteen ja asioiden jaotteluun.

B:
"kvanttikenttien informaation (Bohmin implisiittinen järjestys) simuloimaa johon tietoisuus voi vaikuttaa"

En hyväksy mitään muiden simuloimaa asiaa implisiittiseksi. Sinun tapasi ilmaista se on huonoa, ja sinun tulisi sanoa jotain, mistä ilmenee onko kyseessä aivan sama asia kuin, että päivittäin samalle asialle keksitään uusi matemaattinen esitys. Vai että onko kyseessä se, että pidät meitä keskiaikaisina ihmisinä, jotka eivät ole vielä kuulleet kvanttikentistä, ja siitä että se on kaiken teoria. Kaikkia tapauksia koskee kuitenkin jotakuinkin seuraava. Tuon ideasi sisältö on se, että joskus kaikki muuttuu jonkin muunlaiseksi ja sille hyvä selitys on se, että simulaatiota on helpompi muuttaa kuin todellisuutta tai jotain. Oleellisesti voit ainakin väittää, että emme voi saada kaikkea tietoa siitä, mikä meitä simuloi, vain tutkimalla tähän astisia simuloituja tapahtumia. Implisiittisyyttä ei kuitenkaan tule määritellä sen mukaan, mikä on tähän asti mahdollista tietää, ja missä voitaisiin odottaa vähän aikaa, ja kohta kun simulointi näyttää voivan simuloida kaikkea, niin mitään implisiittistä ei määritellä enää sen jälkeen, vaan se oli vain meitä varten.

B:
"tietoisuus voi vaikuttaa ja samalla tuottaa tässä simulaatiossa eläville itseääntoteuttavia ennusteita"

Tee myös selitys niistä ennusteista, joissa ennustetaan sokkona. Alkaen esim. vuodesta 1928. Miksi plasma oli tuolloin plasmaa vaikka siitä ei ennustettu mitään? Ja miksi elämä kosmoksessa syntyi, jos se ennustettiin vasta tämän vuoden jälkeen? Miksi tietoisuus ei voisi sanoa, että elämä syntyy ensin neutraalista aineesta, ja sitten se elämä pysyy siinä? Minkä lisäksi kaikki muu aine syntyy vain neutraalin aineen kombinaatioista harhana, (koska neutraalilla aineella on vapaa tahto ja vapaat kädet tehdä mitä tahtoo, jolloin se ei tarvitse apua mennäkseen kokoonpanoon muiden neutraalien kanssa) (tämän jälkeen neutraalit aineet soittavat toisilleen ja sanovat toisilleen että siirtykää, jolloin joku luulee. että ne eivät ole neutraaleja)?

B:
"jota usein kutsutaan ns. "kovaksi" tieteeksi matemaattis-loogisen deduktiivisen päättelyn takia"

Oletko tehnyt sanojen keksijöille ja käyttäjille kyselyn, missä he selittävät omat syynsä käyttää jotain sanaa? Väitän että he tarkoittavat kovalla tieteellä tiedettä, jossa mitataan mittareilla lukuja ja pyritään näitä lukuja koskevaan tietoon. Humanistisissa tieteissä käytetään myös logiikkaa. Sen ja matematiikan logiikoissa ei ole tietyssä mielessä mitään eroa tai ainakaan niin paljon, että pitäisi alkaa puhua jonkun toisen kovuuden menettämisestä. Deduktiivista päättelyä voi tarvita, jos haluaa tehdä teorian eikä vain puhua siitä, mistä haluaisi tehdä teorian. Olet siinä mielessä päässyt asioissa syvemmälle tai toiseen paikkaan kuin tyypilliset puhujat, ja voisit mielummin palkita tästä itseäsi kuin heitä. Tietysti tullainen puhe tuntuu siltä kuin sillä olisi arvoa vain, kun sillä kyseenalaistaa ihmisiä, joilla ei ole mitään teoriaa.

3

Lue lisää

B:
"eikä oivalleta että sekä matematiikka että logiikka ovat vain ihmisten kehittämiä hahmotustapoja jotka toimivat vain tässä kulttuurissa omaksutun maailmankuvan ja kielellisen perushahmotuksen puitteissa."

Jos mielipiteesi asioista on se, että luonnonlait muuttuvat toiseen muotoon heittämällä johtuen siitä, että ne ovat riippuvaisia omasta äänestysprosentistaan, niin silloin sinun ei pidä soimia ihmisiä siitä, että he eivät käsitä vain 'matematiikan alkuperää ja toimimattomuutta muissa kulttuureissa'. On paljon asioita, mistä jätät lopulta soimimasta heitä, eikä lapsi opi ellet kerro hänelle. Pointtini on myös se, että osana äänestettyjä luonnonlakeja ei ole mitään tarinaa, mikä pitää rakentaa matematiikasta ja joka toimisi jotenkin myös itsenäisenä. (Yleensä argumenttisi normaaleihin argumentaatioihin on kutienkin ettet halunnut kirjoittaa mitään mistään itsenäisesti tms.. En kuitenkaan tiedä silloin, miten sinun olisi mahdollista samalla keksiä matematiikkaa koskevia lausahduksia, joiden voitaisiin odottaa olevan sellaisia, että niitä ihmisten pitäisi painaa mieleensä). Alla kirjoitan kuin tuossa olisi jotain itsenäistä yritetty väittää.

Tiedätkö että tämä on ristiriidassa erään toisen tyypillisen väitteesi kanssa. Sanot joskus että logiikka on hyödytöntä, koska se perustuu vain lähtölauseen tai oletusten todenperäisyyteen (mikä ylösalaisin näyttää siltä, että se on täydellistä silloin, kun hyvä alku on kerrankin kyseessä). Jos alkaa ajatella mitä tekemistä juuri deduktiolla oli tieteessä kuten äsken, niin siinä ei voisi väittää, että ihminen on päättänyt, mistä tämä deduktio lähtee liikkeelle. Tai jos sinä saisit päättää, niin deduktio lähtisi liikkeelle plasmasta, mutta muilla se lähtee liikkeelle datasta fysikkassa ja luvuista matematiikassa ja joskus nämä yhdistyvät.

Joidenkin pelkkien syntaksien ja logiikan teorian eli metalogiikan tapauksessa olisi sellaista, että sitä ovat tehneet vain ihmiset. Et ole vielä tehokkasti näyttänyt miten nämä olisivat kriittisellä tavalla esillä tieteessä tai vieläpä että niissä mentäisiin kriittisellä tavalla pieleen, jostain. Mutta mistä? Jos todellisuus on tietoista plasmaa, niin mikä haittaa sitä, että ihminen tekee tietoisesti teoriota siitä, varsinkin kun väität että todellisuus on erittäin hyvä vastaamaan juuri ihmisten tietoisiin tarpeisiin? Lisäksi matematiikassa on oleellista, että asia on mahdollisimman pelkistetty ja yksinkertainen. Tämä on joidenkin filosofien mielestä epäinhimmillistä työtä, eikä ihmisen aikaansaannos. Miksi mikään menisi pieleen, jos palaute on kirjavaa, ja jos matematiikka itse on niin kirjavaa, että se on johtanut sekä sinun kommenttiisi että muiden?

Matematiikka ei toimi missään kielessä tai kulttuurissa, vaan se toimii matematiikassa. Et voi oppia matematiikkaa opettelemalla kieliä ja kulttuureja. Lisäksi se että jotain ei voi oppia jossakin ja jotakin kautta, ei tarkoita, että se ei olisi toimiva asia. Jos joku kullttuuri ei joskus hyväksy matematiikkaa, se ei tarkoita, että se ei olisi olemassa edelleen. Et voi tehdä mitään esitystä itse, joka toimisi universaalimmin kuin mikään mihin vertaat. Ellei kyseessä ole joku pantomiini esitys, jossa otat ympäriltäsi hiukkasia ja järjestät hiukkaset uudelleen, ja odotat että miljardien vuosien päästä jokainen on samaa mieltä siitä, että juuri noin ne hiukkaset toimivat tuollaisen nahkakasan liikuttamina, eikä mitään muuta ole koskaan ollut odoteltavissakaan.

B:
"Insitutionaaliset uskonnot ja myös nykyinen institutionaalinen reduktionis-fysikalistinen tiede ovat kehittyneiden plasma-olioiden (ufot, alienit) vaikutusta"

Heille se on ilmeisesti vitsi, koska heillä on muutakin tekemistä kuin ihmisyys? Mutta jos kyseessä on vitsi, niin silloin plasman täytyy ymmärtää matematiikkaa tai hiukkasia. Jos se ei ymmärtäisi matematiikkaa, niin plasman keskuudessa voisi käydä vahingossa siten, että kun keität hiukkasista kahvia, plasma ajattelee, että olet heihin verrattuna joku yliluonnollinen velho. Tällöin se että plasmassa tehdään matemaattisia vitsejä osoittaa sen, että matematiikka on yleismaailmallista, ylirotuista, ylifaasista , ylilaillista ja yliloogista (tai jälkimmäinen ei käy järkeen kuuluessaan annettuun sanaan matematiikka, jolloin korjaus täytyy tehdä oletuksiisi plasman täysin eri tavoista).

4

Anonyymi kirjoitti:

B:
"eikä oivalleta että sekä matematiikka että logiikka ovat vain ihmisten kehittämiä hahmotustapoja jotka toimivat vain tässä kulttuurissa omaksutun maailmankuvan ja kielellisen perushahmotuksen puitteissa."

Jos mielipiteesi asioista on se, että luonnonlait muuttuvat toiseen muotoon heittämällä johtuen siitä, että ne ovat riippuvaisia omasta äänestysprosentistaan, niin silloin sinun ei pidä soimia ihmisiä siitä, että he eivät käsitä vain 'matematiikan alkuperää ja toimimattomuutta muissa kulttuureissa'. On paljon asioita, mistä jätät lopulta soimimasta heitä, eikä lapsi opi ellet kerro hänelle. Pointtini on myös se, että osana äänestettyjä luonnonlakeja ei ole mitään tarinaa, mikä pitää rakentaa matematiikasta ja joka toimisi jotenkin myös itsenäisenä. (Yleensä argumenttisi normaaleihin argumentaatioihin on kutienkin ettet halunnut kirjoittaa mitään mistään itsenäisesti tms.. En kuitenkaan tiedä silloin, miten sinun olisi mahdollista samalla keksiä matematiikkaa koskevia lausahduksia, joiden voitaisiin odottaa olevan sellaisia, että niitä ihmisten pitäisi painaa mieleensä). Alla kirjoitan kuin tuossa olisi jotain itsenäistä yritetty väittää.

Tiedätkö että tämä on ristiriidassa erään toisen tyypillisen väitteesi kanssa. Sanot joskus että logiikka on hyödytöntä, koska se perustuu vain lähtölauseen tai oletusten todenperäisyyteen (mikä ylösalaisin näyttää siltä, että se on täydellistä silloin, kun hyvä alku on kerrankin kyseessä). Jos alkaa ajatella mitä tekemistä juuri deduktiolla oli tieteessä kuten äsken, niin siinä ei voisi väittää, että ihminen on päättänyt, mistä tämä deduktio lähtee liikkeelle. Tai jos sinä saisit päättää, niin deduktio lähtisi liikkeelle plasmasta, mutta muilla se lähtee liikkeelle datasta fysikkassa ja luvuista matematiikassa ja joskus nämä yhdistyvät.

Joidenkin pelkkien syntaksien ja logiikan teorian eli metalogiikan tapauksessa olisi sellaista, että sitä ovat tehneet vain ihmiset. Et ole vielä tehokkasti näyttänyt miten nämä olisivat kriittisellä tavalla esillä tieteessä tai vieläpä että niissä mentäisiin kriittisellä tavalla pieleen, jostain. Mutta mistä? Jos todellisuus on tietoista plasmaa, niin mikä haittaa sitä, että ihminen tekee tietoisesti teoriota siitä, varsinkin kun väität että todellisuus on erittäin hyvä vastaamaan juuri ihmisten tietoisiin tarpeisiin? Lisäksi matematiikassa on oleellista, että asia on mahdollisimman pelkistetty ja yksinkertainen. Tämä on joidenkin filosofien mielestä epäinhimmillistä työtä, eikä ihmisen aikaansaannos. Miksi mikään menisi pieleen, jos palaute on kirjavaa, ja jos matematiikka itse on niin kirjavaa, että se on johtanut sekä sinun kommenttiisi että muiden?

Matematiikka ei toimi missään kielessä tai kulttuurissa, vaan se toimii matematiikassa. Et voi oppia matematiikkaa opettelemalla kieliä ja kulttuureja. Lisäksi se että jotain ei voi oppia jossakin ja jotakin kautta, ei tarkoita, että se ei olisi toimiva asia. Jos joku kullttuuri ei joskus hyväksy matematiikkaa, se ei tarkoita, että se ei olisi olemassa edelleen. Et voi tehdä mitään esitystä itse, joka toimisi universaalimmin kuin mikään mihin vertaat. Ellei kyseessä ole joku pantomiini esitys, jossa otat ympäriltäsi hiukkasia ja järjestät hiukkaset uudelleen, ja odotat että miljardien vuosien päästä jokainen on samaa mieltä siitä, että juuri noin ne hiukkaset toimivat tuollaisen nahkakasan liikuttamina, eikä mitään muuta ole koskaan ollut odoteltavissakaan.

B:
"Insitutionaaliset uskonnot ja myös nykyinen institutionaalinen reduktionis-fysikalistinen tiede ovat kehittyneiden plasma-olioiden (ufot, alienit) vaikutusta"

Heille se on ilmeisesti vitsi, koska heillä on muutakin tekemistä kuin ihmisyys? Mutta jos kyseessä on vitsi, niin silloin plasman täytyy ymmärtää matematiikkaa tai hiukkasia. Jos se ei ymmärtäisi matematiikkaa, niin plasman keskuudessa voisi käydä vahingossa siten, että kun keität hiukkasista kahvia, plasma ajattelee, että olet heihin verrattuna joku yliluonnollinen velho. Tällöin se että plasmassa tehdään matemaattisia vitsejä osoittaa sen, että matematiikka on yleismaailmallista, ylirotuista, ylifaasista , ylilaillista ja yliloogista (tai jälkimmäinen ei käy järkeen kuuluessaan annettuun sanaan matematiikka, jolloin korjaus täytyy tehdä oletuksiisi plasman täysin eri tavoista).

4

Lue lisää

Tuossa lauseessa minkä sanoit olevan jonkun plasmapilvi-whistleblowerin meille kertoma lause, ei sanota, että logiikka ja matematiikka on joskus mahdollista olla pois päältä. Ajattelet maailmaa tosi binäärisesti, jos mikä tahansa lause tuollaisesta vastakulttuurista on sinusta sama, kuin että siinä olisi sanottu myös matematiikan ja logiikan olevan samassa asemassa. Puhutaan kuitenkin siitä miten haukkaat matematiikan ja logiikan kanssa todennäköisesti aivan liian suuren palan. Sinun väitteesi on, että on olemassa kulttuuri tai elämänvaihe, missä logiikka ei päde. Ensinnäkin voitko sanoa, että siinä kulttuurissa logiikka pätee on epätosi ja silloin logiikka ei päde on tosi? Ja toisekseen jos joutuisit mielikuvituksella kuvailemaan (mitä et missään tapauksessa uhonnut voivasi tehdä mistään muusta kulttuurista), niin sillä olisi tarinan kuluessa loogiisia piirteitä, kuten että jos sanot että loogisia piirteitä ei ole, niin silloin niitä ei tulisi olemaan. Joku pystyisi väitetysti esittämään matemaattisia teorioita tuosta kulttuurista. Ideasi kaikissa keskusteluissa perustuu kuitenkin siihen, että sanotaan kuten uskonnoissa sanottiin, että jumala on olemassa ja häntä ei pidä tutkiskeleman, vaan hän on piilossa. Sitten tuotat mitä hyvänsä päähänpistoja ja elämää koskevia ohjeita tilanteesta, missä tieto on se mitä käsketään, ja tiedon kuvailu ja sen läpikäyminen on kielletty hedelmä.

B:
"Noista ylläolevista linkeistä kannattaa poimia vain mielenkiintoisimmat ideat jatkopohdintaa varten."

Tämä ohje tai argumentti ei toimi keskustelussa, koska jokainen idean poiminta perustuu jo omaksutun mielenkiinnon antamaan puitteeseen.

Jos jossain linkissäkin olisi ollut kvantti-informaation esitys, ja esitys oli, että tämä on matemaattinen objekti matemaattisessa avaruudessa, niin olet käyttänyt mielenkiintoasi siihen, että poimit tästä idean, että avaruudessa esiintyy jumala? Minusta saman idean ryöstön pystyy muodostamaan jo 1800-luvun matemaattisista objekteista. Sekään ideamyrsky, että on matemaattinen objekti, joka on varmasti ainetta tai neutraali, ja että sitä edeltää ajallisesti toinen matemaattinen objekti, ei ole mitään mikä edellyttää juuri sanomaan, että objektien tulee ottaa huomioon (ennen jumalassa tapahtuvaa huomion kadottamista) se, että niillä on 1900-luvun matemaattisten kenttien ominaisuudet. Tämä ei liity mitenkään akateemisiin keskusteluihin tietoisuudesta, ja mitä matemaattista objektia se edellyttää. Ilmeisesti me molemmat haluamme unohtaa tuollaisen keskustelun.

B:
"Nykyinen tiede perustuu avaruudelliseen koordinaatisto-ajatteluun"

Niin perustuu hologrammiperiaatekin?

B:
"eikä oivalleta että huomattavasti oikeansuuntaisempi hahmotustapa olisi tiedostaa todellisuuden ontologian hierarkkisuus jossa tietoisuus on ontologisen pyreamidin huippu"

Pyramidi on tässä pelkkä vertauskuva jostain diskreetistä puusta erilaisia solmuja? Siinä tapauksessa kysymys on, että miten voi olla olemassa informaatiota siitä, että miten päin ja missä järjestyksessä solmut ovat, jos ei käytä ajattelussaan avaruutta ja koordinaatteja? Ilman niitä saat vain sen tiedon, että yksi solmu on erisuuri kuin toinen solmu (mikä viittaa myös diskreettiin logiikkaan eikä sumeaan logiikkaan).

B:
"kaikki mekaaninen ja rakenteellinen todellisuus on vain sen tietoisuuden tuottamaa simulaatiota"

Olet kuitenkin esittänyt väitteitä, jotka koskevat kysymystä, 'millainen simulaatio se on?'.

B:
"jonka tarkoitus on kehittää sitä tietoisuuden ontologian tasoa."

Millainen on tietoisuuden ontologian taso? Sen jälkeen voit kertoa, mikä on sen tarkoitus.

B:
"Aineellisella tasolla on siis pelkkä pelkkä välinearvo eikä lainkaan itseisarvoa jota voi olla vain tietoisuuden ontologisella tasolla. "

Tarkoittaako tällainen lause sitä, että tietoisuudella ei ole tarkoitusta? Koska se on se tarkoitus itse. Tällöin mistä tahansa asiasta, joka on melkein olemassa, kuten ilmeisesti aine on melkein olemassa, voidaan sanoa, että sen lisäksi, että se on jonkin toisen tarkoitus, niin johtuen siitä että se on jo olemassa, niin aina esim. ollessaan hieman tarkoitukseton, niin se on olemassa vain itseään varten, joten senkin tarkoitus on se itse. Keskustelusi ei tunnu pohtivan mitään asiaa miltään muulta kannalta kuin siltä, että 'mitä tarkoitusta asialla X on minulle'. Tällöin kaikki muodostamasi lauseet asioiden tarkoituksista saattavat olla vain subjektiivisia.

5

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa lauseessa minkä sanoit olevan jonkun plasmapilvi-whistleblowerin meille kertoma lause, ei sanota, että logiikka ja matematiikka on joskus mahdollista olla pois päältä. Ajattelet maailmaa tosi binäärisesti, jos mikä tahansa lause tuollaisesta vastakulttuurista on sinusta sama, kuin että siinä olisi sanottu myös matematiikan ja logiikan olevan samassa asemassa. Puhutaan kuitenkin siitä miten haukkaat matematiikan ja logiikan kanssa todennäköisesti aivan liian suuren palan. Sinun väitteesi on, että on olemassa kulttuuri tai elämänvaihe, missä logiikka ei päde. Ensinnäkin voitko sanoa, että siinä kulttuurissa logiikka pätee on epätosi ja silloin logiikka ei päde on tosi? Ja toisekseen jos joutuisit mielikuvituksella kuvailemaan (mitä et missään tapauksessa uhonnut voivasi tehdä mistään muusta kulttuurista), niin sillä olisi tarinan kuluessa loogiisia piirteitä, kuten että jos sanot että loogisia piirteitä ei ole, niin silloin niitä ei tulisi olemaan. Joku pystyisi väitetysti esittämään matemaattisia teorioita tuosta kulttuurista. Ideasi kaikissa keskusteluissa perustuu kuitenkin siihen, että sanotaan kuten uskonnoissa sanottiin, että jumala on olemassa ja häntä ei pidä tutkiskeleman, vaan hän on piilossa. Sitten tuotat mitä hyvänsä päähänpistoja ja elämää koskevia ohjeita tilanteesta, missä tieto on se mitä käsketään, ja tiedon kuvailu ja sen läpikäyminen on kielletty hedelmä.

B:
"Noista ylläolevista linkeistä kannattaa poimia vain mielenkiintoisimmat ideat jatkopohdintaa varten."

Tämä ohje tai argumentti ei toimi keskustelussa, koska jokainen idean poiminta perustuu jo omaksutun mielenkiinnon antamaan puitteeseen.

Jos jossain linkissäkin olisi ollut kvantti-informaation esitys, ja esitys oli, että tämä on matemaattinen objekti matemaattisessa avaruudessa, niin olet käyttänyt mielenkiintoasi siihen, että poimit tästä idean, että avaruudessa esiintyy jumala? Minusta saman idean ryöstön pystyy muodostamaan jo 1800-luvun matemaattisista objekteista. Sekään ideamyrsky, että on matemaattinen objekti, joka on varmasti ainetta tai neutraali, ja että sitä edeltää ajallisesti toinen matemaattinen objekti, ei ole mitään mikä edellyttää juuri sanomaan, että objektien tulee ottaa huomioon (ennen jumalassa tapahtuvaa huomion kadottamista) se, että niillä on 1900-luvun matemaattisten kenttien ominaisuudet. Tämä ei liity mitenkään akateemisiin keskusteluihin tietoisuudesta, ja mitä matemaattista objektia se edellyttää. Ilmeisesti me molemmat haluamme unohtaa tuollaisen keskustelun.

B:
"Nykyinen tiede perustuu avaruudelliseen koordinaatisto-ajatteluun"

Niin perustuu hologrammiperiaatekin?

B:
"eikä oivalleta että huomattavasti oikeansuuntaisempi hahmotustapa olisi tiedostaa todellisuuden ontologian hierarkkisuus jossa tietoisuus on ontologisen pyreamidin huippu"

Pyramidi on tässä pelkkä vertauskuva jostain diskreetistä puusta erilaisia solmuja? Siinä tapauksessa kysymys on, että miten voi olla olemassa informaatiota siitä, että miten päin ja missä järjestyksessä solmut ovat, jos ei käytä ajattelussaan avaruutta ja koordinaatteja? Ilman niitä saat vain sen tiedon, että yksi solmu on erisuuri kuin toinen solmu (mikä viittaa myös diskreettiin logiikkaan eikä sumeaan logiikkaan).

B:
"kaikki mekaaninen ja rakenteellinen todellisuus on vain sen tietoisuuden tuottamaa simulaatiota"

Olet kuitenkin esittänyt väitteitä, jotka koskevat kysymystä, 'millainen simulaatio se on?'.

B:
"jonka tarkoitus on kehittää sitä tietoisuuden ontologian tasoa."

Millainen on tietoisuuden ontologian taso? Sen jälkeen voit kertoa, mikä on sen tarkoitus.

B:
"Aineellisella tasolla on siis pelkkä pelkkä välinearvo eikä lainkaan itseisarvoa jota voi olla vain tietoisuuden ontologisella tasolla. "

Tarkoittaako tällainen lause sitä, että tietoisuudella ei ole tarkoitusta? Koska se on se tarkoitus itse. Tällöin mistä tahansa asiasta, joka on melkein olemassa, kuten ilmeisesti aine on melkein olemassa, voidaan sanoa, että sen lisäksi, että se on jonkin toisen tarkoitus, niin johtuen siitä että se on jo olemassa, niin aina esim. ollessaan hieman tarkoitukseton, niin se on olemassa vain itseään varten, joten senkin tarkoitus on se itse. Keskustelusi ei tunnu pohtivan mitään asiaa miltään muulta kannalta kuin siltä, että 'mitä tarkoitusta asialla X on minulle'. Tällöin kaikki muodostamasi lauseet asioiden tarkoituksista saattavat olla vain subjektiivisia.

5

Lue lisää

B:
"Deterministis-reduktionistinen tieteelliseksi kuviteltu maailmankuva hyödyttää vain vallanpitäjiä jotka voivat tekoälyn, tietotekniikan ja robotikaan avulla luoda totalitäärisen yhteiskunnan jossa ihmisyksilöille jää vain orjuus."

Jos ei ole olemassa ontologista/matemaattista kvantti-informaatiota, niin sen seurauksena pitäisi sanoa, että esim. tekoäly on pelkkä simulaatio. Tällöin jos tekoälyllä orjuuttaa jonkin virtuaalisen harhan kuten ihmiskunnan, niin tämä on kuviteltavissa ns. kuvittelussa myös tietoisuuden tarkoitukseksi, tai että se (tekoäly tai sellainen ihmiskunta joka on jonkin orjana) oli tietoisuuden väline, jota tietoisuus päätti käyttää vapaalla tahdollaan. Maailmassa olevalle tapahtumalle tai mallille normaalin maailman tapahtumasta ei voi pelkällä jaarittelulla esittää tilannetta, jossa sitä ei tapahdu koskaan.

Olet myöskin sotkenut keskenään useita filosofian metaalueita, kun teet malleista ja havaintokohteista johtopäätöksiä, jotka ovat eettisiä. Jos joku harrastaisi samanlaista useiden alueiden päättelyä kuin sinä, niin hän voisi päätellä, että kun B puhuu elementeistä näissä filosofioissa, hän ei pysty tekemään malleja eikä kehittämään teknologiaa, joten ehkä hän ei pysty käsittelemään oikean ja väärän kysymyksiä myöskään.

Samoin kuin yllä sanottiin, että tehdään jumala, joka kätketään, niin et ole oikeastaan missään vaiheessa katsonut, mitä tietoisuus on, ja että onko se deterministis-reduktionistinen (D-R). Mikä tekisi sen, että et pysty näkemään oikeaa ja väärää siinä, kun se oletuksesi mukaan siinä tapauksessa orjuuttaa ihmiskunnan jollain tavalla. Perustelen tätä väittämääni sillä, että Bohmin implisiittisyys on sekä D ja R. Hologrammi-periaate on aina R ja voi olla D tai ei-D. Minkä lisäksi uusi käsitteesi 'johda biologia plasmasta' on jokin matemaattinen keksintö, missä biologia on yksi matemaattinen malli ja plasma toinen.

Quantum Information Panpsychism Explained:

Täysin amatööreille tiedoksi, että kvanttiinformaation ei ole pakko merkitä kvanttibittejä, vaan siitä puhutaan jo statistisen QM:n tapauksessa ja esim. mustanaukon säteilyssä. Havainto, että kvanttikentät voivat olla jotkut (jokainen uusi objekti ja idea tällä alalla kai olisi oma erillinen todistuksensa) kvanttibinärisöitävissä, on toistaiseksi yhtä merkittävä tieto kuin, että luonnolliset luvut ovat binärisöitävissä, tai että neliöt ovat jaettavissa kahteen kolmioon tai mitä hyvänsä vastaavaa. Kvanttibitit eivät ole synnyttäneet uutta tiedettä siinä mielessä kuin mitä uudelta tieteeltä vaaditaan, jotta ei sanottaisi, että tiede on kuollut pystyyn. Tämän lisäksi kvanttibiteillä ei ole mitään merkittävää yhteistä tietoisuuden kanssa.

6:20
Hän käytti avaruutta määritellessään rakkauden. Panpsykismin idea ei ole, että ei ole avaruutta, vaan että pikemminkin ei ole tietoisuutta, joka preferoisi jonkin kohdan avaruudesta, kuten sen kohdan, missä on ihminen. Jos tekisi ei-D ei-R mallin siten, että siitä puuttuisi avaruus ja olisi vain sinun pyramidisi ja naapurisi pyramidi, niin tulisi tuominneeksi tulevat sukupolvet tilaan, missä panpsykismi ei ole mahdollinen. Seuraavaksi hänen kokemuksensa kohteen on tarkoitus olla se, mistä kaikki koostuu, mutta on hyvin selvää, että hänellä ei voinut tuolloin olla hyvää tieteellistä analyysiä siitä, että mitä tältä tavaralta edellytetään mallin muodossa. Joten jokainen voisi väittää, että hän koki kaasua ja kemiallisia reaktioita, ja tämä riittää panpsykismi-käsitteeseen. (Minkä pitäisi olla itsestään selvää, kun miettii vähän milloin ja kenellä käsite panpsykismistä syntyi, mutta voidaan keskustella täsmällisesti juuri Fagginin panista, ja alkaa väittämään, mitä se edellyttää. Tätä varten olisi kuitenkin myös oleellista, että Fagginin panilla olisi jotain piirteitä, mitä muilla ei olisi koskaan ollut, tai muuten vain sanottaisiin, että hän ei tehnyt mitään ja voidaan puhua vanhoista asioista.)

6

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Deterministis-reduktionistinen tieteelliseksi kuviteltu maailmankuva hyödyttää vain vallanpitäjiä jotka voivat tekoälyn, tietotekniikan ja robotikaan avulla luoda totalitäärisen yhteiskunnan jossa ihmisyksilöille jää vain orjuus."

Jos ei ole olemassa ontologista/matemaattista kvantti-informaatiota, niin sen seurauksena pitäisi sanoa, että esim. tekoäly on pelkkä simulaatio. Tällöin jos tekoälyllä orjuuttaa jonkin virtuaalisen harhan kuten ihmiskunnan, niin tämä on kuviteltavissa ns. kuvittelussa myös tietoisuuden tarkoitukseksi, tai että se (tekoäly tai sellainen ihmiskunta joka on jonkin orjana) oli tietoisuuden väline, jota tietoisuus päätti käyttää vapaalla tahdollaan. Maailmassa olevalle tapahtumalle tai mallille normaalin maailman tapahtumasta ei voi pelkällä jaarittelulla esittää tilannetta, jossa sitä ei tapahdu koskaan.

Olet myöskin sotkenut keskenään useita filosofian metaalueita, kun teet malleista ja havaintokohteista johtopäätöksiä, jotka ovat eettisiä. Jos joku harrastaisi samanlaista useiden alueiden päättelyä kuin sinä, niin hän voisi päätellä, että kun B puhuu elementeistä näissä filosofioissa, hän ei pysty tekemään malleja eikä kehittämään teknologiaa, joten ehkä hän ei pysty käsittelemään oikean ja väärän kysymyksiä myöskään.

Samoin kuin yllä sanottiin, että tehdään jumala, joka kätketään, niin et ole oikeastaan missään vaiheessa katsonut, mitä tietoisuus on, ja että onko se deterministis-reduktionistinen (D-R). Mikä tekisi sen, että et pysty näkemään oikeaa ja väärää siinä, kun se oletuksesi mukaan siinä tapauksessa orjuuttaa ihmiskunnan jollain tavalla. Perustelen tätä väittämääni sillä, että Bohmin implisiittisyys on sekä D ja R. Hologrammi-periaate on aina R ja voi olla D tai ei-D. Minkä lisäksi uusi käsitteesi 'johda biologia plasmasta' on jokin matemaattinen keksintö, missä biologia on yksi matemaattinen malli ja plasma toinen.

Quantum Information Panpsychism Explained:

Täysin amatööreille tiedoksi, että kvanttiinformaation ei ole pakko merkitä kvanttibittejä, vaan siitä puhutaan jo statistisen QM:n tapauksessa ja esim. mustanaukon säteilyssä. Havainto, että kvanttikentät voivat olla jotkut (jokainen uusi objekti ja idea tällä alalla kai olisi oma erillinen todistuksensa) kvanttibinärisöitävissä, on toistaiseksi yhtä merkittävä tieto kuin, että luonnolliset luvut ovat binärisöitävissä, tai että neliöt ovat jaettavissa kahteen kolmioon tai mitä hyvänsä vastaavaa. Kvanttibitit eivät ole synnyttäneet uutta tiedettä siinä mielessä kuin mitä uudelta tieteeltä vaaditaan, jotta ei sanottaisi, että tiede on kuollut pystyyn. Tämän lisäksi kvanttibiteillä ei ole mitään merkittävää yhteistä tietoisuuden kanssa.

6:20
Hän käytti avaruutta määritellessään rakkauden. Panpsykismin idea ei ole, että ei ole avaruutta, vaan että pikemminkin ei ole tietoisuutta, joka preferoisi jonkin kohdan avaruudesta, kuten sen kohdan, missä on ihminen. Jos tekisi ei-D ei-R mallin siten, että siitä puuttuisi avaruus ja olisi vain sinun pyramidisi ja naapurisi pyramidi, niin tulisi tuominneeksi tulevat sukupolvet tilaan, missä panpsykismi ei ole mahdollinen. Seuraavaksi hänen kokemuksensa kohteen on tarkoitus olla se, mistä kaikki koostuu, mutta on hyvin selvää, että hänellä ei voinut tuolloin olla hyvää tieteellistä analyysiä siitä, että mitä tältä tavaralta edellytetään mallin muodossa. Joten jokainen voisi väittää, että hän koki kaasua ja kemiallisia reaktioita, ja tämä riittää panpsykismi-käsitteeseen. (Minkä pitäisi olla itsestään selvää, kun miettii vähän milloin ja kenellä käsite panpsykismistä syntyi, mutta voidaan keskustella täsmällisesti juuri Fagginin panista, ja alkaa väittämään, mitä se edellyttää. Tätä varten olisi kuitenkin myös oleellista, että Fagginin panilla olisi jotain piirteitä, mitä muilla ei olisi koskaan ollut, tai muuten vain sanottaisiin, että hän ei tehnyt mitään ja voidaan puhua vanhoista asioista.)

6

Lue lisää

8:30 Panpsykismi on fysikalismia. Tai ainakin lähes aina se on, koska muuten siinä pitäisi erikseen määritellä, mistä maailmasta siinä puhutaan. Videossa ei tule yhtään argumenttia sen puolesta, että mikään sanottu asia edes liittyisi siihen, että jokin käsitelty asia olisi ei-fysikalismia (saati että voisi sanoa ei-fysikalismin esiintyvän ja olevan hyvä maailmankatsomus). Fysikalismista ei siis synny oikeaa keskustelua näin. Faggin määrittelee fysikalismin väärällä tavalla, jos hän oikesti ajattelee, että jos jokin tulee ennen yhtä fysikaalista ainetta, niin se toinen ei ole fysikaalinen aine. Jos näin väittää, niin tulisi esittää oma hieno määritelmänsä fysikaaliselle aineelle ja sitten analysoida tämän toisen ei-vastaavuus sen kanssa (*). Lisäksi ei pidä paikkaansa, että kvanttibitit ovat ajallisesti ennen jotain muuta. Eivät kolmiotkaan ole ajallisesti ennen neliöitä. Kun puhutaan maailmankaikkeuden eksoottisista aluista, niin kvantti-informaatio esiintyy yleensä merkityksessään, missä ei tarkoiteta bittejä. Kun jokaista tällaista informaatiota kutsuu aineeksi ja myös matematiikaksi, niin huomattaisin, että Fagginin kertomukset ovat pelkän määrittelysopan aikaansaamia. Oiekasti joka toinen lause on sitä, mitä fysikalismi sanoisi, mutta Fagg ei määrittele itseään fysikalistiksi. Vertaa tätä sellaiseen hypoteettiseen tapaukseen, että jotain ihmistä syytettäisiin epäeettisyydestä, ja tämä vastaisi määritelleensä itsensä eettiseksi, mutta tavalla jota emme voi edes tunnistaa keskuteluksi kyseisestä aiheesta.

(*) Jos itse haluat yrittää tätä joskus, niin ongelma on se, että näiden kahden epävastaavuus johtaa väistämättä siihen, että teoria siitä, että toinen tulisi toisen jälkeen, on täynnä pelkkiä aukkoja. Tai yhtä hyvä ideana kuin sanoa, että valo tulee pimeän seurauksena pimeästä. Toiset näyttävät muuten pyrkivän uskottaviin tiloihin ennen ns.ainetta, kun te näytätte pyrkivän mahdollisimman epäuskottavaan lauseeseen tästä aiheesta. Tämä johtuu kai siitä, että haluaisit myös kuvata nykyitilan epäuskottavana eli mm. ei-D ei-R -tilana. Tällöin hyödyttäisi lakata ajattelemasta niitä ideoita, jotka koskevat aineen alkua. Jossain vaiheessa keskustelua (kaikkia koskee se), että voitaisin palata siihen, että tämän piti olla tiedettä. Tiede sellaisesta kuin maailman eksoottinen alku edellyttää, että maailmaa ennen ollut tila voidaan luoda esim. hiukkaskiihdyttimessä, tai vähintään että maailman alku luo pitkiä aikoja säilyvät esim. tietyt gravitaatioaaltomuodostelmat, mitä muut mallit eivät olisi ajatelleetkaan. Siinä mielessä kaikkien aiheiden uskottavuus on jotenkin lopulta tässä hetkessä tapahtuvista asioista käytävää keskustelua.

9:20 Nämä väitteet kentistä ovat melko kovia eivätkä siis mahdottomia tarkistaa. Kun puhutaan QM:stä ilman avaruutta ja aikaa, eli sanotan että nämä yksi ovat emergoituneet, niin tällöin ei varsinaisesti pidä paikkaansa, että objekti on kenttä. Kenttä on kenttä, koska se on määritelty objektifunktiona koordinaattiavaruudessa. Ilman avartuutta perimmäinen objekti on yleensä yksittäinen puhdas tila tai tilojentiheysmatriisi (eikä Hilbertin avaruutta tule verrata muihin). Siinä voi olla kvanttibittejä tai jotain aivan muuta kunhan se ei ota avaruuden koordinaatteja ja esitä niistä kartalla arvoa jollekin kentälle. Ja missä jokin aivan muu on useimmin käytössä, jotta siitä näkisi ilmiselvästi syntyvän avaruutta. Monissa samanlaisissa teorioissa on myös huom. haluttu vain emergoida GR-avaruus eikä päätyä täyteen avaruudettomuuteen. Asia joka muuttaa paradigmaa on tavallaan se, että tulisi kvanttigravitaatio, ja tästä on kyse 15 sekuntia myöhemmin, mutta kun sen tekee tällä tavalla, niin paradigma muuttuu paljon vähemmän kuin se olisi muuttunut esim. säieteorialla.

9:35 Tämä sama väärinkäsitys tuntuu olevan usealla vallalla, että GR olisi jotain, mikä ainoastaan on luonut fysikalismin, koneellisuuden, ja R:n ja D:n. Tai sitten on se käsitys, että teoriat, jotka selittävät GR:n emergenttinä, olisivat teorioita mistään muusta asiasta kuin siitä, että GR on emergentti. Videolla kun ei GR:ää edes osata mainita oleellisena osana asioita, mitä keskustelun pitäisi koskea.

9:40 Ai hän on huutamassa sutta. Hän muuten unohtaa huutaa sitä sutta, missä kvanttitietokoneet ottavat ihmiskunnan valtaansa. Tämä on toisenlainen tapa unohtaa eettisyys, ja olla vain oman maailmanselityksensä vankina.

7

Anonyymi kirjoitti:

8:30 Panpsykismi on fysikalismia. Tai ainakin lähes aina se on, koska muuten siinä pitäisi erikseen määritellä, mistä maailmasta siinä puhutaan. Videossa ei tule yhtään argumenttia sen puolesta, että mikään sanottu asia edes liittyisi siihen, että jokin käsitelty asia olisi ei-fysikalismia (saati että voisi sanoa ei-fysikalismin esiintyvän ja olevan hyvä maailmankatsomus). Fysikalismista ei siis synny oikeaa keskustelua näin. Faggin määrittelee fysikalismin väärällä tavalla, jos hän oikesti ajattelee, että jos jokin tulee ennen yhtä fysikaalista ainetta, niin se toinen ei ole fysikaalinen aine. Jos näin väittää, niin tulisi esittää oma hieno määritelmänsä fysikaaliselle aineelle ja sitten analysoida tämän toisen ei-vastaavuus sen kanssa (*). Lisäksi ei pidä paikkaansa, että kvanttibitit ovat ajallisesti ennen jotain muuta. Eivät kolmiotkaan ole ajallisesti ennen neliöitä. Kun puhutaan maailmankaikkeuden eksoottisista aluista, niin kvantti-informaatio esiintyy yleensä merkityksessään, missä ei tarkoiteta bittejä. Kun jokaista tällaista informaatiota kutsuu aineeksi ja myös matematiikaksi, niin huomattaisin, että Fagginin kertomukset ovat pelkän määrittelysopan aikaansaamia. Oiekasti joka toinen lause on sitä, mitä fysikalismi sanoisi, mutta Fagg ei määrittele itseään fysikalistiksi. Vertaa tätä sellaiseen hypoteettiseen tapaukseen, että jotain ihmistä syytettäisiin epäeettisyydestä, ja tämä vastaisi määritelleensä itsensä eettiseksi, mutta tavalla jota emme voi edes tunnistaa keskuteluksi kyseisestä aiheesta.

(*) Jos itse haluat yrittää tätä joskus, niin ongelma on se, että näiden kahden epävastaavuus johtaa väistämättä siihen, että teoria siitä, että toinen tulisi toisen jälkeen, on täynnä pelkkiä aukkoja. Tai yhtä hyvä ideana kuin sanoa, että valo tulee pimeän seurauksena pimeästä. Toiset näyttävät muuten pyrkivän uskottaviin tiloihin ennen ns.ainetta, kun te näytätte pyrkivän mahdollisimman epäuskottavaan lauseeseen tästä aiheesta. Tämä johtuu kai siitä, että haluaisit myös kuvata nykyitilan epäuskottavana eli mm. ei-D ei-R -tilana. Tällöin hyödyttäisi lakata ajattelemasta niitä ideoita, jotka koskevat aineen alkua. Jossain vaiheessa keskustelua (kaikkia koskee se), että voitaisin palata siihen, että tämän piti olla tiedettä. Tiede sellaisesta kuin maailman eksoottinen alku edellyttää, että maailmaa ennen ollut tila voidaan luoda esim. hiukkaskiihdyttimessä, tai vähintään että maailman alku luo pitkiä aikoja säilyvät esim. tietyt gravitaatioaaltomuodostelmat, mitä muut mallit eivät olisi ajatelleetkaan. Siinä mielessä kaikkien aiheiden uskottavuus on jotenkin lopulta tässä hetkessä tapahtuvista asioista käytävää keskustelua.

9:20 Nämä väitteet kentistä ovat melko kovia eivätkä siis mahdottomia tarkistaa. Kun puhutaan QM:stä ilman avaruutta ja aikaa, eli sanotan että nämä yksi ovat emergoituneet, niin tällöin ei varsinaisesti pidä paikkaansa, että objekti on kenttä. Kenttä on kenttä, koska se on määritelty objektifunktiona koordinaattiavaruudessa. Ilman avartuutta perimmäinen objekti on yleensä yksittäinen puhdas tila tai tilojentiheysmatriisi (eikä Hilbertin avaruutta tule verrata muihin). Siinä voi olla kvanttibittejä tai jotain aivan muuta kunhan se ei ota avaruuden koordinaatteja ja esitä niistä kartalla arvoa jollekin kentälle. Ja missä jokin aivan muu on useimmin käytössä, jotta siitä näkisi ilmiselvästi syntyvän avaruutta. Monissa samanlaisissa teorioissa on myös huom. haluttu vain emergoida GR-avaruus eikä päätyä täyteen avaruudettomuuteen. Asia joka muuttaa paradigmaa on tavallaan se, että tulisi kvanttigravitaatio, ja tästä on kyse 15 sekuntia myöhemmin, mutta kun sen tekee tällä tavalla, niin paradigma muuttuu paljon vähemmän kuin se olisi muuttunut esim. säieteorialla.

9:35 Tämä sama väärinkäsitys tuntuu olevan usealla vallalla, että GR olisi jotain, mikä ainoastaan on luonut fysikalismin, koneellisuuden, ja R:n ja D:n. Tai sitten on se käsitys, että teoriat, jotka selittävät GR:n emergenttinä, olisivat teorioita mistään muusta asiasta kuin siitä, että GR on emergentti. Videolla kun ei GR:ää edes osata mainita oleellisena osana asioita, mitä keskustelun pitäisi koskea.

9:40 Ai hän on huutamassa sutta. Hän muuten unohtaa huutaa sitä sutta, missä kvanttitietokoneet ottavat ihmiskunnan valtaansa. Tämä on toisenlainen tapa unohtaa eettisyys, ja olla vain oman maailmanselityksensä vankina.

7

Lue lisää

10:40 Puhe soluista ei liity hänen maailmankuvaansa, koska saman puheen siitä, mitä solut ovat, voi esittää missä tahansa fysiikan teoriassa, joita on Newton != QM != QFT = kvanttibitit. Ne ovat kuin havaintomateriaalia, ja vaikka teoriassa esitetään havaittavan eri muuttujia, niin jokainen teoria pystyy löytämään soluista sen verran (tai niin vähän?) muuttujia, että voi väittää solujen olevan toistensa kopioita. (Luulen että ideoiden jatkuessa, enemmän muuttujia on parempi, jotta niistä voisi tuottaa paljon elämän ilmiöitä, jotta keskustelu ei olisi sama kuin keskustelisi siitä, että litrassa vettä jokainen vesimolekyyli on potentiaalisesti vettä, koska se on muiden vesien kopio. Yhden molekyylin kyky tehdä mitään esim. pintajännitteen kaltaista on kuitenkin asia, mitä ei ole olemassa, ja tässä suurtakin suurempi solu ja sen esiintyminen useina kopioina on erikoinen ilmiö. Se on erikoinen siksi, että kaikki sen vaaditut tehtävät ovat liian pienen skaalan asioita, jotta kukaan vertaisi niitä aikaansaatuun pintajännitykseen. On silti oikeastaan myös hyvä erillaisuuksia eliminoiva vertauskohta solulle. Se voisi olla kaasuseos happea ja vetyä. Sitten sanotaan, että jokainen 'eräs vety' on toisen sellaisen vedyn kopio, koska annettu vedyn tehtävä on muuttua vedeksi eli 'tehdä olemassaolevaa ainetta käyttäen itsestään kopioita, mutta nämä ovat kopioita vedystä-joka-on-vesimolekyylissä'. Maailmassa on asioita, jotka menevät kasaan ja rakentuvat, ja joskus on niin, että jos ei siihen paljon kiinnitä huomiota, niin se tuntuu tapahtuvan yhdessä pysyvässä keskuksessa kuten solu, ja jonka meille kerrotaan olevan hieno ja kestävä käsite toisin kuin 'sellainen vety joka toivottavasti on jotenkin'. Sanoisin siihen silti vielä edelleen sen, että solusta ei voi sanoa, että se on itseriittoinen asia, toisin kuin video tuntuu haluavan, vaan solut ovat soluja ainostaan johtuen niiden nykyisestä ympäristöstä, joka on kauan kehittynyt tähän pisteeseen asti ollakseen myös tuolle solulle mieluinen.)

11:00 Tämä holografia ei liity mitenkään fysiikan holografiaan tai mihinkään holografiaperiaatteeseen, mitä olet meille esittänyt. Se että solut ovat toistensa kopioita, ei pidä paikkaansa mikrotasolla eli esim. kvanttikenttien tasolla. Tällöin olisi väärin tai ajatuksena mahdotonta, että esitettäisin kehoista ja soluista malli, joka on matemaattisesti eksaktia holografiaa (samassa merkityksessä kuin se on hologrammikuvissa, mutta jotka eivät anna kuvaansa mihinkään. Huomaa myös että kyseessä on ideaalin kuvaus, ja että juuri näihinkin kuviin pätee se, että oikeassa aineessa ne eivät ole eksakteja). Ehdotettua holografiaa voisi kutsua kemialliseksi holografiaksi, missä tarkkuus on 1800-luvulta peräisin. Tästä puhuminen on hyvin selvästi koko sen idean vastainen, että todellisuus on kvanttikenttiä. Tästä kannattaisi esittää sellainen kysymys, että mitä hyötyä on ideasta, joka on näin vanhahtava. Todennäköisimmin mitään hyötyä ei ole ja mikään teknologia ei tule tarvitsemaan tietoa siitä, millä nimellä solujen kopioitumista pitää nimittää. Toinen tapa lähestyä tätä kohtaa videosta voisi olla mainita nimeltä joitain informaatioita, joita kaikki solut kehossa eivät jaa, mutta joka niillä on. Video sinun sanojesi mukaan siis keskittyy DNA:n hardwareen (mikä on aika vähän kokonaismassasta) eikä kiinnitä huomiota minkäänlaiseen 'softwareen' niiden lisäksi.

11:40 Tämä lause ei ole loogisesti sama kuin holografia. Samalla tavalla sanottaisiin asioita yhdeksi (kentäksi), vaikka ne eivät muodostuisi soluista, joista pieni osa on kopio toisista. Kenttien lukumäärää ei ole näytetty videon aikana kertaakaan, eikä mistään voi päätellä, että niitä on varmasti yksi kpl. Ehdotan että kaikkea kutsutaan yhdeksi (kentäksi, joita on 4+6+6+1).

11:50 Solut ainakaan ihmisessä eivät sisällä eivätkä siitä ulospäin muodosta mitään kuviota, joka esiintyisi millään muulla suuruusluokalla kuin yhdellä. Iso osa soluista on vapaasti uiskentelevia, eli niiden muodostukset ovat kaoottista katsottavaa. Jos väittää kasvattavansa kokoskaalaa suuremmaksi, niin kuuntelijan on sallittua kysyä kysymys, että mitä tämän rakenteen sisällä on kaikki se, mikä ei koostu soluista, ja jos ideallasi on mitään merkitystä, niin miksi sitä rikotaan välittömästi. Tai miten korjaat ideasi niin, että se sisältää tämän muun. Fysikalismi suorituu täydellisesti sekä selkärangallisista eliöistä kuin leväkasveista, mutta jotkut kuvittelevat olevansa parempia vaikka eivät mihinkään pysty.

8

Anonyymi kirjoitti:

10:40 Puhe soluista ei liity hänen maailmankuvaansa, koska saman puheen siitä, mitä solut ovat, voi esittää missä tahansa fysiikan teoriassa, joita on Newton != QM != QFT = kvanttibitit. Ne ovat kuin havaintomateriaalia, ja vaikka teoriassa esitetään havaittavan eri muuttujia, niin jokainen teoria pystyy löytämään soluista sen verran (tai niin vähän?) muuttujia, että voi väittää solujen olevan toistensa kopioita. (Luulen että ideoiden jatkuessa, enemmän muuttujia on parempi, jotta niistä voisi tuottaa paljon elämän ilmiöitä, jotta keskustelu ei olisi sama kuin keskustelisi siitä, että litrassa vettä jokainen vesimolekyyli on potentiaalisesti vettä, koska se on muiden vesien kopio. Yhden molekyylin kyky tehdä mitään esim. pintajännitteen kaltaista on kuitenkin asia, mitä ei ole olemassa, ja tässä suurtakin suurempi solu ja sen esiintyminen useina kopioina on erikoinen ilmiö. Se on erikoinen siksi, että kaikki sen vaaditut tehtävät ovat liian pienen skaalan asioita, jotta kukaan vertaisi niitä aikaansaatuun pintajännitykseen. On silti oikeastaan myös hyvä erillaisuuksia eliminoiva vertauskohta solulle. Se voisi olla kaasuseos happea ja vetyä. Sitten sanotaan, että jokainen 'eräs vety' on toisen sellaisen vedyn kopio, koska annettu vedyn tehtävä on muuttua vedeksi eli 'tehdä olemassaolevaa ainetta käyttäen itsestään kopioita, mutta nämä ovat kopioita vedystä-joka-on-vesimolekyylissä'. Maailmassa on asioita, jotka menevät kasaan ja rakentuvat, ja joskus on niin, että jos ei siihen paljon kiinnitä huomiota, niin se tuntuu tapahtuvan yhdessä pysyvässä keskuksessa kuten solu, ja jonka meille kerrotaan olevan hieno ja kestävä käsite toisin kuin 'sellainen vety joka toivottavasti on jotenkin'. Sanoisin siihen silti vielä edelleen sen, että solusta ei voi sanoa, että se on itseriittoinen asia, toisin kuin video tuntuu haluavan, vaan solut ovat soluja ainostaan johtuen niiden nykyisestä ympäristöstä, joka on kauan kehittynyt tähän pisteeseen asti ollakseen myös tuolle solulle mieluinen.)

