Vaikuttaisi, että PS:n duunariosasto ryhtyy...

Ei ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennyksen poisto huononna niiden asemaa, päinvastoin.

Nyt ammattiliittojen on osoitettava, että liittoon kuuluminen on hyväksi vaikka verohelpotuksia ei saa. Verohelpotushan tarkoittaa aina myös sitä, että jonkun on vastaavasti maksettava enemmän veroa, helpotus siis maksatetaan toisilla. Tämä on väärin, ja on oikein hyvä, että asia vihdoin korjataan.

Kun liitot joutuvat todistamaan tarpeellisuutensa, niiden on panostettava todenteolla työntekijöiden etujen valvontaan, mikä vahvistaa niiden asemaa, ja palauttaa liitot ydintehtäviensä ääreen.

Vielä kun liittojen osinkojen verovapaus poistetaan, olemme ison askeleen lähempänä normaalia länsimaista demokratiaa, jossa ulkoparlamentaarisille korporaatiolle ei anneta valtaa ohi niiden varsinaisten tehtävien.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennyksen poisto huononna niiden asemaa, päinvastoin.

Nyt ammattiliittojen on osoitettava, että liittoon kuuluminen on hyväksi vaikka verohelpotuksia ei saa. Verohelpotushan tarkoittaa aina myös sitä, että jonkun on vastaavasti maksettava enemmän veroa, helpotus siis maksatetaan toisilla. Tämä on väärin, ja on oikein hyvä, että asia vihdoin korjataan.

Kun liitot joutuvat todistamaan tarpeellisuutensa, niiden on panostettava todenteolla työntekijöiden etujen valvontaan, mikä vahvistaa niiden asemaa, ja palauttaa liitot ydintehtäviensä ääreen.

Vielä kun liittojen osinkojen verovapaus poistetaan, olemme ison askeleen lähempänä normaalia länsimaista demokratiaa, jossa ulkoparlamentaarisille korporaatiolle ei anneta valtaa ohi niiden varsinaisten tehtävien.

Lue lisää

Ay-jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus ei ole mikään tuulesta temmattu verohelpotus. Se on osa ansiotulojen verovähennysjärjestelmää, missä ansiotulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneita menoja voi vähentää saaduista ansiotuloista. Tällaisia vähennysklepoisia kuluja ovat mm. työmatkakulut, ammattikirjallisuuden hankkimiskulut, työvälineiden hankkimiskulut jne. Aina voidaan tietysti vääntää kättä siitä, mikä kaikki on luettavissa ansiotulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiksi kuluiksi. Ammattiliitothan tarjoavat jäsenilleen erilaisia palveluja kuten palkkasopimuksista neuvottelemisen, lakiasianpalvelut, työttömyysturvajärjestelyjä yms. Jos työntekijät joutuisivat itse hoitamaan näitä asioita, se varmasti näkyisi heikennyksenä heidän tuottavuudessaan.

Jonkun muun on vastattava aina siitä, jos jollekin myönnetään verohelpotuksia. Hallitus ei kuitenkaan esitä esim. listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmän poistamista, joka on puhdas veroetu ilman yhteyttä tulonhankkimiseen. Siinä ei olisi mitään epäselvyyttä veroedun luonteesta. Jonkun toisen kontolla tämä tietysti lankeaa kuten kaikki veroedut ta tulonsiirrot kuten yritystuet.

Voi hyvinkin olla, että ay-liikkeen toiminnan tavoitteellinen heikentyminen kääntyy itseään vastaan. Kun seurauksena voi olla työsuhdeturvan ja edunvalvonnan heikentyminen, ay-liikkeen vetovoima työntekijöiden silmissä saattaa parantua. Ehkä seuraava "uudistus" on tyehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen eli liitot neuvottelisivat vain jäsenistöön kuuluvien eduista ja muut eivät ainakaan siinä siivellä saisi samoja etuja. Itse arvelen, että tilanne johtaa työmarkkinapolitiikan kärjistymiseen eli palkkasopimuksiin voi olla aikaisempaa huonommin mahdollista päästä. Konsensushenkisyys voi vähentyä.