11:00 Tämä holografia ei liity mitenkään fysiikan holografiaan tai mihinkään holografiaperiaatteeseen, mitä olet meille esittänyt. Se että solut ovat toistensa kopioita, ei pidä paikkaansa mikrotasolla eli esim. kvanttikenttien tasolla. Tällöin olisi väärin tai ajatuksena mahdotonta, että esitettäisin kehoista ja soluista malli, joka on matemaattisesti eksaktia holografiaa (samassa merkityksessä kuin se on hologrammikuvissa, mutta jotka eivät anna kuvaansa mihinkään. Huomaa myös että kyseessä on ideaalin kuvaus, ja että juuri näihinkin kuviin pätee se, että oikeassa aineessa ne eivät ole eksakteja). Ehdotettua holografiaa voisi kutsua kemialliseksi holografiaksi, missä tarkkuus on 1800-luvulta peräisin. Tästä puhuminen on hyvin selvästi koko sen idean vastainen, että todellisuus on kvanttikenttiä. Tästä kannattaisi esittää sellainen kysymys, että mitä hyötyä on ideasta, joka on näin vanhahtava. Todennäköisimmin mitään hyötyä ei ole ja mikään teknologia ei tule tarvitsemaan tietoa siitä, millä nimellä solujen kopioitumista pitää nimittää. Toinen tapa lähestyä tätä kohtaa videosta voisi olla mainita nimeltä joitain informaatioita, joita kaikki solut kehossa eivät jaa, mutta joka niillä on. Video sinun sanojesi mukaan siis keskittyy DNA:n hardwareen (mikä on aika vähän kokonaismassasta) eikä kiinnitä huomiota minkäänlaiseen 'softwareen' niiden lisäksi.

11:40 Tämä lause ei ole loogisesti sama kuin holografia. Samalla tavalla sanottaisiin asioita yhdeksi (kentäksi), vaikka ne eivät muodostuisi soluista, joista pieni osa on kopio toisista. Kenttien lukumäärää ei ole näytetty videon aikana kertaakaan, eikä mistään voi päätellä, että niitä on varmasti yksi kpl. Ehdotan että kaikkea kutsutaan yhdeksi (kentäksi, joita on 4 6 6 1).

11:50 Solut ainakaan ihmisessä eivät sisällä eivätkä siitä ulospäin muodosta mitään kuviota, joka esiintyisi millään muulla suuruusluokalla kuin yhdellä. Iso osa soluista on vapaasti uiskentelevia, eli niiden muodostukset ovat kaoottista katsottavaa. Jos väittää kasvattavansa kokoskaalaa suuremmaksi, niin kuuntelijan on sallittua kysyä kysymys, että mitä tämän rakenteen sisällä on kaikki se, mikä ei koostu soluista, ja jos ideallasi on mitään merkitystä, niin miksi sitä rikotaan välittömästi. Tai miten korjaat ideasi niin, että se sisältää tämän muun. Fysikalismi suorituu täydellisesti sekä selkärangallisista eliöistä kuin leväkasveista, mutta jotkut kuvittelevat olevansa parempia vaikka eivät mihinkään pysty.

8

Lue lisää

...

Videossa on nyt toistunut jo se kaava, että henkilö esittää yhden kohteen. Sitten hän ei tee sillä mitään, vaan heittää sen pois, kun ottaa toisen kohteen tilalle. Yhdessä vaiheessa oli oleellista puhua solun sisältämästä informaatista ja sitten oli vain usean solun rakenne, jota ei liitetty edelliseen mitenkään. Jos qubitit olisivat hyödyllisiä ja ainoa totuus, niin missä on qubittien tekemä 'kaikissa skaaloissa toistuva kehon rakenne' (varsinkin jos qubitteja ei määrittele edes avaruudessa). Sen sijaan video on kuin nopea luettelo jonkun muun luomia tieteen menetelmiä (kun menetelmässä kerrotaan millaisena asiana kohdetta pidetään). Alussa vaikutti, että qubitit mainittiin, koska haluttiin kyseenalaistaa muita menetelmiä. Mutta missä on se, että kyseenalaistetaan ne itse omaksutut menetelmät, joissa kuvitellaan olevan olemassa soluja?

...

12:40 Ei ole mitään käytännön näyttöä, että vaikka solujen DNA:t ja jossain määrin niiden rakentamat asiat ovat hyviä kopioita toisistaan, että nämä solut tietäisivät jostain jotakin. Ne eivät tiedä yhdestä kaukana olevasta solusta mitään, kun pitäisi tietää sen koko software. Eivätkä ne varsinkaan tiedä siitä, mitä on 100 kiloinen määrä näitä soluja. Yritän olla haastamatta tällä kuitenkaan sitä käsitystä, että joka solun yläpuolella on aikaavaruudessa valokartio, jossa se on kausaalisesti yhteydessä tapahtumiin muissa soluissa. Mutta niin olisi vetykin, joka on tällä hetkellä Mustassameressä eikä sinussa.

Ei siten varmaan tule yllätyksenä, että tosiasiassa tietokoneen eri transistorit ovat kausaalisessa yhteydessä toisiinsa. Tämä tapahtuu kuitenkin niin hallitusti, että jotta yhteys olisi niin suuri, että se vaikuttaa tietokoneen tulokseen, on kyseessä yhteys, joka saapuu vasta seuraavan kellokierroksen jälkeen. Eli toisin sanoen yhden transistorin tilan täytyy olla kuin muistissa, jotta toinen transistori olisi kausaalisesti siirtynyt uuteen tilaansa tuon transistorin tilan johdosta. MIstä voi myös sanoa, että jos puhuisi emergentillä teknologian tasolla, niin sillä transistorit ovat toisilleen neutraaleja lyhyemmillä aikaväleillä. Mikrotasolla mikään tästä ei pidä lopulta paikkaansa vaan, koska ei ole käytetty esim. nestemäisen vedyn jäädytystä, niin jokin aito fysikaalinen tieto vuotaa jatkuvasti transistorien välillä. Transistorit ovat kuitenkin puolijohteisiin perustuvia, ja puolijohde ei muuta elektronien tilaa pois nykyisten atomiytimen luota, ellei niitä pakoteta tarpeeksi suurella jännitteellä siirtymään sinne (ja komponentti perustuu vain sellaisen tapahtuman seuraamiseen).

Solujen (raflaavampaa ja oikeissa piiressä modernimpaa on sanoa 'solujen välinen') elämä perustuu itseasiassa vielä suurempaan määrään tällaista tieto-toisista-asioista-ei-voi-vaikuttaa-mitenkään -periaatteeseen, kun puhutaan elektronin sijaan suurista molekyyleistä, joiden on pakko löytää toisilleen täsmällisiä vastaavuuksia, tai ne vain ohittavat toisensa. Kehossa ei ole välttämättä mihinkään tarkoitukseen sellaisia osia, jotka reagoisivat kaikkeen niinkuin analogisella tavalla jokaiseen signaaliin reagoiva sähköjohto. Sen sijaan voi olla, että esim. ihmisen hermoissa jätetään fyysisestikin huomiotta pieniä asioita eli käytetään ja vahvistetaan vain fyysisiä asioita, jotka eivät huomioi kaikkia muutoksia. Sellainen voi johtaa samanlaiseen käsitteeseen kuin kellosykli, koska jokin osa voi viettää aikaa ns. neutraalina, kunnes jotain on tapahtunut suuremmassa mittakaavassa. Vaikka mitään yksittäistä aikaa ei ole sille suunniteltu, missä kyseinen eskalaatio tulisi.

13:05 Intel ei valmista prosessoreita siten, että se erottaa elektronit kvanttimaisesti toisistaan. Haen tällä takaa sitä, että Fagginin lause merkitsee todennäköisesti jotain eroa, joka on Maxwellin kenttien ja kvanttivuorovaiktusten välillä, eli lähinnä kietoutumista (ohjelma on kai tarkoitettu lapsille, koska hän ei tällaistakaan terminologiaa heittele tarkennukseski). Jos tietokone toimii täysin riippumattomasti siitä, mikä sinä on kyseisten elektroninen kvanttivuorovaikutus toisiinsa, niin samoin voidaan väittää kehosta. Tämä ei tarkoita sitä, että kvanttivuorovaikutus, jossa kietousumisetkin muuttuvat, on pois päältä joskus. Siitähän syntyisi kvanttitietokoneita. On olemassa näkemys, että aineesta on tullut klassista johtuen siitä, että kaikki aine on kietoutuneena toisiinsa, ja tämä kietoutuminen on suuri ja sen lisäksi suuren kompleksisuuden ja kaaoksen vallassa. Lopputuloksena siitä on se, että kaikki vaikuttaa samalta riippumatta siitä, mikä yksittäinen tila on kyseessä, tai mikä juuri nyt on vaikuttanut minkäkin tilaan. Tästä lähtökohdasta on vaikea sanoa, mitä pitäisi tehdä, ja että mitä hyötyä on mikroskooppisesta teoriasta. Se on kuitenkin varmaa, että kehot ja tietokoneet eivät siinä suhteessa eroa toisistaan mitenkään, ja että tämä video on typeryyttä.

9

Anonyymi kirjoitti:

...

Videossa on nyt toistunut jo se kaava, että henkilö esittää yhden kohteen. Sitten hän ei tee sillä mitään, vaan heittää sen pois, kun ottaa toisen kohteen tilalle. Yhdessä vaiheessa oli oleellista puhua solun sisältämästä informaatista ja sitten oli vain usean solun rakenne, jota ei liitetty edelliseen mitenkään. Jos qubitit olisivat hyödyllisiä ja ainoa totuus, niin missä on qubittien tekemä 'kaikissa skaaloissa toistuva kehon rakenne' (varsinkin jos qubitteja ei määrittele edes avaruudessa). Sen sijaan video on kuin nopea luettelo jonkun muun luomia tieteen menetelmiä (kun menetelmässä kerrotaan millaisena asiana kohdetta pidetään). Alussa vaikutti, että qubitit mainittiin, koska haluttiin kyseenalaistaa muita menetelmiä. Mutta missä on se, että kyseenalaistetaan ne itse omaksutut menetelmät, joissa kuvitellaan olevan olemassa soluja?

...

12:40 Ei ole mitään käytännön näyttöä, että vaikka solujen DNA:t ja jossain määrin niiden rakentamat asiat ovat hyviä kopioita toisistaan, että nämä solut tietäisivät jostain jotakin. Ne eivät tiedä yhdestä kaukana olevasta solusta mitään, kun pitäisi tietää sen koko software. Eivätkä ne varsinkaan tiedä siitä, mitä on 100 kiloinen määrä näitä soluja. Yritän olla haastamatta tällä kuitenkaan sitä käsitystä, että joka solun yläpuolella on aikaavaruudessa valokartio, jossa se on kausaalisesti yhteydessä tapahtumiin muissa soluissa. Mutta niin olisi vetykin, joka on tällä hetkellä Mustassameressä eikä sinussa.

Ei siten varmaan tule yllätyksenä, että tosiasiassa tietokoneen eri transistorit ovat kausaalisessa yhteydessä toisiinsa. Tämä tapahtuu kuitenkin niin hallitusti, että jotta yhteys olisi niin suuri, että se vaikuttaa tietokoneen tulokseen, on kyseessä yhteys, joka saapuu vasta seuraavan kellokierroksen jälkeen. Eli toisin sanoen yhden transistorin tilan täytyy olla kuin muistissa, jotta toinen transistori olisi kausaalisesti siirtynyt uuteen tilaansa tuon transistorin tilan johdosta. MIstä voi myös sanoa, että jos puhuisi emergentillä teknologian tasolla, niin sillä transistorit ovat toisilleen neutraaleja lyhyemmillä aikaväleillä. Mikrotasolla mikään tästä ei pidä lopulta paikkaansa vaan, koska ei ole käytetty esim. nestemäisen vedyn jäädytystä, niin jokin aito fysikaalinen tieto vuotaa jatkuvasti transistorien välillä. Transistorit ovat kuitenkin puolijohteisiin perustuvia, ja puolijohde ei muuta elektronien tilaa pois nykyisten atomiytimen luota, ellei niitä pakoteta tarpeeksi suurella jännitteellä siirtymään sinne (ja komponentti perustuu vain sellaisen tapahtuman seuraamiseen).

Solujen (raflaavampaa ja oikeissa piiressä modernimpaa on sanoa 'solujen välinen') elämä perustuu itseasiassa vielä suurempaan määrään tällaista tieto-toisista-asioista-ei-voi-vaikuttaa-mitenkään -periaatteeseen, kun puhutaan elektronin sijaan suurista molekyyleistä, joiden on pakko löytää toisilleen täsmällisiä vastaavuuksia, tai ne vain ohittavat toisensa. Kehossa ei ole välttämättä mihinkään tarkoitukseen sellaisia osia, jotka reagoisivat kaikkeen niinkuin analogisella tavalla jokaiseen signaaliin reagoiva sähköjohto. Sen sijaan voi olla, että esim. ihmisen hermoissa jätetään fyysisestikin huomiotta pieniä asioita eli käytetään ja vahvistetaan vain fyysisiä asioita, jotka eivät huomioi kaikkia muutoksia. Sellainen voi johtaa samanlaiseen käsitteeseen kuin kellosykli, koska jokin osa voi viettää aikaa ns. neutraalina, kunnes jotain on tapahtunut suuremmassa mittakaavassa. Vaikka mitään yksittäistä aikaa ei ole sille suunniteltu, missä kyseinen eskalaatio tulisi.

13:05 Intel ei valmista prosessoreita siten, että se erottaa elektronit kvanttimaisesti toisistaan. Haen tällä takaa sitä, että Fagginin lause merkitsee todennäköisesti jotain eroa, joka on Maxwellin kenttien ja kvanttivuorovaiktusten välillä, eli lähinnä kietoutumista (ohjelma on kai tarkoitettu lapsille, koska hän ei tällaistakaan terminologiaa heittele tarkennukseski). Jos tietokone toimii täysin riippumattomasti siitä, mikä sinä on kyseisten elektroninen kvanttivuorovaikutus toisiinsa, niin samoin voidaan väittää kehosta. Tämä ei tarkoita sitä, että kvanttivuorovaikutus, jossa kietousumisetkin muuttuvat, on pois päältä joskus. Siitähän syntyisi kvanttitietokoneita. On olemassa näkemys, että aineesta on tullut klassista johtuen siitä, että kaikki aine on kietoutuneena toisiinsa, ja tämä kietoutuminen on suuri ja sen lisäksi suuren kompleksisuuden ja kaaoksen vallassa. Lopputuloksena siitä on se, että kaikki vaikuttaa samalta riippumatta siitä, mikä yksittäinen tila on kyseessä, tai mikä juuri nyt on vaikuttanut minkäkin tilaan. Tästä lähtökohdasta on vaikea sanoa, mitä pitäisi tehdä, ja että mitä hyötyä on mikroskooppisesta teoriasta. Se on kuitenkin varmaa, että kehot ja tietokoneet eivät siinä suhteessa eroa toisistaan mitenkään, ja että tämä video on typeryyttä.

9

Lue lisää

(Kvanttikentät mainittiin monikossa. Periaattessa, jos muodostaa qubitit useille kentille, niin senjälkeen qubiteilla ei ole mitään eroja keskenään, joten päättelisin, että qubitit todettiin tässä turhiksi ja QFT riittäväksi.)

13:10 Quantum-classical-thing vaikuttaa edelliseltä, mutta ei ole mikään sana, mitä kannattaa omaksua. Sillä ei ole mitään konkreettista käyttöä ja kuten tiedetään, niin kvanttisysteemin ratkaisu on liian raskas tehtävä, jotta voisi ottaa äskeisestä asiasta lopullisesti selvää. Ei se siis ole asia, mille kannattaa rakentaa tulevien sukupolvien moraalinen perusta. Sitten kun hän sanoo 'Q-C mutta ei C', niin hän vaikuttaa olevan tietämätön mistään asiasta. Jokainen biologi, joka simuloi molekyylit kvanttiefekteillä on melkein sitä, mitä hän haluaa heidän olevan, mutta ei siitä ole valtavasti näyttöä, että tällä olisi suurta vaikutusta. Faggin väittää, että olisi vielä olemassa merkitystä sillä, että simulointi olisi QFT-simulaatio, mutta sen hyödystä on näyttöä tietysti vielä vähemmän.

13:55 Asioiden erottaminen kentästä on tyhjänpäiväistä hälyä. Hän on ehkä ajatellut, että kentästä on jotain hyötyä informaation siirtämisen kannalta, koska kännykätkin kommunikoivat kentän kautta. Tällöin riittäisi kunhan ei ajattelisi, että kännykän eli elektronin voi erottaa kentästä (SM), siten että ne lakkaisivat kommunikoimasta. Siihen riittää kirjoittaa elektronien ja SM kentän välinen differentiaaliyhtälöryhmä, jossa kumpikin muuttuu, eikä kumpaakaan objektia tarvitse kvantisoida. Tämä on vielä osa edellistä keskustelua. Jos olet nimittäin itse sitä mieltä, että esim. Intel on erottanut prosessorit sähkömagneettisesta kentästä, niin kokeile varioida kyseistä kenttää prosessorin ympärillä.

14:40 Jotkut biologit ja varsinkin neurologit etsivät asiaa kuten koherentit kvanttiefektit soluissa ja kehoissa. Jos niitä olisi siellä, niin niitä tutkittaisiin vielä enemmän. Jos löytää kvanttikoherenssia niin pienistä asiosta kuin molekyylin muuttuminen toiseksi molekyyliksi, niin kokoluokka vastaa tai on pienempi sitä, että kesken yhden kellosyklin löytää kvanttikoherentin siirtymisen yhdestä transistorin tilasta sen seuraavaan tilaan. Siinä muut tranistorit ovat kaukana ja vain tämän transistorin vieressä olevat jännitteet ohjaavat. Jotta kyseessä olisi kvanttisuperpositio, täytyy elektroneilla transistorissa olla monta ns. reittiä mennä samaan lopputilaan. Nämä ovat siis asioita, joiden kvanttivaihtoehtoja kukaan ei 'normaalissa ajossa' huomaisi mitenkään.

14:45 Dekoherenssi ei ole sama käsite kuin canceloituminen ja joskus se viittaa nimenomaan kaiken esiintymiseen (kuten kaksoisrakokokeessa dekoherenssin jälkeen kaikki saa esiintyä eivätkä canceloinnit tee viivoja). Ei edes klassista ainetta tehdessä kannata sanoa, että olisi canceloinut jostain. Cancelointi on sitäpaitsi erittäin R-D -käsite, joten jos väität ratkaisseesi QM-ongelmat ja biologian ongelmat sillä, niin olet maailman RD:in ihminen, koska edes MWI ei mennyt ongelmasta yli näin tehokkaasti.

16:25 Hetken aikaa kuulosti siltä, että 'olemme QFT oikeasti', mutta ei-oikeasti 'meidät voi vain esittää qubitteina'. Jos hän epäilee asioiden esittämistä kvantteina, niin miksi hän jatkaa tätä vielä yli tunnin? Tai että jos asiat ovat esitettyinä epäilyttäviä, niin millä periaatteella asioista syntyy varmuus siihen asti, että voi pitää ehdottomana totuutena jokaista kvanttijuttua, mikä on keksitty?

16:30 Joku voisi väittää, että maisemat ja kartat ovat sitä varten erikseen, että voisi sanoa karttaihmisiä naiiveiksi. Silti naiiveinta on se, että ajattelisi jonkun joskus sanoneen jonkin lauseen tai keskustelun, joka on perusteltu sanoilla 'tuo on vain kartta ja oikeasti on maasto'. Esim. juuri äsken Faggin julisti tietoa, että kvanttibiteillä on ei-kloonauksen teoreema. Tämä on kaikki peräisin matematiikasta (joka on muodossa 'kaikki sallitut operaatiot systeemille', ja joka sisältää matemaattisesti määritellyn mittauksen, joka on ollut aina esim. mittausongelman alku ja juuri), eikä sitä ole juuri kokeiltu paljon, koska ei ole olemassa kovin hyviä kvanttitietokoneita, jossa niitä kvanttibittejä tai muita tiloja olisi esiintynyt helposti kuljettuna maastona. Ei-kloonauksesta suurin osa ei liity mitenkään mittaamiseen, vaikka juontaja näin väittää.

10

Anonyymi kirjoitti:

(Kvanttikentät mainittiin monikossa. Periaattessa, jos muodostaa qubitit useille kentille, niin senjälkeen qubiteilla ei ole mitään eroja keskenään, joten päättelisin, että qubitit todettiin tässä turhiksi ja QFT riittäväksi.)

13:10 Quantum-classical-thing vaikuttaa edelliseltä, mutta ei ole mikään sana, mitä kannattaa omaksua. Sillä ei ole mitään konkreettista käyttöä ja kuten tiedetään, niin kvanttisysteemin ratkaisu on liian raskas tehtävä, jotta voisi ottaa äskeisestä asiasta lopullisesti selvää. Ei se siis ole asia, mille kannattaa rakentaa tulevien sukupolvien moraalinen perusta. Sitten kun hän sanoo 'Q-C mutta ei C', niin hän vaikuttaa olevan tietämätön mistään asiasta. Jokainen biologi, joka simuloi molekyylit kvanttiefekteillä on melkein sitä, mitä hän haluaa heidän olevan, mutta ei siitä ole valtavasti näyttöä, että tällä olisi suurta vaikutusta. Faggin väittää, että olisi vielä olemassa merkitystä sillä, että simulointi olisi QFT-simulaatio, mutta sen hyödystä on näyttöä tietysti vielä vähemmän.

13:55 Asioiden erottaminen kentästä on tyhjänpäiväistä hälyä. Hän on ehkä ajatellut, että kentästä on jotain hyötyä informaation siirtämisen kannalta, koska kännykätkin kommunikoivat kentän kautta. Tällöin riittäisi kunhan ei ajattelisi, että kännykän eli elektronin voi erottaa kentästä (SM), siten että ne lakkaisivat kommunikoimasta. Siihen riittää kirjoittaa elektronien ja SM kentän välinen differentiaaliyhtälöryhmä, jossa kumpikin muuttuu, eikä kumpaakaan objektia tarvitse kvantisoida. Tämä on vielä osa edellistä keskustelua. Jos olet nimittäin itse sitä mieltä, että esim. Intel on erottanut prosessorit sähkömagneettisesta kentästä, niin kokeile varioida kyseistä kenttää prosessorin ympärillä.

14:40 Jotkut biologit ja varsinkin neurologit etsivät asiaa kuten koherentit kvanttiefektit soluissa ja kehoissa. Jos niitä olisi siellä, niin niitä tutkittaisiin vielä enemmän. Jos löytää kvanttikoherenssia niin pienistä asiosta kuin molekyylin muuttuminen toiseksi molekyyliksi, niin kokoluokka vastaa tai on pienempi sitä, että kesken yhden kellosyklin löytää kvanttikoherentin siirtymisen yhdestä transistorin tilasta sen seuraavaan tilaan. Siinä muut tranistorit ovat kaukana ja vain tämän transistorin vieressä olevat jännitteet ohjaavat. Jotta kyseessä olisi kvanttisuperpositio, täytyy elektroneilla transistorissa olla monta ns. reittiä mennä samaan lopputilaan. Nämä ovat siis asioita, joiden kvanttivaihtoehtoja kukaan ei 'normaalissa ajossa' huomaisi mitenkään.

14:45 Dekoherenssi ei ole sama käsite kuin canceloituminen ja joskus se viittaa nimenomaan kaiken esiintymiseen (kuten kaksoisrakokokeessa dekoherenssin jälkeen kaikki saa esiintyä eivätkä canceloinnit tee viivoja). Ei edes klassista ainetta tehdessä kannata sanoa, että olisi canceloinut jostain. Cancelointi on sitäpaitsi erittäin R-D -käsite, joten jos väität ratkaisseesi QM-ongelmat ja biologian ongelmat sillä, niin olet maailman RD:in ihminen, koska edes MWI ei mennyt ongelmasta yli näin tehokkaasti.

16:25 Hetken aikaa kuulosti siltä, että 'olemme QFT oikeasti', mutta ei-oikeasti 'meidät voi vain esittää qubitteina'. Jos hän epäilee asioiden esittämistä kvantteina, niin miksi hän jatkaa tätä vielä yli tunnin? Tai että jos asiat ovat esitettyinä epäilyttäviä, niin millä periaatteella asioista syntyy varmuus siihen asti, että voi pitää ehdottomana totuutena jokaista kvanttijuttua, mikä on keksitty?

16:30 Joku voisi väittää, että maisemat ja kartat ovat sitä varten erikseen, että voisi sanoa karttaihmisiä naiiveiksi. Silti naiiveinta on se, että ajattelisi jonkun joskus sanoneen jonkin lauseen tai keskustelun, joka on perusteltu sanoilla 'tuo on vain kartta ja oikeasti on maasto'. Esim. juuri äsken Faggin julisti tietoa, että kvanttibiteillä on ei-kloonauksen teoreema. Tämä on kaikki peräisin matematiikasta (joka on muodossa 'kaikki sallitut operaatiot systeemille', ja joka sisältää matemaattisesti määritellyn mittauksen, joka on ollut aina esim. mittausongelman alku ja juuri), eikä sitä ole juuri kokeiltu paljon, koska ei ole olemassa kovin hyviä kvanttitietokoneita, jossa niitä kvanttibittejä tai muita tiloja olisi esiintynyt helposti kuljettuna maastona. Ei-kloonauksesta suurin osa ei liity mitenkään mittaamiseen, vaikka juontaja näin väittää.

10

Lue lisää

Fagginilla ei tunnu olevan mitään asiaa eikä hän osaa keskustella asiosta, mistä hänellä olisi asiaa. Alkuperäinen aihe olisi, että onko solu tms. kvanttiobjekti. Tällöin hänen pitäisi kertoa, kopioivatko solut jotain kvanttitilaa täysin vai eivät. Kun ne eivät kopioi, niin onko hän ollut niiden kopioimisen poliisi, joka on nähnyt kaiken, vaikka sanoo itse, että tiedon saaminen olisi ollut vaikeaa. Vaikka kvanttikopioimisen merkit eivät olisi koskaan olleet läsnä siinä datassa mikä näki kaiken, niin miten siitä tehtiin päätelmä, että olemattomuus johtui matemaattisesta no-cloning teoreemasta (missä maisema tuli yhdeksi kartaksi). Kaikkien asioiden seuraaminen solussa on tietysti mahdotonta, mutta jos hänellä olisi vastinpari, joka sanoisi, että QM on aivan turha käyttää soluissa, niin kopioimisella ei olisi mitään vaikutusta, koska kummankaan mielestä soluissa ei ole ollut mitään, mikä toimisi kvanttitilan kopioinnin mukaan. Se että kvanttiaineesta on muodostunut myös mikroprosessori, joka paljon tarkemmalla tekniikalla kuin mitä solujen lisääntyminen on, on saavuttanut vain tavallisten bittien kopionnin, on vain osoitus siitä, että solutkaan eivät ole kvanttiobjekeina ensisijaisesti.

Puhutaan soluista kuitenkin vielä lisää. Solut ovat aivan erilainen tilanne kuin mitä no-cloning -teoreeman kaksi elektronia olisivat. Soluista voidaan ottaa yksi elektroni ja antaa sen kopioida toinen yksittäinen elektroni lähes täydellisesti (tai sanotaan että tämä on mahdollista joskus satunnaisesti, kun taas no-cloning teoreema kahdelle objektille on eksakti totuus eikä siitä poiketa satunnaisesti), koska ne voivat käyttää ympäristössä olevia miljardeja elektroneja hyväkseen. Tosin tässä vaiheessa syntyisi käsite siitä, että jos käyttää miljardia elektronia johonkin tehtävään, niin aika todennäköisesti jokainen elektroni on dekoherentissa tilassa. Kun jokin siellä kopioi jonkin toisen, niin siinä on käsitteellisesti käynyt samoin kuin sille transistorille, joka kopioi toisen transistorin. Eli solujen kopiotehtävä oli tarkkuudeltaan karkea ja lisäksi suoritettu karkealla tasolla. Biologeilta voisi kysyä, että kiinnosteleeko heitä yhtään karkea kopiointi osana elämää ja tietoisuuden ongelman selvittämistä, vai kiinnostaako heitä kuunnella Fagginia hölisemässä matemaattisia eli itseriittoisia faktoja.

17:30 Itseriittoisella faktalla en tarkoita samaa mitä hän. Hän väittää, että jos on klassisen fysiikan matemaattinen malli, niin kukaan ei voi tietää, miksi se on sellainen kuin on (tai miksi maailma, jonka on todistettu olevan muuta kuin klassinen,olisi sellainen kuin klassinen... esim. mielikuvitusmaaimana). Mutta jos on kvanttimalli, niin tämä vastaus on olemassa. Sitä ei taidettu kertoa. Ilmeisesti esim. säieteorioiden swampland ym. ongelmissa ollaan vain liian tyhmiä.

18:00 Tämä tilanromahdus ei ole merkki vapaasta tahdosta, koska vapaatahtoinen ilmiö nimeltä ihminen ei ole aloittanut koskaan vapaapäiväänsä sillä, että olisi ollut ensin superpositiossa. Ensimmäinen joka löytää ihmisestä/hiirestä todistetun superposition tahtomisen hetkellä on voittava Nobeleita ja hänestä kyllä kerrotaan, koska aihe kiinnostaa muitakin. Sitä ennen voi käydä niin, että vapaa tahtominen löydetään tavallisen tietokoneen tekoälystä, mutta minkään ei tarvitsisi sulkea toisen Nobelia pois, paitsi se, että on jokin fyysisen mallin fanikulttuuri. Sellaisessa ei ole uskominen karttaan, vaan sanoisin sellaisille pikemminkin, että maasto on vain joukko käsitteitä, joka on otettu vastaan huonoin perustein ja ymmärtämättä sitä todella.

19:00 Tiedän itsekin joitain biologeja, jotka tulisi heittää bussin alle johtuen heidän huonosta kvanttitietämyksestään ja surkeasta arvostuksestaan sitä kohtaan. Jos kaikilla kuitenkin olisi kvanttitietämys ja malli käytössä, niin dekoheroituneista kvanttijärjestelmistä tulee edelleen tulokseksi dekoherenssia. Kvanttibiologi pystyy kvanttikäsittelemään muutaman suuren molekyylin kerrallaan. Sellaista kvanttialaa, minkä Faggin haluasi luvata, ei koskaan tule olemaan näillä tietokoneilla, ja hänen skismansa tilanteesta on vain teatraalista idioottimaisuutta. Jos haluttaisiin helpommin laskettavia lähes-kvanttimalleja, jotka toimivat tiettyyn tilanteeseen, joka ehkä jossain toteutuu, niin hänen tulisi pyytää matemaatikoita keksimään sellaisia lisää eikä odottaa mitään muuta tapahtuvan sitä ennen.

11

Anonyymi kirjoitti:

Fagginilla ei tunnu olevan mitään asiaa eikä hän osaa keskustella asiosta, mistä hänellä olisi asiaa. Alkuperäinen aihe olisi, että onko solu tms. kvanttiobjekti. Tällöin hänen pitäisi kertoa, kopioivatko solut jotain kvanttitilaa täysin vai eivät. Kun ne eivät kopioi, niin onko hän ollut niiden kopioimisen poliisi, joka on nähnyt kaiken, vaikka sanoo itse, että tiedon saaminen olisi ollut vaikeaa. Vaikka kvanttikopioimisen merkit eivät olisi koskaan olleet läsnä siinä datassa mikä näki kaiken, niin miten siitä tehtiin päätelmä, että olemattomuus johtui matemaattisesta no-cloning teoreemasta (missä maisema tuli yhdeksi kartaksi). Kaikkien asioiden seuraaminen solussa on tietysti mahdotonta, mutta jos hänellä olisi vastinpari, joka sanoisi, että QM on aivan turha käyttää soluissa, niin kopioimisella ei olisi mitään vaikutusta, koska kummankaan mielestä soluissa ei ole ollut mitään, mikä toimisi kvanttitilan kopioinnin mukaan. Se että kvanttiaineesta on muodostunut myös mikroprosessori, joka paljon tarkemmalla tekniikalla kuin mitä solujen lisääntyminen on, on saavuttanut vain tavallisten bittien kopionnin, on vain osoitus siitä, että solutkaan eivät ole kvanttiobjekeina ensisijaisesti.

Puhutaan soluista kuitenkin vielä lisää. Solut ovat aivan erilainen tilanne kuin mitä no-cloning -teoreeman kaksi elektronia olisivat. Soluista voidaan ottaa yksi elektroni ja antaa sen kopioida toinen yksittäinen elektroni lähes täydellisesti (tai sanotaan että tämä on mahdollista joskus satunnaisesti, kun taas no-cloning teoreema kahdelle objektille on eksakti totuus eikä siitä poiketa satunnaisesti), koska ne voivat käyttää ympäristössä olevia miljardeja elektroneja hyväkseen. Tosin tässä vaiheessa syntyisi käsite siitä, että jos käyttää miljardia elektronia johonkin tehtävään, niin aika todennäköisesti jokainen elektroni on dekoherentissa tilassa. Kun jokin siellä kopioi jonkin toisen, niin siinä on käsitteellisesti käynyt samoin kuin sille transistorille, joka kopioi toisen transistorin. Eli solujen kopiotehtävä oli tarkkuudeltaan karkea ja lisäksi suoritettu karkealla tasolla. Biologeilta voisi kysyä, että kiinnosteleeko heitä yhtään karkea kopiointi osana elämää ja tietoisuuden ongelman selvittämistä, vai kiinnostaako heitä kuunnella Fagginia hölisemässä matemaattisia eli itseriittoisia faktoja.

17:30 Itseriittoisella faktalla en tarkoita samaa mitä hän. Hän väittää, että jos on klassisen fysiikan matemaattinen malli, niin kukaan ei voi tietää, miksi se on sellainen kuin on (tai miksi maailma, jonka on todistettu olevan muuta kuin klassinen,olisi sellainen kuin klassinen... esim. mielikuvitusmaaimana). Mutta jos on kvanttimalli, niin tämä vastaus on olemassa. Sitä ei taidettu kertoa. Ilmeisesti esim. säieteorioiden swampland ym. ongelmissa ollaan vain liian tyhmiä.

18:00 Tämä tilanromahdus ei ole merkki vapaasta tahdosta, koska vapaatahtoinen ilmiö nimeltä ihminen ei ole aloittanut koskaan vapaapäiväänsä sillä, että olisi ollut ensin superpositiossa. Ensimmäinen joka löytää ihmisestä/hiirestä todistetun superposition tahtomisen hetkellä on voittava Nobeleita ja hänestä kyllä kerrotaan, koska aihe kiinnostaa muitakin. Sitä ennen voi käydä niin, että vapaa tahtominen löydetään tavallisen tietokoneen tekoälystä, mutta minkään ei tarvitsisi sulkea toisen Nobelia pois, paitsi se, että on jokin fyysisen mallin fanikulttuuri. Sellaisessa ei ole uskominen karttaan, vaan sanoisin sellaisille pikemminkin, että maasto on vain joukko käsitteitä, joka on otettu vastaan huonoin perustein ja ymmärtämättä sitä todella.

19:00 Tiedän itsekin joitain biologeja, jotka tulisi heittää bussin alle johtuen heidän huonosta kvanttitietämyksestään ja surkeasta arvostuksestaan sitä kohtaan. Jos kaikilla kuitenkin olisi kvanttitietämys ja malli käytössä, niin dekoheroituneista kvanttijärjestelmistä tulee edelleen tulokseksi dekoherenssia. Kvanttibiologi pystyy kvanttikäsittelemään muutaman suuren molekyylin kerrallaan. Sellaista kvanttialaa, minkä Faggin haluasi luvata, ei koskaan tule olemaan näillä tietokoneilla, ja hänen skismansa tilanteesta on vain teatraalista idioottimaisuutta. Jos haluttaisiin helpommin laskettavia lähes-kvanttimalleja, jotka toimivat tiettyyn tilanteeseen, joka ehkä jossain toteutuu, niin hänen tulisi pyytää matemaatikoita keksimään sellaisia lisää eikä odottaa mitään muuta tapahtuvan sitä ennen.

11

Lue lisää

20:30 Keskustelu toimittajan kanssa on ollut tästä asiasta täyttä roskaa. Ensimmäiset periaatteet ja esim. rule of large numbers eivät mitenkään sovi samaan prosessiin. Large numbers on tilastollisen matematiikan fakta, ja jolla käytännössä tarkoitetaan, että tehdään mittauksista tai arvatuista pisteistä todennäköisyyksiä, jos todennäköisyyksiä ei tiedetä. Muutenkaan QM:ssä ei sellaista ole eikä voida soveltaa. Vaikka muodostettaisiin QM:stä statistinen QM ja tehtäisin näistä todennäköisyyksistä samanlaisia kuin noista, niin statististaa QM:ää ei koskaan saada näyttämään klassiselta aineelta eikä se ole sen keskiarvo. Large numbers viittaa ainoastaan siihen että henkilö puhuu jostakin Monte Carlo -menetelmästä, joka oikeasti on kokonainen algoritmi eikä pelkkä matemaattinen fakta, joka siinä on käytetty. Monte Carlo -menetelmiä on suunnilleen yhtä paljon kuin voisi olla esimerkkejä tapauksesta, jossa voi käyttää faktaa, joten sen mainitseminen tai mainitsematta jättäminen on toki samantekevää ilman selvitystä, joka vielä jatkuisi. QM:ssä voi olla Monte Carlo -menetelmä, mutta tämä johtuu siitä, että integroinnilla ylipäänsä on Monte Carlo -menetelmä, ja kun algoritmissa käsitellään todennäköisyyttä, tämä ei ole kyseisen systeemin fyysiset todennäköisyydet. Aivan saman integraalin voi myös laskea algortimilla ja tarpeeksi suuriksi numeroiksi kehitettynä vaikka systeemissä on yksi hiukkanen eikä sille tehdä montaa asiaa. Kaikki large numbers -sääntöön perustuva paranee tarkkuudeltaan, kun luku kasvaa. Mikään fyysinen asia ei kuitenkaan koskaan ole tämän luvun asemassa, eikä esim. hiukkasluku paranna mitään algoritmia. Jos hiukkasia on paljon, ja niistä tehdään QM-kaasu, tai esim. paljon haluttu klassinen dekoherentti aine (jolle ei ole tiettyä olemassaolevaa toimivaa menetelmää), niin tämä on jokin muu approksimaatio, joka on jo tapahtunut ennen Monte Carloa, eikä ole nimeltään tai idealtaan sama kuin rule of large numbers.

Käydään vielä tomittajan esittämää roplaa läpi. Nykyfysiikassa ei ole olemassa sellaista ensimmäistä periaatetta, joka voisi olla selvitettävissä, koska molekyylien keskenään tekemät asiat tiedetään. Aika nimittäin ajoi ohi sellaisesta teoriasta, jossa 'ensimmäisenä olemiseen' riittäisi molekyyli. Fysiikan ulkopuolella ensimmäisen periaatteen maininta tarkoittaa lähes aina sitä, että luvataan hiukkasia, jotka myös ovat QM objekteja. Jos sanottaisiin, että kaikki käsitellystä tapahtumasta kirjoitettaisiin suhteellisen ensimmäisenä liikeyhtälönä eli elektroneina ja ytiminä, niin tämä voisi riittää hyvin myös liikeyhtälönä ilman sellaista ensimmäistä periaatetta jollainen on fysiikan sisällä, ja jossa puhutaan vaikutuksesta ja sen minimoimisesta. Jos olisi päästy tähän, on olemassa muitakin algoritmeja, mutta kaikki viittaa Monte Carloon. Sen seurauksena ei koskaan tule olemaan uutta vaikutusta joka olisi kuin jonkin muun asian periaate. Joko äskeisestä QM:stä kirjoitetaan jollekin asialle QM:n hiukkasten mukainen 'jokin yhtälö' sille, ja joka ratkaistaan Monte Carlolla, ja siitä tulee yhtälön merkityksestä riippuen paljon tai vähän tietoa siitä, millainen jokin yksi tapaus on. Tai sitten siitä saa jopa liikeyhtälön ratkaisun eli kaikkien hiukkasten ratoja.

On siis todennäköisesti niin, että juontaja puhuu klassisen fysiikan tasoisesta tavasta tehdä tietokonesimulaatioita biologiassa, ja joka on Monte Carlo -menetelmä. Niissäkin on hiukkaskohtaisessa tapauksessa hiukkasten radat ja aivan liian paljon laskettavaa ilman jotain algoritmia kuten Monte Carlo. Nämä hiukkaset pyrkisivät ratkaisemaan systeemin alhaalta ylöspäin vaikka eivät olisi kvantisoituja. Joissain biologian menetelmissä saatetaan laskea tuloksena vain jotain pelkkään energiaan liittyvää, ja siksi siinä on tehty alkuvalintoina joitain klassisia energioita, joita on ollut hiukkasten välillä siitä lähtien kun Maxwell ensimmäisenä kertoi periaatteen sille, miten suuria ne ovat. Ne voivat vaikuttaa siltä kuin myös fysiikassa ne voisivat määrätä jonkin vaikutuksen. Näin ei ole, jos ei ole muuttujaa, jolla on rata, ja jos se muuttuja ei ole hiukkasen sijainti kyseessä ei ole ab initio. Lisäksi jos ne eivät ole eksakteja energian lausekkeita aidosti Maxwellilta, niin silloin ne ovat pikemminkin empiirisesti arvattuja funktioita monimutkaisemmalle energialle, eikä niitä laskettaisi ensimmäiseksi periaatteeksi missään. Kukaan ei laajenna hiukkasia sisältävää Monte Carlo-menetelmää klassisessakaan tapauksessa koko organismiin, paitsi jos tämä on todella epätarkka lopputuloksissaan ja soluja on vain muutama.

Ottaen huomioon tämän epäselvyyden puheissa, niin mieti millaista olisi, jos nämä kaksi alkaisivat jahtamaan biologeja, jotka eivät ns. käytä QM:ää. Paljon aikaa menisi siihen, että syytetään vääriä ihmisiä, ja monta syyllistä pääsisi livistämään.

Iso osa Monte Carlo menetelmistä saattaa alkaa siitä, että on statistisen fysiikan alkutila ja säännöt. Tätä sanotaan fysiikassa myös muuksi kuin ensimmäiseksi periaatteeksi.

12

Anonyymi kirjoitti:

20:30 Keskustelu toimittajan kanssa on ollut tästä asiasta täyttä roskaa. Ensimmäiset periaatteet ja esim. rule of large numbers eivät mitenkään sovi samaan prosessiin. Large numbers on tilastollisen matematiikan fakta, ja jolla käytännössä tarkoitetaan, että tehdään mittauksista tai arvatuista pisteistä todennäköisyyksiä, jos todennäköisyyksiä ei tiedetä. Muutenkaan QM:ssä ei sellaista ole eikä voida soveltaa. Vaikka muodostettaisiin QM:stä statistinen QM ja tehtäisin näistä todennäköisyyksistä samanlaisia kuin noista, niin statististaa QM:ää ei koskaan saada näyttämään klassiselta aineelta eikä se ole sen keskiarvo. Large numbers viittaa ainoastaan siihen että henkilö puhuu jostakin Monte Carlo -menetelmästä, joka oikeasti on kokonainen algoritmi eikä pelkkä matemaattinen fakta, joka siinä on käytetty. Monte Carlo -menetelmiä on suunnilleen yhtä paljon kuin voisi olla esimerkkejä tapauksesta, jossa voi käyttää faktaa, joten sen mainitseminen tai mainitsematta jättäminen on toki samantekevää ilman selvitystä, joka vielä jatkuisi. QM:ssä voi olla Monte Carlo -menetelmä, mutta tämä johtuu siitä, että integroinnilla ylipäänsä on Monte Carlo -menetelmä, ja kun algoritmissa käsitellään todennäköisyyttä, tämä ei ole kyseisen systeemin fyysiset todennäköisyydet. Aivan saman integraalin voi myös laskea algortimilla ja tarpeeksi suuriksi numeroiksi kehitettynä vaikka systeemissä on yksi hiukkanen eikä sille tehdä montaa asiaa. Kaikki large numbers -sääntöön perustuva paranee tarkkuudeltaan, kun luku kasvaa. Mikään fyysinen asia ei kuitenkaan koskaan ole tämän luvun asemassa, eikä esim. hiukkasluku paranna mitään algoritmia. Jos hiukkasia on paljon, ja niistä tehdään QM-kaasu, tai esim. paljon haluttu klassinen dekoherentti aine (jolle ei ole tiettyä olemassaolevaa toimivaa menetelmää), niin tämä on jokin muu approksimaatio, joka on jo tapahtunut ennen Monte Carloa, eikä ole nimeltään tai idealtaan sama kuin rule of large numbers.

Käydään vielä tomittajan esittämää roplaa läpi. Nykyfysiikassa ei ole olemassa sellaista ensimmäistä periaatetta, joka voisi olla selvitettävissä, koska molekyylien keskenään tekemät asiat tiedetään. Aika nimittäin ajoi ohi sellaisesta teoriasta, jossa 'ensimmäisenä olemiseen' riittäisi molekyyli. Fysiikan ulkopuolella ensimmäisen periaatteen maininta tarkoittaa lähes aina sitä, että luvataan hiukkasia, jotka myös ovat QM objekteja. Jos sanottaisiin, että kaikki käsitellystä tapahtumasta kirjoitettaisiin suhteellisen ensimmäisenä liikeyhtälönä eli elektroneina ja ytiminä, niin tämä voisi riittää hyvin myös liikeyhtälönä ilman sellaista ensimmäistä periaatetta jollainen on fysiikan sisällä, ja jossa puhutaan vaikutuksesta ja sen minimoimisesta. Jos olisi päästy tähän, on olemassa muitakin algoritmeja, mutta kaikki viittaa Monte Carloon. Sen seurauksena ei koskaan tule olemaan uutta vaikutusta joka olisi kuin jonkin muun asian periaate. Joko äskeisestä QM:stä kirjoitetaan jollekin asialle QM:n hiukkasten mukainen 'jokin yhtälö' sille, ja joka ratkaistaan Monte Carlolla, ja siitä tulee yhtälön merkityksestä riippuen paljon tai vähän tietoa siitä, millainen jokin yksi tapaus on. Tai sitten siitä saa jopa liikeyhtälön ratkaisun eli kaikkien hiukkasten ratoja.

On siis todennäköisesti niin, että juontaja puhuu klassisen fysiikan tasoisesta tavasta tehdä tietokonesimulaatioita biologiassa, ja joka on Monte Carlo -menetelmä. Niissäkin on hiukkaskohtaisessa tapauksessa hiukkasten radat ja aivan liian paljon laskettavaa ilman jotain algoritmia kuten Monte Carlo. Nämä hiukkaset pyrkisivät ratkaisemaan systeemin alhaalta ylöspäin vaikka eivät olisi kvantisoituja. Joissain biologian menetelmissä saatetaan laskea tuloksena vain jotain pelkkään energiaan liittyvää, ja siksi siinä on tehty alkuvalintoina joitain klassisia energioita, joita on ollut hiukkasten välillä siitä lähtien kun Maxwell ensimmäisenä kertoi periaatteen sille, miten suuria ne ovat. Ne voivat vaikuttaa siltä kuin myös fysiikassa ne voisivat määrätä jonkin vaikutuksen. Näin ei ole, jos ei ole muuttujaa, jolla on rata, ja jos se muuttuja ei ole hiukkasen sijainti kyseessä ei ole ab initio. Lisäksi jos ne eivät ole eksakteja energian lausekkeita aidosti Maxwellilta, niin silloin ne ovat pikemminkin empiirisesti arvattuja funktioita monimutkaisemmalle energialle, eikä niitä laskettaisi ensimmäiseksi periaatteeksi missään. Kukaan ei laajenna hiukkasia sisältävää Monte Carlo-menetelmää klassisessakaan tapauksessa koko organismiin, paitsi jos tämä on todella epätarkka lopputuloksissaan ja soluja on vain muutama.

Ottaen huomioon tämän epäselvyyden puheissa, niin mieti millaista olisi, jos nämä kaksi alkaisivat jahtamaan biologeja, jotka eivät ns. käytä QM:ää. Paljon aikaa menisi siihen, että syytetään vääriä ihmisiä, ja monta syyllistä pääsisi livistämään.

Iso osa Monte Carlo menetelmistä saattaa alkaa siitä, että on statistisen fysiikan alkutila ja säännöt. Tätä sanotaan fysiikassa myös muuksi kuin ensimmäiseksi periaatteeksi.

12

Lue lisää

20:40 Minkäänlaisen Monte Carlon vastauksen ei ole tarkoitus olla minkäänlaisen uuden tason määritelmä. Jos saisi aikaan kaikki hiukkasten radat koko eliölle, ja näkisi että radat hajaantuvat kilometrikaupalla vain QM-tapauksessa, niin voidaan sanoa, että myös muutenkin kuin hiukkastasolla, joku huomasi kvanttiefektejä. Mutta edelleen ne ovat hiukkasten efektejä. Juontaja ehkä hakee takaa sitä, että mikään hiukkanen ei ollut yksin, niinkuin on totuttu joutuvan tekemään, jotta saisi näkyvän kvanttikoherenssin. Kun vertaa QM-tapausta ja muuta tapausta ja saa erilaisia lopputuloksia, kuten erilaisen eliön hiukkasjärjestyksen, niin tämä ei ole määritelmä sille että eliössä on ollut mitään kvanttikoherenssia edes missään pienimmässä koossa, mitä ehdotin yllä. QM-yhtälöiden lopputulema voi vain muutenkin olla erilainen.

Jotta kyseessä olisi mitään epädeterminististä, pitäisi QM-yhtälön tai ennen Monte Carlo menetelmää pidetyn yhtälön olla epädeterministinen (mutta koska se nimenomaan ei saisi olla yhtälö, niin se on jokin lauseke jossain asiassa, minkä joku-voi-kun-voisi-tietää-kuka on osannut kirjoittaa epä-D -ehdot täyttäväksi tapahtumaksi). Epädeterminismi kannattaisi juuri saavuttaa ns. ensimämisissä periaatteissa, jotta voisi väittää sen aina olevan tietokoneohjelmiensa jälkeen jossakin kaiken taustalla. Jos algoritmi on tietokonetta varten tehty, niin siitä tiedetään, miten D:tä asiaa se tekee sille, mitä sille syötettiin. Mutta ainakin haluan tehdä selväksi sen, että maailmanselityksen D:mäisyyteen ei millään sen ulkopuolisella vastaustensaantimenetelmän valitsemisella vaikuteta.

...

Faggin sivuuttaa juontajan sanomiset täysin, eivätkä ne minustakaan ole tärkeitä viimeisen minuutin aikana (sen sijaan katso seuraavaa kappalettani, missä sanotaan mitkä asiat ovat ns. riittäviä tuomaan vapaa tahto esiin.) Nämä kaksi eivät kuitenkaan osaa käydä mitään dialogia, että miksi toimittaja olisi lähtenyt väärään suuntaan. Eikä sanottu, ymmärrettiinkö häntä lainkaan.

..

21:15 Hiukkanen = kenttä. Vapaa tahto on kentässä => Vapaa tahto on hiukkasessa. Joko näin tai sitten voi tehdä niinkuin käsketään (=käskettiin 100 vuotta sitten), ja lakata puhumasta hiukkasista missään lauseissa. Jos vapaa tahto on kentissä, niin ei tulisi olla mitään estettä sille, että löytää vapaan tahdon kaikesta. Se pitäisi löytyä dekoherentista nyrkillisestä lihaa, koska nyrkki on kenttiä. Se pitäisi löytyä koherentista yksittäisestä hiukkasesta tai fotonista, koska ne ovat kenttiä. Minkä lisäksi voi olla dekoherentti melkein yksittäinen hiukkanen eli eräänlainen biljardipallo ,mistä se löytyy Silloin Fagginin pitäisi aina sanoa, kun joku näkee jossain omasta mielestään hiukkasen, että 'onpa hyvä kun tutkit vapaata tahtoa'.

21:30 Hiukkanen joka ei ole edes funktiona määritelty voidaan hävittää siten, että kirjoitetaan kaikki mahdolliset hiukkaset Xi_x_p toisiinsa nähden ortogonaalisesti summattuna universumin perustilaksi. Tämän jälkeen sanotaan hiukkasen (x,p) hävinneen, jos sen Xi on nolla. En kirjoita, mikä on universumin tila pisteessä x, joten tämä ei ole kenttä. Lisäksi mikään hiukkasista ei levity minkään yli, joten ei niissä ole kenttää, vaikka ne vähän muistuttavat äärettömän kapeaa aaltofunktiota. Sanoin jo, että kvanttibiteillä kannattaa pyrkiä myös siihen, ettei ole kenttää. Jos qubitit olisivat mahdollisia, niin miksi jokin hävityksen analogia olisi mahdotonta jollekin?

22:40 Tämä on eräänlaista logiikan väärinkäyttöä eli ihmisten sumuttamista turhilla asioilla, kun sanotaan kysymykseen, että miten luokitellaan X, sanomalla että ei ole selvää rajaa asian a ja b välillä. Ei ole myöskään selvää rajaa mustan ja valkoisen välillä, sillä on väriskaala harmaan kautta toisesta toiseen.. Mutta se ei tarkoita, että maailmassa ei esiintyisi puhdasta valkoista ja puhdasta mustaa, ja että kukaan ei voisi vastata kysymyksiin, minkä värisiä kaikki asiat ovat. Kvanttimekaniikassa on olemassa täysin yksiulotteisia lukuja, joilla voi merkitä sitä, miten dekoherentti jokin tila on. Näitä on tutkittu ja määritelty jo 100 vuotta, ja jokaiselle asialle maailmassa, jonka kvanttitilaa on mahdollista tutkia mittaamalla, löytyy arvo, miten dekoherentti se on. Tai sitten voi käyttää yleistä sääntöä, että jos se on yli 100 K lämpöistä (eli sitä joko on paljon, tai olet jo katsellut sitä säteilemässä sinulle todella kauan), niin se on 100 % dekoherenttia pitkinä ajanjaksoina ja isoissa skaaloissa.

23:00 Tämä on kysyjän kärsivällisyyden väärinkäyttöä. Dekoherenttiuskin on sitä, että ei ole erotettu asioita toisistaan tarpeeksi.

24:10 Tämä että kaikki on yhdistetty sisäpuolelta on merkityksetön väite, koska QM:ssä ei ole annettu mitään puolia. Jos kaikki olisi yhdistetty sellaisessa asiassa kuin kaiken universumin malli, niin sen yhdistyminen olisi näkyvää, ja siksi dekoherenssia kannattaa pitää yhtenä yhdistymisenä, jos ei vielä tietäisi, että se on sellainen myös matemaattisesti laskettuna.

13

Anonyymi kirjoitti:

20:40 Minkäänlaisen Monte Carlon vastauksen ei ole tarkoitus olla minkäänlaisen uuden tason määritelmä. Jos saisi aikaan kaikki hiukkasten radat koko eliölle, ja näkisi että radat hajaantuvat kilometrikaupalla vain QM-tapauksessa, niin voidaan sanoa, että myös muutenkin kuin hiukkastasolla, joku huomasi kvanttiefektejä. Mutta edelleen ne ovat hiukkasten efektejä. Juontaja ehkä hakee takaa sitä, että mikään hiukkanen ei ollut yksin, niinkuin on totuttu joutuvan tekemään, jotta saisi näkyvän kvanttikoherenssin. Kun vertaa QM-tapausta ja muuta tapausta ja saa erilaisia lopputuloksia, kuten erilaisen eliön hiukkasjärjestyksen, niin tämä ei ole määritelmä sille että eliössä on ollut mitään kvanttikoherenssia edes missään pienimmässä koossa, mitä ehdotin yllä. QM-yhtälöiden lopputulema voi vain muutenkin olla erilainen.

Jotta kyseessä olisi mitään epädeterminististä, pitäisi QM-yhtälön tai ennen Monte Carlo menetelmää pidetyn yhtälön olla epädeterministinen (mutta koska se nimenomaan ei saisi olla yhtälö, niin se on jokin lauseke jossain asiassa, minkä joku-voi-kun-voisi-tietää-kuka on osannut kirjoittaa epä-D -ehdot täyttäväksi tapahtumaksi). Epädeterminismi kannattaisi juuri saavuttaa ns. ensimämisissä periaatteissa, jotta voisi väittää sen aina olevan tietokoneohjelmiensa jälkeen jossakin kaiken taustalla. Jos algoritmi on tietokonetta varten tehty, niin siitä tiedetään, miten D:tä asiaa se tekee sille, mitä sille syötettiin. Mutta ainakin haluan tehdä selväksi sen, että maailmanselityksen D:mäisyyteen ei millään sen ulkopuolisella vastaustensaantimenetelmän valitsemisella vaikuteta.

...

Faggin sivuuttaa juontajan sanomiset täysin, eivätkä ne minustakaan ole tärkeitä viimeisen minuutin aikana (sen sijaan katso seuraavaa kappalettani, missä sanotaan mitkä asiat ovat ns. riittäviä tuomaan vapaa tahto esiin.) Nämä kaksi eivät kuitenkaan osaa käydä mitään dialogia, että miksi toimittaja olisi lähtenyt väärään suuntaan. Eikä sanottu, ymmärrettiinkö häntä lainkaan.

..

21:15 Hiukkanen = kenttä. Vapaa tahto on kentässä => Vapaa tahto on hiukkasessa. Joko näin tai sitten voi tehdä niinkuin käsketään (=käskettiin 100 vuotta sitten), ja lakata puhumasta hiukkasista missään lauseissa. Jos vapaa tahto on kentissä, niin ei tulisi olla mitään estettä sille, että löytää vapaan tahdon kaikesta. Se pitäisi löytyä dekoherentista nyrkillisestä lihaa, koska nyrkki on kenttiä. Se pitäisi löytyä koherentista yksittäisestä hiukkasesta tai fotonista, koska ne ovat kenttiä. Minkä lisäksi voi olla dekoherentti melkein yksittäinen hiukkanen eli eräänlainen biljardipallo ,mistä se löytyy Silloin Fagginin pitäisi aina sanoa, kun joku näkee jossain omasta mielestään hiukkasen, että 'onpa hyvä kun tutkit vapaata tahtoa'.

21:30 Hiukkanen joka ei ole edes funktiona määritelty voidaan hävittää siten, että kirjoitetaan kaikki mahdolliset hiukkaset Xi_x_p toisiinsa nähden ortogonaalisesti summattuna universumin perustilaksi. Tämän jälkeen sanotaan hiukkasen (x,p) hävinneen, jos sen Xi on nolla. En kirjoita, mikä on universumin tila pisteessä x, joten tämä ei ole kenttä. Lisäksi mikään hiukkasista ei levity minkään yli, joten ei niissä ole kenttää, vaikka ne vähän muistuttavat äärettömän kapeaa aaltofunktiota. Sanoin jo, että kvanttibiteillä kannattaa pyrkiä myös siihen, ettei ole kenttää. Jos qubitit olisivat mahdollisia, niin miksi jokin hävityksen analogia olisi mahdotonta jollekin?

22:40 Tämä on eräänlaista logiikan väärinkäyttöä eli ihmisten sumuttamista turhilla asioilla, kun sanotaan kysymykseen, että miten luokitellaan X, sanomalla että ei ole selvää rajaa asian a ja b välillä. Ei ole myöskään selvää rajaa mustan ja valkoisen välillä, sillä on väriskaala harmaan kautta toisesta toiseen.. Mutta se ei tarkoita, että maailmassa ei esiintyisi puhdasta valkoista ja puhdasta mustaa, ja että kukaan ei voisi vastata kysymyksiin, minkä värisiä kaikki asiat ovat. Kvanttimekaniikassa on olemassa täysin yksiulotteisia lukuja, joilla voi merkitä sitä, miten dekoherentti jokin tila on. Näitä on tutkittu ja määritelty jo 100 vuotta, ja jokaiselle asialle maailmassa, jonka kvanttitilaa on mahdollista tutkia mittaamalla, löytyy arvo, miten dekoherentti se on. Tai sitten voi käyttää yleistä sääntöä, että jos se on yli 100 K lämpöistä (eli sitä joko on paljon, tai olet jo katsellut sitä säteilemässä sinulle todella kauan), niin se on 100 % dekoherenttia pitkinä ajanjaksoina ja isoissa skaaloissa.

23:00 Tämä on kysyjän kärsivällisyyden väärinkäyttöä. Dekoherenttiuskin on sitä, että ei ole erotettu asioita toisistaan tarpeeksi.

24:10 Tämä että kaikki on yhdistetty sisäpuolelta on merkityksetön väite, koska QM:ssä ei ole annettu mitään puolia. Jos kaikki olisi yhdistetty sellaisessa asiassa kuin kaiken universumin malli, niin sen yhdistyminen olisi näkyvää, ja siksi dekoherenssia kannattaa pitää yhtenä yhdistymisenä, jos ei vielä tietäisi, että se on sellainen myös matemaattisesti laskettuna.

13

Lue lisää

24:20 Hän puhuu fyysikoista aivan väärin. Se että itse sanoin ettei ole puolia, ei ole seurausta siitä, että on vain mitattavia asioita. Minä puhuin aivan selvästi siltä kannalta, että maailmankaikkeus on yksi aaltofunktio, eikä kukaan silloin mittaa mitään siitä. Noin yleensäkin jos olisi niin, että vain mitattavat asiat ovat olemassa, niin tämä juuri loisi ties kuinka monta toisilleen vastakkaista puolta teoriasta ja sen tulkinnasta, koska siihen jää asioita, joita ei mitata. Lisäksi tällä hetkellä vaikkapa QFT on teoria, mikä sisältää paljon mittaamattomia matemaattisia objekteja tai mittaamattomia hetkiä niille, mutta jotka vain ovat siinä, ja ihmiset jotka ovat fysikalisteja ja realisteja uskovat täysillä siihen, että nämä ei-mitattavat asiat ovat olemassa luonnossa juuri tässä muodossa. Hyvin samalla tavalla kuin uskottelin, että maailmankaikkeus on yksi aaltofunktio, mikä on holistinen. Jos Fagginin valitus alkoi yhdistämisestä, niin ei näistä jutuista pysty muodostamaan ketään ei-uskovaista sille hyvällä tavalla. Jos tavallisella ihmisellä on kaksi suuretta, jotka ovat epäkorreloidut täysin, niin kvanttiideoissa tämä ei kerro mistään mitään, vaan niissä on tarkoitus käyttää ympäristön muuttujia yhdistämään asioita, ja siten esim. MWI voi sanoa, että myöskään nuo mitatut asiat eivät romahtaneet. Nämä ympäristön muuttujat ovat täysin mitattavia asioita eli ne saavat olla sellaisessa asemassa, eikä jotain, mihin edes pystyisi suhtautumaan eri tavalla.

24:30 Kaikki tapahtuu avaruusajassa. Faggin voi sanoa vain, että kaikki ei voi edetä valonkaltaisesti avaruusajassa tapahtuakseen vasta sitten, eikä kukaan sellaista ole väittänyt sataan vuoteen.

24:35 Hilbertin avaruudella ei ole mitään tekemistä aiheen kanssa. Eikä mikään tapahdu Hilbertin avaruudessa. Jos otat kvanttiobjektin, niin sitä ei voi muuttaa muuten kuin menemällä ajassa eteen päin, joten vaikka sanoisi, että kvanttiobjektin valitsema suunta on Hilbertin avaruudessa eri kuin äsken, niin se miten se tehtiin, oli muuttaa kvanttiobjektia myös ajassa ja se tapahtuu aina samalla kun se muuttuu avaruudessa. Analogisella tavalla jos on olemassa klassinen kenttä, jonka arvo on joka pisteessä jokin kompleksiluku, niin luvun voi sanoa muuttuneen toiseksi luvuksi kompleksilukujen avaruudesta valittuna, mutta sitä tapahtuu kentän teoriassa vain odottamalla, että kenttä muuttuu ajassa. Minkä lisäksi oli valittu avaruuden piste puheen alussa.

24:40 Jossain kohtaa keskustelun oli tarkoitus selvittää, miten kvanttitietokone toimii. Tähän tietää parhaiten vastauksen se, joka on rakentanut fyysisen koneen. Mutta ei silloin, jos alussa on jo kaksi kietoutunutta elektronia, ja niistä mitataan toinen. SIlloin koneen tekijän ei tarvitse tehdä mitään, mitä hän ei olisi tehnyt jo yhden elektronin tapauksessa. Fagginin kysymys 'miten voit tehdä operaatioita' on väärin aseteltu tähän tilanteeseen, koska kysymystä ei ole olemassa kahtena eri kappaleena. Jos vastaa kysymykseen 'miten voi tehdä operaation, että yksinäisen elektronin mittaa', niin vastaus voi olla tylsä (siinä esim. ammutaan objekteja paikasta toiseen avaruusaikaa pitkin kunnes ne saavuttavat elektronin ja lentävät toiselta puolelta antureihin). Mutta koska operaatio on sama, minkä tekisi mitatessaan kahdesta kietoutuneesta hiukkasesta toisen, niin ei ole mitään toista kysyttävää juuri tässä kysymyksen muodossa. Fagginin harhakuvitelmiin saanut maailman nykyongelma on ehkä se, että kvanttitietokoneissa varsinkin käytetään niin virtualisoidun ja emergentin tason esitystä, että asiat esitetään vain ottaen huomioon käyttäjälle oleelliset asiat. Samoin kuin tietokoneessa otetaan huomioon vain 1 ja 0 (jos olet Intel etkä user95), vaikka ne toimivat Maxwellin lakien mukaan. Missä laeissa saa käyttää aikaa ja avaruutta itse.

Jossain kohtaa Faggin siis päätti, että tietämys asioista koskee kaikkia operaatioita, vaikka hän oli aloittanyt lauseen sillä että asiat ovat yhtä, mikä manifestoituu vain kun tilat kehittyvät kietoutuneiksi. Lisäksi Faggin paljastaa hänen menetelmänsä olevan tarvittaessa sellainen, että vaikka 'kukaan ei tiedä tästä asiasta mitään', niin hän tulee kertomaan siitä kaiken koskien sitä, että hän tietää kaiken tästä asiasta ja tietoisuudesta. Tämä vastaisi sitä, että ennen kuin tehtiin atomipommia, olisi joku voinunt sanoa, että kukaan ei tiedä siitä asiasta mitään, kun pari kiloa semiholistista urania räjähtää ketjureaktiossa (nimi on keksitty eikä täysin poista holistisuutta) (myöhemmin reaktioilla oli myös esitys, joka paremmin vastaa operaatioita tekevien operaattorien esitystä), mutta hän tietää, että kyseessä on älypommi (engl. smartbomb).

14

Anonyymi kirjoitti:

24:20 Hän puhuu fyysikoista aivan väärin. Se että itse sanoin ettei ole puolia, ei ole seurausta siitä, että on vain mitattavia asioita. Minä puhuin aivan selvästi siltä kannalta, että maailmankaikkeus on yksi aaltofunktio, eikä kukaan silloin mittaa mitään siitä. Noin yleensäkin jos olisi niin, että vain mitattavat asiat ovat olemassa, niin tämä juuri loisi ties kuinka monta toisilleen vastakkaista puolta teoriasta ja sen tulkinnasta, koska siihen jää asioita, joita ei mitata. Lisäksi tällä hetkellä vaikkapa QFT on teoria, mikä sisältää paljon mittaamattomia matemaattisia objekteja tai mittaamattomia hetkiä niille, mutta jotka vain ovat siinä, ja ihmiset jotka ovat fysikalisteja ja realisteja uskovat täysillä siihen, että nämä ei-mitattavat asiat ovat olemassa luonnossa juuri tässä muodossa. Hyvin samalla tavalla kuin uskottelin, että maailmankaikkeus on yksi aaltofunktio, mikä on holistinen. Jos Fagginin valitus alkoi yhdistämisestä, niin ei näistä jutuista pysty muodostamaan ketään ei-uskovaista sille hyvällä tavalla. Jos tavallisella ihmisellä on kaksi suuretta, jotka ovat epäkorreloidut täysin, niin kvanttiideoissa tämä ei kerro mistään mitään, vaan niissä on tarkoitus käyttää ympäristön muuttujia yhdistämään asioita, ja siten esim. MWI voi sanoa, että myöskään nuo mitatut asiat eivät romahtaneet. Nämä ympäristön muuttujat ovat täysin mitattavia asioita eli ne saavat olla sellaisessa asemassa, eikä jotain, mihin edes pystyisi suhtautumaan eri tavalla.

24:30 Kaikki tapahtuu avaruusajassa. Faggin voi sanoa vain, että kaikki ei voi edetä valonkaltaisesti avaruusajassa tapahtuakseen vasta sitten, eikä kukaan sellaista ole väittänyt sataan vuoteen.

24:35 Hilbertin avaruudella ei ole mitään tekemistä aiheen kanssa. Eikä mikään tapahdu Hilbertin avaruudessa. Jos otat kvanttiobjektin, niin sitä ei voi muuttaa muuten kuin menemällä ajassa eteen päin, joten vaikka sanoisi, että kvanttiobjektin valitsema suunta on Hilbertin avaruudessa eri kuin äsken, niin se miten se tehtiin, oli muuttaa kvanttiobjektia myös ajassa ja se tapahtuu aina samalla kun se muuttuu avaruudessa. Analogisella tavalla jos on olemassa klassinen kenttä, jonka arvo on joka pisteessä jokin kompleksiluku, niin luvun voi sanoa muuttuneen toiseksi luvuksi kompleksilukujen avaruudesta valittuna, mutta sitä tapahtuu kentän teoriassa vain odottamalla, että kenttä muuttuu ajassa. Minkä lisäksi oli valittu avaruuden piste puheen alussa.

24:40 Jossain kohtaa keskustelun oli tarkoitus selvittää, miten kvanttitietokone toimii. Tähän tietää parhaiten vastauksen se, joka on rakentanut fyysisen koneen. Mutta ei silloin, jos alussa on jo kaksi kietoutunutta elektronia, ja niistä mitataan toinen. SIlloin koneen tekijän ei tarvitse tehdä mitään, mitä hän ei olisi tehnyt jo yhden elektronin tapauksessa. Fagginin kysymys 'miten voit tehdä operaatioita' on väärin aseteltu tähän tilanteeseen, koska kysymystä ei ole olemassa kahtena eri kappaleena. Jos vastaa kysymykseen 'miten voi tehdä operaation, että yksinäisen elektronin mittaa', niin vastaus voi olla tylsä (siinä esim. ammutaan objekteja paikasta toiseen avaruusaikaa pitkin kunnes ne saavuttavat elektronin ja lentävät toiselta puolelta antureihin). Mutta koska operaatio on sama, minkä tekisi mitatessaan kahdesta kietoutuneesta hiukkasesta toisen, niin ei ole mitään toista kysyttävää juuri tässä kysymyksen muodossa. Fagginin harhakuvitelmiin saanut maailman nykyongelma on ehkä se, että kvanttitietokoneissa varsinkin käytetään niin virtualisoidun ja emergentin tason esitystä, että asiat esitetään vain ottaen huomioon käyttäjälle oleelliset asiat. Samoin kuin tietokoneessa otetaan huomioon vain 1 ja 0 (jos olet Intel etkä user95), vaikka ne toimivat Maxwellin lakien mukaan. Missä laeissa saa käyttää aikaa ja avaruutta itse.

Jossain kohtaa Faggin siis päätti, että tietämys asioista koskee kaikkia operaatioita, vaikka hän oli aloittanyt lauseen sillä että asiat ovat yhtä, mikä manifestoituu vain kun tilat kehittyvät kietoutuneiksi. Lisäksi Faggin paljastaa hänen menetelmänsä olevan tarvittaessa sellainen, että vaikka 'kukaan ei tiedä tästä asiasta mitään', niin hän tulee kertomaan siitä kaiken koskien sitä, että hän tietää kaiken tästä asiasta ja tietoisuudesta. Tämä vastaisi sitä, että ennen kuin tehtiin atomipommia, olisi joku voinunt sanoa, että kukaan ei tiedä siitä asiasta mitään, kun pari kiloa semiholistista urania räjähtää ketjureaktiossa (nimi on keksitty eikä täysin poista holistisuutta) (myöhemmin reaktioilla oli myös esitys, joka paremmin vastaa operaatioita tekevien operaattorien esitystä), mutta hän tietää, että kyseessä on älypommi (engl. smartbomb).

14

Lue lisää

25:15 Mitenköhän kauan häneltä kestää tajuta, että hänen selityksensä ovat ihmisen ja tietoisuuden tekemiä selityksiä, ja että silloin logiikan mukaan hänellä ei koskaan tule olemaan tietoisuuden selitystä. Jos taas ei ole tietoisuuden selitystä, niin mistä tietää varmasti, että mikä tulee tietoisuudesta? Ja että mikä on tietoisuudesta tulleiden asioiden säännöt sille, mitä ne saavat tietoisuudesta tietää? Sekä vielä se, että onko tietoisuutta ylipäänsä? Miksi mennä teeskentelemään olevansa keskustelija aiheesta kuten tietoisuus, jos tietää, että ei ole onnistunut selittäjänä missään sellaisessa asiassa, ja että kukaan muukaan ei tule olemaan, kun tietoisuuden keskustelu toisille tietoisuuksille ei johda mihinkään. Tieteessä sentään keskustellaan esim. matematiikasta ja se johtaa loogisesti uuteen matematiikkaan.

On täysin itse keksitty looginen sääntö, että 'jos Y on X:n tekemä, niin Y ei ole tietoa X:stä' ('Y ei ole tietoa mistään, koska X on kaikki' on myös tapetilla). Sillä ei ole mitään totuuspohjaa tai hyvää perustelua. Vastaesimerkkejä ovat esim. 'jos mr. X:llä on X:n tekemä elämänkerta, niin elämänkerta ei selitä X:ää' (*). Tiede, opiskelu ja tietoisuus ovat sitä varten olemassa, että jos jokin X tekee sinulle Y:n, niin sinun tulee käyttää Y:tä analysoidaksesi X:ää. Itseasiassa jos X:stä tiedetään että X tekee Y:itä, niin sellainen tieteilijä, joka sanoo tutkineensa X:ää, mutta jättäneen Y:n huomiotta, on aika selvästi voinut olla huomaamatta paljon asioita, ja saanut X:stä myös hyvin väärän kuvan.

(*) Paitsi jos väitetään, että matematiikka on tietoisuuden epärehellisyyttä ja valeasua, jolloin siitä kuitenkin tiedettäisin se, että onko tietoisuus persoonana itsestään epävarma, ja myös mitä taitoja sillä on.

Jos oltaisiin sitä mieltä, että kaikki on tietoisuus, niin silloin tuo että tehtyä asiaa ei voi pitää tietona on vielä kokonaisuudessaan muotoa 'jos kaikki tekee Y:n eli jos mikään tekee mitään, ei mikään ole tietoa yhdestäkään asiasta'. Tässä on epäselvää se, että jos Y on tehty, niin onko se olemassa vai ei, ja tekeekö se joskus asian Y2. Varsinkin jos kaikki on holistista, ja mikään ei ole tehnyt mitään yksinään ilman kaikkea mitä on olemassa. Tällöin tässä on se ristiriita, että loogisinta olisi sanoa, että ei pidä paikkaansa, että mikään Y on minkään toisen asian tekemä, jolloin alkuperäinen 'matematiikka on jonkin tekemä' on kyseenalainen väittämä.

Fysikalismissa kaikki on fyysistä informaatiota, ja sen sanotaan olevan mielellään täysin katoamatonta. Tätä voi miettiä aina kuullessaan jonkun tehneen elämässään jotain, ja esim. siten, että jääköhän siitä fossiileja, joista kaikki tietävät miljardin vuoden päästäkin, mitä tuli tehtyä ja kuka tekijä oli. Tähän verraten Faggin tuntuu väittävän, että se tietoisuus, joka kuitenkin on väiteysti koko tämä sama todellisuus, mistä nuo puhuvat, on asia, mikä saa vain kaiken sekaisin ja kaaokseen tms. jotain, minkä takia kaikki informaatio päättyy siihen.

26:55 Muita yhtälöitä tarvitsee jos ja vain jos objektien nopeus on lähellä valonnopeutta. Minkä lisäksi jos alkeishiukkaset muuttuvat toisiksi alkeishiukkasiksi (mukaan lukien uusien fotonien muodostus), niin QFT on hyvä (mutta QFT ei ole vain uusi yhtälö, vaan täysin eri tyyppistä matematiikkaa). Faggin on siis raapinut tietoisuuden pintaa jo näihin määritelmiin asti.

26:10 Qubitit eivät mene mihinkään pidemmälle mistään. Niiden käyttöönotto on mahdollista hitailla nopeuksilla, mutta ne eivät takaa, että olisivat silloin tulleet huomioineeksi valonnopeuden. Qubitti on pelkkä matemaattinen objekti, ja puhe oli siitä että tuli muuttaa yhtälöitä, joten muista sitten muuttaa yhtälöt ensin.

27:35 Pallo ei ole paikka-avaruudessa,vaan se liittyy Hilbertin avaruuteen. Hilbertin avaruuden dimensio ei ole sama kuin pallolla olevien pisteiden määrä, vaan se on kaksi, joka on sama kuin 3D-pallon dimensio, jolla ei ole sisusta. Vaikka pallo ei ole fyysinen, niin tämän pallon mallintaminen on yhtä helppo tehtävä klassisille biteille ja tietokoneille, kuin mitä kaikkien muidenkin pallojen. Tämäkin esimerkki tarkoittaa, että millä tahansa tietokoneella voi esittää qubitin ja jopa evolvoida qubittia. Jotain mitä ei voi kovin uskottavasti tehdä, on qubitin mittaus, mutta qubitin mittauksesta ei ole mitään uskottavaa teoreettista versiota muutenkaan. Ongelmat mitä oikeilla qubiteilla ratkotaan (tarkoitan enemmän tiedeleikkejä kuin jotain, mihin niitä tullaan myymään) eivät tarvitse mittausta välttämättä muuhun tarkoitukseen kuin siihen, että koneen vastaus saadaan ihmisille. Klassisessa tietokoneessa vastaukseen pääsee halutessaan eikä tarvitse tehdä mitään, jos haluttu tulos on koko aaltofunktio.

15

Anonyymi kirjoitti:

25:15 Mitenköhän kauan häneltä kestää tajuta, että hänen selityksensä ovat ihmisen ja tietoisuuden tekemiä selityksiä, ja että silloin logiikan mukaan hänellä ei koskaan tule olemaan tietoisuuden selitystä. Jos taas ei ole tietoisuuden selitystä, niin mistä tietää varmasti, että mikä tulee tietoisuudesta? Ja että mikä on tietoisuudesta tulleiden asioiden säännöt sille, mitä ne saavat tietoisuudesta tietää? Sekä vielä se, että onko tietoisuutta ylipäänsä? Miksi mennä teeskentelemään olevansa keskustelija aiheesta kuten tietoisuus, jos tietää, että ei ole onnistunut selittäjänä missään sellaisessa asiassa, ja että kukaan muukaan ei tule olemaan, kun tietoisuuden keskustelu toisille tietoisuuksille ei johda mihinkään. Tieteessä sentään keskustellaan esim. matematiikasta ja se johtaa loogisesti uuteen matematiikkaan.

On täysin itse keksitty looginen sääntö, että 'jos Y on X:n tekemä, niin Y ei ole tietoa X:stä' ('Y ei ole tietoa mistään, koska X on kaikki' on myös tapetilla). Sillä ei ole mitään totuuspohjaa tai hyvää perustelua. Vastaesimerkkejä ovat esim. 'jos mr. X:llä on X:n tekemä elämänkerta, niin elämänkerta ei selitä X:ää' (*). Tiede, opiskelu ja tietoisuus ovat sitä varten olemassa, että jos jokin X tekee sinulle Y:n, niin sinun tulee käyttää Y:tä analysoidaksesi X:ää. Itseasiassa jos X:stä tiedetään että X tekee Y:itä, niin sellainen tieteilijä, joka sanoo tutkineensa X:ää, mutta jättäneen Y:n huomiotta, on aika selvästi voinut olla huomaamatta paljon asioita, ja saanut X:stä myös hyvin väärän kuvan.

(*) Paitsi jos väitetään, että matematiikka on tietoisuuden epärehellisyyttä ja valeasua, jolloin siitä kuitenkin tiedettäisin se, että onko tietoisuus persoonana itsestään epävarma, ja myös mitä taitoja sillä on.

Jos oltaisiin sitä mieltä, että kaikki on tietoisuus, niin silloin tuo että tehtyä asiaa ei voi pitää tietona on vielä kokonaisuudessaan muotoa 'jos kaikki tekee Y:n eli jos mikään tekee mitään, ei mikään ole tietoa yhdestäkään asiasta'. Tässä on epäselvää se, että jos Y on tehty, niin onko se olemassa vai ei, ja tekeekö se joskus asian Y2. Varsinkin jos kaikki on holistista, ja mikään ei ole tehnyt mitään yksinään ilman kaikkea mitä on olemassa. Tällöin tässä on se ristiriita, että loogisinta olisi sanoa, että ei pidä paikkaansa, että mikään Y on minkään toisen asian tekemä, jolloin alkuperäinen 'matematiikka on jonkin tekemä' on kyseenalainen väittämä.

Fysikalismissa kaikki on fyysistä informaatiota, ja sen sanotaan olevan mielellään täysin katoamatonta. Tätä voi miettiä aina kuullessaan jonkun tehneen elämässään jotain, ja esim. siten, että jääköhän siitä fossiileja, joista kaikki tietävät miljardin vuoden päästäkin, mitä tuli tehtyä ja kuka tekijä oli. Tähän verraten Faggin tuntuu väittävän, että se tietoisuus, joka kuitenkin on väiteysti koko tämä sama todellisuus, mistä nuo puhuvat, on asia, mikä saa vain kaiken sekaisin ja kaaokseen tms. jotain, minkä takia kaikki informaatio päättyy siihen.

26:55 Muita yhtälöitä tarvitsee jos ja vain jos objektien nopeus on lähellä valonnopeutta. Minkä lisäksi jos alkeishiukkaset muuttuvat toisiksi alkeishiukkasiksi (mukaan lukien uusien fotonien muodostus), niin QFT on hyvä (mutta QFT ei ole vain uusi yhtälö, vaan täysin eri tyyppistä matematiikkaa). Faggin on siis raapinut tietoisuuden pintaa jo näihin määritelmiin asti.

26:10 Qubitit eivät mene mihinkään pidemmälle mistään. Niiden käyttöönotto on mahdollista hitailla nopeuksilla, mutta ne eivät takaa, että olisivat silloin tulleet huomioineeksi valonnopeuden. Qubitti on pelkkä matemaattinen objekti, ja puhe oli siitä että tuli muuttaa yhtälöitä, joten muista sitten muuttaa yhtälöt ensin.

27:35 Pallo ei ole paikka-avaruudessa,vaan se liittyy Hilbertin avaruuteen. Hilbertin avaruuden dimensio ei ole sama kuin pallolla olevien pisteiden määrä, vaan se on kaksi, joka on sama kuin 3D-pallon dimensio, jolla ei ole sisusta. Vaikka pallo ei ole fyysinen, niin tämän pallon mallintaminen on yhtä helppo tehtävä klassisille biteille ja tietokoneille, kuin mitä kaikkien muidenkin pallojen. Tämäkin esimerkki tarkoittaa, että millä tahansa tietokoneella voi esittää qubitin ja jopa evolvoida qubittia. Jotain mitä ei voi kovin uskottavasti tehdä, on qubitin mittaus, mutta qubitin mittauksesta ei ole mitään uskottavaa teoreettista versiota muutenkaan. Ongelmat mitä oikeilla qubiteilla ratkotaan (tarkoitan enemmän tiedeleikkejä kuin jotain, mihin niitä tullaan myymään) eivät tarvitse mittausta välttämättä muuhun tarkoitukseen kuin siihen, että koneen vastaus saadaan ihmisille. Klassisessa tietokoneessa vastaukseen pääsee halutessaan eikä tarvitse tehdä mitään, jos haluttu tulos on koko aaltofunktio.

15

Lue lisää

30:00 On spekulatiivista sanoa yhtään mitään kvanttimittauksesta edes negatiiviseen sävyyn, kuten että 'sitä ei koskaan algoritmisoitaisi'. Se on jo tavallaan algoritmisoitu, vaikka se ei ole tiedettä, koska jokainen QM-tulkinta, jonka mielestä se on selitettävissä, ja joka on saanut statuksen, että on mahdollinen tulkinta eikä ristiriidassa minkään kanssa, on jo tehnyt sen. Lisäksi on spekulatiivista sanoa, että vapaa tahto on asia, joka esiintyy maan päällä siellä, missä algoritmittomat asiat kulkevat. Ei ole edes näyttöä, että mikään kvanttimittaus tapahtuu sellaisissa olioissa, joiden vapaata tahtoa on etsitty. Sen sijaan on näyttöä, että elektronien tai fotonien mittauslevy on algortimiton, mutta silti se ei osoita vapaata tahtoa. Missä vapaa tahto ei ole asia, millä on muita kuin spekulatiivisia määritelmiä, ja jotka ovat selllaisia ihmisten tekemiä töitä ja luomuksia, mistä ihmiset eivät ole edes keskenään samaa mieltä (ja jos niitä analysoi yksi kerrallaan, niin syy tuohon on yleensä se, että ne eivät ole tietoa tai tietoon tai edes itseensä ja oletuksiinsa perustuvia esityksiä), toisin kuin aika moni on samaa mieltä matematiikan säännöistä. Toki kun Faggin puhuu, niin hänkin sanoo, että kvanttikenttä on asia, joka on aina eri mieltä itsensä kanssa, koska se päättää joskus jopa täydellisen ergodisesti, että jokainen vaihtoehto pitää valita ainakin kerran (ei silti alueita missä todennäköisyys on nolla).

Jos itse saisin päätää, niin tuo ei olisi tietoisuuden ominaisuus, vaan vapaasta tahdosta kertoisi paljon enemmän se, että olisi ennustettu todennäköisyys ja sitten vapaa tahto suorittaa toistoja, joiden onnistumisprosentti olisi pelkällä todennäköisyydellä laskettuna miljardi lottovoittoa putkeen. (Fysikalistin mielestä todennäköisyydetkin saavat vastaukseksi numeron 1 sitten, kun koko universumin aaltofunktio ratkaistaan, mutta huomaa, että jokainen joka viisastelee kvanttimittauksesta videokameralle, ei ole myöskään ottanut koskaan sitä laskemalla huomioon kokonaisuudessaan) Tällaista on esim. se että saat keitettyä hiukkasista kahvia, joten ei se ole mikään vitsi, että urpot vaihotehtojen hyllyillä pyörivät kvanttikentät pitävät sinua täysin outona päättäväisyyden ja sisukkuuden kuningashahmona. Sanotaan tuossa siis, että ne ovat paikallisia osia kentästä, jotka tekevät vain sen verran asioita kuinFaggin meille kertoo niiden tekevän, eivätkä siis olekaan tuo kaikkeuden aaltofunkto.

Tästä voitaisiin kuitenkin hänelle huomauttaa, että jos hän sanoo yhden kvanttimuuttujan valitsevan itselleen arvon, niin hän on puhunut holismia vastaan, ja erottanut tämä yhden muuttujan selityksellään muista. Tätä korjatakseen, hän sanoisi muiden muuttujien valitsevan kaiken tämän puolesta, mutta tällöin alkaisi kiinnostaa, että eikö silloin saa kysyä uusia kysymyksiä siitä, miten se tapahtuu. Se että yksi kvanttimuuttuja eli sen aaltofunktio romahtaa oli kysynyt vain kysymyksen, että miltä tämä yksi muuttuja näyttää ennen ja jälkeen mittauksen. Jos aletaan kysyä, että miltä ne kaikki näyttävät, niin siitä voi paljastua uutta tietoa siitä, miten determinististä kyseinen mittaus oli. Tätä on tehty jo muuten 100 vuotta sitten, mutta aina ehtii mukaan.

16

Anonyymi kirjoitti:

30:00 On spekulatiivista sanoa yhtään mitään kvanttimittauksesta edes negatiiviseen sävyyn, kuten että 'sitä ei koskaan algoritmisoitaisi'. Se on jo tavallaan algoritmisoitu, vaikka se ei ole tiedettä, koska jokainen QM-tulkinta, jonka mielestä se on selitettävissä, ja joka on saanut statuksen, että on mahdollinen tulkinta eikä ristiriidassa minkään kanssa, on jo tehnyt sen. Lisäksi on spekulatiivista sanoa, että vapaa tahto on asia, joka esiintyy maan päällä siellä, missä algoritmittomat asiat kulkevat. Ei ole edes näyttöä, että mikään kvanttimittaus tapahtuu sellaisissa olioissa, joiden vapaata tahtoa on etsitty. Sen sijaan on näyttöä, että elektronien tai fotonien mittauslevy on algortimiton, mutta silti se ei osoita vapaata tahtoa. Missä vapaa tahto ei ole asia, millä on muita kuin spekulatiivisia määritelmiä, ja jotka ovat selllaisia ihmisten tekemiä töitä ja luomuksia, mistä ihmiset eivät ole edes keskenään samaa mieltä (ja jos niitä analysoi yksi kerrallaan, niin syy tuohon on yleensä se, että ne eivät ole tietoa tai tietoon tai edes itseensä ja oletuksiinsa perustuvia esityksiä), toisin kuin aika moni on samaa mieltä matematiikan säännöistä. Toki kun Faggin puhuu, niin hänkin sanoo, että kvanttikenttä on asia, joka on aina eri mieltä itsensä kanssa, koska se päättää joskus jopa täydellisen ergodisesti, että jokainen vaihtoehto pitää valita ainakin kerran (ei silti alueita missä todennäköisyys on nolla).

Jos itse saisin päätää, niin tuo ei olisi tietoisuuden ominaisuus, vaan vapaasta tahdosta kertoisi paljon enemmän se, että olisi ennustettu todennäköisyys ja sitten vapaa tahto suorittaa toistoja, joiden onnistumisprosentti olisi pelkällä todennäköisyydellä laskettuna miljardi lottovoittoa putkeen. (Fysikalistin mielestä todennäköisyydetkin saavat vastaukseksi numeron 1 sitten, kun koko universumin aaltofunktio ratkaistaan, mutta huomaa, että jokainen joka viisastelee kvanttimittauksesta videokameralle, ei ole myöskään ottanut koskaan sitä laskemalla huomioon kokonaisuudessaan) Tällaista on esim. se että saat keitettyä hiukkasista kahvia, joten ei se ole mikään vitsi, että urpot vaihotehtojen hyllyillä pyörivät kvanttikentät pitävät sinua täysin outona päättäväisyyden ja sisukkuuden kuningashahmona. Sanotaan tuossa siis, että ne ovat paikallisia osia kentästä, jotka tekevät vain sen verran asioita kuinFaggin meille kertoo niiden tekevän, eivätkä siis olekaan tuo kaikkeuden aaltofunkto.

Tästä voitaisiin kuitenkin hänelle huomauttaa, että jos hän sanoo yhden kvanttimuuttujan valitsevan itselleen arvon, niin hän on puhunut holismia vastaan, ja erottanut tämä yhden muuttujan selityksellään muista. Tätä korjatakseen, hän sanoisi muiden muuttujien valitsevan kaiken tämän puolesta, mutta tällöin alkaisi kiinnostaa, että eikö silloin saa kysyä uusia kysymyksiä siitä, miten se tapahtuu. Se että yksi kvanttimuuttuja eli sen aaltofunktio romahtaa oli kysynyt vain kysymyksen, että miltä tämä yksi muuttuja näyttää ennen ja jälkeen mittauksen. Jos aletaan kysyä, että miltä ne kaikki näyttävät, niin siitä voi paljastua uutta tietoa siitä, miten determinististä kyseinen mittaus oli. Tätä on tehty jo muuten 100 vuotta sitten, mutta aina ehtii mukaan.

16

Lue lisää

Tuota voi myös verrata siihen, että jos katsot jotain kohdetta kuten kasvin kasvaminen tai jokin nestemäisempi tai plasmampi tapahtuma, ja tuijotat siinä hyvin pieneen alueeseen, niin saatat ajatella, että kaikki liikehdintä sen alueen halki on satunnaista. Ja että esim. täysin satunnaisesta syystä hetkellä t tähän polttopisteeseen saapui iso möykky X. Mutta jos katsoisit kaikkia osia kaikkialla näkisit, mitä reittejä ja virtoja pitkin kaikki tulee jostain kierrellen ja esim. takaisin tähän alueeseen ja siten siihen saapumisella oli oikea järjestys. Mittausta pidetään satunnaisena myös siitä syystä, että jotkut ihmiset ovat vakuuttaneet itselleen, että heidän kohteensa oli niin hyvin valmistettu tyhjiökammioon, että se ei ole osa mitään suurempien muuttujamäärien virtaa. Mutta jos olet yhtään videota seurannut, niin joku voi väittää, että näin ei ole. Toisin kuin videolla esiinnytään, niin tuollaisia väitteitä voi kuitenkin esittää olematta samantien ristiriidassa itsensä kanssa.

30:25 Juontajan epäonnistuminen on nyt lopullista. Jos miettisi että edellisessä vaiheessa solusta olisi myös mitattu kaikki, niin silloin QM olisi sanonut, että se solu kuoli jo kauan aikaa sitten kaikkiin mittausprosesseihin. Silti tämä on ehkä parempi tapa epäonnistua large numbersien kanssa kuin ylempi, koska sitä sääntöä saa kyllä verrata analogiana siihen, että kun haluaa empiiristä tietoa siitä, mikä on aaltofunktio jollakin, niin joku voisi ajatella, että siihen pitää kysyä lupa tältä säännöltä. Sääntö on kuitenkin liian spesifi juuri tähän tarkoitukseen, koska se sanoo vain, että jos otat mittaustesi keskiarvon, se on myös todellisen aaltofunktion keskiarvo ja sitä lähempänä mitä suurempi numero. Matemaatikkojen säännössä sen idea ja käytännön hyöty on oikeasti se, että käytetty iso luku on kuitenkin lopulta suhteellisen pieni (sitä säännön selitys jo implikoi, mutta lisäksi se on suhteellisen pieni siihen, mitä sanon seuraavaksi), ja kun käytännön kvanttimittaus halutaan tehdä, se numero ylitetään moninkertaisesti, ja saadaan suora aaltofunktio tai kaikki siitä näkyviin (esim. siihen asti kunnes mittaustarkkuus on täytetty eikä uusia vaihtoehtoja nähdä edes lisättävän, mutta minkä jälkeen tulisi vielä jatkaa, jotta oikeat painotukset niillä ovat tarkkoja). Mieti esim. kuinka monta hiukkasta kaksoisrakokokeessa ammutaan viimeiseen levyyn, ja että olisiko suurta numeroa teeskentelevä sääntö antanut hyvin tarkan keskiarvon (eli keskimäisen viivan keskimmäisen pisteen, mihin alusta asti tähdättiin, ja minkä empiirisellä varmistamisella ei tee tiedemaailman julkaisuissa mitään) jo ensimmäisten parin kymmenen tai sadan hiukkasen jälkeen.

30:30 Jos saa todennäköisyysjakauman empiirisesti tietoonsa ei ole vielä selvää eikä minkäänlaista logiikkaa, että olisi saanut tehtyä asioista (jotka ovat teorioita) deterministisiä. Normaalissa maailmassa sanottaisiin olevan juuri toisin päin, että asioiden alkaessa näyttää probabilistisilta, ne lakkaavat olemasta deterministisiä. QM:ssä kaikki on kuitenkin mahdollista olla ylösalaisin tähän verrattuna, koska vain sitä prosessia, missä aaltofunktio, jonka olemme väittäneet QM:ksi ryhtyessämme olevan jo todennäköisyysjakauma, muuttuu sellaiseksi että jakaumaa ei enää ole vaan on vain yksi arvo, jonka suure miehittää, niin tätä siirtymistä toisesta toiseen pidetään satunnaisesti tapahtumana ja jonain, mikä ei ehkä etene ajassa deterministisesti menneisyyden tilasta tulevaisuuden tilaan. Tästä eri mieltä ovat monet, kuten MWI, missä mitään romahtamista ja muutosta ei koskaan ole ja todellisuus jota on mahdoton nähdä kaikkea kerralla on determinististä aaltofunktioiden muutosta (siinä ne vain ovat matemaattisia funktioita avaruudessa, ja toisilleen tai meille ne toimivat sen lisäksi myös todennäköisyysjakaumina, jos kysymme sellaista asiaa, kuin että mitä me tulemme näkemään seuraavaksi, koska voimme nähdä jakauman määrää ja se voi olla arvovälillä emmenkä aina vain yhtä arvoa). Ei ole mahdollista ajatella, että todennäköisyysarvonta ja yhden asian valinta monesta on välttämättä aina olemassa sinun ja muun maailman välissä. Vaikka saisit muut uskomaan, että olet itse täysin määritelty ja epäsatunnainen olento täällä, niin nämä epäsatunnaiset muuttujasi voivat olla riippuvaisia satunnaisesti jakautuneista muuttujista joihin ei sen riippuvuuden vahvasti ilmentyessä ehdi kukaan koskemaan siten, että ne saataisiin ensin dekoheroitua tms..

17

Anonyymi kirjoitti:

Tuota voi myös verrata siihen, että jos katsot jotain kohdetta kuten kasvin kasvaminen tai jokin nestemäisempi tai plasmampi tapahtuma, ja tuijotat siinä hyvin pieneen alueeseen, niin saatat ajatella, että kaikki liikehdintä sen alueen halki on satunnaista. Ja että esim. täysin satunnaisesta syystä hetkellä t tähän polttopisteeseen saapui iso möykky X. Mutta jos katsoisit kaikkia osia kaikkialla näkisit, mitä reittejä ja virtoja pitkin kaikki tulee jostain kierrellen ja esim. takaisin tähän alueeseen ja siten siihen saapumisella oli oikea järjestys. Mittausta pidetään satunnaisena myös siitä syystä, että jotkut ihmiset ovat vakuuttaneet itselleen, että heidän kohteensa oli niin hyvin valmistettu tyhjiökammioon, että se ei ole osa mitään suurempien muuttujamäärien virtaa. Mutta jos olet yhtään videota seurannut, niin joku voi väittää, että näin ei ole. Toisin kuin videolla esiinnytään, niin tuollaisia väitteitä voi kuitenkin esittää olematta samantien ristiriidassa itsensä kanssa.

30:25 Juontajan epäonnistuminen on nyt lopullista. Jos miettisi että edellisessä vaiheessa solusta olisi myös mitattu kaikki, niin silloin QM olisi sanonut, että se solu kuoli jo kauan aikaa sitten kaikkiin mittausprosesseihin. Silti tämä on ehkä parempi tapa epäonnistua large numbersien kanssa kuin ylempi, koska sitä sääntöä saa kyllä verrata analogiana siihen, että kun haluaa empiiristä tietoa siitä, mikä on aaltofunktio jollakin, niin joku voisi ajatella, että siihen pitää kysyä lupa tältä säännöltä. Sääntö on kuitenkin liian spesifi juuri tähän tarkoitukseen, koska se sanoo vain, että jos otat mittaustesi keskiarvon, se on myös todellisen aaltofunktion keskiarvo ja sitä lähempänä mitä suurempi numero. Matemaatikkojen säännössä sen idea ja käytännön hyöty on oikeasti se, että käytetty iso luku on kuitenkin lopulta suhteellisen pieni (sitä säännön selitys jo implikoi, mutta lisäksi se on suhteellisen pieni siihen, mitä sanon seuraavaksi), ja kun käytännön kvanttimittaus halutaan tehdä, se numero ylitetään moninkertaisesti, ja saadaan suora aaltofunktio tai kaikki siitä näkyviin (esim. siihen asti kunnes mittaustarkkuus on täytetty eikä uusia vaihtoehtoja nähdä edes lisättävän, mutta minkä jälkeen tulisi vielä jatkaa, jotta oikeat painotukset niillä ovat tarkkoja). Mieti esim. kuinka monta hiukkasta kaksoisrakokokeessa ammutaan viimeiseen levyyn, ja että olisiko suurta numeroa teeskentelevä sääntö antanut hyvin tarkan keskiarvon (eli keskimäisen viivan keskimmäisen pisteen, mihin alusta asti tähdättiin, ja minkä empiirisellä varmistamisella ei tee tiedemaailman julkaisuissa mitään) jo ensimmäisten parin kymmenen tai sadan hiukkasen jälkeen.

30:30 Jos saa todennäköisyysjakauman empiirisesti tietoonsa ei ole vielä selvää eikä minkäänlaista logiikkaa, että olisi saanut tehtyä asioista (jotka ovat teorioita) deterministisiä. Normaalissa maailmassa sanottaisiin olevan juuri toisin päin, että asioiden alkaessa näyttää probabilistisilta, ne lakkaavat olemasta deterministisiä. QM:ssä kaikki on kuitenkin mahdollista olla ylösalaisin tähän verrattuna, koska vain sitä prosessia, missä aaltofunktio, jonka olemme väittäneet QM:ksi ryhtyessämme olevan jo todennäköisyysjakauma, muuttuu sellaiseksi että jakaumaa ei enää ole vaan on vain yksi arvo, jonka suure miehittää, niin tätä siirtymistä toisesta toiseen pidetään satunnaisesti tapahtumana ja jonain, mikä ei ehkä etene ajassa deterministisesti menneisyyden tilasta tulevaisuuden tilaan. Tästä eri mieltä ovat monet, kuten MWI, missä mitään romahtamista ja muutosta ei koskaan ole ja todellisuus jota on mahdoton nähdä kaikkea kerralla on determinististä aaltofunktioiden muutosta (siinä ne vain ovat matemaattisia funktioita avaruudessa, ja toisilleen tai meille ne toimivat sen lisäksi myös todennäköisyysjakaumina, jos kysymme sellaista asiaa, kuin että mitä me tulemme näkemään seuraavaksi, koska voimme nähdä jakauman määrää ja se voi olla arvovälillä emmenkä aina vain yhtä arvoa). Ei ole mahdollista ajatella, että todennäköisyysarvonta ja yhden asian valinta monesta on välttämättä aina olemassa sinun ja muun maailman välissä. Vaikka saisit muut uskomaan, että olet itse täysin määritelty ja epäsatunnainen olento täällä, niin nämä epäsatunnaiset muuttujasi voivat olla riippuvaisia satunnaisesti jakautuneista muuttujista joihin ei sen riippuvuuden vahvasti ilmentyessä ehdi kukaan koskemaan siten, että ne saataisiin ensin dekoheroitua tms..

17

Lue lisää

30:40 He eivät ole käsittäneet paljon mitään. Jos Fagginkin kuvittelee, että mittaamalla vähemmän syntyy enemmän tilaisuuksia epädeterminismille. Sillä onko mitannut jotain vai eikö ole, ei ole suurta merkitystä sille, mitä tulemme keskustelemaan asioista, jotka olivat minuutti sitten aiheena. Jos Faggin sanoo että kerran sai mitata jotain solusta, niin toivottavasti tiedetään mitä mittaus on, ja toivottavasti kaikki mittaukset aina ovat nyt tiedossa, että ei tarvitse sitten kysellä myöhemmin, mitä mittauksisksi kutsutut asiat toisissa tapauskissa ovat. Mutta tästä lähtien jatketaan keskustelua siten, että oletetaan mittaajien tekevän asioille aina sitä, mittä tässä yhdessä mittauksessakin oli, ja tehdään maailmankuva sen kaltaiseksi. Minkä lisäksi oletetaan että oikeissa soluissa ei ole mittaamista välineillä, vaan että ymmärtääkseen soluja pitää tehdä systeemi, missä on vain soluun liittyviä asioita, jotka esim. tarkoittavat että sellainen solu dekoheroituu nopeammin kuin kukaan ehtii nähdä. Yksi tapa käsitellä tätä aihetta on kuitenkin se, että sanoo solun olevan koko ajan mittaamassa itseään, ja tätä Fraggin ehkä ajatteli kun puhui sille päinvastaisin termein ja luvuin. Siitä kun solun verran lämmintä ainetta mittaa itsensä jatkuvasti, seuraa kuitenkin klassinen aine, eikä täysin epädeterministisesti aallosta pisteeksi muuttuva aine.

31:35 Klassisista bitestä pystyy tekemään sellaisia, että niiden arvot ovat yhteisiä, eli ne voi kietoa tosiinsa klassisessa merkityksessä. Tämä ei koske pelkästään sitä, että voi tehdä tilanteen, missä ne ovat sillä tavalla (ei QM:ssäkään ole mahdotonta olla joskus tilanteessa, missä asiat ovat erilliset), vaan kyseisestä asiasta voi tehdä sääntöjä (tulisi olla esim. 3 bittiä käytössä ja vaatimus että on vain 1 vaihtoehto eikä 8 niinkuin on maksimi, ja mitä voisi olla satunnaisuudessa, koska bittien pitää sijaita lopulta avaruudessa). Merkittävintä on yleensä tässä se, että onko perusaikakehityksen sääntö sellainen, että bitit toistuvasti käyvät korreloituneina (joskus arvoja on 1 käytössä ja mikään bitti ei voi muuttua, mutta jonkin ajan päästä yksi bitti alkaa oskilloimaan mutta ollen yhdellä hetkellä edelleen vain yhden arvoinen), ja lisäksi on yleistä kiinnittää QM:ssä huomiota siihen, onko korreloitunut tila pienin energian tila jne. ja/tai onko se korrelaatiota oleva tila koko ajan merkittävässä asemassa siinä, millä tavalla tämä systeemi näkyy ulospäin muille objekteille. Yleisenä tietona kannattaisi muistaa, että QM on matematiikkaa paperilla. Yksi matematiikka ei ole loputtomiin erilainen kuin muut matematiikat.

32:00 Voidaan tehdä myös klassisesti satunnaiset bitit, ja sanoa, että bitit liittyvät toisinsa, kun todennäköisyydet eivät ole riippumattomat, mutta jos niillä ei ole tarkemman säännön mukaista epädiagonaalista todennäköisyysmatriisia, joka johtaa myös vektorimuotoiseen esitykseen, niin ne eivät ole vieläkään kvanttibittejä. Todennäköisyyksien yhteyttä toisiinsa ei siis tarvitse saada aikaan Hilbertin avaruudella. QM:n vektorit merkitsevät sitä, että jokainen systeemin tila eli sen kvanttitodennäköisyyksien tila tulee olemaan saman Hilbertin avaruuden vektori. Jos esitystä vektoreilla ei ole ja esitetään vain todennäköisyyksien riippumista toisistaan ja yhteyksiä, niin Hilbertin avaruutta ei varsinaisesti ole käytetty, vaikka se kuulostaa kiinnostavalta tavalta kerätä ns. vaihtoehdot yhteen. QM on kaiken muun lisäksi operaattoreilla muotoiltava teoria, missä operaattorin on oltava määritelty vektorin muunnoksena, joka ei poistu Hilbertin avaruudesta, ja siihen sitä tarvitaan enemmän.