Ay-liittojen osinkotulojen verovähennysoikeus voidaan aivan hyvin poistaa. Sanna Marinhan ilmoitti, että tämä sopii ainakin SDP:lle vallan hyvin, jos kaikkia yleishyödyllisiä yhteisöjä kohdellaan tasa-arvoisesti. Sen perusteella voimme olla ainakin varmoja, että korkeimmalla barrikadeilla tulee olemaan silloin RKP. Tärkeää olisi päästä siis myös eroon kansainvälisesti täysin poikkeuksellisesta listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksista, mitä likimain kaikki asiantuntijatahotkin ovat vaatineet.

Keskustaan persut palaa. Yrität MPP narrata. Mitä ihmettä keskustalaiset alkujaan sosialisteissa tekee. Suuri ero keskustalaisilla ja vasemmistolaisilla. Vasemmistolaiset yrittää omaa maataloutta pois, jota me emme keskustalaiset ja perussuomalaiset suinkaan kannata.
me haluamme laajentaa maataloutta kun tiedämme maailman olevan paikoin nälissään. Teillä demareilla on omien taskujen täydentäminen päältä ykkösasioita johtajillanne. Te ette niin ole ole kiinnostunut nälänhädästä.

mielipidepankki kirjoitti:

Ay-jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus ei ole mikään tuulesta temmattu verohelpotus. Se on osa ansiotulojen verovähennysjärjestelmää, missä ansiotulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneita menoja voi vähentää saaduista ansiotuloista. Tällaisia vähennysklepoisia kuluja ovat mm. työmatkakulut, ammattikirjallisuuden hankkimiskulut, työvälineiden hankkimiskulut jne. Aina voidaan tietysti vääntää kättä siitä, mikä kaikki on luettavissa ansiotulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiksi kuluiksi. Ammattiliitothan tarjoavat jäsenilleen erilaisia palveluja kuten palkkasopimuksista neuvottelemisen, lakiasianpalvelut, työttömyysturvajärjestelyjä yms. Jos työntekijät joutuisivat itse hoitamaan näitä asioita, se varmasti näkyisi heikennyksenä heidän tuottavuudessaan.

Jonkun muun on vastattava aina siitä, jos jollekin myönnetään verohelpotuksia. Hallitus ei kuitenkaan esitä esim. listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmän poistamista, joka on puhdas veroetu ilman yhteyttä tulonhankkimiseen. Siinä ei olisi mitään epäselvyyttä veroedun luonteesta. Jonkun toisen kontolla tämä tietysti lankeaa kuten kaikki veroedut ta tulonsiirrot kuten yritystuet.

Voi hyvinkin olla, että ay-liikkeen toiminnan tavoitteellinen heikentyminen kääntyy itseään vastaan. Kun seurauksena voi olla työsuhdeturvan ja edunvalvonnan heikentyminen, ay-liikkeen vetovoima työntekijöiden silmissä saattaa parantua. Ehkä seuraava "uudistus" on tyehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen eli liitot neuvottelisivat vain jäsenistöön kuuluvien eduista ja muut eivät ainakaan siinä siivellä saisi samoja etuja. Itse arvelen, että tilanne johtaa työmarkkinapolitiikan kärjistymiseen eli palkkasopimuksiin voi olla aikaisempaa huonommin mahdollista päästä. Konsensushenkisyys voi vähentyä.

Ay-liittojen osinkotulojen verovähennysoikeus voidaan aivan hyvin poistaa. Sanna Marinhan ilmoitti, että tämä sopii ainakin SDP:lle vallan hyvin, jos kaikkia yleishyödyllisiä yhteisöjä kohdellaan tasa-arvoisesti. Sen perusteella voimme olla ainakin varmoja, että korkeimmalla barrikadeilla tulee olemaan silloin RKP. Tärkeää olisi päästä siis myös eroon kansainvälisesti täysin poikkeuksellisesta listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksista, mitä likimain kaikki asiantuntijatahotkin ovat vaatineet.