32:15 Hänen pitäisi räjäyttää päätä varmaan sanomalla, että etäisyydet voivat olla kompleksilukuja, jos Hilbertin avaruudessa on käytetty kompleksilukua etäisyydelle. Muista että pelkässä kompleksitasossa, ja miten suuressa kompleksitasojen tuloavaruudessa tahansa, etäisyys on vain reaaliluku. Haluaisin tästä avaruusjutusta ilmoittaa myös sen, että qubittien Hilbertin avaruus ei ole tavallaan kokonaan määritelty. Avaruus koostuu termeistä, jotka ovat kompleksiluku z kertaa qubitin arvo kuten |1>. Tämä ei kuitenkaan ole avaruus, joka olisi voitu esittää, ja jossa tiedetään mitä nämä ovat, koska ei ole määritelmää mikä lasketaan merkinnästä z|1> joksikin tulokseksi. Siten väite että qubitit ovat kompleksisia ei vastaa mitenkään sellaista väitettä, missä on esim. kompleksinen kolmivektori v ja jolle tiedettäisiin, että zv = w samasta avaruudesta. Oikeampi väite on se, että qubitteja ei ole esitetty sinulle minään. Abstrakin Hilbertin avaruuden jäsenyyden lisäksi.

18

Anonyymi kirjoitti:

30:40 He eivät ole käsittäneet paljon mitään. Jos Fagginkin kuvittelee, että mittaamalla vähemmän syntyy enemmän tilaisuuksia epädeterminismille. Sillä onko mitannut jotain vai eikö ole, ei ole suurta merkitystä sille, mitä tulemme keskustelemaan asioista, jotka olivat minuutti sitten aiheena. Jos Faggin sanoo että kerran sai mitata jotain solusta, niin toivottavasti tiedetään mitä mittaus on, ja toivottavasti kaikki mittaukset aina ovat nyt tiedossa, että ei tarvitse sitten kysellä myöhemmin, mitä mittauksisksi kutsutut asiat toisissa tapauskissa ovat. Mutta tästä lähtien jatketaan keskustelua siten, että oletetaan mittaajien tekevän asioille aina sitä, mittä tässä yhdessä mittauksessakin oli, ja tehdään maailmankuva sen kaltaiseksi. Minkä lisäksi oletetaan että oikeissa soluissa ei ole mittaamista välineillä, vaan että ymmärtääkseen soluja pitää tehdä systeemi, missä on vain soluun liittyviä asioita, jotka esim. tarkoittavat että sellainen solu dekoheroituu nopeammin kuin kukaan ehtii nähdä. Yksi tapa käsitellä tätä aihetta on kuitenkin se, että sanoo solun olevan koko ajan mittaamassa itseään, ja tätä Fraggin ehkä ajatteli kun puhui sille päinvastaisin termein ja luvuin. Siitä kun solun verran lämmintä ainetta mittaa itsensä jatkuvasti, seuraa kuitenkin klassinen aine, eikä täysin epädeterministisesti aallosta pisteeksi muuttuva aine.

31:35 Klassisista bitestä pystyy tekemään sellaisia, että niiden arvot ovat yhteisiä, eli ne voi kietoa tosiinsa klassisessa merkityksessä. Tämä ei koske pelkästään sitä, että voi tehdä tilanteen, missä ne ovat sillä tavalla (ei QM:ssäkään ole mahdotonta olla joskus tilanteessa, missä asiat ovat erilliset), vaan kyseisestä asiasta voi tehdä sääntöjä (tulisi olla esim. 3 bittiä käytössä ja vaatimus että on vain 1 vaihtoehto eikä 8 niinkuin on maksimi, ja mitä voisi olla satunnaisuudessa, koska bittien pitää sijaita lopulta avaruudessa). Merkittävintä on yleensä tässä se, että onko perusaikakehityksen sääntö sellainen, että bitit toistuvasti käyvät korreloituneina (joskus arvoja on 1 käytössä ja mikään bitti ei voi muuttua, mutta jonkin ajan päästä yksi bitti alkaa oskilloimaan mutta ollen yhdellä hetkellä edelleen vain yhden arvoinen), ja lisäksi on yleistä kiinnittää QM:ssä huomiota siihen, onko korreloitunut tila pienin energian tila jne. ja/tai onko se korrelaatiota oleva tila koko ajan merkittävässä asemassa siinä, millä tavalla tämä systeemi näkyy ulospäin muille objekteille. Yleisenä tietona kannattaisi muistaa, että QM on matematiikkaa paperilla. Yksi matematiikka ei ole loputtomiin erilainen kuin muut matematiikat.

32:00 Voidaan tehdä myös klassisesti satunnaiset bitit, ja sanoa, että bitit liittyvät toisinsa, kun todennäköisyydet eivät ole riippumattomat, mutta jos niillä ei ole tarkemman säännön mukaista epädiagonaalista todennäköisyysmatriisia, joka johtaa myös vektorimuotoiseen esitykseen, niin ne eivät ole vieläkään kvanttibittejä. Todennäköisyyksien yhteyttä toisiinsa ei siis tarvitse saada aikaan Hilbertin avaruudella. QM:n vektorit merkitsevät sitä, että jokainen systeemin tila eli sen kvanttitodennäköisyyksien tila tulee olemaan saman Hilbertin avaruuden vektori. Jos esitystä vektoreilla ei ole ja esitetään vain todennäköisyyksien riippumista toisistaan ja yhteyksiä, niin Hilbertin avaruutta ei varsinaisesti ole käytetty, vaikka se kuulostaa kiinnostavalta tavalta kerätä ns. vaihtoehdot yhteen. QM on kaiken muun lisäksi operaattoreilla muotoiltava teoria, missä operaattorin on oltava määritelty vektorin muunnoksena, joka ei poistu Hilbertin avaruudesta, ja siihen sitä tarvitaan enemmän.

32:15 Hänen pitäisi räjäyttää päätä varmaan sanomalla, että etäisyydet voivat olla kompleksilukuja, jos Hilbertin avaruudessa on käytetty kompleksilukua etäisyydelle. Muista että pelkässä kompleksitasossa, ja miten suuressa kompleksitasojen tuloavaruudessa tahansa, etäisyys on vain reaaliluku. Haluaisin tästä avaruusjutusta ilmoittaa myös sen, että qubittien Hilbertin avaruus ei ole tavallaan kokonaan määritelty. Avaruus koostuu termeistä, jotka ovat kompleksiluku z kertaa qubitin arvo kuten |1>. Tämä ei kuitenkaan ole avaruus, joka olisi voitu esittää, ja jossa tiedetään mitä nämä ovat, koska ei ole määritelmää mikä lasketaan merkinnästä z|1> joksikin tulokseksi. Siten väite että qubitit ovat kompleksisia ei vastaa mitenkään sellaista väitettä, missä on esim. kompleksinen kolmivektori v ja jolle tiedettäisiin, että zv = w samasta avaruudesta. Oikeampi väite on se, että qubitteja ei ole esitetty sinulle minään. Abstrakin Hilbertin avaruuden jäsenyyden lisäksi.

18

Lue lisää

32:35 Perusviesti on loogisesti se, että jos tekee paljon matemaattista vääntöä asioiden holistisuuden ja riippuvuuden kanssa, mitä esim. Newtonin aikana ei osattu kuvitella, mutta epäonnistuu osumaan juuri Hilbertin avaruuteen (ja kaikkeen muuhun mitä QM tarvitsee sen lisäksi), niin silloin on klassinen ja turha eikä pysty esittämään tunteita? Hänen väitteensä jää ontoksi, koska kaikkea, mitä QM vaatii ei käyty läpi, joten jos sitä ei ole käyty läpi, niin miksi on olemassa varmuus siitä, että se on jotain, millä on kaikkea tekemistä tunteiden kanssa. Miksi emme ajattelisi, että Faggin tietää sitten varmaan yhtä vähän tunteista kuin mitä hän tietää operaattorialgebrasta ja kvanttisuureista vs. kvanttitilat. Tämä kohta on myös ristiriidassa sen kanssa, että silloin tällöin on väitetty qubittien olevan uutta verrattuna QM:ään, ja että niissä tapahtuisi uutta matematiikkaa. Tässä kohtaa tuntuu, että sellainen olisi tullut esiin, jos näin olisi. Mutta muutenkin nyt ollaan tilassa, jossa kukaan ei ole voinut ymmärtää, mitä voi ja saa tehdä ollakseen Fagginille mieliksi.

34:40 B voisi ottaa oppia siitä, että asioista voi puhua näinkin suoraan. Fagginin oletuksesta ei kuitenkaan koskaan tule mitään hyödyllistä eikä se vielä edes toteudu yrityksenä tehdä jotain. Voi käydä niin, että tietoisuudella joka vain mainitaan sanana, ei ole mitään annettua tietoa, mitä se sisältää. Tämän oletuksen jälkeen ei silloin tule mitään myöhempiä vaiheita, koska kukaan ei voi johtaa toisia lauseita tai päätelmiä pelkästään sanasta tietoisuus (vrt. 'more with less'). Joku voi joskus kuitenkin päästä tässä joskus asian ytimen ja selittää, mitä oikeasti on olettamassa. Sellaista tapausta verrattaisiin tieteeseen ensinäkin siten, että tietoisuus ei ole hyvä tapa koettaa mennä asioiden juurille ja pienimpiin osatekijöihin, koska tietoisuus on asia, joka on oikeasti tosi harvinainen eikä sillä ole suurimman osan todellisuuden kanssa oikein mitään tekemistä. Hyvät alkuoletukset ovat tieteessä nimeltään asioita, kuten avaruus. Avaruutta on kaikkialla, ja kaikesta on jotain sanottavaa avaruuden kanssa. Muita hyviä asioita oletuksiksi ovat hiukkaset ja kentät. Kentät tietysti ovat kaikkialla niinkuin avaruus. Näillä oletuksilla saa alkaa kuvailemaan kaikkea, mitä on tarkoitus kuvailla sekoittamalla niitä keskenään jokaiseen niistä luotuun asiaan, ja kun ne ovat pieniä tai tarkkoja ja niitä on kaikkialla, niin asioista saa asioita, jotka ovat selitettyjä niillä tai palautettuna niihin.

35:05 Tässä kohtaa ollaan myös haluttomia selittämään tietoisuudella asioita, jotka eivät siihen liity. Näyttää siis, että Fagginille kelpaisi mielummin dualistinen filosofia materiasta ja tietoisuudesta.

35:20 Minäkin haluan käyttää tätä päättelyä siihen, että vahvaa emergenssiä ei ole olemassa. Tässä seuraus on se, että tietoisuudeksi väitetty ilmiö on puhtaasti sama kuin alkeishiukkastason tunnettujen prosessien käytös ja voidaan tuottaa niillä. More with less -asiasta tulee myös mieleen biologian tapa tehdä olentoja. Jokainen niistä alkaa mitättömän kokoisena yhtenä soluna. Solusta tulee more after less, koska muut hiukkaset kerätään luokse ja pistetään samaan muotoon kuin ensimmäisessä solussa. Tietoisuus jonka kanssa voi keskustella niin paljon, että esim. Levin nostaa sen tietoisuuden 100 %:iin tapahtuu vasta, kun on kerätty kauan ja hartaasti näitä hiukkasia sitä ennen. Maailmassa on myös sellaisia asioita kuin informaation määrän laskimet. Missään akateemikoiden harjoittamissa tavoissa tehdä tätä ei ole koskaan julistettu, että olisi päivänselvä tulos, että ihmisen päivittäisessä toiminnassa toimiva informaatio olisi enemmän kuin jokin siihen rinnastettava luku, joka tulee siitä informaatiosta, mitä esiintyy, kun lasketaan ihmisen paino hiukkasissa. More with less ei ole mikään tieteen kriisi siis ja Fragginin puhe perustuu subjektiivisiin ja käsitteellisiin eroihin siitä, mitä hän odottaa matematiikalta ja mitä hän odottaa tunteiltaan, ja mikä näistä kelpaa hänestä mihinkin.

36:10 Tämä on psykedeelistä, että kuviteltaisiin kenenkään tieteessä yrittävän ennustaa ihmisiä olevien hiukkaskasojen tulevaisuutta asioissa, missä nämä ovat vapaan tahtonsa alla (eri juttu kuin ennustaa, millaista suurinpiirtein on psykedeelien alla). Korkeintaan sellaiset, jotka väittävät tieteen kuolleen, voivat joskus ajaa sen siihen pisteeseen, että joku ryhtyy noin epätoivoiseen yritykseen miellyttääkseen heitä. Jos haluaa estää ihmisiä varmuuden vuoksi ennustamasta toisiaan, niin ei kannata levittää heille omaa maailmanselitysmalliaan, vaan pitää moraalisaarna ja poliittinen puhe yksityisoikeuksista. Siinä ei tarvitse voittaa ketään, eikä laskea asioita paremmin kuin he.

19

Anonyymi kirjoitti:

32:35 Perusviesti on loogisesti se, että jos tekee paljon matemaattista vääntöä asioiden holistisuuden ja riippuvuuden kanssa, mitä esim. Newtonin aikana ei osattu kuvitella, mutta epäonnistuu osumaan juuri Hilbertin avaruuteen (ja kaikkeen muuhun mitä QM tarvitsee sen lisäksi), niin silloin on klassinen ja turha eikä pysty esittämään tunteita? Hänen väitteensä jää ontoksi, koska kaikkea, mitä QM vaatii ei käyty läpi, joten jos sitä ei ole käyty läpi, niin miksi on olemassa varmuus siitä, että se on jotain, millä on kaikkea tekemistä tunteiden kanssa. Miksi emme ajattelisi, että Faggin tietää sitten varmaan yhtä vähän tunteista kuin mitä hän tietää operaattorialgebrasta ja kvanttisuureista vs. kvanttitilat. Tämä kohta on myös ristiriidassa sen kanssa, että silloin tällöin on väitetty qubittien olevan uutta verrattuna QM:ään, ja että niissä tapahtuisi uutta matematiikkaa. Tässä kohtaa tuntuu, että sellainen olisi tullut esiin, jos näin olisi. Mutta muutenkin nyt ollaan tilassa, jossa kukaan ei ole voinut ymmärtää, mitä voi ja saa tehdä ollakseen Fagginille mieliksi.

34:40 B voisi ottaa oppia siitä, että asioista voi puhua näinkin suoraan. Fagginin oletuksesta ei kuitenkaan koskaan tule mitään hyödyllistä eikä se vielä edes toteudu yrityksenä tehdä jotain. Voi käydä niin, että tietoisuudella joka vain mainitaan sanana, ei ole mitään annettua tietoa, mitä se sisältää. Tämän oletuksen jälkeen ei silloin tule mitään myöhempiä vaiheita, koska kukaan ei voi johtaa toisia lauseita tai päätelmiä pelkästään sanasta tietoisuus (vrt. 'more with less'). Joku voi joskus kuitenkin päästä tässä joskus asian ytimen ja selittää, mitä oikeasti on olettamassa. Sellaista tapausta verrattaisiin tieteeseen ensinäkin siten, että tietoisuus ei ole hyvä tapa koettaa mennä asioiden juurille ja pienimpiin osatekijöihin, koska tietoisuus on asia, joka on oikeasti tosi harvinainen eikä sillä ole suurimman osan todellisuuden kanssa oikein mitään tekemistä. Hyvät alkuoletukset ovat tieteessä nimeltään asioita, kuten avaruus. Avaruutta on kaikkialla, ja kaikesta on jotain sanottavaa avaruuden kanssa. Muita hyviä asioita oletuksiksi ovat hiukkaset ja kentät. Kentät tietysti ovat kaikkialla niinkuin avaruus. Näillä oletuksilla saa alkaa kuvailemaan kaikkea, mitä on tarkoitus kuvailla sekoittamalla niitä keskenään jokaiseen niistä luotuun asiaan, ja kun ne ovat pieniä tai tarkkoja ja niitä on kaikkialla, niin asioista saa asioita, jotka ovat selitettyjä niillä tai palautettuna niihin.

35:05 Tässä kohtaa ollaan myös haluttomia selittämään tietoisuudella asioita, jotka eivät siihen liity. Näyttää siis, että Fagginille kelpaisi mielummin dualistinen filosofia materiasta ja tietoisuudesta.

35:20 Minäkin haluan käyttää tätä päättelyä siihen, että vahvaa emergenssiä ei ole olemassa. Tässä seuraus on se, että tietoisuudeksi väitetty ilmiö on puhtaasti sama kuin alkeishiukkastason tunnettujen prosessien käytös ja voidaan tuottaa niillä. More with less -asiasta tulee myös mieleen biologian tapa tehdä olentoja. Jokainen niistä alkaa mitättömän kokoisena yhtenä soluna. Solusta tulee more after less, koska muut hiukkaset kerätään luokse ja pistetään samaan muotoon kuin ensimmäisessä solussa. Tietoisuus jonka kanssa voi keskustella niin paljon, että esim. Levin nostaa sen tietoisuuden 100 %:iin tapahtuu vasta, kun on kerätty kauan ja hartaasti näitä hiukkasia sitä ennen. Maailmassa on myös sellaisia asioita kuin informaation määrän laskimet. Missään akateemikoiden harjoittamissa tavoissa tehdä tätä ei ole koskaan julistettu, että olisi päivänselvä tulos, että ihmisen päivittäisessä toiminnassa toimiva informaatio olisi enemmän kuin jokin siihen rinnastettava luku, joka tulee siitä informaatiosta, mitä esiintyy, kun lasketaan ihmisen paino hiukkasissa. More with less ei ole mikään tieteen kriisi siis ja Fragginin puhe perustuu subjektiivisiin ja käsitteellisiin eroihin siitä, mitä hän odottaa matematiikalta ja mitä hän odottaa tunteiltaan, ja mikä näistä kelpaa hänestä mihinkin.

36:10 Tämä on psykedeelistä, että kuviteltaisiin kenenkään tieteessä yrittävän ennustaa ihmisiä olevien hiukkaskasojen tulevaisuutta asioissa, missä nämä ovat vapaan tahtonsa alla (eri juttu kuin ennustaa, millaista suurinpiirtein on psykedeelien alla). Korkeintaan sellaiset, jotka väittävät tieteen kuolleen, voivat joskus ajaa sen siihen pisteeseen, että joku ryhtyy noin epätoivoiseen yritykseen miellyttääkseen heitä. Jos haluaa estää ihmisiä varmuuden vuoksi ennustamasta toisiaan, niin ei kannata levittää heille omaa maailmanselitysmalliaan, vaan pitää moraalisaarna ja poliittinen puhe yksityisoikeuksista. Siinä ei tarvitse voittaa ketään, eikä laskea asioita paremmin kuin he.

19

Lue lisää

37:25 Voitaisiin myös pitää historiallisena faktana sitä, että joku jossain saa vallan toisten yli. Tämä kannattaa tunnustaa faktana myös silloin, jos maailma on hypoteettisesti täynnä vapaata tahtoa. Maailmassa ei ole ollut yhtälöitä kuin vasta 400 vuotta ,ja mitä enemmän niitä on, sitä demokraattisempi maailma on ollut (ei tosin todista mitään muuta kuin ehkä sen, että tähän mennessä vapaa tahto valitsee aina tehdä asioita siten, että ei-demokratiaa, ja vasta tämä yhtälöaika antaa mahdollisuuden olla täyttynyt myös demokratiassa). Miksi kukaan saisi päähänsä, että yhtälöt ovat reitti valtaan, kun siihen on päässyt muillakin tavoilla, ja nämä muut tavat on opeteltu siten, että ne ovat tapoja saada vapaatahtoiset ihmiset sinun valtaasi?

Jos vertaa kaikkeen muuhun teknologiaan, niin jos haluaisi valtaan yhtälöiden tietämisen kautta, niin niiden lisäksi pitäsi alkaa antamaan ihmisille sähköiskuja tai ainakin töniä heitä bussissa oikeassa järjestyksessä. Koska muuten yhtälöiden ennustus on, että valta on luisumassa pois käsistäsi. Niinkuin se luisui niiltä, jotka olivat ennen sinua, tai ovat sen yhtälön kanssa vielä miettimässä, mikä sen alkutila on.

38:40 Tämä koskee nykypäivän tietokoneita. Ihmistäkin pystyttäisiin todennäköisesti analysoimaan, ja sanomaan, että aivoissa ei ole merkitystä. Se ei olisi mikään raskas tieto materialisteille ja vain ns. hyvä tieto siitä, että hyvin todennäköisesti keinotekoisesti valmistettu konekin alkaa emuloimaan koko ihmisälyä jossain vaiheessa. Tietoisuus ei kaipaa merkitystä muuta kuin sen, että kaikki tämä missä olet tietoinen on sinulle jo tosi vanhaa tietoa, koska olet (tai tarvitut kehosi hiukkaset ovat) saanut samat ärsykkeet vastaan samoja kehon reittejä pitkin jo monesti. Jopa miljardi vuotta, kun lasketaan mihin kaikkiin ärsykkeisin kehosi hiukkaset ovat valmistautuneet DNA:n tietojen avulla.

Merkitys voi olla kuin sitä, missä aivot muistavat asioita tarpeeksi paljon, jotta ne ärsyttävät jo itseään vanhoilla asioilla, ja jokin tällainen pikemminkin jo valemuisto eli täysin satunnainen hiukkasten tila aivoissa, joka ei liity enää suoraan mihinkään ulkopuoliseen, onkin niille jotain selkeää ja jotain mihin kaikkea tästä lähtien verrataan. Matematiikkaa taas ei kannata verrata liikaa merkitykseen, koska se on tarkoituksellakin jotain, mikä on samanlaista kaikissa merkityksissä ja moneen merkitykseen tarkoitettu. Eikä siten kannata odottaa, että muutaman rivin tällaisesta välineestä näkemällä, olisi samalla viestitty jokin merkitys. (En puhu seuraavassa mistään samasta kvantti-informaatiosta kuin Faggin piakkoin). Luulen että joku on joskus yrittänyt matematisoida kieltä, jota käytetään väitetysti merkityksen viestimiseen, mutta mitä tehtäisin sen sijaan jollekin, mikä ei kuitenkaan ole ihmisaivo eli kielen asioiden täydellinen tulkki muutamalla merkillä. Siinä varmasti tulisi sellainen ilmiö vastaan, että kuten sanoin aivoissa merkityksen voivan liittyä valtavaan kasaan hiukkasia, niin merkityksen matematiikka olisi informaationa saman verran (kun ei ole samantien hiukkasmatematiikkaa). Nämä aiheet yhdistyisivät siten, että tutkimus pyrkisi tekemään tekoälyn jollekin torakalle tai bakteerille, jolla on oikeasti sen verran informaatiota kehossaan kuin mitä tietokone pystyy kvanttimallinnuksena laskemaan reaaliajassa. En muista, oliko Faggin sitä mieltä, että kvanttimallinnus ei tuota mitään vai tuottaako. Sen lisäksi että tietokone on klassinen, niin tahallisuuden vuoksi kvanttimallinnus voisi olla pieni approksimaatio tai esim. Monte Carlo -menetelmä, jolloin sitä ei saisi pitää täydellisenä replikaationa QM-informaatiosta.

49:00 Materialisteja tämä puiden tietoisuus ei voisi liikuttaa. Jotkut heistä oli leimattu ihmisiksi, jotka olisivat sanoneet, ettei tietoisuutta ole missään, joten ilmeisesti heidät olisi voitu todistaa vääräksi todistamalla, että tietoisuus on aivoissa jopa (ja pointti on että puutodistus tuskin on mikään puheenvuoro, joka kuulostaa siltä, minkä he ovat valmiita määrittelemään tietoisuudeksi vaikka mikään muu ei ole ollut sitä siihen asti). Toiset materialistit ovat itse tehneet sen saman teorian, että puut ja kaikki muu niiden lisäksi on yhtä tietoista kuin aivot. Hyviä todistuksia materialisteille olisi pikemminkin se, että todistaa tyhjyyskammion olevan tietoinen. Mutta siihen täytyy kuulua matemaattinen todistus, että kvanttityhjiö ei ole yhtä tietoinen kuin häiriöt siinä.

20

Anonyymi kirjoitti:

37:25 Voitaisiin myös pitää historiallisena faktana sitä, että joku jossain saa vallan toisten yli. Tämä kannattaa tunnustaa faktana myös silloin, jos maailma on hypoteettisesti täynnä vapaata tahtoa. Maailmassa ei ole ollut yhtälöitä kuin vasta 400 vuotta ,ja mitä enemmän niitä on, sitä demokraattisempi maailma on ollut (ei tosin todista mitään muuta kuin ehkä sen, että tähän mennessä vapaa tahto valitsee aina tehdä asioita siten, että ei-demokratiaa, ja vasta tämä yhtälöaika antaa mahdollisuuden olla täyttynyt myös demokratiassa). Miksi kukaan saisi päähänsä, että yhtälöt ovat reitti valtaan, kun siihen on päässyt muillakin tavoilla, ja nämä muut tavat on opeteltu siten, että ne ovat tapoja saada vapaatahtoiset ihmiset sinun valtaasi?

Jos vertaa kaikkeen muuhun teknologiaan, niin jos haluaisi valtaan yhtälöiden tietämisen kautta, niin niiden lisäksi pitäsi alkaa antamaan ihmisille sähköiskuja tai ainakin töniä heitä bussissa oikeassa järjestyksessä. Koska muuten yhtälöiden ennustus on, että valta on luisumassa pois käsistäsi. Niinkuin se luisui niiltä, jotka olivat ennen sinua, tai ovat sen yhtälön kanssa vielä miettimässä, mikä sen alkutila on.

38:40 Tämä koskee nykypäivän tietokoneita. Ihmistäkin pystyttäisiin todennäköisesti analysoimaan, ja sanomaan, että aivoissa ei ole merkitystä. Se ei olisi mikään raskas tieto materialisteille ja vain ns. hyvä tieto siitä, että hyvin todennäköisesti keinotekoisesti valmistettu konekin alkaa emuloimaan koko ihmisälyä jossain vaiheessa. Tietoisuus ei kaipaa merkitystä muuta kuin sen, että kaikki tämä missä olet tietoinen on sinulle jo tosi vanhaa tietoa, koska olet (tai tarvitut kehosi hiukkaset ovat) saanut samat ärsykkeet vastaan samoja kehon reittejä pitkin jo monesti. Jopa miljardi vuotta, kun lasketaan mihin kaikkiin ärsykkeisin kehosi hiukkaset ovat valmistautuneet DNA:n tietojen avulla.

Merkitys voi olla kuin sitä, missä aivot muistavat asioita tarpeeksi paljon, jotta ne ärsyttävät jo itseään vanhoilla asioilla, ja jokin tällainen pikemminkin jo valemuisto eli täysin satunnainen hiukkasten tila aivoissa, joka ei liity enää suoraan mihinkään ulkopuoliseen, onkin niille jotain selkeää ja jotain mihin kaikkea tästä lähtien verrataan. Matematiikkaa taas ei kannata verrata liikaa merkitykseen, koska se on tarkoituksellakin jotain, mikä on samanlaista kaikissa merkityksissä ja moneen merkitykseen tarkoitettu. Eikä siten kannata odottaa, että muutaman rivin tällaisesta välineestä näkemällä, olisi samalla viestitty jokin merkitys. (En puhu seuraavassa mistään samasta kvantti-informaatiosta kuin Faggin piakkoin). Luulen että joku on joskus yrittänyt matematisoida kieltä, jota käytetään väitetysti merkityksen viestimiseen, mutta mitä tehtäisin sen sijaan jollekin, mikä ei kuitenkaan ole ihmisaivo eli kielen asioiden täydellinen tulkki muutamalla merkillä. Siinä varmasti tulisi sellainen ilmiö vastaan, että kuten sanoin aivoissa merkityksen voivan liittyä valtavaan kasaan hiukkasia, niin merkityksen matematiikka olisi informaationa saman verran (kun ei ole samantien hiukkasmatematiikkaa). Nämä aiheet yhdistyisivät siten, että tutkimus pyrkisi tekemään tekoälyn jollekin torakalle tai bakteerille, jolla on oikeasti sen verran informaatiota kehossaan kuin mitä tietokone pystyy kvanttimallinnuksena laskemaan reaaliajassa. En muista, oliko Faggin sitä mieltä, että kvanttimallinnus ei tuota mitään vai tuottaako. Sen lisäksi että tietokone on klassinen, niin tahallisuuden vuoksi kvanttimallinnus voisi olla pieni approksimaatio tai esim. Monte Carlo -menetelmä, jolloin sitä ei saisi pitää täydellisenä replikaationa QM-informaatiosta.

49:00 Materialisteja tämä puiden tietoisuus ei voisi liikuttaa. Jotkut heistä oli leimattu ihmisiksi, jotka olisivat sanoneet, ettei tietoisuutta ole missään, joten ilmeisesti heidät olisi voitu todistaa vääräksi todistamalla, että tietoisuus on aivoissa jopa (ja pointti on että puutodistus tuskin on mikään puheenvuoro, joka kuulostaa siltä, minkä he ovat valmiita määrittelemään tietoisuudeksi vaikka mikään muu ei ole ollut sitä siihen asti). Toiset materialistit ovat itse tehneet sen saman teorian, että puut ja kaikki muu niiden lisäksi on yhtä tietoista kuin aivot. Hyviä todistuksia materialisteille olisi pikemminkin se, että todistaa tyhjyyskammion olevan tietoinen. Mutta siihen täytyy kuulua matemaattinen todistus, että kvanttityhjiö ei ole yhtä tietoinen kuin häiriöt siinä.

20

Lue lisää

1-20:

Filosofisen hypoteesitason hahmotelma aloitukseeni liittyen:

1. On olemassa vain plasmakenttiä (ei jokaiselle postuloidulle hiukkastyypille omia kenttiä)

2. Nykyisessä fysiikkatieteessä hahmotetaan hiukkaset ensisijaisina ja ikäänkuin leegopalikoina joiden satunnaiseksi tai ns. luonnonlakien mukaiseksi oletettu yhteenkasaantuminen tuottaa kokemamme makrotodellisuuden heikon emergenssin periaatteella

3. Ei ole olemassa matemaattisen tarkasti ilmaistavissa olevia "ikuisia" luonnonlakeja vaan sekä paikallisia että universaalisesti ilmeneviä kokonaisjärjestelmätason säännönmukaisuuksia jotka ovat eliöiden automaattisten tapojen kaltaisia jotka syntyvät Sheldraken muotoresonanssiperiaatteen mukaisesti siten että rakenteeltaan samankaltaiset entiteetit omaksuvat tietyn käyttäytymistavan sitä todennäköisemmin mitä kauemmin ja laajamittaisemmin sitä käyttäytymistapaa on harjoitettu. Ko. ilmiö on havaittavissa myös uusien kemiallisten yhdisteiden kiteytymisessä.

4. Matemaattinen fysiikka ja kaikki muukin matematisoitu "tiede" koostuu matemaattisista kaavoista jotka on rakennettu mittauslaitteiden tuottaminen mittausarvojen pohjalta eli kyseessä ei ole mikään ilmiöiden selitys vaan todellisuuden pintatason kuvaileminen -ajallis-paikallisesti mitattujen säännönmukaisuuksien suhteen siinä määrin kuin niitä ylipäätänsä kyetään mittaamaan ja myös tyypillisesti eristettynä niiden alkup. ympäristöstä

5. Fysikaalisten rakenteiden organisoituminen atomeiksi, molekyyleiksi ja eliöiksi eli ns. emergenssi liittynee todennäköisesti ns. cymatics-ilmiöön jossa äänen ja valon värähtelyjen resonanssi tuottaa rakenteita homogeeniseen tai satunnaisesti käyttäytyvään ja/tai helposti muokattavissa) olevaan aineeseen.
https://archive.org/details/hans-jenny-cymatics
Ääniaallot ovat vain erikoistapaus aineen värähtelystä ja kaikilla fysikaalisilla objekteilla on oma värähtelytaajuutensa jotka yhdessä muodostavat konstruktiivisia ja destruktiivisia interferenssejä suhteessa toisiinsa ja mittausvälineisiin eli ts. ns. klassinen fysiikka on ihmisen mittakaavatason näennäisyyttä (kiinteä, kaasumainen ja nestemäinen aine)

6. Hologrammi-periaate tässä yhteydessä tarkoittaa sitä että jokaisella kokonaisuuden osalla on sama informaatiosisältö eli se heijastaa kokonaisuuden ominaisuuksia ja vastaa vanhaa viisautta "Niin ylhäällä kuin alhaalla" eli tietyt ominaisuudet ovat mittakaavasta riippumattomia kuten esim. plasmafysiikan ilmiöissä galaksien tasolta laboratoriossa tutkittavissa olevien ilmiöiden kokoluokkaan.

7. Todellisuuden implisiittinen järjestys on epälokaalien syiden "maailma" kun taas todellisuuden eksplisiittinen järjestys on havaittavissa ja mitattavissa olevaa seurausten maailma eli pelkkää todellisuuden pintatasoa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Implicate_and_explicate_order

8. Koska empiirisen tieteen perustana ovat vain mittaukset ja havainnot niin se kykenee kuvailemaan ainoastaan todellisuuden eksplisiittistä pintatasoa jolloin pakonomaisesti yritetään palauttaa esim. oma kokemuksellisuus (kvalia) johonkin havaittavissa & mitattavissa olevaan (esim. aivot tietoisuuden tuottajana) ja koska luonnontieteiden perushahmotus perustuu 3d geometriaan ja 1-ulotteiseen ja samalla deterministiseen aikaan (delta-t) niin kyseessä on samalla äärimmäinen todellisuuden pelkistäminen joka sitten samalla vallitsevana konsensusmaailmankuvana on johtanut kollektiivisen kulttuurin ja yhteiskunnan näivettymiseen ja lopulta ehkä ihmislajin itsetuhoon pahimmassa tapauksessa.

9. Tietoisuus, intentio, intuitio ja valinnat liittyvät aina siihen implisiittiseen järjestykseen joka eksplisiittisellä tasolla tulkitaan nykyisessä paradigmassa joko deterministiseksi tai satunnaiseksi käyttäytymiseksi koska kyse ei ole havainto-objekteista vaan henk. kohtaisella kvaliatasolla koettavissa olevista asioista

10. Biologinen elämä liittyy biosähköön ja plasmailmiöihin
Neuroscience beyond neurons: how somatic bioelectricity implements an unconventional intelligence

https://www.youtube.com/watch?v=K5fAUTEtT6s

11. Plasmafysiikan taso ilmenee implisiittisen ja eksplisiittisen järjestyksen rajapinnassa
Kiinnostava mallinnus TGD teoria (TOPOLOGICAL GEOMETRODYNAMICS)

https://tgdtheory.fi/

https://www.tgdtheory.fi/whatnew/emlifeforms.html


Kaikki nykyisen konsensustieteen hahmotukset on syytä heittää roskiin niihin liittyvien auktoriteettijumitusten takia ja muodostaa uudenlainen perushahmotus ottamalla myös huomioon kaikki ne ilmiöt jotka eivät mahdu nykyiseen tieteelliseksi kuviteltuun maailmankuvaan kuten varsinkin ns. poaranormaaleiksi kutsutut ilmiöt joista tuorein ilmentymä on esim. autistisilla lapsilla todettu lähes 100% tarkkuudella toimiva telepatia tai jaetun tietoisuuden kokemus


Harvard Scientist: "These Kids Are Telepathic!” [Telepathy Tapes Documentary]

https://www.youtube.com/watch?v=0qlppHc3-gg


B

Anonyymi kirjoitti:

37:25 Voitaisiin myös pitää historiallisena faktana sitä, että joku jossain saa vallan toisten yli. Tämä kannattaa tunnustaa faktana myös silloin, jos maailma on hypoteettisesti täynnä vapaata tahtoa. Maailmassa ei ole ollut yhtälöitä kuin vasta 400 vuotta ,ja mitä enemmän niitä on, sitä demokraattisempi maailma on ollut (ei tosin todista mitään muuta kuin ehkä sen, että tähän mennessä vapaa tahto valitsee aina tehdä asioita siten, että ei-demokratiaa, ja vasta tämä yhtälöaika antaa mahdollisuuden olla täyttynyt myös demokratiassa). Miksi kukaan saisi päähänsä, että yhtälöt ovat reitti valtaan, kun siihen on päässyt muillakin tavoilla, ja nämä muut tavat on opeteltu siten, että ne ovat tapoja saada vapaatahtoiset ihmiset sinun valtaasi?

Jos vertaa kaikkeen muuhun teknologiaan, niin jos haluaisi valtaan yhtälöiden tietämisen kautta, niin niiden lisäksi pitäsi alkaa antamaan ihmisille sähköiskuja tai ainakin töniä heitä bussissa oikeassa järjestyksessä. Koska muuten yhtälöiden ennustus on, että valta on luisumassa pois käsistäsi. Niinkuin se luisui niiltä, jotka olivat ennen sinua, tai ovat sen yhtälön kanssa vielä miettimässä, mikä sen alkutila on.

38:40 Tämä koskee nykypäivän tietokoneita. Ihmistäkin pystyttäisiin todennäköisesti analysoimaan, ja sanomaan, että aivoissa ei ole merkitystä. Se ei olisi mikään raskas tieto materialisteille ja vain ns. hyvä tieto siitä, että hyvin todennäköisesti keinotekoisesti valmistettu konekin alkaa emuloimaan koko ihmisälyä jossain vaiheessa. Tietoisuus ei kaipaa merkitystä muuta kuin sen, että kaikki tämä missä olet tietoinen on sinulle jo tosi vanhaa tietoa, koska olet (tai tarvitut kehosi hiukkaset ovat) saanut samat ärsykkeet vastaan samoja kehon reittejä pitkin jo monesti. Jopa miljardi vuotta, kun lasketaan mihin kaikkiin ärsykkeisin kehosi hiukkaset ovat valmistautuneet DNA:n tietojen avulla.

Merkitys voi olla kuin sitä, missä aivot muistavat asioita tarpeeksi paljon, jotta ne ärsyttävät jo itseään vanhoilla asioilla, ja jokin tällainen pikemminkin jo valemuisto eli täysin satunnainen hiukkasten tila aivoissa, joka ei liity enää suoraan mihinkään ulkopuoliseen, onkin niille jotain selkeää ja jotain mihin kaikkea tästä lähtien verrataan. Matematiikkaa taas ei kannata verrata liikaa merkitykseen, koska se on tarkoituksellakin jotain, mikä on samanlaista kaikissa merkityksissä ja moneen merkitykseen tarkoitettu. Eikä siten kannata odottaa, että muutaman rivin tällaisesta välineestä näkemällä, olisi samalla viestitty jokin merkitys. (En puhu seuraavassa mistään samasta kvantti-informaatiosta kuin Faggin piakkoin). Luulen että joku on joskus yrittänyt matematisoida kieltä, jota käytetään väitetysti merkityksen viestimiseen, mutta mitä tehtäisin sen sijaan jollekin, mikä ei kuitenkaan ole ihmisaivo eli kielen asioiden täydellinen tulkki muutamalla merkillä. Siinä varmasti tulisi sellainen ilmiö vastaan, että kuten sanoin aivoissa merkityksen voivan liittyä valtavaan kasaan hiukkasia, niin merkityksen matematiikka olisi informaationa saman verran (kun ei ole samantien hiukkasmatematiikkaa). Nämä aiheet yhdistyisivät siten, että tutkimus pyrkisi tekemään tekoälyn jollekin torakalle tai bakteerille, jolla on oikeasti sen verran informaatiota kehossaan kuin mitä tietokone pystyy kvanttimallinnuksena laskemaan reaaliajassa. En muista, oliko Faggin sitä mieltä, että kvanttimallinnus ei tuota mitään vai tuottaako. Sen lisäksi että tietokone on klassinen, niin tahallisuuden vuoksi kvanttimallinnus voisi olla pieni approksimaatio tai esim. Monte Carlo -menetelmä, jolloin sitä ei saisi pitää täydellisenä replikaationa QM-informaatiosta.

49:00 Materialisteja tämä puiden tietoisuus ei voisi liikuttaa. Jotkut heistä oli leimattu ihmisiksi, jotka olisivat sanoneet, ettei tietoisuutta ole missään, joten ilmeisesti heidät olisi voitu todistaa vääräksi todistamalla, että tietoisuus on aivoissa jopa (ja pointti on että puutodistus tuskin on mikään puheenvuoro, joka kuulostaa siltä, minkä he ovat valmiita määrittelemään tietoisuudeksi vaikka mikään muu ei ole ollut sitä siihen asti). Toiset materialistit ovat itse tehneet sen saman teorian, että puut ja kaikki muu niiden lisäksi on yhtä tietoista kuin aivot. Hyviä todistuksia materialisteille olisi pikemminkin se, että todistaa tyhjyyskammion olevan tietoinen. Mutta siihen täytyy kuulua matemaattinen todistus, että kvanttityhjiö ei ole yhtä tietoinen kuin häiriöt siinä.

20

Lue lisää

Jatkoa edelliseen:

Kiinnitit paljon huomiota F. Fagginin haastatteluun mutta et ilmeisesti huomannut tai vaivautunut lukemaan videon alla linkitettyä Giacomo Mauro D’Ariano and Federico Faggin: "Hard Problem and Free Will: an information-theoretical approach" tiedostoa jossa hän esittää oman kantansa yksityiskohtaisemmin.

https://arxiv.org/pdf/2012.06580

Video oli tarkoitettu lähinnä maallikoille.

Koska periaatteessa kaikissa tähän mennessä esitetyissä tieteen malleissa on puutteita ja ongelmia niin pyrin poimimaan kaikesta aineistosta ns. "jyvät akanoista" enkä omaksu enkä hylkää mitään sellaisenaan vaan jätän mielummin avoimeksi kuin lyön oman kantani lukkoon ennenaikaisesti ja se on käytännössä aina ennenaikaista koska kukaan ei ole kaikkivaltias eikä kaikkitietävä ja kokonaisuuden palapelistä puuttuu vielä liian montaa palikkaa jotta oma maailmankuva kannattaisi lukita johonkin keskeneräiseen hahmotukseen pelkästään huonon epävarmuuden sietokyvyn takia.

...

"Ylösalaisin tiede" oli lähinnä vitsiksi tarkoitettua koska olen aina ollut sitä mieltä että luonnontieteet hahmottavat todellisuuden ikäänkuin ylösalaisin eli kiinnittävät eniten huomiota siihen millä on kokonaisuuden kannalta suht. vähän merkitystä ja mikä on helpoiten sovellettavissa äärimmäiseen tarkkuuteen pyrkivässä tieteen metodissa joka tuottaa tyypillisesti pelkästään triviaaleja tuloksia vaikka se tarkkuus ja metodin muodollisuuteen takertuminen voi olla hyödyllistä tekniikan tason sovelluksissa.

..

Logiikan ja matematiikan suhteen pätee sellainen periaate että vaikka kaikki todellisuutta vastaavat loogis-matemaattiset ja kielellisesti ilmaistut hahmotukset voivat olla muodollisesti päteviä niin vain mitättömän pieni osa muodollisella matemaattis-loogisella formalismilla tuotetusta aineistosta vastaa todellisuutta.

Hyvä intuitio tai arvauskyky voi usein tuottaa paljon parempia tuloksia kuin muodollinen metodi ja usein myös paljon tehokkaammin.

Ts. vaikka kaikki paikkansa pitävät empiiriseen todellisuuteen liittyvät ilmaisut ovat aina myös loogisesti ja matemaattisesti koherentteja eli sisäisesti ristiriidattomia niin se ei pidä paikkaansa toisin päin mistä hyvänä esimerkkinä esim. säie teoriat ja omasta mielestäni myös esim. Einsteinin suhteellisuusteoriat, neodarwininistinen evoluutioteoria, hiukkasfysiikan standardimalli, alkuräjähdysmalli eli suurin piirtein kaikki valtavirtateoriat jotka muodostavat nykyisen tieteelliseksi kuvitellun maailmankuvan.

Pitää aloittaa kokonaisuuden hahmotuksesta ja soveltaa ns. progressiivista approksimaatiota eli ei pyritä heti mahdollisimman suureen tarkkuuteen eikä pyritä lukitsemaan kokonaisuuden ja osien hahmotusta ennenaikaisesti ja etukäteen ennen kokeellista tutkimusta ja on aloitettava inhimillisestä kokemuksesta kokonaisuudessaan eikä mistään kuvitellusta keskiverto normaalihavaitsijasta.

Ihminen itse on periaatteessa kaikkein herkin mittausväline varsinkin jos ei keskity pelkästään aistihavaintoihin ja kulttuurisidonnaisiin tapoihin hahmottaa todellisuutta vaan myös ja erityisesti ns. yliaistillisiin kykyihin joita muodollinen ja ehdollistava koulutus (=propaganda ja aivopesu) ei ole päässyt liikaa surkastuttamaan ja saastuttamaan.

Keskiverrolla pitkän vuosikymmenien koulutuksen läpikäyneellä akateemisella tutkijalla ei pitäisi olla mitään tekemistä todellisuuden tutkimisen kanssa koska äärimmäisen harvoja poikkeuksia lukuunottamatta tuotetaan pelkkää "sutta ja sekundaa" kuten akateemisen tieteen historia selkeästi osoittaa eli tieteen historiassa agenda on pääsääntöisesti aina ollut lähinnä vain väestön tiedon kontrolli ja aivopesu eli vain henkilöstoresurssien tuottaminen valtioiden ja yritysten byrokratian tarpeisiin ja ylipäätänsä valtakoneiston status quon ylläpitäminen keinolla millä hyvänsä.

Suurin piirtein kaikki nykyiset viralliset instituutiot ovat äärimmäisen korruptoituneita ja politisoituneita ja tulevien vuosikymmenien kaaosvaiheessa tulevat tuhoutumaan ja kaikkein tuhoisin inhimillisen kulttuurin instituutio on ollut akateeminen tiedeyhteisö joka ylläpitää haitallista maailmankuvaa ja edistää yhteiskunnan rappiota.

...

Paasauksen loppu.

Vitutus toimii aika hyvänä kirjoittelun motivoijana...vaikka siihen ei kannata samaistua liikaa.... :D

B

Anonyymi kirjoitti:

Jatkoa edelliseen:

Kiinnitit paljon huomiota F. Fagginin haastatteluun mutta et ilmeisesti huomannut tai vaivautunut lukemaan videon alla linkitettyä Giacomo Mauro D’Ariano and Federico Faggin: "Hard Problem and Free Will: an information-theoretical approach" tiedostoa jossa hän esittää oman kantansa yksityiskohtaisemmin.

https://arxiv.org/pdf/2012.06580

Video oli tarkoitettu lähinnä maallikoille.

Koska periaatteessa kaikissa tähän mennessä esitetyissä tieteen malleissa on puutteita ja ongelmia niin pyrin poimimaan kaikesta aineistosta ns. "jyvät akanoista" enkä omaksu enkä hylkää mitään sellaisenaan vaan jätän mielummin avoimeksi kuin lyön oman kantani lukkoon ennenaikaisesti ja se on käytännössä aina ennenaikaista koska kukaan ei ole kaikkivaltias eikä kaikkitietävä ja kokonaisuuden palapelistä puuttuu vielä liian montaa palikkaa jotta oma maailmankuva kannattaisi lukita johonkin keskeneräiseen hahmotukseen pelkästään huonon epävarmuuden sietokyvyn takia.

...

"Ylösalaisin tiede" oli lähinnä vitsiksi tarkoitettua koska olen aina ollut sitä mieltä että luonnontieteet hahmottavat todellisuuden ikäänkuin ylösalaisin eli kiinnittävät eniten huomiota siihen millä on kokonaisuuden kannalta suht. vähän merkitystä ja mikä on helpoiten sovellettavissa äärimmäiseen tarkkuuteen pyrkivässä tieteen metodissa joka tuottaa tyypillisesti pelkästään triviaaleja tuloksia vaikka se tarkkuus ja metodin muodollisuuteen takertuminen voi olla hyödyllistä tekniikan tason sovelluksissa.

..

Logiikan ja matematiikan suhteen pätee sellainen periaate että vaikka kaikki todellisuutta vastaavat loogis-matemaattiset ja kielellisesti ilmaistut hahmotukset voivat olla muodollisesti päteviä niin vain mitättömän pieni osa muodollisella matemaattis-loogisella formalismilla tuotetusta aineistosta vastaa todellisuutta.

Hyvä intuitio tai arvauskyky voi usein tuottaa paljon parempia tuloksia kuin muodollinen metodi ja usein myös paljon tehokkaammin.

Ts. vaikka kaikki paikkansa pitävät empiiriseen todellisuuteen liittyvät ilmaisut ovat aina myös loogisesti ja matemaattisesti koherentteja eli sisäisesti ristiriidattomia niin se ei pidä paikkaansa toisin päin mistä hyvänä esimerkkinä esim. säie teoriat ja omasta mielestäni myös esim. Einsteinin suhteellisuusteoriat, neodarwininistinen evoluutioteoria, hiukkasfysiikan standardimalli, alkuräjähdysmalli eli suurin piirtein kaikki valtavirtateoriat jotka muodostavat nykyisen tieteelliseksi kuvitellun maailmankuvan.

Pitää aloittaa kokonaisuuden hahmotuksesta ja soveltaa ns. progressiivista approksimaatiota eli ei pyritä heti mahdollisimman suureen tarkkuuteen eikä pyritä lukitsemaan kokonaisuuden ja osien hahmotusta ennenaikaisesti ja etukäteen ennen kokeellista tutkimusta ja on aloitettava inhimillisestä kokemuksesta kokonaisuudessaan eikä mistään kuvitellusta keskiverto normaalihavaitsijasta.

Ihminen itse on periaatteessa kaikkein herkin mittausväline varsinkin jos ei keskity pelkästään aistihavaintoihin ja kulttuurisidonnaisiin tapoihin hahmottaa todellisuutta vaan myös ja erityisesti ns. yliaistillisiin kykyihin joita muodollinen ja ehdollistava koulutus (=propaganda ja aivopesu) ei ole päässyt liikaa surkastuttamaan ja saastuttamaan.

Keskiverrolla pitkän vuosikymmenien koulutuksen läpikäyneellä akateemisella tutkijalla ei pitäisi olla mitään tekemistä todellisuuden tutkimisen kanssa koska äärimmäisen harvoja poikkeuksia lukuunottamatta tuotetaan pelkkää "sutta ja sekundaa" kuten akateemisen tieteen historia selkeästi osoittaa eli tieteen historiassa agenda on pääsääntöisesti aina ollut lähinnä vain väestön tiedon kontrolli ja aivopesu eli vain henkilöstoresurssien tuottaminen valtioiden ja yritysten byrokratian tarpeisiin ja ylipäätänsä valtakoneiston status quon ylläpitäminen keinolla millä hyvänsä.

Suurin piirtein kaikki nykyiset viralliset instituutiot ovat äärimmäisen korruptoituneita ja politisoituneita ja tulevien vuosikymmenien kaaosvaiheessa tulevat tuhoutumaan ja kaikkein tuhoisin inhimillisen kulttuurin instituutio on ollut akateeminen tiedeyhteisö joka ylläpitää haitallista maailmankuvaa ja edistää yhteiskunnan rappiota.

...

Paasauksen loppu.

Vitutus toimii aika hyvänä kirjoittelun motivoijana...vaikka siihen ei kannata samaistua liikaa.... :D

B

Lue lisää

B:
"1. On olemassa vain plasmakenttiä (ei jokaiselle postuloidulle hiukkastyypille omia kenttiä)"

Merkitseekö tämä sitä, että kenttiin ei ole kirjoitettu mitään tietoa ja ominaisuuksia? Ne vain sanovat miten paljon täällä kohtaa avaruudessa on plasmaa/massaa/energiaa (*)? Tällä mm. vältetään sanomasta, että maailmassa on mikroilmiöitä, jotka olisivat erilaisia mikroilmiöitä, kuin mitä makroilmiötkin ovat. Eli väitetään että todellisuuden reduktionismi voi olla jotain yksinkertaista muotoa, kuten massan reaalilukuarvo jokaisessa pisteessä ja sen tarkka vaihtelu. Tässä ketjussa puhuttiin aiemmin kvanttikentistä. Voitko kvantisoida massan tai plasman arvonr?

(*) Kun tehdään makroskooppisen plasman hydrodynaaminen yhtälö, jossa tällainen massan arvo on ainoana kenttänä, niin mikroskooppista tietoa esim. varauksista, tai sähkökentän kyvystä liikuttaa massaa, sisältyy kuitenkn yhtälön kertoimiin. Sähkökenttä ei ole sananhelinää, vaan jos haluat aktiivista plasmaa, niin yhtälössä on oltava viimeisessäkin muodossaan massa kuvaava kenttä ja SM-kenttä. Ajattelitko ehkä, että sähkökenttä olisi korkeampi asia, kuin mitä ihmisten oletusten tulisi ääneen määritellä?

Voitko kirjoittaa näkyviin sen, että kiellät tapauksen, missä on olemassa kaasukenttiä tai nestekenttiä silloinkin, kun joka hiukkaselle ei ole olemassa omaa kenttää? Voisi myös olla hyvä sanoa, mistä tulee 'joka hiukkanen', jos sinunkin mukaasi maailmassa on jokainen hiukkanen.

B:
"2. Nykyisessä fysiikkatieteessä hahmotetaan hiukkaset ensisijaisina"

Jos verrataan siihen, että teet tyhjästä sellaisen käsitteen kuin massan kenttä, niin ilmeisesti yli sata vuotta sitten oltiin sitä mieltä, että ei sellaista tule kuin vasta hiukkasten massojen johdosta. Tällä hetkellä tiede on kuitenkin sellaisten kenttien tiede, joita et ole tekstissäsi suoraan arvioinut mitenkään, joten näyttää että olet ummikko sen suhteen, mitä tiede tekee.

Jos tieteestä täytyy valita hahmotelma, jota voisi käsitellä filosofisesti siten, että se on tästä lähtien ontologia ja realismi jne., niin silloin ei pidä paikkaansa, että tieteessä on useita sijoja useille eri asioille, vaan sillä on ainoastaan se matemaattinen objekti, joka on QFT:ssä kvanttikenttä. Tälle matemaattiselle objektille puolestaan ei ole mitään hahmottamisia, joille pitää keksiä nimiä, vaan sen voi omaksua sellaisenaan.