Lue lisää

Tuo listaamattomien yritysten osinkoverohelpotus on eritoten juristien ja lääkäreiden firmojen verosuunnittelun väline, ja kuten oikein hyvin tiedämme, etenkin demla juristit pitävät kyllä huolen, ettei tuosta edusta luovuta, sen vuoksi SDP ei edellisellä hallituskaudella edes yrittänyt sitä.

Ikävä juttuhan se on, ja kun näyttää lähes varmalta, että seuraava pääministeri on demari, niin ei ole näköpiirissä, että tuohon verovapauteen puututtaisiin.

Ay-liikeen uudistuminen 2020 luvulle, ja kohta koittavalle 2030 luvulle, on iso muutos, onhan se jumittunut jonnekin 1970 luvulla syntyneeseen keskitettyyn toimintamalliin.

Jäsenistö uudistumista on jo haikaillut, siksi liittojen jäsenmäärä on supistunut supistumasta päästyään jo vuosia, mutta liittojohtajien tukeva omaetu, joka näkyy jopa omana tukevuutena (muistetaan SAK "mainos"), on ollut iso este. Jospa sinne saataisiin joku uudistushenkinen johtaja joskus, ajassa mukana elävä eikö vain vanhaa haikaileva järjestökasvatti.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo listaamattomien yritysten osinkoverohelpotus on eritoten juristien ja lääkäreiden firmojen verosuunnittelun väline, ja kuten oikein hyvin tiedämme, etenkin demla juristit pitävät kyllä huolen, ettei tuosta edusta luovuta, sen vuoksi SDP ei edellisellä hallituskaudella edes yrittänyt sitä.

Ikävä juttuhan se on, ja kun näyttää lähes varmalta, että seuraava pääministeri on demari, niin ei ole näköpiirissä, että tuohon verovapauteen puututtaisiin.

Ay-liikeen uudistuminen 2020 luvulle, ja kohta koittavalle 2030 luvulle, on iso muutos, onhan se jumittunut jonnekin 1970 luvulla syntyneeseen keskitettyyn toimintamalliin.

Jäsenistö uudistumista on jo haikaillut, siksi liittojen jäsenmäärä on supistunut supistumasta päästyään jo vuosia, mutta liittojohtajien tukeva omaetu, joka näkyy jopa omana tukevuutena (muistetaan SAK "mainos"), on ollut iso este. Jospa sinne saataisiin joku uudistushenkinen johtaja joskus, ajassa mukana elävä eikö vain vanhaa haikaileva järjestökasvatti.

Lue lisää

Miksi jotkut Demla-juristit haluaisivat pysyttää listaamattomien yritysten verohuojennusjärjestelmän? Eivätkös näiden juristien ole aina väitetty olevan julkisen sektorin palveluksessa eikä siellä mitään osinkoja jaeta. Järjestelmästä hyötyvät ne listaamattomat yrityksen, joilla on hyvä tase, pitkä voittohistoria ja riittävästi jakokelpoista varallisuutta. Listaamattomien yritysten keskenkin vallitsee kahden kastin järjestelmä. Osa hyötyy ja osa ei. Samoin ei ole perusteltua jakaa listaamattomia ja listattuja yrityksiä keskenään eriarvoiseen asemaan. Päinvastoin on järkevää suosia listautumista ja rahojen sijoittamista investointeihin kuten Ruotsissa, missä listautumis- ja investointivauhti pitävät maan taloutta kunnossa.