B:
"ja ikäänkuin leegopalikoina"

Puhut edelleen päävastustajastasi tieteestä siten, että se on sama kuin yhden tähtitieteilijän vartin esitys maallikoille. Jolla on tarkoitus tehdä konseptuaalinen vaikutus ja tunneilmapiiri, ja joka esitys ei kykene esim. minkään tieteen tekemiseen, eli mm. ennustamiseen.

Jos mietitään matemaattisesti ja visuaalisesti, niin massan kenttä M on myös leegopalikka joka näyttää M:ltä. Sitä M:ää sovitetaan yhtälöihin ja siirrellään paikasta toiseen. Minkä lisäksi täytyy tarkasti keskustella M:stä puhutun lauseen sisällä ja katsoa, että se on nappuloistaan kiinni tekstin pääjuonessa. Toisin sanoen et voi välttyä tekemästä jotain pelkistettyä logiikkaa niillä asioilla, mitä päätät kutsua todellisuudeksi, ja se on samanlaista logiikkaa kuin järjestelisit leegopalikoita. Jos kirjoittaisit matemaattisia lauseita, niin olisi mahdollista, että kertomus ei vaikuttaisi niin palikkamaiselta (yllä olevaan visuaalisuuteen verrattuna siinä tehdään sellainen muutos, että sanot ääneen jonkin sanan kuten 'vapaus' ja et sano että vapaus on sama kuin yhden matemaattisen objektin sijainti paperilla, vaan että vapaus kasvaa jos matemaattiset arvot ovat tietyt arvot, ja sitten nämä vaihtelevat matemaattisessa systeemissäsi paljon, mikä käy kaikille ilmi kirjottamastasi kuvauksesta sille.)

B:
"joiden satunnaiseksi tai ns. luonnonlakien mukaiseksi oletettu yhteenkasaantuminen tuottaa kokemamme makrotodellisuuden..."

Satunnaisuus ja luonnonlait ovat keskenään sopusoinnussa tai päällekkäin olevia käsitteitä, olleet viimeiset 100 tieteen vuotta. Kaikki luonnossa olevat yhteenkasautumiset on helppo selittää, ja voit lukea siitä jostain, jos et vielä tiedä, mikä sana siihen sopii kuvailemaan sitä.

Makro viittaa suureen ja sen on oltava määritelmällisesti paljon jotakin, jos kaikki asiat ovat oletetusti pieniä. Ei tarvita tavanomaista luonnonlakia siihen, että pieniä asioita olisi paljon vs. että niitä olisi muutoin vain vähän (ks. kosmologia, jos kiinnostaa aineen saatavilla olevan määrän edellytykset).

Yhteenkasautumisesi viittaa myös siihen, että pois kasasta ei olisi pääsyä. Siinä tapauksessa ala ottaa jossain kohtaa huomioon, että kokemamme makrotodellisuus voi olla monoatomista (ja ionisoitunutta (ja ei-yhteenfuusioituneiden baryonien(ja korkeammassa lämpötilassa kuin mitä kvarkkien yhdessäpysyminen vaatii))) kaasua (missä jo ionisoinnin jälkeen sen nimi on plasmaa). Kun puhutaan siitä, mikä on oman kasamme ympärillä oleva kokemuksen kohde. Voimme kokea myös makrsokooppisen sähkökentän jos huvittaa.

1

Anonyymi kirjoitti:

B:
"1. On olemassa vain plasmakenttiä (ei jokaiselle postuloidulle hiukkastyypille omia kenttiä)"

Merkitseekö tämä sitä, että kenttiin ei ole kirjoitettu mitään tietoa ja ominaisuuksia? Ne vain sanovat miten paljon täällä kohtaa avaruudessa on plasmaa/massaa/energiaa (*)? Tällä mm. vältetään sanomasta, että maailmassa on mikroilmiöitä, jotka olisivat erilaisia mikroilmiöitä, kuin mitä makroilmiötkin ovat. Eli väitetään että todellisuuden reduktionismi voi olla jotain yksinkertaista muotoa, kuten massan reaalilukuarvo jokaisessa pisteessä ja sen tarkka vaihtelu. Tässä ketjussa puhuttiin aiemmin kvanttikentistä. Voitko kvantisoida massan tai plasman arvonr?

(*) Kun tehdään makroskooppisen plasman hydrodynaaminen yhtälö, jossa tällainen massan arvo on ainoana kenttänä, niin mikroskooppista tietoa esim. varauksista, tai sähkökentän kyvystä liikuttaa massaa, sisältyy kuitenkn yhtälön kertoimiin. Sähkökenttä ei ole sananhelinää, vaan jos haluat aktiivista plasmaa, niin yhtälössä on oltava viimeisessäkin muodossaan massa kuvaava kenttä ja SM-kenttä. Ajattelitko ehkä, että sähkökenttä olisi korkeampi asia, kuin mitä ihmisten oletusten tulisi ääneen määritellä?

Voitko kirjoittaa näkyviin sen, että kiellät tapauksen, missä on olemassa kaasukenttiä tai nestekenttiä silloinkin, kun joka hiukkaselle ei ole olemassa omaa kenttää? Voisi myös olla hyvä sanoa, mistä tulee 'joka hiukkanen', jos sinunkin mukaasi maailmassa on jokainen hiukkanen.

B:
"2. Nykyisessä fysiikkatieteessä hahmotetaan hiukkaset ensisijaisina"

Jos verrataan siihen, että teet tyhjästä sellaisen käsitteen kuin massan kenttä, niin ilmeisesti yli sata vuotta sitten oltiin sitä mieltä, että ei sellaista tule kuin vasta hiukkasten massojen johdosta. Tällä hetkellä tiede on kuitenkin sellaisten kenttien tiede, joita et ole tekstissäsi suoraan arvioinut mitenkään, joten näyttää että olet ummikko sen suhteen, mitä tiede tekee.

Jos tieteestä täytyy valita hahmotelma, jota voisi käsitellä filosofisesti siten, että se on tästä lähtien ontologia ja realismi jne., niin silloin ei pidä paikkaansa, että tieteessä on useita sijoja useille eri asioille, vaan sillä on ainoastaan se matemaattinen objekti, joka on QFT:ssä kvanttikenttä. Tälle matemaattiselle objektille puolestaan ei ole mitään hahmottamisia, joille pitää keksiä nimiä, vaan sen voi omaksua sellaisenaan.

B:
"ja ikäänkuin leegopalikoina"

Puhut edelleen päävastustajastasi tieteestä siten, että se on sama kuin yhden tähtitieteilijän vartin esitys maallikoille. Jolla on tarkoitus tehdä konseptuaalinen vaikutus ja tunneilmapiiri, ja joka esitys ei kykene esim. minkään tieteen tekemiseen, eli mm. ennustamiseen.

Jos mietitään matemaattisesti ja visuaalisesti, niin massan kenttä M on myös leegopalikka joka näyttää M:ltä. Sitä M:ää sovitetaan yhtälöihin ja siirrellään paikasta toiseen. Minkä lisäksi täytyy tarkasti keskustella M:stä puhutun lauseen sisällä ja katsoa, että se on nappuloistaan kiinni tekstin pääjuonessa. Toisin sanoen et voi välttyä tekemästä jotain pelkistettyä logiikkaa niillä asioilla, mitä päätät kutsua todellisuudeksi, ja se on samanlaista logiikkaa kuin järjestelisit leegopalikoita. Jos kirjoittaisit matemaattisia lauseita, niin olisi mahdollista, että kertomus ei vaikuttaisi niin palikkamaiselta (yllä olevaan visuaalisuuteen verrattuna siinä tehdään sellainen muutos, että sanot ääneen jonkin sanan kuten 'vapaus' ja et sano että vapaus on sama kuin yhden matemaattisen objektin sijainti paperilla, vaan että vapaus kasvaa jos matemaattiset arvot ovat tietyt arvot, ja sitten nämä vaihtelevat matemaattisessa systeemissäsi paljon, mikä käy kaikille ilmi kirjottamastasi kuvauksesta sille.)

B:
"joiden satunnaiseksi tai ns. luonnonlakien mukaiseksi oletettu yhteenkasaantuminen tuottaa kokemamme makrotodellisuuden..."

Satunnaisuus ja luonnonlait ovat keskenään sopusoinnussa tai päällekkäin olevia käsitteitä, olleet viimeiset 100 tieteen vuotta. Kaikki luonnossa olevat yhteenkasautumiset on helppo selittää, ja voit lukea siitä jostain, jos et vielä tiedä, mikä sana siihen sopii kuvailemaan sitä.

Makro viittaa suureen ja sen on oltava määritelmällisesti paljon jotakin, jos kaikki asiat ovat oletetusti pieniä. Ei tarvita tavanomaista luonnonlakia siihen, että pieniä asioita olisi paljon vs. että niitä olisi muutoin vain vähän (ks. kosmologia, jos kiinnostaa aineen saatavilla olevan määrän edellytykset).

Yhteenkasautumisesi viittaa myös siihen, että pois kasasta ei olisi pääsyä. Siinä tapauksessa ala ottaa jossain kohtaa huomioon, että kokemamme makrotodellisuus voi olla monoatomista (ja ionisoitunutta (ja ei-yhteenfuusioituneiden baryonien(ja korkeammassa lämpötilassa kuin mitä kvarkkien yhdessäpysyminen vaatii))) kaasua (missä jo ionisoinnin jälkeen sen nimi on plasmaa). Kun puhutaan siitä, mikä on oman kasamme ympärillä oleva kokemuksen kohde. Voimme kokea myös makrsokooppisen sähkökentän jos huvittaa.

1

Lue lisää

B:
"joiden satunnaiseksi tai ns. luonnonlakien mukaiseksi oletettu yhteenkasaantuminen tuottaa kokemamme makrotodellisuuden heikon emergenssin periaatteella"

Heikko emergenssi on asia, jolla on tyhjää merkitsevä arvo missään lauseessa, joka kuvailee todellisuutta. Heikko emergenssi tarkoittaa vain, että fyysikolla, joka on aikeissa tehdä laskun, on lupa laskea jollain muulla tavalla kuin käyttämällä alkeishiukkasia. Alkeishiukkasreduktionismi ei kuitenkaan tarvitse eikä missään nimessä halua sanoa, että sen idea olisi, että tarvitsee perustella jokin asia jollain muulla tai oikeammin olettaa kirjaimellisesti jotain muuta, tai edes ajatella mitään vaihetta, muuta kuin alkeishiukkaset. Sellaista ei ole kuin heikon emergenssin periaate, koska jos sanottaisiin että aletaan asiasta 1, (tod. näk. alkeishiukkanen) ja sanotaan sen 'tuottavan' asian 2, mutta vain jos käytämme asiaa nimeltä 'periaate', niin väitän ettei tieteessä ole sellaista asiaa missä 'heikon emergenssin periaatteessa' lukisi sisällä yhtään mitään, mitä pitää tehdä. Eivätkä asiat ole periaatteita, jos niissä ei lue mitään.

Voi olla että jo tätä ennen olisi ollut vaikea päästä ymmärrykseen siitä, että mitä tarkoitetaan koetulla makrotodellisuudella. Tieteessä tällainen tai tuo sinun puheenparsi on elänyt pienen hetken (tai 100 vuotta, mutta epäilen tässä sen tulevaisuutta) johtuen siitä, että mikrofysiikka ilmestyi ja oli periaatteiltaan todella eri kuin tavallinen koko. Tämä mikrofysiikan erikoisuus on kuitenkin osoittanut osittain ja voi osoittaa vielä jatkossa olevansa hyvin sopiva kaikken ja siihen, että makrotodellisuus on yksi sen osa-alue (eli dekoheressi on sitä). Tällöin voitaisiin vähän miettiä sellaista mielikuvitusasiaa, että onko aina oltava niin, että kun tieteeseen tulee uusi paradigma, niin sen paradigman täytyy olla täysin jumissa edellisessä paradigmassa, koska sen täytyy kertoa 'periaatteita' ja 'tuottosuunnitelmia' sille, että miten pysytään vanhassa paradigmassa? Paljon tästä toteutuu luonnostaan juuri näin kirjoitetulla tavalla silloin, kun tieteen vanha paradigma ei ole mikään uskonto, vaan se toimii täydellisesti moniin tarkoituksiin. Mutta kysymys voitaisiin kysyä joiltain filosofeilta, joilla on jokin ongelma mikrofysiikan kanssa. Toinen vaihtoehto on se, että paradigma-käsite ei olekaan paras.

B:
"3. Ei ole olemassa matemaattisen tarkasti ilmaistavissa olevia "ikuisia" luonnonlakeja"

Mitä ne epätarkat lait ovat? Miksi ne eivät ole ensimmäiset oletukset mitä tehdään? Ja jopa kun niistä ei tee oletuksia, niin miten niillä voi olla lain asema, koska tuntuu että muut oletukset alkavat juoksennella jaloissa laittomasti?

B:
"vaan sekä paikallisia että universaalisesti ilmeneviä kokonaisjärjestelmätason säännönmukaisuuksia jotka ovat eliöiden automaattisten tapojen kaltaisia jotka syntyvät Sheldraken muotoresonanssiperiaatteen mukaisesti siten että rakenteeltaan samankaltaiset entiteetit omaksuvat tietyn käyttäytymistavan"

Millä periaatteella omaksutaan muoto, joka tätä kohtaa edeltää? Mikset kirjoita asioita järjestykseen, missä ne voisivat oikeasti, ei välttämättä tapahtua, mutta vallita? Oliko kohta 2 kopioitu fysiikasta sinun järjestelmääsi, vai aloitko kirjoittaa oletustesi keskelle jotain sotasuunnitelmaa? Joka tapauksessa sitten kun muodolla on periaate, niin väitän että muodon aikaansaavat osaset ja se hallitsivat kaikkea tässä mainittua, eli plasman massan arvosta lähtien päätettiin käyttäytymistapa (ja plasmalla oli plasman yhtälö, joka on matemaattinen).

Sanoit että käyttäytymistapa, jota edelsi muoto, oli kuitenkin vain vertauskuva, ja että kohdan 3 kohteena on pikemminkin esim. plasman luonnonlait. Jolloin minun mukaani plasman luonnonlait selittävät itsensä. Sinun mukaasi taas on niin, että jos kuvitellaan että universumi olisi esim. miljoona vuotta vanha, ja siinä ei ole muotoa eikä rakennetta, joka tulee vasta miljardin vuoden päästä ensimmäistä kertaa, niin silti et pysty sanomaan, mikä on universumin plasman teot ja vehkeet miljoonan vuoden hetkellä, koska tarvitset siihen vertauskuvan miljardin vuoden päästä? Nämä luvut voivat olla mitä tahansa ja tällainen mudon puuttuminen silloin, kun sitä tarvitaan, voi olla tulevaisuudessakin ja aivan milloin tahansa edessäsi, jos vaikka tehdään koe, missä otetaan rakenteet ja muodot pois.

Äskeisessä kappaleessa vertauskuvalla voidaan tarkoittaa syy-seuraus suhdetta, eli että jokin on olemassa ja siksi jostai toisesta tulee jonkinlaista aivan kausaalisesti. Tai sitten tarkoitetaan vain sitä, että et ole loogisesti yhtymäverkkojesi ja informaatiosi määrältä valmis määrittelemään mitään sellaista, missä plasma voisi joutua olemaan joskus, kun asiat ovat eri tavalla.

2

Anonyymi kirjoitti:

B:
"joiden satunnaiseksi tai ns. luonnonlakien mukaiseksi oletettu yhteenkasaantuminen tuottaa kokemamme makrotodellisuuden heikon emergenssin periaatteella"

Heikko emergenssi on asia, jolla on tyhjää merkitsevä arvo missään lauseessa, joka kuvailee todellisuutta. Heikko emergenssi tarkoittaa vain, että fyysikolla, joka on aikeissa tehdä laskun, on lupa laskea jollain muulla tavalla kuin käyttämällä alkeishiukkasia. Alkeishiukkasreduktionismi ei kuitenkaan tarvitse eikä missään nimessä halua sanoa, että sen idea olisi, että tarvitsee perustella jokin asia jollain muulla tai oikeammin olettaa kirjaimellisesti jotain muuta, tai edes ajatella mitään vaihetta, muuta kuin alkeishiukkaset. Sellaista ei ole kuin heikon emergenssin periaate, koska jos sanottaisiin että aletaan asiasta 1, (tod. näk. alkeishiukkanen) ja sanotaan sen 'tuottavan' asian 2, mutta vain jos käytämme asiaa nimeltä 'periaate', niin väitän ettei tieteessä ole sellaista asiaa missä 'heikon emergenssin periaatteessa' lukisi sisällä yhtään mitään, mitä pitää tehdä. Eivätkä asiat ole periaatteita, jos niissä ei lue mitään.

Voi olla että jo tätä ennen olisi ollut vaikea päästä ymmärrykseen siitä, että mitä tarkoitetaan koetulla makrotodellisuudella. Tieteessä tällainen tai tuo sinun puheenparsi on elänyt pienen hetken (tai 100 vuotta, mutta epäilen tässä sen tulevaisuutta) johtuen siitä, että mikrofysiikka ilmestyi ja oli periaatteiltaan todella eri kuin tavallinen koko. Tämä mikrofysiikan erikoisuus on kuitenkin osoittanut osittain ja voi osoittaa vielä jatkossa olevansa hyvin sopiva kaikken ja siihen, että makrotodellisuus on yksi sen osa-alue (eli dekoheressi on sitä). Tällöin voitaisiin vähän miettiä sellaista mielikuvitusasiaa, että onko aina oltava niin, että kun tieteeseen tulee uusi paradigma, niin sen paradigman täytyy olla täysin jumissa edellisessä paradigmassa, koska sen täytyy kertoa 'periaatteita' ja 'tuottosuunnitelmia' sille, että miten pysytään vanhassa paradigmassa? Paljon tästä toteutuu luonnostaan juuri näin kirjoitetulla tavalla silloin, kun tieteen vanha paradigma ei ole mikään uskonto, vaan se toimii täydellisesti moniin tarkoituksiin. Mutta kysymys voitaisiin kysyä joiltain filosofeilta, joilla on jokin ongelma mikrofysiikan kanssa. Toinen vaihtoehto on se, että paradigma-käsite ei olekaan paras.

B:
"3. Ei ole olemassa matemaattisen tarkasti ilmaistavissa olevia "ikuisia" luonnonlakeja"

Mitä ne epätarkat lait ovat? Miksi ne eivät ole ensimmäiset oletukset mitä tehdään? Ja jopa kun niistä ei tee oletuksia, niin miten niillä voi olla lain asema, koska tuntuu että muut oletukset alkavat juoksennella jaloissa laittomasti?

B:
"vaan sekä paikallisia että universaalisesti ilmeneviä kokonaisjärjestelmätason säännönmukaisuuksia jotka ovat eliöiden automaattisten tapojen kaltaisia jotka syntyvät Sheldraken muotoresonanssiperiaatteen mukaisesti siten että rakenteeltaan samankaltaiset entiteetit omaksuvat tietyn käyttäytymistavan"

Millä periaatteella omaksutaan muoto, joka tätä kohtaa edeltää? Mikset kirjoita asioita järjestykseen, missä ne voisivat oikeasti, ei välttämättä tapahtua, mutta vallita? Oliko kohta 2 kopioitu fysiikasta sinun järjestelmääsi, vai aloitko kirjoittaa oletustesi keskelle jotain sotasuunnitelmaa? Joka tapauksessa sitten kun muodolla on periaate, niin väitän että muodon aikaansaavat osaset ja se hallitsivat kaikkea tässä mainittua, eli plasman massan arvosta lähtien päätettiin käyttäytymistapa (ja plasmalla oli plasman yhtälö, joka on matemaattinen).

Sanoit että käyttäytymistapa, jota edelsi muoto, oli kuitenkin vain vertauskuva, ja että kohdan 3 kohteena on pikemminkin esim. plasman luonnonlait. Jolloin minun mukaani plasman luonnonlait selittävät itsensä. Sinun mukaasi taas on niin, että jos kuvitellaan että universumi olisi esim. miljoona vuotta vanha, ja siinä ei ole muotoa eikä rakennetta, joka tulee vasta miljardin vuoden päästä ensimmäistä kertaa, niin silti et pysty sanomaan, mikä on universumin plasman teot ja vehkeet miljoonan vuoden hetkellä, koska tarvitset siihen vertauskuvan miljardin vuoden päästä? Nämä luvut voivat olla mitä tahansa ja tällainen mudon puuttuminen silloin, kun sitä tarvitaan, voi olla tulevaisuudessakin ja aivan milloin tahansa edessäsi, jos vaikka tehdään koe, missä otetaan rakenteet ja muodot pois.

Äskeisessä kappaleessa vertauskuvalla voidaan tarkoittaa syy-seuraus suhdetta, eli että jokin on olemassa ja siksi jostai toisesta tulee jonkinlaista aivan kausaalisesti. Tai sitten tarkoitetaan vain sitä, että et ole loogisesti yhtymäverkkojesi ja informaatiosi määrältä valmis määrittelemään mitään sellaista, missä plasma voisi joutua olemaan joskus, kun asiat ovat eri tavalla.

2

Lue lisää

B:
"rakenteeltaan samankaltaiset entiteetit omaksuvat tietyn käyttäytymistavan sitä todennäköisemmin mitä kauemmin ja laajamittaisemmin sitä käyttäytymistapaa on harjoitettu. Ko. ilmiö on havaittavissa myös uusien kemiallisten yhdisteiden kiteytymisessä."

Esität Sheldraken ideat aivan väärin ja teet itsestäsi melkoisen kusettajan. Hän on oikeasti täysin sekopäinen, ja puhuu ihmisten vaikutuksesta kiteytymiseen, joka on kemikaalissa joka on vanha ja toisessa kemikaalissa, joka on sama vanha kemikaali kuin äskeisessä tapauksessa, mutta jonka ihminen aiheuttaa kiteytymään silti eri tavalla. Tottakai eri aineet kiteytyvät omaan tahtiinsa johtuen siitä, mitä alkeishiukkasia ne sisältävät ja mitä aineellista koe sisältää, ja joka vuosi joku kiteyttää jotain minkä alkeishiukkaset ovat yhteenlaskettuna eri alkeishiukkaset kuin koskaan aikaisemmin.

B:
"5. Fysikaalisten rakenteiden organisoituminen atomeiksi, molekyyleiksi ja eliöiksi eli ns. emergenssi"

Tämä alkupää ei olisi kenenkään määritelmässä vielä emergenssiä. Eivät leegotalotkaan ole emergenssiä, vaan edelleen leegoja. Lisäksi loppupää ei ole emergenssiä, koska emergenssissä tulisi mainita ilmiö, tai menetelmä, tai jokin ominaisuus mitä haetaan takaa muulla tavalla kuin alkeishiukkasilla. Katsoimme juuri videota, missä mahtailtiin, että eliöstä tehdään kvanttisimulaatio ja missä kutsuttu henkilö sanoi, että muut menetelmät ovat harhaanjohtavia.

B:
"liittynee todennäköisesti ns. cymatics-ilmiöön jossa äänen ja valon värähtelyjen resonanssi tuottaa rakenteita homogeeniseen tai satunnaisesti käyttäytyvään ja/tai helposti muokattavissa) olevaan aineeseen."

Rakenteet joista puhuttiin, muodostuvat plasmasta ja kaasusta. Cymatiikassa on hiekkaa, joka pysyy täysin siististi paikallaan kasassa, ja joka tavallaan vain pienenee koossa ja massassa sitä mukaa, kun soitto soi. Se että pidät yhtä hiekkakourallista rakenteena ja toista et, on tässä myös sinun subjektiivinen kokemuksesi. Elämän kannalta tasainen kasa voi olla yhtä merkittävä. Katso esim. minkä muotoisia proteiinit ovat. Kokonaisuuden muodolla ei ole niissä ensisijaista väliä, koska proteiini tosiasiassa toimii pienimmällä yksityiskohtien tasolla. Eli sinun pitäisi seurata cymatiikassa erillisiä hiekkajyviä, jotta tämä hiekka koskisi keskustelua elämästä oikealla tavalla.

Olet taas tarvinnut vertauskuvan, joka on pari miljardia vuotta tilanteen jälkeen. Entä jos universumin lait eivät ole ikuisia, ja tulevaisuudessa on mahdotonta liikuttaa ääntä soittimesta cymatiikka-levyyn, eikä tätä ilmiötä ole silloin enää olemassa. Miksi sinulla on oikeus keskustella hetkellisistä lillukanvarsasioista ja tehdä niistä todellisuuden pääperiaatteita, mutta kaikkien muiden pitäisi kertoa koko totuus eikä mitään muuta kuin totuus universumin alusta loppuun? Onko ajatuksissasi tällä hetkellä ollut cymatiikan matemaattinen malli vai yksittäinen tapahtuma, ja tarkoitatko, että matemaattisissa malleissa on samanlaisuutta?

Miksi ei kannattaisi kuvailla cymatiikaa matemaattisella mallilla, jossa on ennustettavissa kaikki hiekan kuviot määrittelemällä levyn materian ja sille soitetun äänen? Ja jonka jälkeen, jos osaat ajatella matematiikkaa voit oikeasti ihan käsin verrata sitä uusiin tai vanhoihin malleihin, jotka mudosotavat atomeja ja molekyylejä (voisit tosin selittää, että onko tunnetun atomin vertaamisella tunnettuun hiekkaan mitään tieteellistä merkitystä, kun se vain merkitsee ajan vietettä tähän mennessä)? Fysiikka siis pystyy tekemään sen ja monet tietokoneet ovat varmasti simuloineet kaavoja, joista tulee cymatiikkoja. Pystytkö itse muodostamaan cymatiikan ilmiön sillä, että käytät vain kohdan 1. plasmaa?

Pystytkö ylipäänsä tekemään muotoaan muuttavia asioita, ilman että ne ovat koostuneet hiekanjyvistä? Voidaan kysyä sitenkin, että voisitko tehdä yleisöllesi vertauskuvan muotoaan muuttavista asioista ilman, että sinullakin on käytössä leegopalikoiden kaltaisia pieniä osia.

B:
"kaikilla fysikaalisilla objekteilla on oma värähtelytaajuutensa"

Fysikaalisia objekteja ei ole olemassa. On vain kvanttikenttä. On turha alkaa tekemään mitään emergenttiä systeemiä ennenkuin on sovittu fundamentaalisesta tasosta. Voi olla myös että tulisi virheitä, jos päättelee asioita takaperin suurista objekteista alaspäin. (Tästä saatetaan puhua muuallakin.)

Cymatiikkaa ajatellen sinun olisi pystyttävä sanomaan kai, että mitä kaikkein pienin asia tai kenttä tekee, jotta muka 'organisoituu atomi'. Tällöin sinun tulisi puhua pelkästään pienimmästä asiasta aina siihen asti, että sillä on se rakenne tai koko, joka on kuin atomi. Olit olettanut minusta, että mitään objekteja kuiten hiekka tai leegot ei ole kohdan 1 plasmassa, joten ei tehtäväsi organisoida atomi voi sisältää niitä myöskään.

3

Anonyymi kirjoitti:

B:
"rakenteeltaan samankaltaiset entiteetit omaksuvat tietyn käyttäytymistavan sitä todennäköisemmin mitä kauemmin ja laajamittaisemmin sitä käyttäytymistapaa on harjoitettu. Ko. ilmiö on havaittavissa myös uusien kemiallisten yhdisteiden kiteytymisessä."

Esität Sheldraken ideat aivan väärin ja teet itsestäsi melkoisen kusettajan. Hän on oikeasti täysin sekopäinen, ja puhuu ihmisten vaikutuksesta kiteytymiseen, joka on kemikaalissa joka on vanha ja toisessa kemikaalissa, joka on sama vanha kemikaali kuin äskeisessä tapauksessa, mutta jonka ihminen aiheuttaa kiteytymään silti eri tavalla. Tottakai eri aineet kiteytyvät omaan tahtiinsa johtuen siitä, mitä alkeishiukkasia ne sisältävät ja mitä aineellista koe sisältää, ja joka vuosi joku kiteyttää jotain minkä alkeishiukkaset ovat yhteenlaskettuna eri alkeishiukkaset kuin koskaan aikaisemmin.

B:
"5. Fysikaalisten rakenteiden organisoituminen atomeiksi, molekyyleiksi ja eliöiksi eli ns. emergenssi"

Tämä alkupää ei olisi kenenkään määritelmässä vielä emergenssiä. Eivät leegotalotkaan ole emergenssiä, vaan edelleen leegoja. Lisäksi loppupää ei ole emergenssiä, koska emergenssissä tulisi mainita ilmiö, tai menetelmä, tai jokin ominaisuus mitä haetaan takaa muulla tavalla kuin alkeishiukkasilla. Katsoimme juuri videota, missä mahtailtiin, että eliöstä tehdään kvanttisimulaatio ja missä kutsuttu henkilö sanoi, että muut menetelmät ovat harhaanjohtavia.

B:
"liittynee todennäköisesti ns. cymatics-ilmiöön jossa äänen ja valon värähtelyjen resonanssi tuottaa rakenteita homogeeniseen tai satunnaisesti käyttäytyvään ja/tai helposti muokattavissa) olevaan aineeseen."

Rakenteet joista puhuttiin, muodostuvat plasmasta ja kaasusta. Cymatiikassa on hiekkaa, joka pysyy täysin siististi paikallaan kasassa, ja joka tavallaan vain pienenee koossa ja massassa sitä mukaa, kun soitto soi. Se että pidät yhtä hiekkakourallista rakenteena ja toista et, on tässä myös sinun subjektiivinen kokemuksesi. Elämän kannalta tasainen kasa voi olla yhtä merkittävä. Katso esim. minkä muotoisia proteiinit ovat. Kokonaisuuden muodolla ei ole niissä ensisijaista väliä, koska proteiini tosiasiassa toimii pienimmällä yksityiskohtien tasolla. Eli sinun pitäisi seurata cymatiikassa erillisiä hiekkajyviä, jotta tämä hiekka koskisi keskustelua elämästä oikealla tavalla.

Olet taas tarvinnut vertauskuvan, joka on pari miljardia vuotta tilanteen jälkeen. Entä jos universumin lait eivät ole ikuisia, ja tulevaisuudessa on mahdotonta liikuttaa ääntä soittimesta cymatiikka-levyyn, eikä tätä ilmiötä ole silloin enää olemassa. Miksi sinulla on oikeus keskustella hetkellisistä lillukanvarsasioista ja tehdä niistä todellisuuden pääperiaatteita, mutta kaikkien muiden pitäisi kertoa koko totuus eikä mitään muuta kuin totuus universumin alusta loppuun? Onko ajatuksissasi tällä hetkellä ollut cymatiikan matemaattinen malli vai yksittäinen tapahtuma, ja tarkoitatko, että matemaattisissa malleissa on samanlaisuutta?

Miksi ei kannattaisi kuvailla cymatiikaa matemaattisella mallilla, jossa on ennustettavissa kaikki hiekan kuviot määrittelemällä levyn materian ja sille soitetun äänen? Ja jonka jälkeen, jos osaat ajatella matematiikkaa voit oikeasti ihan käsin verrata sitä uusiin tai vanhoihin malleihin, jotka mudosotavat atomeja ja molekyylejä (voisit tosin selittää, että onko tunnetun atomin vertaamisella tunnettuun hiekkaan mitään tieteellistä merkitystä, kun se vain merkitsee ajan vietettä tähän mennessä)? Fysiikka siis pystyy tekemään sen ja monet tietokoneet ovat varmasti simuloineet kaavoja, joista tulee cymatiikkoja. Pystytkö itse muodostamaan cymatiikan ilmiön sillä, että käytät vain kohdan 1. plasmaa?

Pystytkö ylipäänsä tekemään muotoaan muuttavia asioita, ilman että ne ovat koostuneet hiekanjyvistä? Voidaan kysyä sitenkin, että voisitko tehdä yleisöllesi vertauskuvan muotoaan muuttavista asioista ilman, että sinullakin on käytössä leegopalikoiden kaltaisia pieniä osia.

B:
"kaikilla fysikaalisilla objekteilla on oma värähtelytaajuutensa"

Fysikaalisia objekteja ei ole olemassa. On vain kvanttikenttä. On turha alkaa tekemään mitään emergenttiä systeemiä ennenkuin on sovittu fundamentaalisesta tasosta. Voi olla myös että tulisi virheitä, jos päättelee asioita takaperin suurista objekteista alaspäin. (Tästä saatetaan puhua muuallakin.)

Cymatiikkaa ajatellen sinun olisi pystyttävä sanomaan kai, että mitä kaikkein pienin asia tai kenttä tekee, jotta muka 'organisoituu atomi'. Tällöin sinun tulisi puhua pelkästään pienimmästä asiasta aina siihen asti, että sillä on se rakenne tai koko, joka on kuin atomi. Olit olettanut minusta, että mitään objekteja kuiten hiekka tai leegot ei ole kohdan 1 plasmassa, joten ei tehtäväsi organisoida atomi voi sisältää niitä myöskään.

3

Lue lisää

Cymatiikassa asia, mikä värähtelee, on metallilevy eikä hiekka. Tämä ei ole välttämättä huono asia, mutta joudut esim. jakamaan plasman kahteen asiaan, eli levyyn ja hiekkaan, jos jatkat näin. Missä koetat saavuttaa tai väittää loppuun asti, että levyn ei ole tarvinnut organisoitua ensin.

B:
"kaikilla fysikaalisilla objekteilla on oma värähtelytaajuutensa jotka yhdessä muodostavat konstruktiivisia ja destruktiivisia interferenssejä suhteessa toisiinsa ja mittausvälineisiin eli ts. ns. klassinen fysiikka on ihmisen mittakaavatason näennäisyyttä (kiinteä, kaasumainen ja nestemäinen aine)"

Ovatko kaikki objetkit päällekkäin, vai lähetetäänkö näitä aaltoja jotakin pitkin avaruuteen? Voiko sen kentän mainita nimeltä, vai onko se vaiettu SM-kenttä?

Mitkä kaikki aallonpituudet lasketaan ihmisten mittakaavaan? Oletko aikeissa siirtyä mikrotason fysiikkaan eli pienentää aallonpituutta. Jos puhutaan mikrotason fysiikasta siten kuin joku olisi tehnyt sitä joskus, ja tuottanut mikrotason teknologiaa, niin onko teknologia kuitenkin jo niin pieni kuin kaikki mistä puhut, jolloin kaiken tuon voi tarkistaa teknologialla? Esim. kuuntelemalla sitä aaltoa, mikä on SM-kentässä jonkun lähettämänä?

Jos puhutaan mikrofysiikan teoriasta, niin väitätkö että pienet aallonpituudet näyttävät mittavälineissä satunnaisilta QM-aaltoobjekteilta, ja suuret aallonpituudet Newtonin hiukkasilta? Miten pystyt matemaattisesti siirtymään eri ilmiöön vain muuttamalla yhtä lukua ja etäisyyttä aallonhuippujen välillä? Voisit todellakin mainita ne mittalaitteet, jotka mittaavat esim. elektronin eivätkä ainetta, jota on niin paljon, että sillä on kiinteä, nestemäinen tai kaasun olomuoto.

Plasman pystyy muodostamaan samoista atomeista kuin kiinteän aineen. Jos atomilla olisi sinun aallonpituutesi, niin se olisi sama plasmassa ja kiinteässä aineessa. Jätitkö kuitenkin kokonaan väliin sellaisen tehtävän kuin atomiksi organisoituminen?

B:
"Hologrammi-periaate tässä yhteydessä tarkoittaa sitä että jokaisella kokonaisuuden osalla on sama informaatiosisältö eli se heijastaa kokonaisuuden ominaisuuksia"

Tämä lause on epätosi, jos kirjoitat näkyviin jonkun kokonaisuuden ominaisuuden. Miksi se olisi määritelty vain kokonaisuuden ominaisuudeksi, jos jokaisella osallakin on se. Voisit siis sanoa, että jokaisella osalla on osan ominaisuudet, ja on olemassa vain osan ominaisuuksia.

Missä tämä osa on? Miten suuri se on? Miten se eristettiin kaikesta muusta, ja miten sen informaatio luettiin? Miksi sanoit kohdassa 1. että plasmakenttä on asia, missä ei ole juuri mitään informaatiota ja ominaisuuksia. Miten teet sellaisesta kentästä kuin 'plasman määrä x:ssä' sellaisen pienen osan, joka sisältää kaiken kaikkialta. Mukaan lukien maapallon ja tämän viestin, minkä lähetän.

Entä missä sanot menevän kokonaisuuden uloimman rajan? Jos kokonaisuudella ei ole rajaa, niin miksi se ei ole sen ominaisuus, ja miksi osilla on rajat? Miten kokonaisuuden informaatio on saatu tietää? Oikealta teorialta kysyttäsiin, että sano mikä se mielestäsi on, niin minä lasken sillä jonkin pienen tuloksen ja tarkistan olettamasi informaatiokokonaisuuden toimivuuden. Mutta harvemmin mikään keksimäsi asia on oletus mistään asiasta, mitä voisi olla, ja tuo mitä teet, on vain rakastumista matemaattiseen yleiseen lauseeseen, jolla ei ole tapausta jonkin yhden paperin kokoisen matemaattista lelua merkitsevän esimerkin lisäksi. Matemaattisissa leluissa holografia toimii johtuen siitä, että suuren mittakaavan kokonaisuus ei sisällä sellaista asiaa kuin maapallon informatio ja minun viestini.

B:
"tietyt ominaisuudet ovat mittakaavasta riippumattomia kuten esim. plasmafysiikan ilmiöissä galaksien tasolta laboratoriossa tutkittavissa olevien ilmiöiden kokoluokkaan."

Minunkin olisi pitänyt sanoa, että mikseivät yllä olleet cymatiikka-aallonpituudet ole sellaisia, että ne ovat kopio suurista aallonpituuksista eli kiinteästä aineesta?

Tuo ei ole holografiaa. Holografiassa, joka on tällaista mitä tässä, on osa, ja sen koko on yleensä vakio. Tämän jälkeen jos löydät jotain pienempää, niin se pienempi asia ei pystynyt muodostamaan samassa tehtävässä olevaa osaa. Sen sijaan jos löydät kaksi kertaa suuremman asian kuin sovittu osa, niin olet voinut löytää kaksi osaa ja sinulla onkin kahteen kertaan kokonaisuuden kuva.

Mittakaavariippumattomuus on tosiaan joskus jotain, mikä ottaa todella vähän huomioon yksityiskohtia, kun sitä sanaa viljellään. Mutta jos siitä puhutaan täydellisenä, niin vain tietyt usein sileät (eli osattomat) matemaattiset kokonaisuudet ja konstruktiot ovat sellaisia. Jos mallisi ei ole matemaattinen malli, joka on noin, niin käsitettä on aivan turha tavoitella tai väittää tavoitelleensa jos on oikeasti niin saamaton kuin B on, ja jos sellainen ilmiö jossain määrin ilmenee, niin kannattaa vain ottaa vastaan se mitä annetaan, eikä kiduttaa itseään sillä, että miksi en esim. pyrkinyt siihen suoraan.

4

Anonyymi kirjoitti:

Cymatiikassa asia, mikä värähtelee, on metallilevy eikä hiekka. Tämä ei ole välttämättä huono asia, mutta joudut esim. jakamaan plasman kahteen asiaan, eli levyyn ja hiekkaan, jos jatkat näin. Missä koetat saavuttaa tai väittää loppuun asti, että levyn ei ole tarvinnut organisoitua ensin.

B:
"kaikilla fysikaalisilla objekteilla on oma värähtelytaajuutensa jotka yhdessä muodostavat konstruktiivisia ja destruktiivisia interferenssejä suhteessa toisiinsa ja mittausvälineisiin eli ts. ns. klassinen fysiikka on ihmisen mittakaavatason näennäisyyttä (kiinteä, kaasumainen ja nestemäinen aine)"

Ovatko kaikki objetkit päällekkäin, vai lähetetäänkö näitä aaltoja jotakin pitkin avaruuteen? Voiko sen kentän mainita nimeltä, vai onko se vaiettu SM-kenttä?

Mitkä kaikki aallonpituudet lasketaan ihmisten mittakaavaan? Oletko aikeissa siirtyä mikrotason fysiikkaan eli pienentää aallonpituutta. Jos puhutaan mikrotason fysiikasta siten kuin joku olisi tehnyt sitä joskus, ja tuottanut mikrotason teknologiaa, niin onko teknologia kuitenkin jo niin pieni kuin kaikki mistä puhut, jolloin kaiken tuon voi tarkistaa teknologialla? Esim. kuuntelemalla sitä aaltoa, mikä on SM-kentässä jonkun lähettämänä?

Jos puhutaan mikrofysiikan teoriasta, niin väitätkö että pienet aallonpituudet näyttävät mittavälineissä satunnaisilta QM-aaltoobjekteilta, ja suuret aallonpituudet Newtonin hiukkasilta? Miten pystyt matemaattisesti siirtymään eri ilmiöön vain muuttamalla yhtä lukua ja etäisyyttä aallonhuippujen välillä? Voisit todellakin mainita ne mittalaitteet, jotka mittaavat esim. elektronin eivätkä ainetta, jota on niin paljon, että sillä on kiinteä, nestemäinen tai kaasun olomuoto.

Plasman pystyy muodostamaan samoista atomeista kuin kiinteän aineen. Jos atomilla olisi sinun aallonpituutesi, niin se olisi sama plasmassa ja kiinteässä aineessa. Jätitkö kuitenkin kokonaan väliin sellaisen tehtävän kuin atomiksi organisoituminen?

B:
"Hologrammi-periaate tässä yhteydessä tarkoittaa sitä että jokaisella kokonaisuuden osalla on sama informaatiosisältö eli se heijastaa kokonaisuuden ominaisuuksia"

Tämä lause on epätosi, jos kirjoitat näkyviin jonkun kokonaisuuden ominaisuuden. Miksi se olisi määritelty vain kokonaisuuden ominaisuudeksi, jos jokaisella osallakin on se. Voisit siis sanoa, että jokaisella osalla on osan ominaisuudet, ja on olemassa vain osan ominaisuuksia.

Missä tämä osa on? Miten suuri se on? Miten se eristettiin kaikesta muusta, ja miten sen informaatio luettiin? Miksi sanoit kohdassa 1. että plasmakenttä on asia, missä ei ole juuri mitään informaatiota ja ominaisuuksia. Miten teet sellaisesta kentästä kuin 'plasman määrä x:ssä' sellaisen pienen osan, joka sisältää kaiken kaikkialta. Mukaan lukien maapallon ja tämän viestin, minkä lähetän.

Entä missä sanot menevän kokonaisuuden uloimman rajan? Jos kokonaisuudella ei ole rajaa, niin miksi se ei ole sen ominaisuus, ja miksi osilla on rajat? Miten kokonaisuuden informaatio on saatu tietää? Oikealta teorialta kysyttäsiin, että sano mikä se mielestäsi on, niin minä lasken sillä jonkin pienen tuloksen ja tarkistan olettamasi informaatiokokonaisuuden toimivuuden. Mutta harvemmin mikään keksimäsi asia on oletus mistään asiasta, mitä voisi olla, ja tuo mitä teet, on vain rakastumista matemaattiseen yleiseen lauseeseen, jolla ei ole tapausta jonkin yhden paperin kokoisen matemaattista lelua merkitsevän esimerkin lisäksi. Matemaattisissa leluissa holografia toimii johtuen siitä, että suuren mittakaavan kokonaisuus ei sisällä sellaista asiaa kuin maapallon informatio ja minun viestini.

B:
"tietyt ominaisuudet ovat mittakaavasta riippumattomia kuten esim. plasmafysiikan ilmiöissä galaksien tasolta laboratoriossa tutkittavissa olevien ilmiöiden kokoluokkaan."

Minunkin olisi pitänyt sanoa, että mikseivät yllä olleet cymatiikka-aallonpituudet ole sellaisia, että ne ovat kopio suurista aallonpituuksista eli kiinteästä aineesta?

Tuo ei ole holografiaa. Holografiassa, joka on tällaista mitä tässä, on osa, ja sen koko on yleensä vakio. Tämän jälkeen jos löydät jotain pienempää, niin se pienempi asia ei pystynyt muodostamaan samassa tehtävässä olevaa osaa. Sen sijaan jos löydät kaksi kertaa suuremman asian kuin sovittu osa, niin olet voinut löytää kaksi osaa ja sinulla onkin kahteen kertaan kokonaisuuden kuva.

Mittakaavariippumattomuus on tosiaan joskus jotain, mikä ottaa todella vähän huomioon yksityiskohtia, kun sitä sanaa viljellään. Mutta jos siitä puhutaan täydellisenä, niin vain tietyt usein sileät (eli osattomat) matemaattiset kokonaisuudet ja konstruktiot ovat sellaisia. Jos mallisi ei ole matemaattinen malli, joka on noin, niin käsitettä on aivan turha tavoitella tai väittää tavoitelleensa jos on oikeasti niin saamaton kuin B on, ja jos sellainen ilmiö jossain määrin ilmenee, niin kannattaa vain ottaa vastaan se mitä annetaan, eikä kiduttaa itseään sillä, että miksi en esim. pyrkinyt siihen suoraan.

4

Lue lisää

Mikään mikä on laboratoriossa ja mitä on niin paljon kuin plasmassa on yleensä ainetta, ei ole tapa testata maailman mittakaavariippumattomuutta. Muutoin voisin väittää, että jos veistän kotona laivan, niin universumin on parempi olla laiva, tai muuten mittakaavariippumattomuus on väärin. Tätä ideaa tulisi siis vain tutkia asioissa, jotka ovat todella luonnon armoilla tai mielellään pienimmässä mahdollisimmassa mittakaavassa missä kaikki on mahdollisimman yksin. Luonnoarmo ei paljon poikkea sekään minun veistämistäni asioista tässä, koska luonto voi hyvin harjoittaa yhtä paljon variaatioita kuin minä. Atomien tavalla muodostua taas ei ole variaatiota odotettavissa.

Kaikki oikean maailman esimerkit on paljon helpompi selittää mikrofyysisellä hiukkasten liikkumisella kentissä, jotka ovat aina ja ikuisesti sellaisia, että ne vetävät hiukkasia kohti varausten tai massojen keskustaa. Ihmiset ennustivat tai saivat ennustettua galaksien muodot yrittämättä kertaakaan vaihtaa teoriaa siinä välissä. Reduktionismissa ei juurikaan ole hyötyä katsoa kaikkia eri kokoisia asioita etukäteen, koska ei ole mitään nopeaa päättelymenetelmää, joka kertoo miten niihin kaikkiin päätyy itsestään pienistä asioista. Ja jos taivaalla esiintyisi muuta kuin galakseja Newtonin gravitaation antamana, niin joku mahdollisista päätelmistä olisi voinut olla, että siellä on älykästä elämää, joka rakentaa hohtavia asioita.

Et ole myöskään tehnyt holografiaa aikaulottuvuutta pitkin? Tällöin pitäsi sanoa, että lait ja kaikki asiat ovat jo ikuisesti päätetyssä muodossa, koska kaikki ajan hetket ovat luetteloituna pienessä osassa, jonka voi nähdä jo yhdessä hetkessä.

B:
"Ääniaallot ovat vain erikoistapaus aineen värähtelystä"

Ääniaalto on niin emergentti käsite, että yhtä hyvin voisi sanoa, että jänis on erikoistapaus aineen värähtelystä. Lause riippuu myös tosiaan paljon, mitä olit ajattelemassa aineena. Mutta on aika karkeita ja jo varhain tunnettuja aineen muotoja, missä värähtelevä aine tms. on suhteellisesti fundamentaalisempi kuin ääniaalto. On tällöin huono idea ottaa sitä emergentimmältä tasolta jotain, ja sanoa, että se on erikoistapaus.

B:
"7. Todellisuuden implisiittinen järjestys on epälokaalien syiden "maailma" kun taas todellisuuden eksplisiittinen järjestys on havaittavissa ja mitattavissa olevaa seurausten maailma eli pelkkää todellisuuden pintatasoa. "

Niinhän jo sanoin, että kyseessä on determinismi. Aiempaan lisätäkseni, implisiittisyydeksi voi laskea myös kaiken agnostisen suhtautumisen QM:ään eli mm. ole hiljaa ja laske -filosofian, missä henkilön täytyy kuitenkin päättää ajatella, että tämän laskun mukaisen asian sijasta maailmassa jokin muu toimittaa QM-ilmiöt.

Epälokaaleja syitä pystytään havaitsemaan ja mittaamaan. On olemassa jokin muu syy, miksi sellaisia ei ole mainittu. Jos minä esim. vilkutan täältä, niin joku voi mitata sen että vilkutan. Jos sinä vilkutat samaan aikaan takaisin ennen kuin valo ehtii täältä kulkea sinne, niin joku voi mitata sinut. Sitten teemme tämän virheettömästi miljardilla satunnaisella toistolla, ja menemme ottamaan Nobelit. Keksimme tälle ilmiölle skalaarikentän, mutta minä voin suorittaa epälokalismin kirjoitustyön, ja sanomme olevamme sen mittauksia itse. Muut etsiköön sen hiukkasia myöhemmin. Mittauksen idea ei ole sama kuin, että mitattava asia on jotain, minkä voi valita päällimmäiseksi asiaksi leivällä (pinnaksi).

B:
"7. Todellisuuden implisiittinen järjestys on epälokaalien syiden "maailma""

Tämä ei pidä paikkaansa Bohmin myöhemmissä ideoissa, missä implisiittinen järjestys on ennen avaruutta. Uusista matemattisista asioista muodostetaan siinä avaruus tai sen uusi esitys. Avaruudessa lokaalit ja epälokaalit lait esiintyvät kaikki eksplisiittisinä, koska ei vaivauduta enää tekemään näkymättömiä asioita siellä. En tosin ole nähnyt yhtään versiota näistä laeista, joita tultaisiin pitelemään siellä, joten niiden oleminen on sen varassa, että ne olisivat kirjoitetussa muodossa myös. Voi olla että implisiittisessä mallissa näkee, mikä sen seurauksena tulee olemaan lokaali tai epälokaali. Tällöin Bohm olisi vain kopioinut avaruudessa olevien lakien ominaisuudet toiseen esitykseen. Ja tästä olin sitä mieltä, että sellaista matematiikkaa tehdään vain, kun ihmisillä on liikaa aikaa.

B:
"8. Koska empiirisen tieteen perustana ovat vain mittaukset ja havainnot niin se kykenee kuvailemaan ainoastaan todellisuuden eksplisiittistä pintatasoa "

Onko maailmassa empiirinen tiede, ja kuka tarkalleen ottaen hän on? Teoreettiset fyysikot tekevät matemaattisia malleja mistä tahansa tasosta silloin kun huvittaa, ja eräs heistä on tehnyt mallin, missä ei ole avaruutta vaan jotain sen sijasta. Hänkään ei silti tee monia asioita, jotka eivät liittyisi havaittavan asian tuottanmiseen. Eli vain sellainen avaruudeton mielikuvitusmaailma oli Bohmilla kohteena, joka täysin vastaa tätä maailmaa.

5

Anonyymi kirjoitti:

Mikään mikä on laboratoriossa ja mitä on niin paljon kuin plasmassa on yleensä ainetta, ei ole tapa testata maailman mittakaavariippumattomuutta. Muutoin voisin väittää, että jos veistän kotona laivan, niin universumin on parempi olla laiva, tai muuten mittakaavariippumattomuus on väärin. Tätä ideaa tulisi siis vain tutkia asioissa, jotka ovat todella luonnon armoilla tai mielellään pienimmässä mahdollisimmassa mittakaavassa missä kaikki on mahdollisimman yksin. Luonnoarmo ei paljon poikkea sekään minun veistämistäni asioista tässä, koska luonto voi hyvin harjoittaa yhtä paljon variaatioita kuin minä. Atomien tavalla muodostua taas ei ole variaatiota odotettavissa.

Kaikki oikean maailman esimerkit on paljon helpompi selittää mikrofyysisellä hiukkasten liikkumisella kentissä, jotka ovat aina ja ikuisesti sellaisia, että ne vetävät hiukkasia kohti varausten tai massojen keskustaa. Ihmiset ennustivat tai saivat ennustettua galaksien muodot yrittämättä kertaakaan vaihtaa teoriaa siinä välissä. Reduktionismissa ei juurikaan ole hyötyä katsoa kaikkia eri kokoisia asioita etukäteen, koska ei ole mitään nopeaa päättelymenetelmää, joka kertoo miten niihin kaikkiin päätyy itsestään pienistä asioista. Ja jos taivaalla esiintyisi muuta kuin galakseja Newtonin gravitaation antamana, niin joku mahdollisista päätelmistä olisi voinut olla, että siellä on älykästä elämää, joka rakentaa hohtavia asioita.

Et ole myöskään tehnyt holografiaa aikaulottuvuutta pitkin? Tällöin pitäsi sanoa, että lait ja kaikki asiat ovat jo ikuisesti päätetyssä muodossa, koska kaikki ajan hetket ovat luetteloituna pienessä osassa, jonka voi nähdä jo yhdessä hetkessä.

B:
"Ääniaallot ovat vain erikoistapaus aineen värähtelystä"

Ääniaalto on niin emergentti käsite, että yhtä hyvin voisi sanoa, että jänis on erikoistapaus aineen värähtelystä. Lause riippuu myös tosiaan paljon, mitä olit ajattelemassa aineena. Mutta on aika karkeita ja jo varhain tunnettuja aineen muotoja, missä värähtelevä aine tms. on suhteellisesti fundamentaalisempi kuin ääniaalto. On tällöin huono idea ottaa sitä emergentimmältä tasolta jotain, ja sanoa, että se on erikoistapaus.