Ay-liike on edunvalvontajärjestö ja siitä näkökulmasta sitä pitää tarkastella niin pitkään, kun meillä ei ole Ruotsin kaltaista yritysdemokratiajärjestelmää. Edunvalvontaa pyritään tietysti hoitamaan tehokkuunperiaatteella. Sen perusteella, että työantajapuoli ja poliittinen oikeisto ovat kokeneet edunvalvonnan vahingolliseksi näiden tahojen pyrkimyksille, ay-liike on onnistunut tehtävässään vähintäänkin kohtuullisesti. Jäsenistö valitsee demokraattisesti johtajansa, joten turhaan siitä on päätään vaivata. Aina on myös mahdollista perustaa uusia liittoja, jos olemassaoleva ei miellytä. Ay-liikkeen piirissä on sekä vasemmistoenemmistöisiä duunariliittoja että Kokoomusvaltaisia toimihenkilöliittoja. Kaikilla niillä on kuitenkin jäsenistönsä edunvalvonta päällimmäisenä. Näyttää siltä, että itsensä duunaripuolueeksi profiloima persut eivät ole onnistuneet nousemaan ay-edunvalvonnassa kummoiseen rooliin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennyksen poisto huononna niiden asemaa, päinvastoin.

Nyt ammattiliittojen on osoitettava, että liittoon kuuluminen on hyväksi vaikka verohelpotuksia ei saa. Verohelpotushan tarkoittaa aina myös sitä, että jonkun on vastaavasti maksettava enemmän veroa, helpotus siis maksatetaan toisilla. Tämä on väärin, ja on oikein hyvä, että asia vihdoin korjataan.

Kun liitot joutuvat todistamaan tarpeellisuutensa, niiden on panostettava todenteolla työntekijöiden etujen valvontaan, mikä vahvistaa niiden asemaa, ja palauttaa liitot ydintehtäviensä ääreen.

Vielä kun liittojen osinkojen verovapaus poistetaan, olemme ison askeleen lähempänä normaalia länsimaista demokratiaa, jossa ulkoparlamentaarisille korporaatiolle ei anneta valtaa ohi niiden varsinaisten tehtävien.

Lue lisää

Kaveri vaihtoi farmasialiitosta YTK:hon. Iso ero on et vastaavat siellä puhelimeen joka arkipäivä ja viimeistään seuraavana päivänä viesteihin.
Osinkojen verovapaudesta täsmälleen samaa mieltä.

mielipidepankki kirjoitti:

Ay-jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus ei ole mikään tuulesta temmattu verohelpotus. Se on osa ansiotulojen verovähennysjärjestelmää, missä ansiotulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneita menoja voi vähentää saaduista ansiotuloista. Tällaisia vähennysklepoisia kuluja ovat mm. työmatkakulut, ammattikirjallisuuden hankkimiskulut, työvälineiden hankkimiskulut jne. Aina voidaan tietysti vääntää kättä siitä, mikä kaikki on luettavissa ansiotulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiksi kuluiksi. Ammattiliitothan tarjoavat jäsenilleen erilaisia palveluja kuten palkkasopimuksista neuvottelemisen, lakiasianpalvelut, työttömyysturvajärjestelyjä yms. Jos työntekijät joutuisivat itse hoitamaan näitä asioita, se varmasti näkyisi heikennyksenä heidän tuottavuudessaan.

Jonkun muun on vastattava aina siitä, jos jollekin myönnetään verohelpotuksia. Hallitus ei kuitenkaan esitä esim. listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmän poistamista, joka on puhdas veroetu ilman yhteyttä tulonhankkimiseen. Siinä ei olisi mitään epäselvyyttä veroedun luonteesta. Jonkun toisen kontolla tämä tietysti lankeaa kuten kaikki veroedut ta tulonsiirrot kuten yritystuet.

Voi hyvinkin olla, että ay-liikkeen toiminnan tavoitteellinen heikentyminen kääntyy itseään vastaan. Kun seurauksena voi olla työsuhdeturvan ja edunvalvonnan heikentyminen, ay-liikkeen vetovoima työntekijöiden silmissä saattaa parantua. Ehkä seuraava "uudistus" on tyehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen eli liitot neuvottelisivat vain jäsenistöön kuuluvien eduista ja muut eivät ainakaan siinä siivellä saisi samoja etuja. Itse arvelen, että tilanne johtaa työmarkkinapolitiikan kärjistymiseen eli palkkasopimuksiin voi olla aikaisempaa huonommin mahdollista päästä. Konsensushenkisyys voi vähentyä.

Ay-liittojen osinkotulojen verovähennysoikeus voidaan aivan hyvin poistaa. Sanna Marinhan ilmoitti, että tämä sopii ainakin SDP:lle vallan hyvin, jos kaikkia yleishyödyllisiä yhteisöjä kohdellaan tasa-arvoisesti. Sen perusteella voimme olla ainakin varmoja, että korkeimmalla barrikadeilla tulee olemaan silloin RKP. Tärkeää olisi päästä siis myös eroon kansainvälisesti täysin poikkeuksellisesta listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksista, mitä likimain kaikki asiantuntijatahotkin ovat vaatineet.

Lue lisää

Kaverin tapauksessa nämä kaikki palvelut tarjosi YTK neljäsosahinnalla.
Joku mättää.

Maalaisliiton.kurittaja kirjoitti:

Kaverin tapauksessa nämä kaikki palvelut tarjosi YTK neljäsosahinnalla.
Joku mättää.

Etkö sinä muka tiedä ammattiliiton ja yksityisen työttömyyskassan välistä eroa? Se mikä mättää, löytyy korviesi välistä. Riittää kun kykenee omaksumaan näiden kahden asian välisen eron. Kassa on kassa ja ammattiliitto on ammattiliitto.

Maalaisliiton.kurittaja kirjoitti:

Kaverin tapauksessa nämä kaikki palvelut tarjosi YTK neljäsosahinnalla.
Joku mättää.

YTK on vain työttömyyskassa eikä ammattiliitto. Niitä ei voi sen vuoksi ihan verrata muilta osin keskenään. Itse kuuluin ammattiliittoon likimain 50 vuoden ajan, koska muistaakseni jäsenyys alkoi jo heti opiskeluaikana, jos kuului siihen opiskelijajärjestöön, mihin melkein kaikki oman alani suomenkieliset opiskelijat kuuluivat. Itselläni ei ollut valittamista ammattiliittoni toiminnasta. Puhelimeen vastattiin kyllä aina heti, jos minulla sattui olemaan asiaa. Tosin ei sitä asiaa montaa kertaa ollut. Työnantajieni kanssa ei juurikaan tullut ongelmia, päinvastoin sain nauttia usein paljon suuremmasta vapaudesta esim. työaikojen suhteen kuin mitä oli sovittu. Tosin alalleni oli tyypillistä se, että työtä tehtiin vapaaehtoisesti tai ehkä sosiaalisen paineen vuoksi usein sovittua työaikaa pitempään palkatta. Se johtui siitä, että työ oli innostavaa ja sen tekeminen itsessään oli monasti jo palkitsevaa mielenkiintoisuuden vuoksi. Kun oli paljon esim. työmatkoja, siinä oli vaikea tehdä eroa työajan ja vapaa-ajan välillä. Palkkaa maksettiin kohtuullisen paljon, mutta se oli alallani tyypillistä eli työtä arvostettiin yleisesti. Osuin oikealle alalle ylioppilaaksi pääsyn jälkeen ja sosioekonominen nousuni oli huima sen jälkeen. Siihen aikaan alani edustajia katsottiin syrjä-Suomessa ylöspäin, mikä nykyään tuntuu typerältä ja mahdottomalta ajatukselta. Tästä olen kiitollinen sille tasa-arvoistavalle koulutuspolitiikalle, jota sotien jälkeen alettiin harjoittaa. Se oli viisasta politiikkaa, mikä mahdollisti Suomen taloudellisen kasvun. Itse pidän hyvinvointi-Suomen koulutuspolitiikkaa ehkä Suomen koko historian tuottoisimpana innovaationa. Se tuotti sitten paljon hedelmiä, mm. Nokian. En oikein ymmärrä sitä, miksi nyt on alettu sössiä tämä kaikki hyvä, kun oppimistulokset ovat heikentyneet.