B:
"7. Todellisuuden implisiittinen järjestys on epälokaalien syiden "maailma" kun taas todellisuuden eksplisiittinen järjestys on havaittavissa ja mitattavissa olevaa seurausten maailma eli pelkkää todellisuuden pintatasoa. "

Niinhän jo sanoin, että kyseessä on determinismi. Aiempaan lisätäkseni, implisiittisyydeksi voi laskea myös kaiken agnostisen suhtautumisen QM:ään eli mm. ole hiljaa ja laske -filosofian, missä henkilön täytyy kuitenkin päättää ajatella, että tämän laskun mukaisen asian sijasta maailmassa jokin muu toimittaa QM-ilmiöt.

Epälokaaleja syitä pystytään havaitsemaan ja mittaamaan. On olemassa jokin muu syy, miksi sellaisia ei ole mainittu. Jos minä esim. vilkutan täältä, niin joku voi mitata sen että vilkutan. Jos sinä vilkutat samaan aikaan takaisin ennen kuin valo ehtii täältä kulkea sinne, niin joku voi mitata sinut. Sitten teemme tämän virheettömästi miljardilla satunnaisella toistolla, ja menemme ottamaan Nobelit. Keksimme tälle ilmiölle skalaarikentän, mutta minä voin suorittaa epälokalismin kirjoitustyön, ja sanomme olevamme sen mittauksia itse. Muut etsiköön sen hiukkasia myöhemmin. Mittauksen idea ei ole sama kuin, että mitattava asia on jotain, minkä voi valita päällimmäiseksi asiaksi leivällä (pinnaksi).

B:
"7. Todellisuuden implisiittinen järjestys on epälokaalien syiden "maailma""

Tämä ei pidä paikkaansa Bohmin myöhemmissä ideoissa, missä implisiittinen järjestys on ennen avaruutta. Uusista matemattisista asioista muodostetaan siinä avaruus tai sen uusi esitys. Avaruudessa lokaalit ja epälokaalit lait esiintyvät kaikki eksplisiittisinä, koska ei vaivauduta enää tekemään näkymättömiä asioita siellä. En tosin ole nähnyt yhtään versiota näistä laeista, joita tultaisiin pitelemään siellä, joten niiden oleminen on sen varassa, että ne olisivat kirjoitetussa muodossa myös. Voi olla että implisiittisessä mallissa näkee, mikä sen seurauksena tulee olemaan lokaali tai epälokaali. Tällöin Bohm olisi vain kopioinut avaruudessa olevien lakien ominaisuudet toiseen esitykseen. Ja tästä olin sitä mieltä, että sellaista matematiikkaa tehdään vain, kun ihmisillä on liikaa aikaa.

B:
"8. Koska empiirisen tieteen perustana ovat vain mittaukset ja havainnot niin se kykenee kuvailemaan ainoastaan todellisuuden eksplisiittistä pintatasoa "

Onko maailmassa empiirinen tiede, ja kuka tarkalleen ottaen hän on? Teoreettiset fyysikot tekevät matemaattisia malleja mistä tahansa tasosta silloin kun huvittaa, ja eräs heistä on tehnyt mallin, missä ei ole avaruutta vaan jotain sen sijasta. Hänkään ei silti tee monia asioita, jotka eivät liittyisi havaittavan asian tuottanmiseen. Eli vain sellainen avaruudeton mielikuvitusmaailma oli Bohmilla kohteena, joka täysin vastaa tätä maailmaa.

5

Lue lisää

Arvioi meille, miten pinnalla on kvarkkien eroaminen toisistaan LHC:n kokeessa, missä kahden protonin tapatuma peittyy tuhansien syntyneiden kvarkkien kvarkki-gluoni-plasmaan.

B:
"jolloin pakonomaisesti yritetään palauttaa esim. oma kokemuksellisuus (kvalia) johonkin havaittavissa & mitattavissa olevaan"

Ei pidä paikkaansa, jos sen palauttaa matemaattiseen malliin, mutta ei mittaa yhtään mitään.

Mainitsemasi palauttaminen ei ole mikään tieteen aikaansaannos eikä lue missään, mitä he julkaisevat. SInulla on pikemminkin itselläsi pakonomainen tarve kirjoittaa tarinoita tieteentekijöistä vapaa-ajalla.

Jos tieteellä on matemaattinen malli jostakin, niin eikö sinun lauseesi ole sellaisen uhoamista, että sinä voit mitata siitä kaiken, jos kukaan muu ei pysty? Koska silloin kun se on mitattu, niin pääset sanomaan sen väitteen, että se oli pinnallista havaittavaa asiaa?

Ylläolevasta pitäisi summata myös se, että mittakaavasta riippumaton maailma on kokonaan eksplisiittinen ja kokonaan mitattavissa (en tarkoita mitään mittausta asioiden todistamisen kannalta niinkuin et sinäkään). Sitten kun olet kokenut yhden kokoisen asian, olet kokenut lähes kaiken kaikesta, ellei siinä koossa esiinny vielä muita asioita. Samoin plasma on ekplisiittinen ja mitattavissa. Varsinkin sen kosminen olomuoto, ja sen laboratoriossa tehty olomuoto. Ne olivat ainoat esimerkkisi plasmasta. Ainoa implisiittinen ja pinnan alainen asia, mitä olet sanonut itse, oli epälokalismin ominaisuuden omaava jokin asia, mitä ei nimetty, ja se oli väärin perustein väitetty implisiittiseksi, koska oli peräisin Bohmin eksplisiittisestä osasta. Muutenkaan mitään ominaisuutta ei pidä sekoittaa asiaksi eikä ominaisuutta pidä rajata toisen ominaisuuden sisälle, vaan antaa ominaisuuksien olla käytössä vapaasti.

B:
"koska luonnontieteiden perushahmotus perustuu 3d geometriaan ja 1-ulotteiseen ja samalla deterministiseen aikaan (delta-t) niin kyseessä on samalla äärimmäinen todellisuuden pelkistäminen"

Pelkistäminen on päämäärä, joka liittyy Occamin periaatteeseen. Sanoisin kuitenkin sinusta, että sinä olet äärimmäinen pelkistäjä monessa kohtaa yllä. Kohdassa 3. käskysi oli 'älä tee tarkkoja ikuisia lakeja'. Toteutit tätä itse sellaisella nurinkurisella tavalla, että sanoit esim. olevan melkein olemassa sellaisen asian kuin mittakaavariippumattomuus tai cymatiikka-hiekka. Tosin sanoen sinua näyttää kiinnostavan laukoa matemaattisesti lyhyitä pienissä abstrakteissa laatikoissa ja muutaman viivan tapauksissa toimivia sääntöjä maailmalle malliksi, mutta ei joksikin, mikä ei saisi mennä pieleen. Sanotko että ne saavat mennä pieleen siksi, että saisit (aina jatkossakin) esittää vain pelkistettyjä malleja? Sinua siis kiinnostaa äärimmäisen pelkistetty tieto ja käytös ylitse kaiken, ja se on niin tärkeää, että sen pitää tulla löydetyksi maailmasta ja esitetyksi, jos mitään sellaiseen liittyvää vain olisi (tai sinun pitää päästä esittämään itseäsi, että tiedät sellaisia matematiikapulmia).

B:
"10. Biologinen elämä liittyy biosähköön ja plasmailmiöihin
Neuroscience beyond neurons: how somatic bioelectricity implements an unconventional intelligence"

Tuo video ei toivottavasti liity lauseeseesi mitenkään. Neuronit ovat onneksi nekin biosähköä. Jos väittäisit, että biologinen elämä ei liity neuroneihin, niin tämä olisi sama kuin olisit sanonut, että elämä liittyy siihen, että on kahdeksan jalkaa. Ja jos sanot, että tietoisuus liittyy epäkonventionaaliseen tietoisuuteen, niin tämä on sama kuin sanoisit että tietoisuutta ei ole 99 %:ssa tapauksista, ja ihmisten väittäminen tietoisiksi olisi väärin.

B:
"11. Plasmafysiikan taso ilmenee implisiittisen ja eksplisiittisen järjestyksen rajapinnassa
Kiinnostava mallinnus TGD teoria (TOPOLOGICAL GEOMETRODYNAMICS)"

Tämä on mielivaltaisesti generoitua logiikkaa. Sinulla ei ole myöskään mitään käsitystä mitä nuo järjestykset ovat erikseen.

Toivottavasti TGD:llä ei ole mitään tekemistä lauseesi kanssa. Plasmaelämän sivulla sanotaan, että elämän plasmaudessa ei ole mitään kiinnostavaa ja aletaan tekemään kiinteää ainetta (tai suurta rakennetta) väitetyn plasman sisälle, jotta sillä olisi pysyvä geneettinen muisti. Lisäksi plasmaa yritetään muuttaa nesteeksi, jossa on ionisoitunutta ainetta. Yksinkertainen pointi tässä on minusta se, että plasma on erittäin plasmaa siitä syystä, kun sitä kutsutaan ns. pitkän matkan vuorovaikutusten hallitsemaksi. Tällöin mitä enenmmän plasmaa deaktivoidaan takaisin lyhyen kantaman sähköilmiöiksi, niin sitä lähempänä se on elävää ainetta.

6

Anonyymi kirjoitti:

Arvioi meille, miten pinnalla on kvarkkien eroaminen toisistaan LHC:n kokeessa, missä kahden protonin tapatuma peittyy tuhansien syntyneiden kvarkkien kvarkki-gluoni-plasmaan.

B:
"jolloin pakonomaisesti yritetään palauttaa esim. oma kokemuksellisuus (kvalia) johonkin havaittavissa & mitattavissa olevaan"

Ei pidä paikkaansa, jos sen palauttaa matemaattiseen malliin, mutta ei mittaa yhtään mitään.

Mainitsemasi palauttaminen ei ole mikään tieteen aikaansaannos eikä lue missään, mitä he julkaisevat. SInulla on pikemminkin itselläsi pakonomainen tarve kirjoittaa tarinoita tieteentekijöistä vapaa-ajalla.

Jos tieteellä on matemaattinen malli jostakin, niin eikö sinun lauseesi ole sellaisen uhoamista, että sinä voit mitata siitä kaiken, jos kukaan muu ei pysty? Koska silloin kun se on mitattu, niin pääset sanomaan sen väitteen, että se oli pinnallista havaittavaa asiaa?

Ylläolevasta pitäisi summata myös se, että mittakaavasta riippumaton maailma on kokonaan eksplisiittinen ja kokonaan mitattavissa (en tarkoita mitään mittausta asioiden todistamisen kannalta niinkuin et sinäkään). Sitten kun olet kokenut yhden kokoisen asian, olet kokenut lähes kaiken kaikesta, ellei siinä koossa esiinny vielä muita asioita. Samoin plasma on ekplisiittinen ja mitattavissa. Varsinkin sen kosminen olomuoto, ja sen laboratoriossa tehty olomuoto. Ne olivat ainoat esimerkkisi plasmasta. Ainoa implisiittinen ja pinnan alainen asia, mitä olet sanonut itse, oli epälokalismin ominaisuuden omaava jokin asia, mitä ei nimetty, ja se oli väärin perustein väitetty implisiittiseksi, koska oli peräisin Bohmin eksplisiittisestä osasta. Muutenkaan mitään ominaisuutta ei pidä sekoittaa asiaksi eikä ominaisuutta pidä rajata toisen ominaisuuden sisälle, vaan antaa ominaisuuksien olla käytössä vapaasti.

B:
"koska luonnontieteiden perushahmotus perustuu 3d geometriaan ja 1-ulotteiseen ja samalla deterministiseen aikaan (delta-t) niin kyseessä on samalla äärimmäinen todellisuuden pelkistäminen"

Pelkistäminen on päämäärä, joka liittyy Occamin periaatteeseen. Sanoisin kuitenkin sinusta, että sinä olet äärimmäinen pelkistäjä monessa kohtaa yllä. Kohdassa 3. käskysi oli 'älä tee tarkkoja ikuisia lakeja'. Toteutit tätä itse sellaisella nurinkurisella tavalla, että sanoit esim. olevan melkein olemassa sellaisen asian kuin mittakaavariippumattomuus tai cymatiikka-hiekka. Tosin sanoen sinua näyttää kiinnostavan laukoa matemaattisesti lyhyitä pienissä abstrakteissa laatikoissa ja muutaman viivan tapauksissa toimivia sääntöjä maailmalle malliksi, mutta ei joksikin, mikä ei saisi mennä pieleen. Sanotko että ne saavat mennä pieleen siksi, että saisit (aina jatkossakin) esittää vain pelkistettyjä malleja? Sinua siis kiinnostaa äärimmäisen pelkistetty tieto ja käytös ylitse kaiken, ja se on niin tärkeää, että sen pitää tulla löydetyksi maailmasta ja esitetyksi, jos mitään sellaiseen liittyvää vain olisi (tai sinun pitää päästä esittämään itseäsi, että tiedät sellaisia matematiikapulmia).

B:
"10. Biologinen elämä liittyy biosähköön ja plasmailmiöihin
Neuroscience beyond neurons: how somatic bioelectricity implements an unconventional intelligence"

Tuo video ei toivottavasti liity lauseeseesi mitenkään. Neuronit ovat onneksi nekin biosähköä. Jos väittäisit, että biologinen elämä ei liity neuroneihin, niin tämä olisi sama kuin olisit sanonut, että elämä liittyy siihen, että on kahdeksan jalkaa. Ja jos sanot, että tietoisuus liittyy epäkonventionaaliseen tietoisuuteen, niin tämä on sama kuin sanoisit että tietoisuutta ei ole 99 %:ssa tapauksista, ja ihmisten väittäminen tietoisiksi olisi väärin.

B:
"11. Plasmafysiikan taso ilmenee implisiittisen ja eksplisiittisen järjestyksen rajapinnassa
Kiinnostava mallinnus TGD teoria (TOPOLOGICAL GEOMETRODYNAMICS)"

Tämä on mielivaltaisesti generoitua logiikkaa. Sinulla ei ole myöskään mitään käsitystä mitä nuo järjestykset ovat erikseen.

Toivottavasti TGD:llä ei ole mitään tekemistä lauseesi kanssa. Plasmaelämän sivulla sanotaan, että elämän plasmaudessa ei ole mitään kiinnostavaa ja aletaan tekemään kiinteää ainetta (tai suurta rakennetta) väitetyn plasman sisälle, jotta sillä olisi pysyvä geneettinen muisti. Lisäksi plasmaa yritetään muuttaa nesteeksi, jossa on ionisoitunutta ainetta. Yksinkertainen pointi tässä on minusta se, että plasma on erittäin plasmaa siitä syystä, kun sitä kutsutaan ns. pitkän matkan vuorovaikutusten hallitsemaksi. Tällöin mitä enenmmän plasmaa deaktivoidaan takaisin lyhyen kantaman sähköilmiöiksi, niin sitä lähempänä se on elävää ainetta.

6

Lue lisää

B:
"uudenlainen perushahmotus ottamalla myös huomioon kaikki ne ilmiöt jotka eivät mahdu nykyiseen tieteelliseksi kuviteltuun maailmankuvaan"

Jatkaisin vielä siitä aiheesta, missä oli puheena yhtäaikaa kaikki skaalat eli galaksin muoto ja laboratorion muoto ja miten ne eivät ole lähtökohtia. Tiedettä fysiikassa ei synny siten, että teoriaa alettaisiin tehdä mielivaltaisen ilmiön perusteella. Tästä seuraisi sellainen teorian muodostuksen vaiheet, missä joku sanoo 'mä näin täällä jäniksen', ja tuo otetaan lähtöoletukseksi tai että se on päämäärä. Fysiikka ei voi olla millään tavalla teoria, joka palvelee maailmaa, missä on oltava tuloksena jänis. Sellaiset yksityiskohdat tarkoittaisivat, että matematiikan odotetaan jokaisesta alusta asti ennustavan, että lopputuloksessa on jänistä. Mieti jos dinosaurukset olisivat olleet fyysikkoja, ja voineet ennustaa suunnilleen maailmankaikkeuden verran ainetta mikrotasolla. Sitten he olisivat simuloineet, mikä on ensimmäinen valtameren ylittävä elämänmuoto, mutta saivat tulokseksi, että se on vaaleanpunainen ja kasvaa hemmetisti jotain karvaa. Olisiko heidän pitänyt ajatella, että tiede oli ihan tyhmää ja väärässä?

Tätä voi miettiä myös tutkimalla SM:n historiaa. Siinä tehtiin tiedettä pienille varatuille metallipalloille, joista hiottiin turhat pois, ja nykyään sinä voisit käyttää näiden antamaa tietoa tekemään malleja galakseista, jos viitsisit. Maxwellille ei tultu ehdottamaan, että laskuun pitää lisätä vielä metsä taustalle. Biologia syntyi jotakuinkin samaa tahtia, kun otettiin selvää, mitä yhteistä on kaikella elämällä, ja mitä pienempiä asioita löydettiin, niin sitä paremmin asiat tiedettiin.

...

B:
"Kiinnitit paljon huomiota F. Fagginin haastatteluun mutta et ilmeisesti huomannut tai vaivautunut lukemaan videon alla linkitettyä Giacomo Mauro D’Ariano and Federico Faggin: "Hard Problem and Free Will: an information-theoretical approach" "

Kommentoi sinäkin sitä joskus myös. Paperin kaksi ainakin tärkeää osaa on, että siinä on tietoisuuden mallinnus, ja toisekseen siinä on puhe matemaattisesta mallista, joka olisi monien mallien malli. Fagginin videossa ei puhuta sellaisista asioista varmaan lainkaan, joten ne olisivat aiheen vaihtoa. Lisäksi kumpikin on sinun tekstissäsi esittämiesi sääntöjen vastaisia.

Mitä ylipäätään yrität sanoa kiinnittämällä huomiota tähän paperiin tällä hetkellä ja äsken sanotun jälkeen? Paperin idea tehdä kvanttimalli tietoisuudesta ei ole ensinnäkään mitään uutta, tai edes kovin hyvä askel eteenpäin. Sillä samanlaisia asioita esittää ja tutkii aikoja sitten alkanut akateeminen tietoisuuden etsintä. Miksi meidän olisi pitänyt koko keskustelua tai vain videon kommentoitia varten tietää mistään yksityiskohdasta tässä paperissa? Ja jos yksityiskohdista puhutaan, niin niitä tai oikeastaan mitä tahansa ajatellen, eikö minun tekstini kosketa paperin kumpaakin aihetta huomattavasti paremmin kuin video itse? Voin sanoa alla esim. että Faggin on unohtanut tämän paperin sisällön täysin videolla, ja minun tekstini olisi voinut palauttaa siitä asioita mieleen (vaikken yrittänyt sitä paperi kädessä).

Kaikissa määritelmissään siitä, että mikä voi sallitusti olla tietoisuutta ja vapaata, paperi on muiden asioiden lisäksi lähtenyt sille kannalle, että se on sama kuin vaatia tiettyjä QM:n tulkintoja ontinen vs. episteeminen. Näistä näkee erityisesti sen, että paperi on ristiriidassa B:n viime vuonna käyttämän QM-tulkinnan kanssa, jossa hän väittää, että QM on pelkkä todennäköisyyksien kuvaus eikä liity todellisuuteen

"linear combinations of qualia can give rise to new complex qualia."

Yhtähyvin jos kvaliat olisivat klassisia bittejä niin ylimääräiset bitit antavat uusia kompleksisia kvalioita. Tästä ei vielä selvene, mitä väliä sillä on, missä ja miten strukturoituna kaikkien kvalioiden halutut vaihtoehdot ovat. Se miten systeemin sanotaan kehittyvän, täytyy toimia vielä tuollaisen esityksen kanssa. Oikeassa fysiikassa se kehittyy ajassa, ja paperilla se kehittyy tietokoneen porteissa. Joista osa esittää asioita jotka olisivat ajassa siirtymistä, mutta osa on vain sitä varten, että algoritmi joka pyrkii olemaan ajassa siirtäjä, olisi olemassa tällä tasolla, missä käytetään tietokonetta eikä dynaamista fysiikkaa. Akateemisessa tietoisuudessa oli paljon oleellisempaa se, että halutaanko satunnaisluonne ja millä tavalla. Muihin asioihin huomion kiinnittäminen voi olla todella turhaa. Niillä on vaikutusta siihen, tuntuuko malli antavan laskettuna tarpeeksi tietoisuutta, mutta tilanne on maailmassa todennäköisesti se, että mikä tahansa malli tehtynä millä tahansa periaatteella, tulee toimimaan. Itse sanosin, että ennustan tätä johtuen siitä, että klassinen malli toimii, ja kaikki muut yritykset ovat vain hyviä olemaan lähellä klassista mallia.

7

Anonyymi kirjoitti:

B:
"uudenlainen perushahmotus ottamalla myös huomioon kaikki ne ilmiöt jotka eivät mahdu nykyiseen tieteelliseksi kuviteltuun maailmankuvaan"

Jatkaisin vielä siitä aiheesta, missä oli puheena yhtäaikaa kaikki skaalat eli galaksin muoto ja laboratorion muoto ja miten ne eivät ole lähtökohtia. Tiedettä fysiikassa ei synny siten, että teoriaa alettaisiin tehdä mielivaltaisen ilmiön perusteella. Tästä seuraisi sellainen teorian muodostuksen vaiheet, missä joku sanoo 'mä näin täällä jäniksen', ja tuo otetaan lähtöoletukseksi tai että se on päämäärä. Fysiikka ei voi olla millään tavalla teoria, joka palvelee maailmaa, missä on oltava tuloksena jänis. Sellaiset yksityiskohdat tarkoittaisivat, että matematiikan odotetaan jokaisesta alusta asti ennustavan, että lopputuloksessa on jänistä. Mieti jos dinosaurukset olisivat olleet fyysikkoja, ja voineet ennustaa suunnilleen maailmankaikkeuden verran ainetta mikrotasolla. Sitten he olisivat simuloineet, mikä on ensimmäinen valtameren ylittävä elämänmuoto, mutta saivat tulokseksi, että se on vaaleanpunainen ja kasvaa hemmetisti jotain karvaa. Olisiko heidän pitänyt ajatella, että tiede oli ihan tyhmää ja väärässä?

Tätä voi miettiä myös tutkimalla SM:n historiaa. Siinä tehtiin tiedettä pienille varatuille metallipalloille, joista hiottiin turhat pois, ja nykyään sinä voisit käyttää näiden antamaa tietoa tekemään malleja galakseista, jos viitsisit. Maxwellille ei tultu ehdottamaan, että laskuun pitää lisätä vielä metsä taustalle. Biologia syntyi jotakuinkin samaa tahtia, kun otettiin selvää, mitä yhteistä on kaikella elämällä, ja mitä pienempiä asioita löydettiin, niin sitä paremmin asiat tiedettiin.

...

B:
"Kiinnitit paljon huomiota F. Fagginin haastatteluun mutta et ilmeisesti huomannut tai vaivautunut lukemaan videon alla linkitettyä Giacomo Mauro D’Ariano and Federico Faggin: "Hard Problem and Free Will: an information-theoretical approach" "

Kommentoi sinäkin sitä joskus myös. Paperin kaksi ainakin tärkeää osaa on, että siinä on tietoisuuden mallinnus, ja toisekseen siinä on puhe matemaattisesta mallista, joka olisi monien mallien malli. Fagginin videossa ei puhuta sellaisista asioista varmaan lainkaan, joten ne olisivat aiheen vaihtoa. Lisäksi kumpikin on sinun tekstissäsi esittämiesi sääntöjen vastaisia.

Mitä ylipäätään yrität sanoa kiinnittämällä huomiota tähän paperiin tällä hetkellä ja äsken sanotun jälkeen? Paperin idea tehdä kvanttimalli tietoisuudesta ei ole ensinnäkään mitään uutta, tai edes kovin hyvä askel eteenpäin. Sillä samanlaisia asioita esittää ja tutkii aikoja sitten alkanut akateeminen tietoisuuden etsintä. Miksi meidän olisi pitänyt koko keskustelua tai vain videon kommentoitia varten tietää mistään yksityiskohdasta tässä paperissa? Ja jos yksityiskohdista puhutaan, niin niitä tai oikeastaan mitä tahansa ajatellen, eikö minun tekstini kosketa paperin kumpaakin aihetta huomattavasti paremmin kuin video itse? Voin sanoa alla esim. että Faggin on unohtanut tämän paperin sisällön täysin videolla, ja minun tekstini olisi voinut palauttaa siitä asioita mieleen (vaikken yrittänyt sitä paperi kädessä).

Kaikissa määritelmissään siitä, että mikä voi sallitusti olla tietoisuutta ja vapaata, paperi on muiden asioiden lisäksi lähtenyt sille kannalle, että se on sama kuin vaatia tiettyjä QM:n tulkintoja ontinen vs. episteeminen. Näistä näkee erityisesti sen, että paperi on ristiriidassa B:n viime vuonna käyttämän QM-tulkinnan kanssa, jossa hän väittää, että QM on pelkkä todennäköisyyksien kuvaus eikä liity todellisuuteen

"linear combinations of qualia can give rise to new complex qualia."

Yhtähyvin jos kvaliat olisivat klassisia bittejä niin ylimääräiset bitit antavat uusia kompleksisia kvalioita. Tästä ei vielä selvene, mitä väliä sillä on, missä ja miten strukturoituna kaikkien kvalioiden halutut vaihtoehdot ovat. Se miten systeemin sanotaan kehittyvän, täytyy toimia vielä tuollaisen esityksen kanssa. Oikeassa fysiikassa se kehittyy ajassa, ja paperilla se kehittyy tietokoneen porteissa. Joista osa esittää asioita jotka olisivat ajassa siirtymistä, mutta osa on vain sitä varten, että algoritmi joka pyrkii olemaan ajassa siirtäjä, olisi olemassa tällä tasolla, missä käytetään tietokonetta eikä dynaamista fysiikkaa. Akateemisessa tietoisuudessa oli paljon oleellisempaa se, että halutaanko satunnaisluonne ja millä tavalla. Muihin asioihin huomion kiinnittäminen voi olla todella turhaa. Niillä on vaikutusta siihen, tuntuuko malli antavan laskettuna tarpeeksi tietoisuutta, mutta tilanne on maailmassa todennäköisesti se, että mikä tahansa malli tehtynä millä tahansa periaatteella, tulee toimimaan. Itse sanosin, että ennustan tätä johtuen siitä, että klassinen malli toimii, ja kaikki muut yritykset ovat vain hyviä olemaan lähellä klassista mallia.

7

Lue lisää

Huomauttaisin tässä kuitenkin siitä, että se että laittaa kvalian sellaiseen asemaan, missä yksi niistä on yksi (muutamien tai vain muutamien miljardien) qubittien (tai qutrittien tai qumuutamienmiljoonien) puhdas tila, on hyvin sama asia, kuin että sanoisi jäniksen olevan yksi niistä universumin peruspalikoista, jonka tulee esiintyä ensimmäisissä määritelmissä ontologisista objekteista. Tosin se, että tälläinen tietokonepaperi sanoo kvalian olevan qubitin tila, ei merkitse sitä, että he uskovat siihen luonnossa vallitsevassa todellisuudessa. Tietokoneen qubitit ja algoritmit voivat milloin tahansa tarkoittaa sitä, että ne ovat jotain ns. emergenttiä, mitä tapahtuu oikeasti miljardin hiukkasen avustuksella (onko kyseessä useampi kuin yksi aivojen neuroni tai niiden sisäinen osa, missä pienempi koko voi alkaa viitata kvanttikoherenssiin), ja kun huomioi vain näiden pintatason. Tällä on vaikutusta myös jokaiseen väitteeseen siitä, että miten satunnaisiksi ym. näitä qubittien tapahtumia luonnehditaan.

"We would expect that most of the operation of the human body is automatic and
uses classical information"

Se mikä tässä on ristiriita videon kanssa, on se, että silloin ei ole paljon holismin efektejä eikä holografiaa. Paperi kuvitteli panpsykismin olevan sitä, että kaikella on mahdollisuus, mutta heidän mielestään ainakaan vapaata tahtoa ei nyt tarvitse kaikelle luvata, vaan luvassa on pelkkä muun psykismin antama tietoinen orjuus?

"The purity of non-deterministic quantum evolution identifies consciousness with
agency through its outcome."

Paperin aikana esiintyi nähdäkseni eniten referenssejä deterministiseen evoluutioon, joka olisi tietoisuuden evoluutiota ainakin silloin, kun se ei tee valintoja. Paperin mukaan valintaa kai kuitenkin tulee jatkuvalla syötöllä, ja valintojen sanotaan tulevan ulos klassisessa muodossa, mikä on viittaus siihen, että puhuttaisiin mittaamisen ongelmasta niinkuin muutkin alalla. Tarkastellaan alla sitä, miltä näyttää heidän keksimänsä kokonaisevoluutio, joka sisältäisi ns. kaiken.

Heidän esityksensä ongelma saattaa olla myös se, että se ei voi kuvailla suljettua järjestelmää. Tällöin vastaus siihen, mikä systeemi on se, millä on vapaa tahto tai tietoisuus, on vailla vastausta. Eikä ole olemassa kvanttitietokonetta, mikä tätä ajaisi, koska koneen rakentamisella ei ole loppua (voidaan rakentaa silti kone joka vuotaa). Paperissa määritellään nimittäin tosi huonosti minkään kvanttitilan sulkemista ja avoimmuutta, koska ympäristöstä puhutaan siinä vain siinä mielessä, että se on oleellinen osa keksittyä tietoisuutta ja sen tekoja, mutta ei ole selvää, pidetäänkö ympäristön mukana oloa jonain vaiheena samalla tavalla kuin normaalia QM-mittausta voi pitää mittauksena systeemistä, joka on suljettu alusta loppuun, ja missä silti sanotaan, että tulos tulee sinulle vaikka olet sille periaatteessa ympäristö ja sinä sössit kohteen. Se mikä koskisi tuota evoluutiota ja determinismiä, on mahdollisesti paperin mukaan kuitenkin avoin systeemi ja tehty, miten he lystäsivät.

Sivulla 9 aloitetaan tekemään avointa tilaa (asiasta, joka ei ole kokonaisuus vaan sen osa Psi), mutta sitten se on saman tien suljettu (ja sama kuin sivulla 28, jossa malli olisi riisuttu klassisista osista). Sivulla on kirjoitusvirhekin oleellisessa kohdassa, missä T_i_0 on oikeasti T_0. Tämä määrittelee sen, että heidän kvanttijärjestelmänsä on unitaarimuunnoksella muuttunut joksikin muuksi. Mikä yleensä tarkoittaa, että se on deterministinen, mutta tähän pitäisi liittyä ensin yhtälö, joka kertoo, mikä muunnoksen tulee olla, koska muutoin niitä ei tule mistään annettuna eikä tietoisuudella olisi sitä, mihin se muuttuu. Jostain syystä sivulla 10 sanotaan, että on yksi aik- askel. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan heidän määritelmänsä tähän mennessä on se, että minkä tahansa ajan saa ottaa (ja tavoitteena on muokata tietoisuutta ja ulkopuolta jatkuvasti eli tehdä jatkuvaa vapaatahtovalintaa myös). Kunhan jatkaa eri T_0:ien syöttämistä. Tätä varten T_0:illa pitäisi olla kuin jokin indeksi tai riippuvuus pientä t:tä varten, mutta sen voi unohtaakin, koska oikeasti T_0:aa ei ole yksittäisesti määrätty mitenkään esim. mainitulla yhtälöllä, vaan ainoastaan aiemmin ollut tulo, missä on T_0 ja nämä merkinnät kuuluvat siihen. Sivulla 10 väitetään taulukossa, että Hilbertin avaruus muuttuu joka hetki. Se on vahva ei-suljetun systeemin merkki, ja silloin T_0 ei ole mitään mitä sanoin.

8

Anonyymi kirjoitti:

Huomauttaisin tässä kuitenkin siitä, että se että laittaa kvalian sellaiseen asemaan, missä yksi niistä on yksi (muutamien tai vain muutamien miljardien) qubittien (tai qutrittien tai qumuutamienmiljoonien) puhdas tila, on hyvin sama asia, kuin että sanoisi jäniksen olevan yksi niistä universumin peruspalikoista, jonka tulee esiintyä ensimmäisissä määritelmissä ontologisista objekteista. Tosin se, että tälläinen tietokonepaperi sanoo kvalian olevan qubitin tila, ei merkitse sitä, että he uskovat siihen luonnossa vallitsevassa todellisuudessa. Tietokoneen qubitit ja algoritmit voivat milloin tahansa tarkoittaa sitä, että ne ovat jotain ns. emergenttiä, mitä tapahtuu oikeasti miljardin hiukkasen avustuksella (onko kyseessä useampi kuin yksi aivojen neuroni tai niiden sisäinen osa, missä pienempi koko voi alkaa viitata kvanttikoherenssiin), ja kun huomioi vain näiden pintatason. Tällä on vaikutusta myös jokaiseen väitteeseen siitä, että miten satunnaisiksi ym. näitä qubittien tapahtumia luonnehditaan.

"We would expect that most of the operation of the human body is automatic and
uses classical information"

Se mikä tässä on ristiriita videon kanssa, on se, että silloin ei ole paljon holismin efektejä eikä holografiaa. Paperi kuvitteli panpsykismin olevan sitä, että kaikella on mahdollisuus, mutta heidän mielestään ainakaan vapaata tahtoa ei nyt tarvitse kaikelle luvata, vaan luvassa on pelkkä muun psykismin antama tietoinen orjuus?

"The purity of non-deterministic quantum evolution identifies consciousness with
agency through its outcome."

Paperin aikana esiintyi nähdäkseni eniten referenssejä deterministiseen evoluutioon, joka olisi tietoisuuden evoluutiota ainakin silloin, kun se ei tee valintoja. Paperin mukaan valintaa kai kuitenkin tulee jatkuvalla syötöllä, ja valintojen sanotaan tulevan ulos klassisessa muodossa, mikä on viittaus siihen, että puhuttaisiin mittaamisen ongelmasta niinkuin muutkin alalla. Tarkastellaan alla sitä, miltä näyttää heidän keksimänsä kokonaisevoluutio, joka sisältäisi ns. kaiken.

Heidän esityksensä ongelma saattaa olla myös se, että se ei voi kuvailla suljettua järjestelmää. Tällöin vastaus siihen, mikä systeemi on se, millä on vapaa tahto tai tietoisuus, on vailla vastausta. Eikä ole olemassa kvanttitietokonetta, mikä tätä ajaisi, koska koneen rakentamisella ei ole loppua (voidaan rakentaa silti kone joka vuotaa). Paperissa määritellään nimittäin tosi huonosti minkään kvanttitilan sulkemista ja avoimmuutta, koska ympäristöstä puhutaan siinä vain siinä mielessä, että se on oleellinen osa keksittyä tietoisuutta ja sen tekoja, mutta ei ole selvää, pidetäänkö ympäristön mukana oloa jonain vaiheena samalla tavalla kuin normaalia QM-mittausta voi pitää mittauksena systeemistä, joka on suljettu alusta loppuun, ja missä silti sanotaan, että tulos tulee sinulle vaikka olet sille periaatteessa ympäristö ja sinä sössit kohteen. Se mikä koskisi tuota evoluutiota ja determinismiä, on mahdollisesti paperin mukaan kuitenkin avoin systeemi ja tehty, miten he lystäsivät.

Sivulla 9 aloitetaan tekemään avointa tilaa (asiasta, joka ei ole kokonaisuus vaan sen osa Psi), mutta sitten se on saman tien suljettu (ja sama kuin sivulla 28, jossa malli olisi riisuttu klassisista osista). Sivulla on kirjoitusvirhekin oleellisessa kohdassa, missä T_i_0 on oikeasti T_0. Tämä määrittelee sen, että heidän kvanttijärjestelmänsä on unitaarimuunnoksella muuttunut joksikin muuksi. Mikä yleensä tarkoittaa, että se on deterministinen, mutta tähän pitäisi liittyä ensin yhtälö, joka kertoo, mikä muunnoksen tulee olla, koska muutoin niitä ei tule mistään annettuna eikä tietoisuudella olisi sitä, mihin se muuttuu. Jostain syystä sivulla 10 sanotaan, että on yksi aik- askel. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan heidän määritelmänsä tähän mennessä on se, että minkä tahansa ajan saa ottaa (ja tavoitteena on muokata tietoisuutta ja ulkopuolta jatkuvasti eli tehdä jatkuvaa vapaatahtovalintaa myös). Kunhan jatkaa eri T_0:ien syöttämistä. Tätä varten T_0:illa pitäisi olla kuin jokin indeksi tai riippuvuus pientä t:tä varten, mutta sen voi unohtaakin, koska oikeasti T_0:aa ei ole yksittäisesti määrätty mitenkään esim. mainitulla yhtälöllä, vaan ainoastaan aiemmin ollut tulo, missä on T_0 ja nämä merkinnät kuuluvat siihen. Sivulla 10 väitetään taulukossa, että Hilbertin avaruus muuttuu joka hetki. Se on vahva ei-suljetun systeemin merkki, ja silloin T_0 ei ole mitään mitä sanoin.

8

Lue lisää

Seuraavaksi sivulla 10-11 on noin kaksi muunnosta joiden väitetään muuttavan jotain epädeterministisesti. Eräs niistä eli E_k on todella outo, koska samanlainen annettin jo aikaisemmin kaikkien muutosten summana. Tällöin koko kaavion muutos olisi rekursiivinen algoritmi, ja sellainen jolla ei ole vastausta millekään kysytylle asialle äärellisessä ajassa. Päättelen myös millainen E on siitä, että sen nimi oli episteeminen, joten se on todennäköisesti tehty tilasta, joka on episteeminen, ja tämä on mahdollsita, koska tila määrittelee muunnoksen (jollekin tilalle) esim. samoin kuin taulukossa oleva ket-bra -operaattori (minkä lisäksi Psi:tä itseään on tekstissä kutsuttu muunnokseksi, mutta tämä voi olla kirjoitusvirhe). Tästä puolestaan voin kommentoida, että idea epädeterministisestä muunnoksesta on siis voinut syntyä tässä jo pelkästään sitä kautta, että on ajateltu kvanttitulkinnan voivan olla episteeminen, eli algoritmi ottaa sisäänsä kaksi kvanttilaskennan tapaa yhtä aikaa: deterministisen ja tilastollisen. Siksi kutsun E:tä alla myös sellaiseksi, että se sisältää tai ottaa tiedon systeemin tilasta kertaalleen, vaikka se on merkitty kaikkialle muunnoksena.

Voi myös olla että mikään E_k tai vastaava ei itse olisi paperin mukaan epädeterministinen (vaikka minun tilastollisesta johtopäätöksestäni sellaista ei tarvitisi väittää lainkaan), koska tekstissä väitetään vapaan tahdon olevan jotain näihin kirjaimiin k:kin liittyvää. Ikäänkuin että tahto olisi sitä, että valitsee jonkin kirjaimen, jolloin valitsee jonkin muunnoksen ja lopputuloksen sen kautta. Tällöin muunnos saisi itse olla deterministinen ilmeisesti tai minkään niistä ei tarvitsis muuttaa asioita niinkuin vapaa tahto muuttaa. Silloin vapaa tahto on niin kaukana paperin tavoittamattomissa kuin mahdollista, koska vaikka seuraavassa paperissa suostuttaisiin sanomaan, mitä näistä muutoksista oikeasti tiedetään, niin jotta tiedettäiin, miten valita k, olisi tiedettävä vielä asioita, mitä ei ole mainittu lainkaan. Jos tahto olisi määritelty näin, niin huomaa kuitenkin, että indeksien pitäminen yllä ja alla erikseen ei kuitenkaan tekisi eroja sille, mikä on epädeterminististä /tahtoa ja mikä ei. Kommentoin asiaa kuitenkin alla vielä paljonkin tältä kannalta. Ollakseen vapaa tahto, algoritmin pitäisi valita k, ja tätä he ehkä tarkoittivat E_k:lla, vaikka eivät ole nyt edes kirjoittaneet näkyviin sitä, että k olisi tuotettu välituloksena algoritmin aikana. Jos vapaalla tahdolla ei ole mitään tekemistä k:n valinnan kanssa, niin mallin olisi voinut pelkistää muotoon, joka on kokonaan ilman indeksejä.

Sivun 11 teksti sanoo sen suoraan, että E_k:n tuotos on k, ja tämä käy yksiin sen kanssa että se vastaa mittausta eikä kokonaisen statistisen vaihtoehtojoukon ja sen matriisin muunnoksia. Tämä on kuitenkin huonosti sanottu, koska jos jokin kohta tuottaisi tiheysmatriisista vain luvun k, niin senjälkeen algoritmia ei kuitenkaan tulisi sekoittaa käsitteeseen evoluutiosta. Tai tämä ei voi olla lopullinen evoluution muoto. Evoluutio joka on muutos, ja jonka kohteena on se mitä kutsutaan muuttuvaksi tilaksi, ei voi tuottaa tapausta 'k on jotain kaikista k:ista', se voi tuntemattomalla tavalla ja toivotusti ainoastaan tehdä tilasta sellaisen, että se on k:n tila. Kun paperi haluaa puhua klassisesta ympäristöstä ja muista asioista kuin Psi, niin joko se on tehnyt siten, että E_k muodostaa k:n ja sen jälkeen ympäristö oli kadonnut, eikä pysty muuttumaan enää. Tai sitten ympäristöä muutetaan, mutta ei tiedetä mikä oli valinta ja mitä varten meillä on indeksejä. Paperi korjautuisi vähän, jos siinä lukisi E_k:n kohdalla, että tästä muutoksesta eteenpäin esiintyy ja on valittu ja myös modifioitu tila siten, että jokainen mahdollinen indeksi ja tieto, mitä vielä halutaan muuttaa on sen tilan ominaislukuja. Minkä lisäksi Psi ei esiinny kahdesti.

Asiat olisi voinut kirjoittaa selvemmin näkyviin pelkällä muunnoksella T_0, joita on niin monta kuin on muunnoksia T_0_F. Muissa kuvissa on kirjoitettu systeemi näkyviin kaksi kertaa, koska se on sekä Psi että E. Tämän näköisessä kaaviossa tulisi olla ehkä vain kerran kahteen eri fyysiseen objektiin jaettu selitys. Nyt kun heillä on tietoisuuden fyysinen osa kuin kahteen kertaan annettu, ja Psi:lle ja E:lle syötetään eri parametrit A ja BC (B tai C voi olla ympäristöä varten, mutta toinen niistä vastaa A:ta), niin toinen tietoisuutesi voi nähdä lehmän ja toinen kanan (oikealla kielellä sanottuna aloitetaan tilasta, missä tietoisuus on lehmän näkijän 0-tilassa alussa, ja josta muunnoksen kautta tulee sen lehmän mittaus tai tahtoja). Vaikka sanoisi, että E_k:n jälkeen ei ole kyseessä kokonainen tila, niin kyseessä voi olla havaittu k niinkuin kana vaikka Psi on lehmässä.

9

Anonyymi kirjoitti:

Seuraavaksi sivulla 10-11 on noin kaksi muunnosta joiden väitetään muuttavan jotain epädeterministisesti. Eräs niistä eli E_k on todella outo, koska samanlainen annettin jo aikaisemmin kaikkien muutosten summana. Tällöin koko kaavion muutos olisi rekursiivinen algoritmi, ja sellainen jolla ei ole vastausta millekään kysytylle asialle äärellisessä ajassa. Päättelen myös millainen E on siitä, että sen nimi oli episteeminen, joten se on todennäköisesti tehty tilasta, joka on episteeminen, ja tämä on mahdollsita, koska tila määrittelee muunnoksen (jollekin tilalle) esim. samoin kuin taulukossa oleva ket-bra -operaattori (minkä lisäksi Psi:tä itseään on tekstissä kutsuttu muunnokseksi, mutta tämä voi olla kirjoitusvirhe). Tästä puolestaan voin kommentoida, että idea epädeterministisestä muunnoksesta on siis voinut syntyä tässä jo pelkästään sitä kautta, että on ajateltu kvanttitulkinnan voivan olla episteeminen, eli algoritmi ottaa sisäänsä kaksi kvanttilaskennan tapaa yhtä aikaa: deterministisen ja tilastollisen. Siksi kutsun E:tä alla myös sellaiseksi, että se sisältää tai ottaa tiedon systeemin tilasta kertaalleen, vaikka se on merkitty kaikkialle muunnoksena.

Voi myös olla että mikään E_k tai vastaava ei itse olisi paperin mukaan epädeterministinen (vaikka minun tilastollisesta johtopäätöksestäni sellaista ei tarvitisi väittää lainkaan), koska tekstissä väitetään vapaan tahdon olevan jotain näihin kirjaimiin k:kin liittyvää. Ikäänkuin että tahto olisi sitä, että valitsee jonkin kirjaimen, jolloin valitsee jonkin muunnoksen ja lopputuloksen sen kautta. Tällöin muunnos saisi itse olla deterministinen ilmeisesti tai minkään niistä ei tarvitsis muuttaa asioita niinkuin vapaa tahto muuttaa. Silloin vapaa tahto on niin kaukana paperin tavoittamattomissa kuin mahdollista, koska vaikka seuraavassa paperissa suostuttaisiin sanomaan, mitä näistä muutoksista oikeasti tiedetään, niin jotta tiedettäiin, miten valita k, olisi tiedettävä vielä asioita, mitä ei ole mainittu lainkaan. Jos tahto olisi määritelty näin, niin huomaa kuitenkin, että indeksien pitäminen yllä ja alla erikseen ei kuitenkaan tekisi eroja sille, mikä on epädeterminististä /tahtoa ja mikä ei. Kommentoin asiaa kuitenkin alla vielä paljonkin tältä kannalta. Ollakseen vapaa tahto, algoritmin pitäisi valita k, ja tätä he ehkä tarkoittivat E_k:lla, vaikka eivät ole nyt edes kirjoittaneet näkyviin sitä, että k olisi tuotettu välituloksena algoritmin aikana. Jos vapaalla tahdolla ei ole mitään tekemistä k:n valinnan kanssa, niin mallin olisi voinut pelkistää muotoon, joka on kokonaan ilman indeksejä.

Sivun 11 teksti sanoo sen suoraan, että E_k:n tuotos on k, ja tämä käy yksiin sen kanssa että se vastaa mittausta eikä kokonaisen statistisen vaihtoehtojoukon ja sen matriisin muunnoksia. Tämä on kuitenkin huonosti sanottu, koska jos jokin kohta tuottaisi tiheysmatriisista vain luvun k, niin senjälkeen algoritmia ei kuitenkaan tulisi sekoittaa käsitteeseen evoluutiosta. Tai tämä ei voi olla lopullinen evoluution muoto. Evoluutio joka on muutos, ja jonka kohteena on se mitä kutsutaan muuttuvaksi tilaksi, ei voi tuottaa tapausta 'k on jotain kaikista k:ista', se voi tuntemattomalla tavalla ja toivotusti ainoastaan tehdä tilasta sellaisen, että se on k:n tila. Kun paperi haluaa puhua klassisesta ympäristöstä ja muista asioista kuin Psi, niin joko se on tehnyt siten, että E_k muodostaa k:n ja sen jälkeen ympäristö oli kadonnut, eikä pysty muuttumaan enää. Tai sitten ympäristöä muutetaan, mutta ei tiedetä mikä oli valinta ja mitä varten meillä on indeksejä. Paperi korjautuisi vähän, jos siinä lukisi E_k:n kohdalla, että tästä muutoksesta eteenpäin esiintyy ja on valittu ja myös modifioitu tila siten, että jokainen mahdollinen indeksi ja tieto, mitä vielä halutaan muuttaa on sen tilan ominaislukuja. Minkä lisäksi Psi ei esiinny kahdesti.

Asiat olisi voinut kirjoittaa selvemmin näkyviin pelkällä muunnoksella T_0, joita on niin monta kuin on muunnoksia T_0_F. Muissa kuvissa on kirjoitettu systeemi näkyviin kaksi kertaa, koska se on sekä Psi että E. Tämän näköisessä kaaviossa tulisi olla ehkä vain kerran kahteen eri fyysiseen objektiin jaettu selitys. Nyt kun heillä on tietoisuuden fyysinen osa kuin kahteen kertaan annettu, ja Psi:lle ja E:lle syötetään eri parametrit A ja BC (B tai C voi olla ympäristöä varten, mutta toinen niistä vastaa A:ta), niin toinen tietoisuutesi voi nähdä lehmän ja toinen kanan (oikealla kielellä sanottuna aloitetaan tilasta, missä tietoisuus on lehmän näkijän 0-tilassa alussa, ja josta muunnoksen kautta tulee sen lehmän mittaus tai tahtoja). Vaikka sanoisi, että E_k:n jälkeen ei ole kyseessä kokonainen tila, niin kyseessä voi olla havaittu k niinkuin kana vaikka Psi on lehmässä.

9

Lue lisää

Lisäksi yritetään väittää että kvanttisysteemin lisäksi muunnoksissa on mukana klassista ympäristöä ja ympäristökin muutetaan tekstin väitteen mukaan, koska muuten sille ei annettaisi tietoa tietoisuuden sisältä. Kaavioissa ja kaavoissa, missä esiintyy jossain Psin sijasta merkki omega_t ei ollut kovin hyvin kertonut, että onko se lisäksi ympäristö ja millainen. Ilman sitä määritelmää kaavio tarkoittaisi vain, että tietoisuus muutetaan kahteen kertaan (paitsi jos E_k hylkää tilamatriisinsa). Vastakkaisista liitteistä huolimatta tuntuu ylipäätään puuttvan korkeampi matematiikka, joka sisältää todella molemmat fysiikan osa-alueet. Siksi minun tavassani olisi voinut kirjoittaa, että kaikki on analogista kvanttisysteemin kanssa, ja siten esitettävissä myös koko tarina tuossa T:ssä. Se mikä tätä kaikkea yhdessä muuttaa on muutoin ihan epäselvää ja vailla mitään ominaisuuksia. Ilmeisesti heillä ei ollut mahdollisuutta väittää, että kvanttitilasta ja T:stä kannattaa väittää, että niillä on monta valinnaista tapaa muuttua. Seuraava kommenttini olisi silloin kuitenkin ollut paremmin kohdennettu: Tässä paperissa ei ole tosiasiassa esitystä siitä, mikä on edes kvanttitilan Psi muunnos ja evoluutio. Koska siinä ei anneta yhtälöä kuten Schrödingerin yhtälö, joka voisi ratkaista jonkun tiedon tai universumista oletetun valinnan perusteella, mikä T on. Jos ei ole tapaa antaa muutoksia T, niin millä perustella on olemassa tapa antaa monta T:tä, joista tahto valitsee vapaasti? Itse haluaisin nähdä analogian sille, että mistä matemaattisesta proseduurista tulee monen T:n vaihtoehdot, mutta tämän lisäksi myös sen mitä toisen ideologian kannattajat sanovat siitä, että miksi jokin T valitaan, eikä jokin toinen.

Joku on voinut joskus esittää tavallisen mittausongelmankin tällä tavalla, että jokainen mittaustulos on jokin oma T-muutoksensa superpositiosta mittaustulokseen. Mutta niissä ei olisi oletettu mitään läheskään suljettua systeemiä ja sitä, että on vain T_0_F. Sallimalla niitä enemmän eli T_1, T_2,... syntyy yleensä puhtaaseen QM:ään liittymättömiä tilastollisia efektejä ympäristön kanssa. Ja ehkä senkin lisäksi näillä monta F-vaihtoehtoa on merkinnyt puolestaan jotain ulkoista häiriötä eikä vapaata tahtoa. Tällainen paperi on siis varmasti syntynyt siitä , että on tehty vain asioiden kutsumista itse halutuilla nimillä. Kun puhutaan esim. vapaasta tahdosta valitsemassa k, niin normaalissa mittauksessa voi juuri sanoa, että mittauksen jälkeen olisi tiedetty k, jolloin sen algoritmi on sama kuin normaalin kvanttitietokoneen ns. mittausportti. Mikä tahansa tila oli se sitten Psi tai episteeminen stokastinen tila, on jotain, mistä tiedetään kaikki k:n eri vaihtoehdot. Jos on jo mitannut, niin sen jälkeen ei tapahdu enää mitään, joten tahdon etsintä on päänsärky, joka meni jo ohi, ja olisi pitänyt ehtiä sanomaan, mitä tapahtui.

"We would expect that most of the operation of the human body is automatic and
uses classical information that is never translated into quantum information to be
experienced by consciousness"

Videon keskustelut soluista olivat kaikki turhia.

"These requirements assure that the combined entity is also in a pure state and that none of its
subsets are conscious."

Paperissa ei haluta, että pieniä hologrammeja on olemassa ainakaan tietoisuudelle, koska tietoisuuden toimivuus on sen mukaan hologrammeja vastaan.

"_the proposed interpretation_ that a pure, non-separable quantum
state is a state of consciousness, _could be turned on its head_ by assuming the on-
tology of consciousness and agency as primary"

Tämä lause on kappaleessa nimeltä implikaatiot, mutta ei ole implikaatio vaan ehdotus jostain seuraavasta. Paperissa olleella mallilla ei ole mitään tekemistä sellaisen kanssa, että tietoisuus olisi fundamentaalisempi kuin kvantti-informaatio. Videollakin tosin on tekemistä vain sen kanssa, että tietoisuus olisi qubitit. Paperissa muuten kvantti-informaatiota ei koskaan ole väitetty tai annettu qubitteina, koska sen pitää sanoa informaation olevan aina kvanttia, kun se ei tarkoita klassista informaatiota, jota siinä on noin puolet.

10

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi yritetään väittää että kvanttisysteemin lisäksi muunnoksissa on mukana klassista ympäristöä ja ympäristökin muutetaan tekstin väitteen mukaan, koska muuten sille ei annettaisi tietoa tietoisuuden sisältä. Kaavioissa ja kaavoissa, missä esiintyy jossain Psin sijasta merkki omega_t ei ollut kovin hyvin kertonut, että onko se lisäksi ympäristö ja millainen. Ilman sitä määritelmää kaavio tarkoittaisi vain, että tietoisuus muutetaan kahteen kertaan (paitsi jos E_k hylkää tilamatriisinsa). Vastakkaisista liitteistä huolimatta tuntuu ylipäätään puuttvan korkeampi matematiikka, joka sisältää todella molemmat fysiikan osa-alueet. Siksi minun tavassani olisi voinut kirjoittaa, että kaikki on analogista kvanttisysteemin kanssa, ja siten esitettävissä myös koko tarina tuossa T:ssä. Se mikä tätä kaikkea yhdessä muuttaa on muutoin ihan epäselvää ja vailla mitään ominaisuuksia. Ilmeisesti heillä ei ollut mahdollisuutta väittää, että kvanttitilasta ja T:stä kannattaa väittää, että niillä on monta valinnaista tapaa muuttua. Seuraava kommenttini olisi silloin kuitenkin ollut paremmin kohdennettu: Tässä paperissa ei ole tosiasiassa esitystä siitä, mikä on edes kvanttitilan Psi muunnos ja evoluutio. Koska siinä ei anneta yhtälöä kuten Schrödingerin yhtälö, joka voisi ratkaista jonkun tiedon tai universumista oletetun valinnan perusteella, mikä T on. Jos ei ole tapaa antaa muutoksia T, niin millä perustella on olemassa tapa antaa monta T:tä, joista tahto valitsee vapaasti? Itse haluaisin nähdä analogian sille, että mistä matemaattisesta proseduurista tulee monen T:n vaihtoehdot, mutta tämän lisäksi myös sen mitä toisen ideologian kannattajat sanovat siitä, että miksi jokin T valitaan, eikä jokin toinen.

Joku on voinut joskus esittää tavallisen mittausongelmankin tällä tavalla, että jokainen mittaustulos on jokin oma T-muutoksensa superpositiosta mittaustulokseen. Mutta niissä ei olisi oletettu mitään läheskään suljettua systeemiä ja sitä, että on vain T_0_F. Sallimalla niitä enemmän eli T_1, T_2,... syntyy yleensä puhtaaseen QM:ään liittymättömiä tilastollisia efektejä ympäristön kanssa. Ja ehkä senkin lisäksi näillä monta F-vaihtoehtoa on merkinnyt puolestaan jotain ulkoista häiriötä eikä vapaata tahtoa. Tällainen paperi on siis varmasti syntynyt siitä , että on tehty vain asioiden kutsumista itse halutuilla nimillä. Kun puhutaan esim. vapaasta tahdosta valitsemassa k, niin normaalissa mittauksessa voi juuri sanoa, että mittauksen jälkeen olisi tiedetty k, jolloin sen algoritmi on sama kuin normaalin kvanttitietokoneen ns. mittausportti. Mikä tahansa tila oli se sitten Psi tai episteeminen stokastinen tila, on jotain, mistä tiedetään kaikki k:n eri vaihtoehdot. Jos on jo mitannut, niin sen jälkeen ei tapahdu enää mitään, joten tahdon etsintä on päänsärky, joka meni jo ohi, ja olisi pitänyt ehtiä sanomaan, mitä tapahtui.

"We would expect that most of the operation of the human body is automatic and
uses classical information that is never translated into quantum information to be
experienced by consciousness"

Videon keskustelut soluista olivat kaikki turhia.

"These requirements assure that the combined entity is also in a pure state and that none of its
subsets are conscious."

Paperissa ei haluta, että pieniä hologrammeja on olemassa ainakaan tietoisuudelle, koska tietoisuuden toimivuus on sen mukaan hologrammeja vastaan.

"_the proposed interpretation_ that a pure, non-separable quantum
state is a state of consciousness, _could be turned on its head_ by assuming the on-
tology of consciousness and agency as primary"

Tämä lause on kappaleessa nimeltä implikaatiot, mutta ei ole implikaatio vaan ehdotus jostain seuraavasta. Paperissa olleella mallilla ei ole mitään tekemistä sellaisen kanssa, että tietoisuus olisi fundamentaalisempi kuin kvantti-informaatio. Videollakin tosin on tekemistä vain sen kanssa, että tietoisuus olisi qubitit. Paperissa muuten kvantti-informaatiota ei koskaan ole väitetty tai annettu qubitteina, koska sen pitää sanoa informaation olevan aina kvanttia, kun se ei tarkoita klassista informaatiota, jota siinä on noin puolet.

10

Lue lisää

Paperin tietoisuus on siis asia, jonka väitetään olevan siinä jossain kohtaa, kun sen algoritmi tekee kvanttiasioita ja klassisia asioita. Tästä normaali päätelmä on, että tietoisuus on ns. emergentti, mutta josksu nuo kvantit ja klassiset tekevät muitakin asioita, jos maailman algortimi ei satu olemaan aina sitä, mitä paperissa. Tätä että mikä on emrgenttiä, ei ole paperissa paljon haluttu kuitenkaan kuvitella, vaan sen algoritmin tekemisen periaate on, että laskeataan kaikkea, mitä halutaan laskea, koska se on tehokasta selittämistä. Jotta peperilla olisi mitään filosofista virkaa, niin sen tulisi pohtia ensin, että oliko siinä käytetty klassinen informaatio oikeasti aivan turhaa, ja olisiko silläkin ollut kvanttiselitys. Jos näin haluaisi väittää väittäneensä, niin ei olisi mitään asiaa käyttää menetelmää johon klassinen informaatio jää. Tästä voit samalla tavalla päätellä, millaisia ovat oikeat fundamentaalisen tietoisuuden teoriat.

Koko luku nimeltä:
"7 Theory experimentability and simulability"

Video on ristiriidassa simuloinnin kanssa. Sinä olit edellisesssä vastauksessa ristiriidassa mittaamisen kanssa, kun tässä lukee korostuksella, että nyt mitataan epälokaaliutta.

...

B:
"Koska periaatteessa kaikissa tähän mennessä esitetyissä tieteen malleissa on puutteita ja ongelmia niin pyrin poimimaan kaikesta aineistosta ns. "jyvät akanoista""

Oletko sinä kirjasto, johon muut tulevat sitten lukemaan, koska sinussa on kaikkien näkulmien ja puolueiden aineistot?

B:
""Ylösalaisin tiede" oli lähinnä vitsiksi tarkoitettua"

Varastit kyseisen fraasin muilta, ja väität että se on sinun vitsisi?

B:
"olen aina ollut sitä mieltä että luonnontieteet hahmottavat todellisuuden ikäänkuin ylösalaisin eli kiinnittävät eniten huomiota siihen millä on kokonaisuuden kannalta suht. vähän merkitystä"

Ylösalaisin viittaa siihen kohtaan, missä puhutaan emergentoituvasta ilmiöstä ja siitä mikä on fundametaalinen taso ja mitä fundameltaalista esitystä käyttämällä esittää aivan kaikkea (eli on oletettava reduktionismi, paperin mukaan heidän seuraava ideansa on redusoida asiat tietoisuuden matemaattiseen malliin). Kokonaisuus voi olla tässä harhaanjohtava termi. Tosiasiassa fundamentaalisella tasolla ja ainoastaan sillä on tekemistä koko kokonaisuuden kanssa. Muiden ideoiden käyttökohteet ovat pienempiä kuin kokonaisuus. Jos haluat reduktionistien ja kaikkien mallien vastaista kokonaisuutta, niin lainasit väärän lauseen väärästä paperista. Epäreduktionismi on reduktionismin vastakohta vain binäärisessä logiikassa, mutta ylösalaisin on kahden eri reduktionismin vertailua, missä paperi tällä hetellä on kirjoittanut toisen sellaiseen järjestykseen, että siinä on jokin pidempi reitti (joka muuten on mahdollinen sitten, kun sanoo, että algoritmi ei ollut fundamentaalinen vaan useilla emergenssin tasoilla), mutta ehkä se on samantekevää, ja ehkä ei pitäisi odottaa että paperin tekijät tekisivät siitä edes valmista toista paperia.

B:
"mikä on helpoiten sovellettavissa äärimmäiseen tarkkuuteen pyrkivässä tieteen metodissa joka tuottaa tyypillisesti pelkästään triviaaleja tuloksia"

Mikä on nimeltään se käsite tai sana X, joka 'sovelletaan tieteen metodissa'? Ja mikä on se Y, joka on tieteen metodin tulos? Voit kertoa esimerkit sellaisista. Jos esim. QM on asia, minkä voi soveltaa ja lisäksi QM on tulos, niin sinun tapasi keskustella on ainakin triviaali (käytä QM:ää tekemään QM).

Jos tieteen teorian alueella on triviaali tulos, niin se johtuu siitä, että tiede väitää maailman olevan triviaali, ja että triviaalit maailmat toimivat juuri niinkuin esim. maailma, missä on jänis. Voit väittää sille vastaan, kun keksit sen asian, mitä maailmasta on väitetty triviaaliksi.

B:
"Logiikan ja matematiikan suhteen pätee sellainen periaate että vaikka kaikki todellisuutta vastaavat loogis-matemaattiset ja kielellisesti ilmaistut hahmotukset voivat olla muodollisesti päteviä niin vain mitättömän pieni osa muodollisella matemaattis-loogisella formalismilla tuotetusta aineistosta vastaa todellisuutta."

Väitän että tämä on ennenkaikkea hyödyllinen tulos vain, jos se on triviaali tulos. Jos tätä ei tarkastella muutaman hiukkasen tapauksessa, niin sitä on turha väittää, koska silloin matemaattinen tarkkuus tästä väitteestä oikeasti katoaa, ja väitteestä tulee se, että et usko avaruudessa oleviin jänisten variaatioihin.

11

Anonyymi kirjoitti:

Paperin tietoisuus on siis asia, jonka väitetään olevan siinä jossain kohtaa, kun sen algoritmi tekee kvanttiasioita ja klassisia asioita. Tästä normaali päätelmä on, että tietoisuus on ns. emergentti, mutta josksu nuo kvantit ja klassiset tekevät muitakin asioita, jos maailman algortimi ei satu olemaan aina sitä, mitä paperissa. Tätä että mikä on emrgenttiä, ei ole paperissa paljon haluttu kuitenkaan kuvitella, vaan sen algoritmin tekemisen periaate on, että laskeataan kaikkea, mitä halutaan laskea, koska se on tehokasta selittämistä. Jotta peperilla olisi mitään filosofista virkaa, niin sen tulisi pohtia ensin, että oliko siinä käytetty klassinen informaatio oikeasti aivan turhaa, ja olisiko silläkin ollut kvanttiselitys. Jos näin haluaisi väittää väittäneensä, niin ei olisi mitään asiaa käyttää menetelmää johon klassinen informaatio jää. Tästä voit samalla tavalla päätellä, millaisia ovat oikeat fundamentaalisen tietoisuuden teoriat.

Koko luku nimeltä:
"7 Theory experimentability and simulability"

Video on ristiriidassa simuloinnin kanssa. Sinä olit edellisesssä vastauksessa ristiriidassa mittaamisen kanssa, kun tässä lukee korostuksella, että nyt mitataan epälokaaliutta.

...

B:
"Koska periaatteessa kaikissa tähän mennessä esitetyissä tieteen malleissa on puutteita ja ongelmia niin pyrin poimimaan kaikesta aineistosta ns. "jyvät akanoista""

Oletko sinä kirjasto, johon muut tulevat sitten lukemaan, koska sinussa on kaikkien näkulmien ja puolueiden aineistot?

B:
""Ylösalaisin tiede" oli lähinnä vitsiksi tarkoitettua"

Varastit kyseisen fraasin muilta, ja väität että se on sinun vitsisi?

B:
"olen aina ollut sitä mieltä että luonnontieteet hahmottavat todellisuuden ikäänkuin ylösalaisin eli kiinnittävät eniten huomiota siihen millä on kokonaisuuden kannalta suht. vähän merkitystä"

Ylösalaisin viittaa siihen kohtaan, missä puhutaan emergentoituvasta ilmiöstä ja siitä mikä on fundametaalinen taso ja mitä fundameltaalista esitystä käyttämällä esittää aivan kaikkea (eli on oletettava reduktionismi, paperin mukaan heidän seuraava ideansa on redusoida asiat tietoisuuden matemaattiseen malliin). Kokonaisuus voi olla tässä harhaanjohtava termi. Tosiasiassa fundamentaalisella tasolla ja ainoastaan sillä on tekemistä koko kokonaisuuden kanssa. Muiden ideoiden käyttökohteet ovat pienempiä kuin kokonaisuus. Jos haluat reduktionistien ja kaikkien mallien vastaista kokonaisuutta, niin lainasit väärän lauseen väärästä paperista. Epäreduktionismi on reduktionismin vastakohta vain binäärisessä logiikassa, mutta ylösalaisin on kahden eri reduktionismin vertailua, missä paperi tällä hetellä on kirjoittanut toisen sellaiseen järjestykseen, että siinä on jokin pidempi reitti (joka muuten on mahdollinen sitten, kun sanoo, että algoritmi ei ollut fundamentaalinen vaan useilla emergenssin tasoilla), mutta ehkä se on samantekevää, ja ehkä ei pitäisi odottaa että paperin tekijät tekisivät siitä edes valmista toista paperia.

B:
"mikä on helpoiten sovellettavissa äärimmäiseen tarkkuuteen pyrkivässä tieteen metodissa joka tuottaa tyypillisesti pelkästään triviaaleja tuloksia"

Mikä on nimeltään se käsite tai sana X, joka 'sovelletaan tieteen metodissa'? Ja mikä on se Y, joka on tieteen metodin tulos? Voit kertoa esimerkit sellaisista. Jos esim. QM on asia, minkä voi soveltaa ja lisäksi QM on tulos, niin sinun tapasi keskustella on ainakin triviaali (käytä QM:ää tekemään QM).

Jos tieteen teorian alueella on triviaali tulos, niin se johtuu siitä, että tiede väitää maailman olevan triviaali, ja että triviaalit maailmat toimivat juuri niinkuin esim. maailma, missä on jänis. Voit väittää sille vastaan, kun keksit sen asian, mitä maailmasta on väitetty triviaaliksi.

B:
"Logiikan ja matematiikan suhteen pätee sellainen periaate että vaikka kaikki todellisuutta vastaavat loogis-matemaattiset ja kielellisesti ilmaistut hahmotukset voivat olla muodollisesti päteviä niin vain mitättömän pieni osa muodollisella matemaattis-loogisella formalismilla tuotetusta aineistosta vastaa todellisuutta."

Väitän että tämä on ennenkaikkea hyödyllinen tulos vain, jos se on triviaali tulos. Jos tätä ei tarkastella muutaman hiukkasen tapauksessa, niin sitä on turha väittää, koska silloin matemaattinen tarkkuus tästä väitteestä oikeasti katoaa, ja väitteestä tulee se, että et usko avaruudessa oleviin jänisten variaatioihin.

11

Lue lisää

B:
"Ts. vaikka kaikki paikkansa pitävät empiiriseen todellisuuteen liittyvät ilmaisut ovat aina myös loogisesti ja matemaattisesti koherentteja eli sisäisesti ristiriidattomia niin se ei pidä paikkaansa toisin päin mistä hyvänä esimerkkinä esim. säie teoriat"

Esimerkkisi on väärin, koska on olemassa vähintään jokin yksittäinen säieteoria, jonka tulos pitää paikkansa empiirisessä todellisuudessa (missä säiettä itseään ei tarvitse nähdä, vaan teoria sanoo mitä tuloksia ennustetaan niille asioille, mitkä myös nähdään). Parempia esimerkkejä olisivat olleet Manderbrotin joukko ja holografia. Jos sinua nimenomaan kismittää puhua pienemmistä asioista, kuin mitä voi nähdä LHC:ssä, niin hyviä esimerkkejä olisivat olleet Mandelbrotin joukko ja mittakaavariippumattomuus.

B:
"omasta mielestäni myös esim. Einsteinin suhteellisuusteoriat, neodarwininistinen evoluutioteoria, hiukkasfysiikan standardimalli, alkuräjähdysmalli eli suurin piirtein kaikki valtavirtateoriat jotka muodostavat nykyisen tieteelliseksi kuvitellun maailmankuvan."

Lauseesi oli tarkoitus etsiä jokin asia, joka ei pidä empiirisesti paikkaansa, vaikka sitä ei puhuttu matalaksi, koska se on matemaattisesti epälooginen. Missä paikkansa pitämisessä nämä valtavirrat ovat epäonnistuneet, ja miksi se on joku mielipidekysymys? Onko sinulla oma empiirinen koe olemassa?

B:
"Pitää aloittaa kokonaisuuden hahmotuksesta ja soveltaa ns. progressiivista approksimaatiota eli ei pyritä heti mahdollisimman suureen tarkkuuteen"

Olet sanonut sen sanan jo monta kertaa, mutta voitko selittää itse, mitä tarkoittaa 'tarkkuus'? Se tuskin tarkoittaa sitä, että käyttää desimaalilukuja matemaattisessa mallissa. Muutoin tarkoittaisit, että ensin tulisi tehdä asioita binäärisellä tarkkuudella (ja ottamatta useita bittejä?). Jos tarkkuus ei ole tätä, niin millä perusteella tiedät, miten muut ovat siihen pyrkineet (tai voit sanoa myös, mistä tiedät valmiin tuloksen tarkkuuden)?

Tiesitkö että 400 vuotta sitten tieteellä oli myös aloitus ja että siläl oli tarkkuus, ja että se eteni siitä tarkkuudesta tähän päivään? Eikö tämä ollut täydellinen ajo, ja eikö 400 vuotta vanha tiede ansaitse paikkansa aina? Tai voitko aloittaa uuden ajon suunnittelun siitä, että kommentoit ensin sitä?

B:
"eikä pyritä lukitsemaan kokonaisuuden ja osien hahmotusta ennenaikaisesti ja etukäteen ennen kokeellista tutkimusta"

Minkä kokeen ihmiskunta tekee seuraavaksi, ja millä rahalla?

B:
"on aloitettava inhimillisestä kokemuksesta kokonaisuudessaan eikä mistään kuvitellusta keskiverto normaalihavaitsijasta."

Mihin alaan viittaat normaalihavaitsijalla? Kaikki ihmisiin kohdistetut rokotetukimukset esim. tehdään keräämällä heistä isosti tietoa, niin että muodostuu kussakin karttapisteessä odotettu vaikutus eikä ns. 'ihmisessä' tai 'havaitsijassa', jotka ovat binäärisesti sen vastakohtia, että on ei-ihminen.

B:
"Suurin piirtein kaikki nykyiset viralliset instituutiot ovat äärimmäisen korruptoituneita ja politisoituneita"

Onko tämä empiiristä tietoa? Tuleeko tämä keskiverrolta havaitsijalta? Onko tällaisissa sanoissasi ikinä harrastettu mitään esittelemääsi arviointimetodia? Mistä ihminen esim. tietää ettei ole itse keskiverto?

12

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Ts. vaikka kaikki paikkansa pitävät empiiriseen todellisuuteen liittyvät ilmaisut ovat aina myös loogisesti ja matemaattisesti koherentteja eli sisäisesti ristiriidattomia niin se ei pidä paikkaansa toisin päin mistä hyvänä esimerkkinä esim. säie teoriat"

Esimerkkisi on väärin, koska on olemassa vähintään jokin yksittäinen säieteoria, jonka tulos pitää paikkansa empiirisessä todellisuudessa (missä säiettä itseään ei tarvitse nähdä, vaan teoria sanoo mitä tuloksia ennustetaan niille asioille, mitkä myös nähdään). Parempia esimerkkejä olisivat olleet Manderbrotin joukko ja holografia. Jos sinua nimenomaan kismittää puhua pienemmistä asioista, kuin mitä voi nähdä LHC:ssä, niin hyviä esimerkkejä olisivat olleet Mandelbrotin joukko ja mittakaavariippumattomuus.

B:
"omasta mielestäni myös esim. Einsteinin suhteellisuusteoriat, neodarwininistinen evoluutioteoria, hiukkasfysiikan standardimalli, alkuräjähdysmalli eli suurin piirtein kaikki valtavirtateoriat jotka muodostavat nykyisen tieteelliseksi kuvitellun maailmankuvan."

Lauseesi oli tarkoitus etsiä jokin asia, joka ei pidä empiirisesti paikkaansa, vaikka sitä ei puhuttu matalaksi, koska se on matemaattisesti epälooginen. Missä paikkansa pitämisessä nämä valtavirrat ovat epäonnistuneet, ja miksi se on joku mielipidekysymys? Onko sinulla oma empiirinen koe olemassa?

B:
"Pitää aloittaa kokonaisuuden hahmotuksesta ja soveltaa ns. progressiivista approksimaatiota eli ei pyritä heti mahdollisimman suureen tarkkuuteen"

Olet sanonut sen sanan jo monta kertaa, mutta voitko selittää itse, mitä tarkoittaa 'tarkkuus'? Se tuskin tarkoittaa sitä, että käyttää desimaalilukuja matemaattisessa mallissa. Muutoin tarkoittaisit, että ensin tulisi tehdä asioita binäärisellä tarkkuudella (ja ottamatta useita bittejä?). Jos tarkkuus ei ole tätä, niin millä perusteella tiedät, miten muut ovat siihen pyrkineet (tai voit sanoa myös, mistä tiedät valmiin tuloksen tarkkuuden)?

Tiesitkö että 400 vuotta sitten tieteellä oli myös aloitus ja että siläl oli tarkkuus, ja että se eteni siitä tarkkuudesta tähän päivään? Eikö tämä ollut täydellinen ajo, ja eikö 400 vuotta vanha tiede ansaitse paikkansa aina? Tai voitko aloittaa uuden ajon suunnittelun siitä, että kommentoit ensin sitä?

B:
"eikä pyritä lukitsemaan kokonaisuuden ja osien hahmotusta ennenaikaisesti ja etukäteen ennen kokeellista tutkimusta"

Minkä kokeen ihmiskunta tekee seuraavaksi, ja millä rahalla?

B:
"on aloitettava inhimillisestä kokemuksesta kokonaisuudessaan eikä mistään kuvitellusta keskiverto normaalihavaitsijasta."

Mihin alaan viittaat normaalihavaitsijalla? Kaikki ihmisiin kohdistetut rokotetukimukset esim. tehdään keräämällä heistä isosti tietoa, niin että muodostuu kussakin karttapisteessä odotettu vaikutus eikä ns. 'ihmisessä' tai 'havaitsijassa', jotka ovat binäärisesti sen vastakohtia, että on ei-ihminen.

B:
"Suurin piirtein kaikki nykyiset viralliset instituutiot ovat äärimmäisen korruptoituneita ja politisoituneita"

Onko tämä empiiristä tietoa? Tuleeko tämä keskiverrolta havaitsijalta? Onko tällaisissa sanoissasi ikinä harrastettu mitään esittelemääsi arviointimetodia? Mistä ihminen esim. tietää ettei ole itse keskiverto?

12

Lue lisää

1-12:

On aika huvittavaa seurata kun joku yrittää rakentaa pseudokritiikkiään ja melko avutonta argumentointiaan pelkästään omien ennakkoluulojensa,asenteidensa, tietämättömyytensä ja putkinäköisen umpimielisyytensä varaan.

Sitähän juuri ns. pseudoskeptikot kuten sinä ja "professori" Dave tekevät koko ajan.

Tässä vähän luettavaa teikäläisille.

https://skepticalaboutskeptics.org/

B

Anonyymi kirjoitti:

1-12:

On aika huvittavaa seurata kun joku yrittää rakentaa pseudokritiikkiään ja melko avutonta argumentointiaan pelkästään omien ennakkoluulojensa,asenteidensa, tietämättömyytensä ja putkinäköisen umpimielisyytensä varaan.

Sitähän juuri ns. pseudoskeptikot kuten sinä ja "professori" Dave tekevät koko ajan.

Tässä vähän luettavaa teikäläisille.

https://skepticalaboutskeptics.org/

B

Lue lisää

B:
"On aika huvittavaa seurata kun joku yrittää rakentaa pseudokritiikkiään ja melko avutonta argumentointiaan pelkästään omien ennakkoluulojensa,asenteidensa, tietämättömyytensä ja putkinäköisen umpimielisyytensä varaan."

Mistä sinä olet ne ennakot saanut tietoosi? Jos kirjoitin ne näkyviin, niin ainakin voisit kommentoida nekin, koska varmasti kritiikistä ja luulosta tulee sama huono lopputulos?

Ylipäätään perustele se, että en tiedä jotain.

B:
"Tässä vähän luettavaa teikäläisille."

Ensimmäisen kappaleen mukaan maailmassa on hyvät ja pahat skeptikot. Sen jälkeen en meinaa löytää sivustolta asiaa pahoja skeptikkoja vastaan. Enimmäkseen se on pseudotieteilijöiden kokoontumisajo kunkin pseudotieteelle ja viimeisille yksityiskohdille siinä, mitä he tekivät. Luulen että jotkut heistä antavat joskus itsestään kuvan hyvänä skeptikkona. Sivusto kuten tämä voisi olla tarkkailija ja ulkopuolinen ääni sille, että miten kukin väittämiensä lisäksi suoriutuu siinä?

Yhdellä sivulla on top-skeptikot. Ovatko he hyviä vai pahoja siinä? Kummin päin tahansa, niin minä en ole siinä listassa, joten mitä on tarkoitus tehdä? Etsiä itseään kaikista muista, jotka ovat nimitetty skeptikoksi? Onko se varmasti paras ajanviete nyt? Ja esim. joku taloustieteen ala. Listat, joissa nämä tyypit ovat, ovat tyhmiä, koska siihen pääsee olemalla kuuluisa, tai olemalla esim. sen nimisessä järjestössä, joka esittää skeptismiä. Kuuluisuudella ei ole läheskään yhtä paljon merkitystä johonkin ns. maailman tulevaisuuteen kuin sillä, että onko töissä, missä torppaa pseudotieteen oikean tieteen julkaisusta. Tällaisen henkilö työ ja toimeentulo ei tule siitä, että hän kertoo tavallisille ihmisille, miten skeptinen hän on ja millaista se on.

Toiset sivut voisivat palvella skeptismin ja yhden pseuodtieteen kohtaamisen historiana, joka on valitettavasti historiaa kummastakin. Jos ei satu olemaan historiassa, niin miksi tätä historiaa kannattaa tutkia? (*) Tai miksei kukaan ole tutkinut sitä minulle valmiiksi, jos se on niin tärkeää, ja maailmassa on yliedustus ihmisiä, jotka luulevat osaavansa tutkia?

(*) Oikeastaan jos historiasta olisi jotain hienoa opittavaa sen kannalta, että milloin pitää puhua ja milloin ei, niin eikö sen asian ytimen voi oppia esim. koulussa? Mitä mieltä itse olisit kouluista, joissa kasvatuskeinoin ja/tai asioita päntäten ohjattaisiin olemaan hyvä skeptikko? Mm. onnistuuko se, kannattaako se ,ja menisitkö itse? MItä mieltä olet siitä, että asia irrotettaisin kontekstista, joka on puolesta tai vastaan jotain tiedettä vs. pseudotiedettä.

Pahoista skeptikoista tämä lause:
" They are committed to a narrow metaphysical belief system..."
on vähän hälyyttävä. Haluan muuten, että esität todisteet että minulla on pahan skeptikon piirteitä, ja jost et muuta keksi, niin osoita uskomusjärjestelmä, joka ei taivu. Ongelma tässä on se, että jos skeptikko on toiminnassa, niin millä perusteella hän on toiminut asiassa, jossa uskomusjärjestelmällä on väliä tai se estää jotain? Myöskin jos halutaan tietää, onko henkilö dogmaattisesti sitoutunut uskomaan asiaa, niin hänen kanssaan täytyy pyrkiä keskusteluun uskomuksesta itsestään tai sen vastakohdista. Vasta kun kuulee tältä, mikä on sen takana oleva ajattelu, voi vastapuoli saada selville, onko se kriittisesti ajateltu vai ei. Joillakin ihmisillä on niin paljon ajatuksia esitystensä aikana, että he eivät välttämättä esitä tähän mennessä olleita ajatuksiaan kaikesta mahdollisesta. Kuten ehkä pystyt samaistumaan. Tällöin jokaisen olisi avattava suunsa kysyäkseen asioista tai oltava omassa yksityisyydessään tietämättä, millainen uskomusten asema toiselle on. Jos kyseinen uskomus on sattumoisin sellainen, että se on sama kaikkilla peruskoulun käyneillä, niin voi olla kaikille tehokkaampaa, että siitä asiasta keskustelee opettajan kanssa ja Dave on itseasiassa sellainen.

Lisäksi edellisessä väitetään, että ei voisi sanoa, mitä mieltä on jostakin ja negatiivisella tavalla, ilman että on olemassa yksi asia, mihin uskoo. Että ei voisi kommetoida muita, jos ei ole valinnut täysin omaa puoltaan. Tämä on ristiriidassa sinun yleisen menetelmäsi kanssa. Jossa väität, että et ole valinnut itse mitään, ja joka silti antaa sinun puhua asioista. Joskus jopa erinäisinä negatiivisina vyöryinä. Jos olisimme yhtään skeptisiä, niin emme kuitenkaan antaisi mitään arvoa ihmisen itsestään rakentamalle kuvalle, vaan etenisimme keskustelussa varmoina tunnettuja asioita pitkin.

1

Anonyymi kirjoitti:

B:
"On aika huvittavaa seurata kun joku yrittää rakentaa pseudokritiikkiään ja melko avutonta argumentointiaan pelkästään omien ennakkoluulojensa,asenteidensa, tietämättömyytensä ja putkinäköisen umpimielisyytensä varaan."

Mistä sinä olet ne ennakot saanut tietoosi? Jos kirjoitin ne näkyviin, niin ainakin voisit kommentoida nekin, koska varmasti kritiikistä ja luulosta tulee sama huono lopputulos?

Ylipäätään perustele se, että en tiedä jotain.

B:
"Tässä vähän luettavaa teikäläisille."

Ensimmäisen kappaleen mukaan maailmassa on hyvät ja pahat skeptikot. Sen jälkeen en meinaa löytää sivustolta asiaa pahoja skeptikkoja vastaan. Enimmäkseen se on pseudotieteilijöiden kokoontumisajo kunkin pseudotieteelle ja viimeisille yksityiskohdille siinä, mitä he tekivät. Luulen että jotkut heistä antavat joskus itsestään kuvan hyvänä skeptikkona. Sivusto kuten tämä voisi olla tarkkailija ja ulkopuolinen ääni sille, että miten kukin väittämiensä lisäksi suoriutuu siinä?

Yhdellä sivulla on top-skeptikot. Ovatko he hyviä vai pahoja siinä? Kummin päin tahansa, niin minä en ole siinä listassa, joten mitä on tarkoitus tehdä? Etsiä itseään kaikista muista, jotka ovat nimitetty skeptikoksi? Onko se varmasti paras ajanviete nyt? Ja esim. joku taloustieteen ala. Listat, joissa nämä tyypit ovat, ovat tyhmiä, koska siihen pääsee olemalla kuuluisa, tai olemalla esim. sen nimisessä järjestössä, joka esittää skeptismiä. Kuuluisuudella ei ole läheskään yhtä paljon merkitystä johonkin ns. maailman tulevaisuuteen kuin sillä, että onko töissä, missä torppaa pseudotieteen oikean tieteen julkaisusta. Tällaisen henkilö työ ja toimeentulo ei tule siitä, että hän kertoo tavallisille ihmisille, miten skeptinen hän on ja millaista se on.

Toiset sivut voisivat palvella skeptismin ja yhden pseuodtieteen kohtaamisen historiana, joka on valitettavasti historiaa kummastakin. Jos ei satu olemaan historiassa, niin miksi tätä historiaa kannattaa tutkia? (*) Tai miksei kukaan ole tutkinut sitä minulle valmiiksi, jos se on niin tärkeää, ja maailmassa on yliedustus ihmisiä, jotka luulevat osaavansa tutkia?

(*) Oikeastaan jos historiasta olisi jotain hienoa opittavaa sen kannalta, että milloin pitää puhua ja milloin ei, niin eikö sen asian ytimen voi oppia esim. koulussa? Mitä mieltä itse olisit kouluista, joissa kasvatuskeinoin ja/tai asioita päntäten ohjattaisiin olemaan hyvä skeptikko? Mm. onnistuuko se, kannattaako se ,ja menisitkö itse? MItä mieltä olet siitä, että asia irrotettaisin kontekstista, joka on puolesta tai vastaan jotain tiedettä vs. pseudotiedettä.

Pahoista skeptikoista tämä lause:
" They are committed to a narrow metaphysical belief system..."
on vähän hälyyttävä. Haluan muuten, että esität todisteet että minulla on pahan skeptikon piirteitä, ja jost et muuta keksi, niin osoita uskomusjärjestelmä, joka ei taivu. Ongelma tässä on se, että jos skeptikko on toiminnassa, niin millä perusteella hän on toiminut asiassa, jossa uskomusjärjestelmällä on väliä tai se estää jotain? Myöskin jos halutaan tietää, onko henkilö dogmaattisesti sitoutunut uskomaan asiaa, niin hänen kanssaan täytyy pyrkiä keskusteluun uskomuksesta itsestään tai sen vastakohdista. Vasta kun kuulee tältä, mikä on sen takana oleva ajattelu, voi vastapuoli saada selville, onko se kriittisesti ajateltu vai ei. Joillakin ihmisillä on niin paljon ajatuksia esitystensä aikana, että he eivät välttämättä esitä tähän mennessä olleita ajatuksiaan kaikesta mahdollisesta. Kuten ehkä pystyt samaistumaan. Tällöin jokaisen olisi avattava suunsa kysyäkseen asioista tai oltava omassa yksityisyydessään tietämättä, millainen uskomusten asema toiselle on. Jos kyseinen uskomus on sattumoisin sellainen, että se on sama kaikkilla peruskoulun käyneillä, niin voi olla kaikille tehokkaampaa, että siitä asiasta keskustelee opettajan kanssa ja Dave on itseasiassa sellainen.

Lisäksi edellisessä väitetään, että ei voisi sanoa, mitä mieltä on jostakin ja negatiivisella tavalla, ilman että on olemassa yksi asia, mihin uskoo. Että ei voisi kommetoida muita, jos ei ole valinnut täysin omaa puoltaan. Tämä on ristiriidassa sinun yleisen menetelmäsi kanssa. Jossa väität, että et ole valinnut itse mitään, ja joka silti antaa sinun puhua asioista. Joskus jopa erinäisinä negatiivisina vyöryinä. Jos olisimme yhtään skeptisiä, niin emme kuitenkaan antaisi mitään arvoa ihmisen itsestään rakentamalle kuvalle, vaan etenisimme keskustelussa varmoina tunnettuja asioita pitkin.

1

Lue lisää

Muutenkin tuo top-skeptikot -lista johtaa siihen, että käytetään sellaista logiikka, että jos ihminen sanoo olevansa skeptikko, tämä on sama kuin, että hänen työnsä on sitten olla hiljaa, kun muut puhuvat. Koska hän ei ehdi skeptisoida itseään kuitenkaan ja olisi tehnyt ristiriidan. Et nimittäin missään muussa keskustelussa voi sanoa kenellekään, että nyt on vain aika olla hiljaa, vaan joudut odottamaa mahdollisuutta vedota siihen, että jokaisesta ikävästä henkilöstä voisi sanoa, että hän on kuin työkseen skeptikko jne. johtaa kaiken tuohon logiiikkaan.

Kun väitit yllä, että tekstini oli tietämättömyyttä, niin onko olemassa jokin metafyysinen uskomus, johon voisit kääntää minut? Kerro mikä se uskomus on, ja näytä, että sen kanssa tekstissäni ollut asioiden käsittely muuttuu joksikin toiseksi.Väitän että jos ei pysty selittämään, miten uskomuksesta seuraa toisenlainen käsite siitä, mikä on idea todellisuudesta ja mikä on sotasuunnitelma (sivun 2 tietämättömyyttä), niin on yksi yhteen samanlainen kuin tapakristitty. Missä ajattelutapasi on, että kääntyminen on riittävää eikä tarvita mitään puhetta uskonkohdista.

Nykyinen sivistyneistö on sitä mieltä, että maailmassa on uskonnonvapaus. Silloin ei ole niin, että jokaisen keskustelijan oletetaan olevan vailla uskomuksia, jotka ovat heille täysin kriittisesti ajateltuja. Tämä ei ole niin kiinnostava aihe muutoin kuin siten, että oletko mielestäsi hyvä esiintyjä sellaisessa keskustelussa, missä uskominen on sallittua? Vai haluasitko linkkejä, missä opetetaan puhumaan toisin uskovien kanssa?

2

Anonyymi kirjoitti:

Muutenkin tuo top-skeptikot -lista johtaa siihen, että käytetään sellaista logiikka, että jos ihminen sanoo olevansa skeptikko, tämä on sama kuin, että hänen työnsä on sitten olla hiljaa, kun muut puhuvat. Koska hän ei ehdi skeptisoida itseään kuitenkaan ja olisi tehnyt ristiriidan. Et nimittäin missään muussa keskustelussa voi sanoa kenellekään, että nyt on vain aika olla hiljaa, vaan joudut odottamaa mahdollisuutta vedota siihen, että jokaisesta ikävästä henkilöstä voisi sanoa, että hän on kuin työkseen skeptikko jne. johtaa kaiken tuohon logiiikkaan.

Kun väitit yllä, että tekstini oli tietämättömyyttä, niin onko olemassa jokin metafyysinen uskomus, johon voisit kääntää minut? Kerro mikä se uskomus on, ja näytä, että sen kanssa tekstissäni ollut asioiden käsittely muuttuu joksikin toiseksi.Väitän että jos ei pysty selittämään, miten uskomuksesta seuraa toisenlainen käsite siitä, mikä on idea todellisuudesta ja mikä on sotasuunnitelma (sivun 2 tietämättömyyttä), niin on yksi yhteen samanlainen kuin tapakristitty. Missä ajattelutapasi on, että kääntyminen on riittävää eikä tarvita mitään puhetta uskonkohdista.

Nykyinen sivistyneistö on sitä mieltä, että maailmassa on uskonnonvapaus. Silloin ei ole niin, että jokaisen keskustelijan oletetaan olevan vailla uskomuksia, jotka ovat heille täysin kriittisesti ajateltuja. Tämä ei ole niin kiinnostava aihe muutoin kuin siten, että oletko mielestäsi hyvä esiintyjä sellaisessa keskustelussa, missä uskominen on sallittua? Vai haluasitko linkkejä, missä opetetaan puhumaan toisin uskovien kanssa?

2

Lue lisää

1-2

Minä pyrin olemaan aito skeptikko eli kaikkiin suuntiin yhtä skeptinen varsinkin silloin kun koen että siihen on aihetta koska todellisuutta voi hahmottaa monella erilaisella tavalla samanaikaisesti lähtien erilaisista aksioomien kokoelmista ja laajentamalla omaa havainto- ja kokemusaineistoaan.

Periaatteeni on että ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan jos on oikeasti aihetta eikä vain sen takia että vallitsevaan kulttuuriin ja maailmankuvaan pitäisi sitoutua hinnalla millä hyvänsä koska se ylläpitää olemassaolevia valtarakenteita.

Toimiva tieto liittyy aina valtaan ja ihmisiä on helppo manipuloida logiiikan ja matematiikan avulla uskomaan melkein mihin tahansa kun valitsee tarpeeksi kapean havaintoaineuston ja hahmotustavan tutkittavaan asiaan ja sulkee sitten kaiken muun pois esim. huuhaana koska se ei edistä tämän globaalin kulttuurin paradigmaa jota kuvaa vallan keskittäminen ja taloudellisen hyödyn tavoittelu eikä mikään pyyteetön totuuden etsintä ja viisauden tavoittelu tai ihmisten ja luonnon hyvinvointi ja harmonia.

Pseudoskeptikot kuten Randi, Dennett, Shermer ja lukemattomat muut ovat ns. "tosiuskovaisia" valtavirtatieteen suuntaan jopa siinä määrin että pitävät täysin mahdottomana esim. paranormaalien ilmiöiden ja kykyjen olemassaolon mahdollisuuden ja uskovat reduktionistis-fysikalistiseen metafysiikkaan ainoana mahdollisena tapana hahmottaa todellisuutta.

Tyypillistä pseudoskeptikoille on että he eivät halua edes perehtyä kritisoimaansa vaan pitävät itsestäänselvänä että kaikki mikä ei mahdu tieteenalojen nykyisten paradigojen sisälle on automaattisesti pseudotiedettä ja ihmisten huijaamista ja pelkästään taloudellista voitontavoittelua. Tähän viitaa Randin ja kotimaisen Skepsiksen palkinnot jolloin päätellään että jos palkintoja ei kukaan ole saanut lunastettua paranormaaleilla kyvyillään niin mitään todellisia paranormaaleja kykyjä ei siis ole ole eikä voi olla olemassa.

Paranormaalien kykyjen suhteen pitää tosin paikkansa että tilastolliset tulokset usein heikkenevät sitä mukaa mitä enemmän samanlaisia testejä (esim. Zener korttien arvaaminen oikein) tehdään perätysten jolloin unohdetaan että ihmisiä ei voi testata samalla tavalla kuin esim. fysiikan ja kemian tason tieteellisissä kokeissa vaan kyse on samankaltaisista kyvyistä kuin esim. urheilijoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla joilla on välillä hyviä ja huonoja päiviä suoritusten suhteen ja psi-kykyjen perinteiset testaukset usein satoja kertoja peräkkäin voivat olla melko pitkästyttäviä ja puuduttavia koska tutkittavat kyvyt edellyttävät suurta keskittymistä ja rauhallista tunnetasolla positiivista ympäristöä eikä sitä että jo oletusarvoisesti kohdellaan huijarina tai mielisairaana.

Itselläni on elämässäni ollut joitakin paranormaaleja kokemuksia mutta ne eivät ole tahdonalaisia eikä toistettavissa vaan liittyivät tyypillisesti voimakkaisiin tunnekokemuksiin ja merkityksellisiin elämän tapahtumiin ja näin lienee useimmilla ihmisillä kautta aikojen eli kyse ei yleensä ole rutiininomaisista tavoista ellei niitä erityisesti pyritä kehittämään erilaisilla esim. meditaatioon liittyvillä tekniikoilla.

Itse suhtaudun positiivisesti paranormaalien ilmiöiden ja myös ns. vaihtoehtoisten erilaiseen paradigmaan perustuvaan tieteelliseen tutkimukseen lähinnä omien kokemusten ja tutkimusten takia ja myös sen takia että että paranormaalien ilmiöiden tutkimusmetodit ovat paljon tiukemmat kuin valtavirtatieteen puolella (kaksois - ja jopa kolmoissokkometodit) ja sen takia että on olemassa anekdoottista aineistoa sellaisten ilmiöiden ja kykyjen olemassaolosta hyvin pitkältä ajalta ja sellaisten kykyjen systemaattista tutkimusta on harjoitettu jo n. 150 vuotta myös tunnettujen tieteilijöiden toimesta.

Suomessa julkaistiin kirjallisuutta paranormaaleista ilmiöistä vielä 1980-luvulla ja valtamediassakin oli siihen liittyviä artikkeleita. Neuvostoliitossa, Natsi-Saksassa ja USA:ssa kyseisiä ilmiöitä tutkittiin salassa ja myöhemmin aineistoa julkistettiin ja suuri osa siitä on luettavissa esim. archive.org sivustolla.

Kun viittaan tietämättömyyteesi niin se tarkoittaa sitä että tutustut korkeintaan hyvin pintapuolisesti linkittämääni aineistoon ja teet sitten siitä hyvin hätäisiä johtopäätöksiä omien ja vertaisryhmäsi (muut skeptikot ja valtavirran tutkijat) perusteella ja pidät sellaista hahmotusta ainoana oikeana minkä olet aikoinaan päntännyt ja tenttinyt saavuttaaksesi jonkun akateemisen arvon ja ammatinharjoittamislisenssin jonka statusta kaikenlainen toisinajattelu voi uhata eli olet vahvasti sitoutunut omaksumaasi tieteeseen jossa mielestäsi voi olla enää korkeintaan "pilkunviilaamista" mutta ei enää mitään suuria tieteellisiä vallankumouksia Thomas Kuhnin tyyliin.

===>

Anonyymi kirjoitti:

Muutenkin tuo top-skeptikot -lista johtaa siihen, että käytetään sellaista logiikka, että jos ihminen sanoo olevansa skeptikko, tämä on sama kuin, että hänen työnsä on sitten olla hiljaa, kun muut puhuvat. Koska hän ei ehdi skeptisoida itseään kuitenkaan ja olisi tehnyt ristiriidan. Et nimittäin missään muussa keskustelussa voi sanoa kenellekään, että nyt on vain aika olla hiljaa, vaan joudut odottamaa mahdollisuutta vedota siihen, että jokaisesta ikävästä henkilöstä voisi sanoa, että hän on kuin työkseen skeptikko jne. johtaa kaiken tuohon logiiikkaan.

Kun väitit yllä, että tekstini oli tietämättömyyttä, niin onko olemassa jokin metafyysinen uskomus, johon voisit kääntää minut? Kerro mikä se uskomus on, ja näytä, että sen kanssa tekstissäni ollut asioiden käsittely muuttuu joksikin toiseksi.Väitän että jos ei pysty selittämään, miten uskomuksesta seuraa toisenlainen käsite siitä, mikä on idea todellisuudesta ja mikä on sotasuunnitelma (sivun 2 tietämättömyyttä), niin on yksi yhteen samanlainen kuin tapakristitty. Missä ajattelutapasi on, että kääntyminen on riittävää eikä tarvita mitään puhetta uskonkohdista.

Nykyinen sivistyneistö on sitä mieltä, että maailmassa on uskonnonvapaus. Silloin ei ole niin, että jokaisen keskustelijan oletetaan olevan vailla uskomuksia, jotka ovat heille täysin kriittisesti ajateltuja. Tämä ei ole niin kiinnostava aihe muutoin kuin siten, että oletko mielestäsi hyvä esiintyjä sellaisessa keskustelussa, missä uskominen on sallittua? Vai haluasitko linkkejä, missä opetetaan puhumaan toisin uskovien kanssa?

2

Lue lisää

==>

Itse en ole koskaan ollut mihinkään uskontoon, ideologiaan tai tieteelliseen tai poliittiseen suuntaukseen sitoutunut vaan pyrin suhtautumaan asioihin aina konkreettinen tapaus kerrallaan enkä minkään suuren abstraktion kuten ideologian/uskonnon perusteella.

Kirjoittelen tänne asioista joihin olen perehtynyt melko syvällisesti ja intensiivisesti jo kymmeniä vuosia lukien ja tehden muistiinpanoja ja alleviivauksia jo ehkä tuhansista teoksista ja olen seurannut lukuisia tiedelehtiä 1970-luvulta lähtien tiiviisti ja minulla oli internet kotona jo silloin kun se oli uusi asia ja tieteellisiä keskusteluja käytiin silloin uutisryhmissä jotka piti erikseen tilata.

Sheldraken teoksiin tutustuin jo 80-luvulla ja pidän häntä viisaana ja omaperäisenä tutkijana joka uskalsi kyseenalaistaa biologian tutkimuksen valtavirran jossa keskityttiin ainoastaan biokemiaan eli kuolleeseen aikaisemmin elolliseen aineeseen geenikeskeisessä paradigmassa.

Erityisesti pidän Sheldraken ideasta jossa kyseenalaistaan kaikkien tieteenalojen perusoletukset ja paradigmat muuttamalla ne kysymyksen muotoon kuten teoksessa "Science delusion" enkä pidä nykyisestä suuntauksesta jossa päämääräsuuntautuneisuus (teleologia) biologiassa on jonkinlainen tabu ja jossa oletut universaalit luonnonlait hyväksytään annettuina ja jossa oletetaan jonkinlainen ontologinen reduktionismi pelkän metodologisen reduktionismin sijasta.

https://www.youtube.com/results?search_query=the+science+delusion+rupert+sheldrake

...

Sinuun en jaksa paljon "ruutia" tuhlata koska sinulla tuntuu olevan niin vahvasti "oma lehmä ojassa" motiiviesi suhteen ja taktiikkasi on massapostaaminen koska et pärjää kanssani tavanomaisessa rehellisessä väittelyssä.

B

Anonyymi kirjoitti:

==>

Itse en ole koskaan ollut mihinkään uskontoon, ideologiaan tai tieteelliseen tai poliittiseen suuntaukseen sitoutunut vaan pyrin suhtautumaan asioihin aina konkreettinen tapaus kerrallaan enkä minkään suuren abstraktion kuten ideologian/uskonnon perusteella.

Kirjoittelen tänne asioista joihin olen perehtynyt melko syvällisesti ja intensiivisesti jo kymmeniä vuosia lukien ja tehden muistiinpanoja ja alleviivauksia jo ehkä tuhansista teoksista ja olen seurannut lukuisia tiedelehtiä 1970-luvulta lähtien tiiviisti ja minulla oli internet kotona jo silloin kun se oli uusi asia ja tieteellisiä keskusteluja käytiin silloin uutisryhmissä jotka piti erikseen tilata.

Sheldraken teoksiin tutustuin jo 80-luvulla ja pidän häntä viisaana ja omaperäisenä tutkijana joka uskalsi kyseenalaistaa biologian tutkimuksen valtavirran jossa keskityttiin ainoastaan biokemiaan eli kuolleeseen aikaisemmin elolliseen aineeseen geenikeskeisessä paradigmassa.

Erityisesti pidän Sheldraken ideasta jossa kyseenalaistaan kaikkien tieteenalojen perusoletukset ja paradigmat muuttamalla ne kysymyksen muotoon kuten teoksessa "Science delusion" enkä pidä nykyisestä suuntauksesta jossa päämääräsuuntautuneisuus (teleologia) biologiassa on jonkinlainen tabu ja jossa oletut universaalit luonnonlait hyväksytään annettuina ja jossa oletetaan jonkinlainen ontologinen reduktionismi pelkän metodologisen reduktionismin sijasta.

https://www.youtube.com/results?search_query=the science delusion rupert sheldrake

...

Sinuun en jaksa paljon "ruutia" tuhlata koska sinulla tuntuu olevan niin vahvasti "oma lehmä ojassa" motiiviesi suhteen ja taktiikkasi on massapostaaminen koska et pärjää kanssani tavanomaisessa rehellisessä väittelyssä.

B

Lue lisää

Pieni huumorikevennys:


Science & the Paranormal - Richard Dawkins & Rupert Sheldrake Discuss Psychic Powers


https://www.youtube.com/watch?v=vd4rfGbr8fw

B

Anonyymi kirjoitti:

Pieni huumorikevennys:


Science & the Paranormal - Richard Dawkins & Rupert Sheldrake Discuss Psychic Powers


https://www.youtube.com/watch?v=vd4rfGbr8fw

B

Lue lisää

B:
"kaikkiin suuntiin yhtä skeptinen varsinkin silloin kun koen että siihen on aihetta koska todellisuutta voi hahmottaa monella erilaisella tavalla samanaikaisesti lähtien erilaisista aksioomien kokoelmista ja laajentamalla omaa havainto- ja kokemusaineistoaan."

Mikään tässä ei muistuta skeptisyyttä. Sinulla ei voi olla aikaa eikä energiaa ottaa kaikkia aksioomia yhtä mahdolliseksi. Skeptisyydettömyytesi on erittäin vahvaa esim. silloin, kun tapahtuu valinta olla harkitsematta joitain aksioomia ja pitäisi verrata tätä valintaa siihen, että joitain muita asioita olit valmis harkitsemaan. Tai olisin voinut sanoa vain, että jos skeptisyyttä on vain, kun kokee siihen aihetta, niin voisit jo luovuttaa ja sanoa, että et ole skeptisyyden harjoittaja. Sitä sivustollasikin sanottiin, että skeptisyyden tulee ulottua kaikkeen tai se on pahaa skeptisyyttä.

B:
"Toimiva tieto liittyy aina valtaan"

Tämän logiikan mukaan on mahdollista arvioida tiedon todenperäisyyttä sen mukaan, missä ja kuka on vallalla. Tai onko jopa asian esittäjä saanut vallan, mikä johtaa siihen, että vain korkeimmassa asemassa oleva auktoriteetti on potentiaalinen oikean tiedon omistaja. Sinä uskot tähän yleensä tässä muodossa, kun puhut vallan salaliittoteorioista, mutta teet sen sillä modifikaatiolla, että he eivät jaa sitä tietoa, mikä muuttaa vallan arvionnin pois siitä, että se on hyvä arvionti tiedon oikeassa olemiselle. Silti jätät kaikki mahdolliset pikkualamaiset sellaiseen asemaan, että he ovat ehdottomasti tietämättömiä ja logiikka toimii edelleen negatiivisena välineenä tietolauseita kohtaan. Mutta alkuun palatakseni olen itse sitä mieltä, että valtaan pääsee montaa kautta, ja jos joku pääsee valtaan jotakin kautta, niin voi tietäjälle olla todella vaikea sivuprojetki alkaa syrjäyttää entistä valtaa. Kokeile itse esim. jos koet olevasi tietävä kaikista asioista, niin myös tulla suurempaan valtaan vain sen avulla.

B:
"ja ihmisiä on helppo manipuloida logiiikan ja matematiikan avulla"

Onko manipulointi valtaa varten ja hyödyksi siinä? Onko logiikka silloin päätelmän mukaan sinusta toimivaa tietoa?

B:
"hmisiä on helppo manipuloida logiiikan ja matematiikan avulla uskomaan melkein mihin tahansa kun valitsee tarpeeksi kapean havaintoaineuston ja hahmotustavan tutkittavaan asiaan"

Syytin sinua yllä juurikin matemaattisten lelujen eli loogisten lelujen sarja- ja sekakäyttämisestä. Onko tämä tekstisi siis tunnustus siitä, että sinä olet manipuloija vallan haavet mielessäsi? Vai onko sinut manipuloitu niillä? Myös antamasi linkit videoon ja artikkeliin siinä olivat pidempiä versioita logiikkaa ja matematiikkaa, mutta kuitenkin vielä lyhyitä (mm. ilman todistusketjuja, jotka olivat tehty 100 vuotta sitten) ja esim. teoriatasolla, missä ne olivat vielä vailla aineistoa. Kerroin tietääkseni sinulle jossain määrin siitä, mitä edes voi havaita (siitä oli annettu yliarviointi) ja mitä hahmotusta voi olla kyseessä, kun tietää, mitä nuo videot ja artikkelit ovat suuremmassa kokonaisuudessa. Joka on sellaisille asioille enemmän sitä samaa matemaattista tietoa ja jopa tiedettä.

B:
"ja sulkee sitten kaiken muun pois esim. huuhaana koska se ei edistä tämän globaalin kulttuurin paradigmaa"

Yritä joskus kommentoida muiden esittämiä negatiivisia mielipiteitä ilman, että se on sama kuin keksiä näiden ihmisten motiivi. Ja yritä keksiä silloinkin jotain uusia tapoja kuvailla heitä, mitä et itse esim. suoltaisi kun sanot, että haluat suhtaua negatiivisesti. Kerroit itselläsi seuraavaksi olevan hyviä motiiveja, mutta niitä esittävät ihmiset ovat yksi joka päiväisen eli epätieteellisenkin skeptisyyden kohde. Sellaiset jotka puhuvat motiiveistaan, saattavat päätyä valtaan, mutta olla silti tekemättä aitoja asioita, tai sitten motiivien maininta oli vain kansan manipulaatiota, eikä niitä oikeasti henkilöllä ole.

1

Anonyymi kirjoitti:

B:
"kaikkiin suuntiin yhtä skeptinen varsinkin silloin kun koen että siihen on aihetta koska todellisuutta voi hahmottaa monella erilaisella tavalla samanaikaisesti lähtien erilaisista aksioomien kokoelmista ja laajentamalla omaa havainto- ja kokemusaineistoaan."

Mikään tässä ei muistuta skeptisyyttä. Sinulla ei voi olla aikaa eikä energiaa ottaa kaikkia aksioomia yhtä mahdolliseksi. Skeptisyydettömyytesi on erittäin vahvaa esim. silloin, kun tapahtuu valinta olla harkitsematta joitain aksioomia ja pitäisi verrata tätä valintaa siihen, että joitain muita asioita olit valmis harkitsemaan. Tai olisin voinut sanoa vain, että jos skeptisyyttä on vain, kun kokee siihen aihetta, niin voisit jo luovuttaa ja sanoa, että et ole skeptisyyden harjoittaja. Sitä sivustollasikin sanottiin, että skeptisyyden tulee ulottua kaikkeen tai se on pahaa skeptisyyttä.

B:
"Toimiva tieto liittyy aina valtaan"

Tämän logiikan mukaan on mahdollista arvioida tiedon todenperäisyyttä sen mukaan, missä ja kuka on vallalla. Tai onko jopa asian esittäjä saanut vallan, mikä johtaa siihen, että vain korkeimmassa asemassa oleva auktoriteetti on potentiaalinen oikean tiedon omistaja. Sinä uskot tähän yleensä tässä muodossa, kun puhut vallan salaliittoteorioista, mutta teet sen sillä modifikaatiolla, että he eivät jaa sitä tietoa, mikä muuttaa vallan arvionnin pois siitä, että se on hyvä arvionti tiedon oikeassa olemiselle. Silti jätät kaikki mahdolliset pikkualamaiset sellaiseen asemaan, että he ovat ehdottomasti tietämättömiä ja logiikka toimii edelleen negatiivisena välineenä tietolauseita kohtaan. Mutta alkuun palatakseni olen itse sitä mieltä, että valtaan pääsee montaa kautta, ja jos joku pääsee valtaan jotakin kautta, niin voi tietäjälle olla todella vaikea sivuprojetki alkaa syrjäyttää entistä valtaa. Kokeile itse esim. jos koet olevasi tietävä kaikista asioista, niin myös tulla suurempaan valtaan vain sen avulla.

B:
"ja ihmisiä on helppo manipuloida logiiikan ja matematiikan avulla"

Onko manipulointi valtaa varten ja hyödyksi siinä? Onko logiikka silloin päätelmän mukaan sinusta toimivaa tietoa?

B:
"hmisiä on helppo manipuloida logiiikan ja matematiikan avulla uskomaan melkein mihin tahansa kun valitsee tarpeeksi kapean havaintoaineuston ja hahmotustavan tutkittavaan asiaan"

Syytin sinua yllä juurikin matemaattisten lelujen eli loogisten lelujen sarja- ja sekakäyttämisestä. Onko tämä tekstisi siis tunnustus siitä, että sinä olet manipuloija vallan haavet mielessäsi? Vai onko sinut manipuloitu niillä? Myös antamasi linkit videoon ja artikkeliin siinä olivat pidempiä versioita logiikkaa ja matematiikkaa, mutta kuitenkin vielä lyhyitä (mm. ilman todistusketjuja, jotka olivat tehty 100 vuotta sitten) ja esim. teoriatasolla, missä ne olivat vielä vailla aineistoa. Kerroin tietääkseni sinulle jossain määrin siitä, mitä edes voi havaita (siitä oli annettu yliarviointi) ja mitä hahmotusta voi olla kyseessä, kun tietää, mitä nuo videot ja artikkelit ovat suuremmassa kokonaisuudessa. Joka on sellaisille asioille enemmän sitä samaa matemaattista tietoa ja jopa tiedettä.

B:
"ja sulkee sitten kaiken muun pois esim. huuhaana koska se ei edistä tämän globaalin kulttuurin paradigmaa"

Yritä joskus kommentoida muiden esittämiä negatiivisia mielipiteitä ilman, että se on sama kuin keksiä näiden ihmisten motiivi. Ja yritä keksiä silloinkin jotain uusia tapoja kuvailla heitä, mitä et itse esim. suoltaisi kun sanot, että haluat suhtaua negatiivisesti. Kerroit itselläsi seuraavaksi olevan hyviä motiiveja, mutta niitä esittävät ihmiset ovat yksi joka päiväisen eli epätieteellisenkin skeptisyyden kohde. Sellaiset jotka puhuvat motiiveistaan, saattavat päätyä valtaan, mutta olla silti tekemättä aitoja asioita, tai sitten motiivien maininta oli vain kansan manipulaatiota, eikä niitä oikeasti henkilöllä ole.

1

Lue lisää

B:
"Pseudoskeptikot kuten Randi, Dennett, Shermer ja lukemattomat muut ovat ns. "tosiuskovaisia" valtavirtatieteen suuntaan jopa siinä määrin että pitävät täysin mahdottomana esim. paranormaalien ilmiöiden ja kykyjen olemassaolon mahdollisuuden"

Ensinnäkin tässä on leväperäisyyttä käsitteiden ja yhteyksien kanssa, ja on mm. paljon aiheiden variaatiota siihen, mistä lähdettiin kertaalleen sivuston jälkeen. Sivusto väitti, että on metafyysinen oletus, johon uskotaan. Sinä väität, että uskomus liittyy pikemminkin tiedon antajaan tai sen lähteeseen. Näistä kummastakaan ei minusta saa muodostettua mitään, mikä koskisi suhtautumista paranormaaliin ilmiöön. Mieti esim. seuraavaa kysymystä (tämä on eräänlaista kysymysgeneraattorin pyörittämistä eikä niinkään se tapa, milä on ehdottomasti väliä totuuden kannalta): uskooko jokainen noista ihmisistä sen, että jokainen ilmiö, mikä mainitaan tietellisessä julkaisussa on mahdollinen (eri kuin täysin mahdoton)? Tätä voi ajatella tapauksina, missä kaikki mahdolliset asiat ajatellaan mahdollisesti asioina, jotka voivat päätyä tieteelliseen julkaisuun. Eikä mitään ilmiötä oleteta niihin kuulumattomiksi. Kysely jatkuu edelleen siten, että onko muu maailma tällöin tyytyväinen ja päästää nuo henkilöt pahasta? Onko heidän mainitun uskonsa merkitys ollut se, että jos asiat ovat ilmiöitä, niin ne tulevat tietoon oikean prosessin kautta? Ja onko heidän kritisoijiensa motiivi se, että he haluavat muodostaa maailmassa oman itsenäisen auktoriteettinsa? Se on hyvin eri asia kuin puhua jostain asiasta suoraan, ja siksi jos ajattelu jollakin, jota toistat tällä hetkellä papukaijana on ollut tämä, niin sinulla ei ole mitään tietoa ollut mahdollisestikaan, että mikä on näiden skeptikkohenkilöiden mielipide yksittäiseen keksittyyn ilmiöön.

Metafysiikka ja ilmiö ovat puolestaan tosistaan kaukana, ja ne ovat kaukana siksi, että toinen on metafysiikkaa ja toinen on ilmiö. Ihmisen ajattelemasta metafysiikasta ei voi päätellä mitään tämän ilmiöitä koskevia ideoita.

B:
"uskovat reduktionistis-fysikalistiseen metafysiikkaan ainoana mahdollisena tapana hahmottaa todellisuutta."

Tavasta hahmottaa todellisuus ei tehdä keskusteluja siitä, että mitä todellisuuteen kuuluu. Voit väittää korkeintaan, että haluat ontologisen paranormaaliuden, eli esim. paranormaalin jäniksen maailman lähtötekijöihin. Tämä ei ole mikään tapa välttää muita keskusteluja sellaisesta aiheesta eli esim. empiiristä keskustelua jäniksen ilmiöstä.

En oleta yllä että uskominen, josta skeptikot voidaan saada kiinni on juuri reduktionismi. Pidän siis reduktionismiakin mieluiten aiheena, joka roikkuu tekstissäsi kiinni vain purukumin avulla. Tämä kohta näyttää siltä, että olet tekemässä pikemminkin uskonnollista oikeaoppisuutta sellaisessa uskonnossa, joka on yritetty nimetä 'paranormaaliin ilmiöön uskovat'. Sen lisäksi, että uskotaan niihin, pakotat kaikki uskomaan, että niiden ajattelun tulee olla tietyn kaavan mukaista uskomista, eikä reduktionismi saa kuulua siihen. Toisaalta voi olla, että epäreduktionismi ja paranormaali ovat joillekin molemmat uskokohde, ja silloin voi väittää, että toinen niistä on pääuskonto, ja toisella uskomuksella heitetään ihmisiä sisään kokonaiskirkkoon. Esim. kuolemanjälkeisyys ja jumala ovat eri käsitteitä, mutta toista uskoa levittämällä halutaan uskottavan myös toista. Pääuskomus on joissain juonissa epäuskottavampi, mutta luo enemmän rahaa, kun ihminen uskoo siihen. Ihmiset eivät välttämättä käsittele filosofian sanoja, kuten epäreduktionismi uskoina (en mitenkään yritä väittää tässä vastaan siihen mitä skeptikot edellä tekevät). Eniten kallistun siis ehkä siihen, että epäreduktionismi on tuossa uskossa pikemminkin rukouksen asemassa, eli että se on nimi jota hoetaan. Hokijat ovat yleensä jo paljon uskossa. Hokemuksella ei ole uskonnossa aina mitään tekemistä uskotun asian kanssa.

...

Olen yllä selittänyt monta kertaa videon, artikkelin ja sinun eri esiintymisnumeroidesi olevan reduktiivisia. Sinulla ei ole ollut mitään kommenttia tähän, enkä minä ole väärässä. Jos käännytät minut tässä kohdassa epäreduktionistiksi niin ainoa seuraus on, että tyrmään videon ja artikkelin, mutta eri syystä. Se että tuputat uusia reduktionistisia malleja toistensa perään tarkoittaa vain, että sinulla on ainoastaan reduktiivisen metafysiikan tapoja hahmottaa todellisuutta. Turha syyttää siitä ketään ulkopuolisia.

...

2

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Pseudoskeptikot kuten Randi, Dennett, Shermer ja lukemattomat muut ovat ns. "tosiuskovaisia" valtavirtatieteen suuntaan jopa siinä määrin että pitävät täysin mahdottomana esim. paranormaalien ilmiöiden ja kykyjen olemassaolon mahdollisuuden"

Ensinnäkin tässä on leväperäisyyttä käsitteiden ja yhteyksien kanssa, ja on mm. paljon aiheiden variaatiota siihen, mistä lähdettiin kertaalleen sivuston jälkeen. Sivusto väitti, että on metafyysinen oletus, johon uskotaan. Sinä väität, että uskomus liittyy pikemminkin tiedon antajaan tai sen lähteeseen. Näistä kummastakaan ei minusta saa muodostettua mitään, mikä koskisi suhtautumista paranormaaliin ilmiöön. Mieti esim. seuraavaa kysymystä (tämä on eräänlaista kysymysgeneraattorin pyörittämistä eikä niinkään se tapa, milä on ehdottomasti väliä totuuden kannalta): uskooko jokainen noista ihmisistä sen, että jokainen ilmiö, mikä mainitaan tietellisessä julkaisussa on mahdollinen (eri kuin täysin mahdoton)? Tätä voi ajatella tapauksina, missä kaikki mahdolliset asiat ajatellaan mahdollisesti asioina, jotka voivat päätyä tieteelliseen julkaisuun. Eikä mitään ilmiötä oleteta niihin kuulumattomiksi. Kysely jatkuu edelleen siten, että onko muu maailma tällöin tyytyväinen ja päästää nuo henkilöt pahasta? Onko heidän mainitun uskonsa merkitys ollut se, että jos asiat ovat ilmiöitä, niin ne tulevat tietoon oikean prosessin kautta? Ja onko heidän kritisoijiensa motiivi se, että he haluavat muodostaa maailmassa oman itsenäisen auktoriteettinsa? Se on hyvin eri asia kuin puhua jostain asiasta suoraan, ja siksi jos ajattelu jollakin, jota toistat tällä hetkellä papukaijana on ollut tämä, niin sinulla ei ole mitään tietoa ollut mahdollisestikaan, että mikä on näiden skeptikkohenkilöiden mielipide yksittäiseen keksittyyn ilmiöön.

Metafysiikka ja ilmiö ovat puolestaan tosistaan kaukana, ja ne ovat kaukana siksi, että toinen on metafysiikkaa ja toinen on ilmiö. Ihmisen ajattelemasta metafysiikasta ei voi päätellä mitään tämän ilmiöitä koskevia ideoita.

B:
"uskovat reduktionistis-fysikalistiseen metafysiikkaan ainoana mahdollisena tapana hahmottaa todellisuutta."

Tavasta hahmottaa todellisuus ei tehdä keskusteluja siitä, että mitä todellisuuteen kuuluu. Voit väittää korkeintaan, että haluat ontologisen paranormaaliuden, eli esim. paranormaalin jäniksen maailman lähtötekijöihin. Tämä ei ole mikään tapa välttää muita keskusteluja sellaisesta aiheesta eli esim. empiiristä keskustelua jäniksen ilmiöstä.

En oleta yllä että uskominen, josta skeptikot voidaan saada kiinni on juuri reduktionismi. Pidän siis reduktionismiakin mieluiten aiheena, joka roikkuu tekstissäsi kiinni vain purukumin avulla. Tämä kohta näyttää siltä, että olet tekemässä pikemminkin uskonnollista oikeaoppisuutta sellaisessa uskonnossa, joka on yritetty nimetä 'paranormaaliin ilmiöön uskovat'. Sen lisäksi, että uskotaan niihin, pakotat kaikki uskomaan, että niiden ajattelun tulee olla tietyn kaavan mukaista uskomista, eikä reduktionismi saa kuulua siihen. Toisaalta voi olla, että epäreduktionismi ja paranormaali ovat joillekin molemmat uskokohde, ja silloin voi väittää, että toinen niistä on pääuskonto, ja toisella uskomuksella heitetään ihmisiä sisään kokonaiskirkkoon. Esim. kuolemanjälkeisyys ja jumala ovat eri käsitteitä, mutta toista uskoa levittämällä halutaan uskottavan myös toista. Pääuskomus on joissain juonissa epäuskottavampi, mutta luo enemmän rahaa, kun ihminen uskoo siihen. Ihmiset eivät välttämättä käsittele filosofian sanoja, kuten epäreduktionismi uskoina (en mitenkään yritä väittää tässä vastaan siihen mitä skeptikot edellä tekevät). Eniten kallistun siis ehkä siihen, että epäreduktionismi on tuossa uskossa pikemminkin rukouksen asemassa, eli että se on nimi jota hoetaan. Hokijat ovat yleensä jo paljon uskossa. Hokemuksella ei ole uskonnossa aina mitään tekemistä uskotun asian kanssa.

...

Olen yllä selittänyt monta kertaa videon, artikkelin ja sinun eri esiintymisnumeroidesi olevan reduktiivisia. Sinulla ei ole ollut mitään kommenttia tähän, enkä minä ole väärässä. Jos käännytät minut tässä kohdassa epäreduktionistiksi niin ainoa seuraus on, että tyrmään videon ja artikkelin, mutta eri syystä. Se että tuputat uusia reduktionistisia malleja toistensa perään tarkoittaa vain, että sinulla on ainoastaan reduktiivisen metafysiikan tapoja hahmottaa todellisuutta. Turha syyttää siitä ketään ulkopuolisia.

...

2

Lue lisää

B:
"Tyypillistä pseudoskeptikoille on että he eivät halua edes perehtyä kritisoimaansa vaan pitävät itsestäänselvänä että kaikki mikä ei mahdu tieteenalojen nykyisten paradigojen sisälle on automaattisesti pseudotiedettä "

Keskutelu menee seuraavaksi siihen, että sanot, että kukaan paranormaali ei halua itseään testattavan. Typerää selitää, että on muiden vika, kun heihin ei perehdytä. Skeptikot voivat hekin syyttää näitä siitä, että he eivät perehdy, vaan ainoastaan esiittävät olevansa muiden yläpuolella. Skeptiikka ei silti alkanut paranormaalista keskustelusta vaan pseudotieteestä. Pseudotieteeseen perehtyminen on pelkästään perehtymistä valtavaan läjään kirjoitusta, joka on ns. teoriaa.

Tiede on nykyään laaja kenttä. Se että löydät tietelijöiden joukosta yhden ihmisen, joka sanoo, 'minä en muuten perehdy tuohon sitten yhtään', on täysin odotettavaa, koska eivät he perehdy mihikään muuhunkaan asiaan maailmassa niin paljon kuin olisi ehdottomasti vaadittua. Ihmiskunnan jokainen yksilö ei voi tutkia jokaista alaa. Eikä jokainen tiedekunta voi tutkia jokaista ilmiötä. Paranormaalien ilmiöiden (joiden sanot alla olevan harvinaisia vähän kuin harvinainen sairaus, jota voi verrata siihen, että kuinka monta henkilöä oikeasti tutkii yhtä harvinaista sairautta tällä hetkellä) kanssa tätä saatettaisiin käyttää väärin hyväksi, koska sen tekijät voivat valittaa aina olevansa vailla oikeaa huomiota, ja sanoa että heidän ainoa vaihtoehtonsa on kellua loputtomasti pinnalla sen suhteen, mitä tiede olisi heistä mieltä. Kun oikeasti heidän pitäisi itse tehdä jotain, ja olla itse niitä ihmisiä, jotka ovat tosissaan tieteellisen tiedon laatutason kanssa. Tosiasiassa joillekin ilmiöille ei ole mitään tiedekuntaa, mihin ne kuuluvat. Tällöin paranormit tekevät kaiken väärin jo siinä kohtaa, kun he kysyvät tai väittävät kysyvänsä (*) jonkun mielipidettä ja hyväksyntää jostain tiedekunnasta. Ikään kuin sillä olisi merkitystä, että sitä ei ole nätisti toimitettu.

(*) Lasken myös sen, että sanoo tämän vastakohdan negatiivisesti. On negatiivinen tapa sanoa, että ei kysy hyväksyntää muilta, ja sanoa että sitä ei tule, mutta silti sanoa ettei itse tule hyväksyjän kaltaiseksi, jolloin aiheen asema pysyy samana kuin olisi pyytänyt ja ollut saamatta.

B:
"ihmisten huijaamista ja pelkästään taloudellista voitontavoittelua. Tähän viitaa Randin ja kotimaisen Skepsiksen palkinnot"

Tarkoitatko että voitontavoittelua ei ole lainkaan olemassa, koska sitä ei 'yritetä' tavoitella palkinnoista? Vai halusitko todella väitellä Randin kanssa siitä, että kumpi teistä tuntee keskivertoihmisen arvomaailman ja päätöksenteon paremmin? Maailmassa on varmasti noin 6 miljardia ihmistä, jotka antavat 0 EUR palkintoja jokaiselle näkemälleen paranormaalille henkilölle. Ja joilta myös saa lunastuksen hetkellä saman yhteisen anteeksipyynnön, jonka saisi esim. Randilta. Kirjoitit tämän jälkeen, että skeptikoilla on päättelyketju, että koska rahaa ei ole lunastettu.... Heillä on kuitenkin sen lisäksi myös päättelyketju, että koska kukaan noin 7 miljardista ihmisestä ei ole vapaaehtoisesti tai uhattuna todistanut mitään paranormaalia olevan olemassa, niin siksi mitään ei ole olemassa. Rahan lisäksi skeptikoilla on kriteerit ja kyvyt testata. Kun kukaan ei ole vastaavia käyttänyt ilmaiseksikaan, ei ole mitään toista johtopäätöstä.

Lisäksi taloudellisella voitontavoittelulla (viitattu) viitataan siihen, mitä voittoa huijarit saavat itselleen pitämällä yllä täydellistä ulkokuorta, johon ei sovi itsensä koetteleminen. Missä viitattu on myös viittaus historiallisiin huijareihin, ja erilaisiin lahkoihin, ja esim. kirkollisveroon. Edelleen viitattu on myös viittaus siihen, että siihen saa vastata puolustukseksi. Sen sijaan että vastaisi löytäneensä viitatun jostain muualtakin ja vain viittauksena.

3

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Tyypillistä pseudoskeptikoille on että he eivät halua edes perehtyä kritisoimaansa vaan pitävät itsestäänselvänä että kaikki mikä ei mahdu tieteenalojen nykyisten paradigojen sisälle on automaattisesti pseudotiedettä "

Keskutelu menee seuraavaksi siihen, että sanot, että kukaan paranormaali ei halua itseään testattavan. Typerää selitää, että on muiden vika, kun heihin ei perehdytä. Skeptikot voivat hekin syyttää näitä siitä, että he eivät perehdy, vaan ainoastaan esiittävät olevansa muiden yläpuolella. Skeptiikka ei silti alkanut paranormaalista keskustelusta vaan pseudotieteestä. Pseudotieteeseen perehtyminen on pelkästään perehtymistä valtavaan läjään kirjoitusta, joka on ns. teoriaa.

Tiede on nykyään laaja kenttä. Se että löydät tietelijöiden joukosta yhden ihmisen, joka sanoo, 'minä en muuten perehdy tuohon sitten yhtään', on täysin odotettavaa, koska eivät he perehdy mihikään muuhunkaan asiaan maailmassa niin paljon kuin olisi ehdottomasti vaadittua. Ihmiskunnan jokainen yksilö ei voi tutkia jokaista alaa. Eikä jokainen tiedekunta voi tutkia jokaista ilmiötä. Paranormaalien ilmiöiden (joiden sanot alla olevan harvinaisia vähän kuin harvinainen sairaus, jota voi verrata siihen, että kuinka monta henkilöä oikeasti tutkii yhtä harvinaista sairautta tällä hetkellä) kanssa tätä saatettaisiin käyttää väärin hyväksi, koska sen tekijät voivat valittaa aina olevansa vailla oikeaa huomiota, ja sanoa että heidän ainoa vaihtoehtonsa on kellua loputtomasti pinnalla sen suhteen, mitä tiede olisi heistä mieltä. Kun oikeasti heidän pitäisi itse tehdä jotain, ja olla itse niitä ihmisiä, jotka ovat tosissaan tieteellisen tiedon laatutason kanssa. Tosiasiassa joillekin ilmiöille ei ole mitään tiedekuntaa, mihin ne kuuluvat. Tällöin paranormit tekevät kaiken väärin jo siinä kohtaa, kun he kysyvät tai väittävät kysyvänsä (*) jonkun mielipidettä ja hyväksyntää jostain tiedekunnasta. Ikään kuin sillä olisi merkitystä, että sitä ei ole nätisti toimitettu.

(*) Lasken myös sen, että sanoo tämän vastakohdan negatiivisesti. On negatiivinen tapa sanoa, että ei kysy hyväksyntää muilta, ja sanoa että sitä ei tule, mutta silti sanoa ettei itse tule hyväksyjän kaltaiseksi, jolloin aiheen asema pysyy samana kuin olisi pyytänyt ja ollut saamatta.

B:
"ihmisten huijaamista ja pelkästään taloudellista voitontavoittelua. Tähän viitaa Randin ja kotimaisen Skepsiksen palkinnot"

Tarkoitatko että voitontavoittelua ei ole lainkaan olemassa, koska sitä ei 'yritetä' tavoitella palkinnoista? Vai halusitko todella väitellä Randin kanssa siitä, että kumpi teistä tuntee keskivertoihmisen arvomaailman ja päätöksenteon paremmin? Maailmassa on varmasti noin 6 miljardia ihmistä, jotka antavat 0 EUR palkintoja jokaiselle näkemälleen paranormaalille henkilölle. Ja joilta myös saa lunastuksen hetkellä saman yhteisen anteeksipyynnön, jonka saisi esim. Randilta. Kirjoitit tämän jälkeen, että skeptikoilla on päättelyketju, että koska rahaa ei ole lunastettu.... Heillä on kuitenkin sen lisäksi myös päättelyketju, että koska kukaan noin 7 miljardista ihmisestä ei ole vapaaehtoisesti tai uhattuna todistanut mitään paranormaalia olevan olemassa, niin siksi mitään ei ole olemassa. Rahan lisäksi skeptikoilla on kriteerit ja kyvyt testata. Kun kukaan ei ole vastaavia käyttänyt ilmaiseksikaan, ei ole mitään toista johtopäätöstä.

Lisäksi taloudellisella voitontavoittelulla (viitattu) viitataan siihen, mitä voittoa huijarit saavat itselleen pitämällä yllä täydellistä ulkokuorta, johon ei sovi itsensä koetteleminen. Missä viitattu on myös viittaus historiallisiin huijareihin, ja erilaisiin lahkoihin, ja esim. kirkollisveroon. Edelleen viitattu on myös viittaus siihen, että siihen saa vastata puolustukseksi. Sen sijaan että vastaisi löytäneensä viitatun jostain muualtakin ja vain viittauksena.

3

Lue lisää

B:
"Paranormaalien kykyjen suhteen pitää tosin paikkansa että tilastolliset tulokset usein heikkenevät sitä mukaa mitä enemmän samanlaisia testejä (esim. Zener korttien arvaaminen oikein) tehdään perätysten"

Minä väitän, että ei ole mitään nähtyä matemaattista kehitystä, joka olisi tällainen. Ensinnäkin voi jopa olla, että näitä testejä ei ole vielä niin paljon, että olisi olemassa esim. sadat, tuhannet ja miljoonat kaikki tutkittuina erikseen. Toisekseen sitten, kun ovat ne kaikki tutkittuina erikseen, niin väitän, että mikään kokeessa onnistuminen ei ylitä pienillä testimäärillä sitä, mikä on pienten testimäärien antama suurempi epätarkkuusraja. Tuota on ehdottanut joku, joka pitää kuuntelijaa täysin tilastointia ymmärtämättömänä ihmisenä, ja joka tietää, että noin väittämällä ja saamalla ihmiset sellaiseen harhakäsityksen tilaan, että tulosten luku on mahdollista sillä tavalla kuin hän väittää, niin on aivan sama mitä asiaa tutkii, missä on tapahtumassa nollatulos (eli esim. täysin satunnainen kortin kääntö), tulee näiden ihmisten toimesta luetuksi aina vahvaksi tulokseksi kunhan jossain käytetään pienintä yritysmäärää. Ja miksi ei käytettäisi, kun jokainen saa tehdä omat testinsä.

B:
"testejä (esim. Zener korttien arvaaminen oikein) tehdään perätysten jolloin unohdetaan että ihmisiä ei voi testata samalla tavalla kuin esim. fysiikan ja kemian tason tieteellisissä kokeissa"

Kylläpäs voidaan, ja ihminen kaukonäkemässä jotain on monien epäreduktionististen kuvausten (vain kuvausten) mukaan yksinkertaisempi, luotettavampi ja siten missä tahansa ympäristössä helpommin toistettavampi asia kuin kahden molekyylin liitos. Vaikka juuri mainitsemasi useat toistot olisivat ongelma, niin testi jossa on miljoona yritystä, voidaan tehdä korteilla helposti siten, että kerran viikossa yksi sadasta ihmisestä arvaa sen sata korttia. Kortit on helppo haudata välillä bunkkeriin pois näiden ulottuvilta eikä mikään ole viikon päästä muuttunut tai pilannut testiä. Sinun pitää tosin luottaa jokaiseen sadasta ihmisestä, että jokainen heistä on mielestäsi näkijä, joka tahtoo maailmalle hyvää.

B:
"vaan kyse on samankaltaisista kyvyistä kuin esim. urheilijoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla joilla on välillä hyviä ja huonoja päiviä suoritusten suhteen"

Kun urheilija tekee nollasuorituksen hän hyppää 0 cm ylös tai pituutta. Tai sitten hän hyppää esim. yhden kävelyaskeleen ja 0 cm sen lisäksi. Huonona päivänä urheilija voittaa 5-vuotiaan lapsen. Mutta korteissa ei voi voittaa 5-vuotiasta. Jos yrität vain sata kertaa, saatat jopa hävitä.

B:
"paranormaalien ilmiöiden tutkimusmetodit ovat paljon tiukemmat kuin valtavirtatieteen puolella (kaksois - ja jopa kolmoissokkometodit)"

Tällä ei ole mitään mahdollisuutta saada Randi-rahaa, joten mikä johtopäätös pitäisi tehdä siitä, mitkä metodit ovat hyviä? Jos on olemassa kysymys siitä, kuka saa päättää, mitkä metodit ovat hyviä, niin maailmaan syntyy kaksi metodisina itseään pitävää kuplaa. Toinen on tällä hetkellä kuitenkin täysin toisesta riippuvainen, eikä tämä ole yhtään aito vaihtoehtojen maailma yleisölle.

B:
"Kun viittaan tietämättömyyteesi niin se tarkoittaa sitä että tutustut korkeintaan hyvin pintapuolisesti linkittämääni aineistoon ja teet sitten siitä hyvin hätäisiä johtopäätöksiä"

Tämä on hieman ristiriitaisesti täysin valmis perusselitys, jonka sinä luit äsken netistä. Sen sijaan että olisit lukenut, mitä minä kirjoitin, samalla kun lukisit sitä mitä linkität.

Kun minä viittaan sinun tietämättömyyteesi liittyen sinun aineistoosi, minä merkitsen sivun tai videon kohdan, ja sanon että siinä lukee tai kuulee ilman mitään taustatietojakin jotain aivan muuta kuin olet sanonut. Tässä ketjussa et varsinaisesti sanonut asioita paljon artikkelista, mutta aikasemmissa ketjuissa ja kirjallisissa linkeissä tämä on myös ollut toistuvaa. Olet usein puolustellut itseäsi siten, että et poimisi kirjasta sitä kohtaa vaan poimit muualta. Tätä en ole hyväksynyt. Joskus se ei pätisi, vaan jo tunnetut sanat ja aiheet ovat kyseessä, ja ehkä joskus tarvitsen siihen kokonaisuuden hahmottamista sanoakseni, että se on mahdotonta hajoittaa toisten asioita palasiin.

Kiinnitetään nyt kuitenkin ainakin huomiota siihen, että sinä kiellät toisia käyttämästä sitä menetelmää, että nämä poimisivat itselleen sopivia tietoja eri lähteistä. Lisäksi vastustat sitä, että 'tietoja laajentaa', kun jonkun on sovittu olevan tietona sinunkin tiedostasi. Lisäksi kiellät käyttämästä progressivista approksimaatiota, joka alkaisi asioiden pinnasta (kielsit sen jo kauan aiemmin, kun tuomitsit näitä pintoja) tai vähintään väität, että mikään 'asioihin tutustumisen menetelmä' ei ole kriteereiltään sama kuin 'mallinnusmenetelmä todellisuudelle', ja voisin vaatia sinua palaamaan näistä tärkeämpään aiheeseen.

4

Anonyymi kirjoitti:

B:
"Paranormaalien kykyjen suhteen pitää tosin paikkansa että tilastolliset tulokset usein heikkenevät sitä mukaa mitä enemmän samanlaisia testejä (esim. Zener korttien arvaaminen oikein) tehdään perätysten"

Minä väitän, että ei ole mitään nähtyä matemaattista kehitystä, joka olisi tällainen. Ensinnäkin voi jopa olla, että näitä testejä ei ole vielä niin paljon, että olisi olemassa esim. sadat, tuhannet ja miljoonat kaikki tutkittuina erikseen. Toisekseen sitten, kun ovat ne kaikki tutkittuina erikseen, niin väitän, että mikään kokeessa onnistuminen ei ylitä pienillä testimäärillä sitä, mikä on pienten testimäärien antama suurempi epätarkkuusraja. Tuota on ehdottanut joku, joka pitää kuuntelijaa täysin tilastointia ymmärtämättömänä ihmisenä, ja joka tietää, että noin väittämällä ja saamalla ihmiset sellaiseen harhakäsityksen tilaan, että tulosten luku on mahdollista sillä tavalla kuin hän väittää, niin on aivan sama mitä asiaa tutkii, missä on tapahtumassa nollatulos (eli esim. täysin satunnainen kortin kääntö), tulee näiden ihmisten toimesta luetuksi aina vahvaksi tulokseksi kunhan jossain käytetään pienintä yritysmäärää. Ja miksi ei käytettäisi, kun jokainen saa tehdä omat testinsä.

B:
"testejä (esim. Zener korttien arvaaminen oikein) tehdään perätysten jolloin unohdetaan että ihmisiä ei voi testata samalla tavalla kuin esim. fysiikan ja kemian tason tieteellisissä kokeissa"

Kylläpäs voidaan, ja ihminen kaukonäkemässä jotain on monien epäreduktionististen kuvausten (vain kuvausten) mukaan yksinkertaisempi, luotettavampi ja siten missä tahansa ympäristössä helpommin toistettavampi asia kuin kahden molekyylin liitos. Vaikka juuri mainitsemasi useat toistot olisivat ongelma, niin testi jossa on miljoona yritystä, voidaan tehdä korteilla helposti siten, että kerran viikossa yksi sadasta ihmisestä arvaa sen sata korttia. Kortit on helppo haudata välillä bunkkeriin pois näiden ulottuvilta eikä mikään ole viikon päästä muuttunut tai pilannut testiä. Sinun pitää tosin luottaa jokaiseen sadasta ihmisestä, että jokainen heistä on mielestäsi näkijä, joka tahtoo maailmalle hyvää.

B:
"vaan kyse on samankaltaisista kyvyistä kuin esim. urheilijoilla ja esiintyvillä taiteilijoilla joilla on välillä hyviä ja huonoja päiviä suoritusten suhteen"

Kun urheilija tekee nollasuorituksen hän hyppää 0 cm ylös tai pituutta. Tai sitten hän hyppää esim. yhden kävelyaskeleen ja 0 cm sen lisäksi. Huonona päivänä urheilija voittaa 5-vuotiaan lapsen. Mutta korteissa ei voi voittaa 5-vuotiasta. Jos yrität vain sata kertaa, saatat jopa hävitä.

B:
"paranormaalien ilmiöiden tutkimusmetodit ovat paljon tiukemmat kuin valtavirtatieteen puolella (kaksois - ja jopa kolmoissokkometodit)"

Tällä ei ole mitään mahdollisuutta saada Randi-rahaa, joten mikä johtopäätös pitäisi tehdä siitä, mitkä metodit ovat hyviä? Jos on olemassa kysymys siitä, kuka saa päättää, mitkä metodit ovat hyviä, niin maailmaan syntyy kaksi metodisina itseään pitävää kuplaa. Toinen on tällä hetkellä kuitenkin täysin toisesta riippuvainen, eikä tämä ole yhtään aito vaihtoehtojen maailma yleisölle.

B:
"Kun viittaan tietämättömyyteesi niin se tarkoittaa sitä että tutustut korkeintaan hyvin pintapuolisesti linkittämääni aineistoon ja teet sitten siitä hyvin hätäisiä johtopäätöksiä"

Tämä on hieman ristiriitaisesti täysin valmis perusselitys, jonka sinä luit äsken netistä. Sen sijaan että olisit lukenut, mitä minä kirjoitin, samalla kun lukisit sitä mitä linkität.

Kun minä viittaan sinun tietämättömyyteesi liittyen sinun aineistoosi, minä merkitsen sivun tai videon kohdan, ja sanon että siinä lukee tai kuulee ilman mitään taustatietojakin jotain aivan muuta kuin olet sanonut. Tässä ketjussa et varsinaisesti sanonut asioita paljon artikkelista, mutta aikasemmissa ketjuissa ja kirjallisissa linkeissä tämä on myös ollut toistuvaa. Olet usein puolustellut itseäsi siten, että et poimisi kirjasta sitä kohtaa vaan poimit muualta. Tätä en ole hyväksynyt. Joskus se ei pätisi, vaan jo tunnetut sanat ja aiheet ovat kyseessä, ja ehkä joskus tarvitsen siihen kokonaisuuden hahmottamista sanoakseni, että se on mahdotonta hajoittaa toisten asioita palasiin.

Kiinnitetään nyt kuitenkin ainakin huomiota siihen, että sinä kiellät toisia käyttämästä sitä menetelmää, että nämä poimisivat itselleen sopivia tietoja eri lähteistä. Lisäksi vastustat sitä, että 'tietoja laajentaa', kun jonkun on sovittu olevan tietona sinunkin tiedostasi. Lisäksi kiellät käyttämästä progressivista approksimaatiota, joka alkaisi asioiden pinnasta (kielsit sen jo kauan aiemmin, kun tuomitsit näitä pintoja) tai vähintään väität, että mikään 'asioihin tutustumisen menetelmä' ei ole kriteereiltään sama kuin 'mallinnusmenetelmä todellisuudelle', ja voisin vaatia sinua palaamaan näistä tärkeämpään aiheeseen.

4

Lue lisää

Jos joku on tietämätön jostain ja sanoo jotain, niin miksi se on ongelma ja nimenomaan mahdoton ongelma muille kuin hänelle? Koska sinä määritelmän mukaan tiedät, ja koska sinä sanoisit oikein? Miksi hän on ongelma sinulle siten, että hänelle tehdään nettisivu, jossa hänestä varoitetaan? Miksi tieto ei sen sijaan ole aihe, missä ihmisiä voi täyttää tiedolla ja heidän sanomisensa vain lakkaavat olemasta, ensin heille ja varmasti sinullekin?

Jos sanot esim. että johtopäätökset ovat hätäisiä, niin sinulla tulisi olla ei-hätäisiä johtopäätöksiä niiden sijaan. Olet kuitenkin myös sanonut, että logiikka on väärä laji. Silloin viestisi tulisi ehkä olla, että on tietämättömyyttä, mutta tietämätömyyttä ei ole niin paljon kuin sitä pitää olla.

B:
"olet vahvasti sitoutunut omaksumaasi tieteeseen jossa mielestäsi voi olla enää korkeintaan "pilkunviilaamista" mutta ei enää mitään suuria tieteellisiä vallankumouksia Thomas Kuhnin tyyliin."

Tieteellisen vallankumouksen suuruusarvio on subjektiivinen. Lauseesi vaikutusarvion suuruus on objektiivisesti olematon, koska miksi vallankumouksen pitäisi liittyä mitenkään Kuhniin? Todella moni tiedekehityksen kommenttini on sinun satiirinomaistamistani, joka on tarkoitettu vain osoittamaan puutteita kokonaiskuvasi logiikassa. Saanen muistuttaa, että me puhumme tietämättömyydestäni, ja sinä alat viitata asioihin, joita ei ole vielä tapahtunut.

B:
"Itse en ole koskaan ollut mihinkään uskontoon, ideologiaan tai tieteelliseen tai poliittiseen suuntaukseen sitoutunut"

Itse en usko ilmiöihin, jotka voidaan nimetä esim. jäniksiksi, ja sen sijaan uskon osiin, joista asiat koostuvat. Teeskennellään että tämä koskisi myös sitä millaisia ihmiset todella ovat, ja vaaditaan keskustelulta sellaista tasoa, jotta sillä olisi tarpeeksi vaikutusta.

B:
"vaan pyrin suhtautumaan asioihin aina konkreettinen tapaus kerrallaan"

Törmäät tällä hetkellä siihen, että tuleeko sinun pitää ihmisiä ja heidän sisäisiä asioitaan konkreettisina (ja jos et, niin sinulla on oltava useita suhtautumisia, kun miettii miten paljon ylläkin on puhuttu ihmisistä).

B:
"Kirjoittelen tänne asioista joihin olen perehtynyt melko syvällisesti ja intensiivisesti jo kymmeniä vuosia lukien ja tehden muistiinpanoja ja alleviivauksia jo ehkä tuhansista teoksista ja olen seurannut lukuisia tiedelehtiä 1970-luvulta lähtien tiiviisti ja minulla oli internet kotona jo silloin kun se oli uusi asia ja tieteellisiä keskusteluja käytiin silloin uutisryhmissä jotka piti erikseen tilata."

Tämä osoittaa vain sen, että kuplat ovat kasvaneet suuriksi 70-luvulta lähtien, eikä niistä ole voinut joutua ulos sen takia, että lukeminen olisi loppunut. Ennen kuin luit mitään mistään, olisi ollut välttämätöntä että kyseinen teksti olisi ollut asioista tietoisempi kuin sinä. Muutoin luit vain tietämätöntä tekstiä ja turhaan. Kauhean moni teksti ei voinut olla tietävää, koska ennen 70-lukua ei ollut toista 70-lukua, jolta lähtien lukea asioita. Eikä toista internettiä. Voit testata tekstien tietämyksen määrää tieteestä lukemalla vaihteeksi jotain, mitä oikeasti suositellaan luettavaksi, kuten aiempi Heinz R. Pagels: The Cosmic Code. Sittenkin on vielä ongelma, että mitään syvällistä siitä tieteestä ei ole saavutettavissa lukemalla tuota.

Paranormaalit tekstit saattavat toimia siten, että kukaan kirjoittajista ei ole täysin samaa mieltä. Sinä et voi kuitenkaan sanoa, että jokin paranormaali kirja on väärin, ilman tuhoisia seurauksia. Joten kun teet valintoja siitä, mikä on hyvin kirjoitettu, ja mikä jää mieleesi, on tietosi ja kaikki seuraava lukemistyylisi sellainen, että joudut muodostamaan ja lukemaan tietoa niinkuin sitä voisi muodostaa vanhasta ja uudesta testamentista yhtä aikaa. Ehkä syvällinen ei ole se, miksi sitä kutsutaan. Uskovainen voisi myös sanoa jotain, kuten 'luen yhden konkreettisen psalmin kerrallaan,' mutta siitä ei ole kyse heidän kehitystarinassaan.

Mainitsin aiemmin skeptisyyden osaamisen ilman, että osaa mitään luettavaa dataa. Voit siis todennäköisesti lukea todella paljon, mutta oppimatta keneltäkään skeptisyyttä, koska nämäkään eivät sitä ole. Tai koska luit valikoiden, valiten sen, että et huomioi menetelmiä, taitoja ja järjestelmiä tehdä asioita, ja sitä että asioita voidaan arvioida.

5

Anonyymi kirjoitti:

Jos joku on tietämätön jostain ja sanoo jotain, niin miksi se on ongelma ja nimenomaan mahdoton ongelma muille kuin hänelle? Koska sinä määritelmän mukaan tiedät, ja koska sinä sanoisit oikein? Miksi hän on ongelma sinulle siten, että hänelle tehdään nettisivu, jossa hänestä varoitetaan? Miksi tieto ei sen sijaan ole aihe, missä ihmisiä voi täyttää tiedolla ja heidän sanomisensa vain lakkaavat olemasta, ensin heille ja varmasti sinullekin?

Jos sanot esim. että johtopäätökset ovat hätäisiä, niin sinulla tulisi olla ei-hätäisiä johtopäätöksiä niiden sijaan. Olet kuitenkin myös sanonut, että logiikka on väärä laji. Silloin viestisi tulisi ehkä olla, että on tietämättömyyttä, mutta tietämätömyyttä ei ole niin paljon kuin sitä pitää olla.

B:
"olet vahvasti sitoutunut omaksumaasi tieteeseen jossa mielestäsi voi olla enää korkeintaan "pilkunviilaamista" mutta ei enää mitään suuria tieteellisiä vallankumouksia Thomas Kuhnin tyyliin."

Tieteellisen vallankumouksen suuruusarvio on subjektiivinen. Lauseesi vaikutusarvion suuruus on objektiivisesti olematon, koska miksi vallankumouksen pitäisi liittyä mitenkään Kuhniin? Todella moni tiedekehityksen kommenttini on sinun satiirinomaistamistani, joka on tarkoitettu vain osoittamaan puutteita kokonaiskuvasi logiikassa. Saanen muistuttaa, että me puhumme tietämättömyydestäni, ja sinä alat viitata asioihin, joita ei ole vielä tapahtunut.

B:
"Itse en ole koskaan ollut mihinkään uskontoon, ideologiaan tai tieteelliseen tai poliittiseen suuntaukseen sitoutunut"

Itse en usko ilmiöihin, jotka voidaan nimetä esim. jäniksiksi, ja sen sijaan uskon osiin, joista asiat koostuvat. Teeskennellään että tämä koskisi myös sitä millaisia ihmiset todella ovat, ja vaaditaan keskustelulta sellaista tasoa, jotta sillä olisi tarpeeksi vaikutusta.

B:
"vaan pyrin suhtautumaan asioihin aina konkreettinen tapaus kerrallaan"

Törmäät tällä hetkellä siihen, että tuleeko sinun pitää ihmisiä ja heidän sisäisiä asioitaan konkreettisina (ja jos et, niin sinulla on oltava useita suhtautumisia, kun miettii miten paljon ylläkin on puhuttu ihmisistä).

B:
"Kirjoittelen tänne asioista joihin olen perehtynyt melko syvällisesti ja intensiivisesti jo kymmeniä vuosia lukien ja tehden muistiinpanoja ja alleviivauksia jo ehkä tuhansista teoksista ja olen seurannut lukuisia tiedelehtiä 1970-luvulta lähtien tiiviisti ja minulla oli internet kotona jo silloin kun se oli uusi asia ja tieteellisiä keskusteluja käytiin silloin uutisryhmissä jotka piti erikseen tilata."

Tämä osoittaa vain sen, että kuplat ovat kasvaneet suuriksi 70-luvulta lähtien, eikä niistä ole voinut joutua ulos sen takia, että lukeminen olisi loppunut. Ennen kuin luit mitään mistään, olisi ollut välttämätöntä että kyseinen teksti olisi ollut asioista tietoisempi kuin sinä. Muutoin luit vain tietämätöntä tekstiä ja turhaan. Kauhean moni teksti ei voinut olla tietävää, koska ennen 70-lukua ei ollut toista 70-lukua, jolta lähtien lukea asioita. Eikä toista internettiä. Voit testata tekstien tietämyksen määrää tieteestä lukemalla vaihteeksi jotain, mitä oikeasti suositellaan luettavaksi, kuten aiempi Heinz R. Pagels: The Cosmic Code. Sittenkin on vielä ongelma, että mitään syvällistä siitä tieteestä ei ole saavutettavissa lukemalla tuota.

Paranormaalit tekstit saattavat toimia siten, että kukaan kirjoittajista ei ole täysin samaa mieltä. Sinä et voi kuitenkaan sanoa, että jokin paranormaali kirja on väärin, ilman tuhoisia seurauksia. Joten kun teet valintoja siitä, mikä on hyvin kirjoitettu, ja mikä jää mieleesi, on tietosi ja kaikki seuraava lukemistyylisi sellainen, että joudut muodostamaan ja lukemaan tietoa niinkuin sitä voisi muodostaa vanhasta ja uudesta testamentista yhtä aikaa. Ehkä syvällinen ei ole se, miksi sitä kutsutaan. Uskovainen voisi myös sanoa jotain, kuten 'luen yhden konkreettisen psalmin kerrallaan,' mutta siitä ei ole kyse heidän kehitystarinassaan.

Mainitsin aiemmin skeptisyyden osaamisen ilman, että osaa mitään luettavaa dataa. Voit siis todennäköisesti lukea todella paljon, mutta oppimatta keneltäkään skeptisyyttä, koska nämäkään eivät sitä ole. Tai koska luit valikoiden, valiten sen, että et huomioi menetelmiä, taitoja ja järjestelmiä tehdä asioita, ja sitä että asioita voidaan arvioida.

5

Lue lisää

B:
"uskalsi kyseenalaistaa biologian tutkimuksen valtavirran jossa keskityttiin ainoastaan biokemiaan eli kuolleeseen aikaisemmin elolliseen aineeseen geenikeskeisessä paradigmassa."

Puolustuksesi Sheldrakelle on se, että rohkeiden ja huonokäytöksisten pitää saada päättää asioista? Väite että biokemian aine (joka Sheldrakella oli tässä kohtaa soluissa) on kuollutta, ei pidä paikkaansa. Kysy vaikka Leviniltä, että onko se tietoista aineta. Yhtä helppo on kenen tahansa väittää, että myös Sheldraken ratkaisu tähän sisältää minun määritelmäni mukaan pelkkää kuollutta materiaalia tai kuoleman käsitteitä, koska haluan kutsua elämäksi vain sitä, mikä tapahtuu öisin New Yorkissa. Elävyys on tavallaan asia, missä voisi sanoa, että sen olemisen voi päättää ilmiön tasolla, missä kaikki tutkivat elävää ilmiötä kuten solu. Voisit sitten väittää, että lisäksi ilmiöiden selittäminen voisi olla kuollut tai elävä, mutta missä et kuitenkaan koskaan tule saamaan selitystä, joka täysin vastaa sitä, että olisi kyseessä solun pitäminen sellaisenaan. Tai että uusien keksittyjen asioiden määrä on nolla. Äskeisessä on nurinkurista se, että elämän määritelmä on solu, mutta Sheldrake keksii lisää elämää. Se että keksitty synteettinen asia voisi vastata elämää täydessä merkityksessä, on kyseenalaista, ja myös voitaisiin kysyä, että mitä varten soluja selitetään jollakin, ja että mitä solut selityksiltä tarvitsevat, kun se tuskin on elämä, mitä ne tarvitsevat lisää. Ainakin tästä pitäisi päätellä, että Sheldraken tyyli on reduktionismi. Reduktionismi on jo vaadittu siten, että solua ei ole olemassa, vaan on vain alkeishiukkasia, ja koska ne ovat olemassa Sheldraken idea on lisätä asioita, jotka eläisivät enemmän (mutta missä oikeasti riittää, että elämä on sitten kun on solu, eikä ole jokin riippumaton elämä).

B:
"tieteenalojen perusoletukset ja paradigmat muuttamalla ne kysymyksen muotoon kuten teoksessa "Science delusion" enkä pidä nykyisestä suuntauksesta jossa päämääräsuuntautuneisuus (teleologia) biologiassa on jonkinlainen tabu ja jossa oletut universaalit luonnonlait hyväksytään annettuina ja jossa oletetaan jonkinlainen ontologinen reduktionismi pelkän metodologisen reduktionismin sijasta."

Tuo on periaatteessa sama kuin uskovainen kysyisi, että haluatko myös uskoa uskoni kohteeseen. Tai pitäisitkö enemmän uskomisesta. Tästä on vaikea sanoa mitään, kun ei ole eriteltynä, että mihin tässä retkahdetaan (tiedoksi nimimerkille 'yksi-konkreettinen-tapaus-kerrallaan'). Jos kyseessä olisi toinen kirja Shelrakelta, niin se ei olisi erityisen mystistä uskoa, vaan väitteeni on sama kuin edellä, että hän tekee lisää reduktionismia, joka on melkein loogisesti ristiriidatonta ylimääräistä mallinnusta sen mallinnuksen lisäksi, minkä oikeasti tarvitsee (alunperin Sheldrake tosin aloitti siitä, että hän väitti tarvitsevansa asioita, eli päätyvänsä johonkin yhtä metodologisella tavalla, kuin miksi esim. jotkut pitävät pimeää energiaa metodina). Ilmeisesti on niin, että kun amatööri kohtaa lisää reduktionismia, niin hänelle se on myös mystinen uskon asia ja sellaista sisältöä. Jos väittäisit että osaat olla epäontologinen minkä tahansa reduktionismin kanssa, niin miksi et lue pelkkää standardimallia, ja mihin edes tarvitset mitään Sheldraken teoriaa, tai muita yllä antamiasi reduktiivisiksi varmasti kertaalleen sanomiani maailman selityksiä?

6

nettihaun lisäksi neuroverkkoja on koulutettu valtavalla määrällä aineistoa,