mielipidepankki kirjoitti:

Miksi jotkut Demla-juristit haluaisivat pysyttää listaamattomien yritysten verohuojennusjärjestelmän? Eivätkös näiden juristien ole aina väitetty olevan julkisen sektorin palveluksessa eikä siellä mitään osinkoja jaeta. Järjestelmästä hyötyvät ne listaamattomat yrityksen, joilla on hyvä tase, pitkä voittohistoria ja riittävästi jakokelpoista varallisuutta. Listaamattomien yritysten keskenkin vallitsee kahden kastin järjestelmä. Osa hyötyy ja osa ei. Samoin ei ole perusteltua jakaa listaamattomia ja listattuja yrityksiä keskenään eriarvoiseen asemaan. Päinvastoin on järkevää suosia listautumista ja rahojen sijoittamista investointeihin kuten Ruotsissa, missä listautumis- ja investointivauhti pitävät maan taloutta kunnossa.

Ay-liike on edunvalvontajärjestö ja siitä näkökulmasta sitä pitää tarkastella niin pitkään, kun meillä ei ole Ruotsin kaltaista yritysdemokratiajärjestelmää. Edunvalvontaa pyritään tietysti hoitamaan tehokkuunperiaatteella. Sen perusteella, että työantajapuoli ja poliittinen oikeisto ovat kokeneet edunvalvonnan vahingolliseksi näiden tahojen pyrkimyksille, ay-liike on onnistunut tehtävässään vähintäänkin kohtuullisesti. Jäsenistö valitsee demokraattisesti johtajansa, joten turhaan siitä on päätään vaivata. Aina on myös mahdollista perustaa uusia liittoja, jos olemassaoleva ei miellytä. Ay-liikkeen piirissä on sekä vasemmistoenemmistöisiä duunariliittoja että Kokoomusvaltaisia toimihenkilöliittoja. Kaikilla niillä on kuitenkin jäsenistönsä edunvalvonta päällimmäisenä. Näyttää siltä, että itsensä duunaripuolueeksi profiloima persut eivät ole onnistuneet nousemaan ay-edunvalvonnassa kummoiseen rooliin.

Lue lisää

"Miksi jotkut Demla-juristit haluaisivat pysyttää listaamattomien yritysten verohuojennusjärjestelmän?"

Koska juristit ovat merkittävä ryhmä listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennuksen saajista. Lääkäreiden tavoin he muuntavat yhtiöiden kautta ansiotuloja pääomatuloksi. Heidän yrityksissään ei ole tarvetta pääomavaltaisille investoinneille, vaan tulos kertyy oman työn laskutuksesta, joten voittoa syntyy helposti ja jakokelpoista varallisuutta kertyy nopeasti.

Demla juristit ovat lähellä vasemmistolaisia päättäjiä, tärkeä linkki juristien ja päättäjien välillä, joten voimme olla aivan satavarmoja, ettei SDP vetoinen hallitus tähän etuuteen tule puuttumaan.

mielipidepankki kirjoitti:

YTK on vain työttömyyskassa eikä ammattiliitto. Niitä ei voi sen vuoksi ihan verrata muilta osin keskenään. Itse kuuluin ammattiliittoon likimain 50 vuoden ajan, koska muistaakseni jäsenyys alkoi jo heti opiskeluaikana, jos kuului siihen opiskelijajärjestöön, mihin melkein kaikki oman alani suomenkieliset opiskelijat kuuluivat. Itselläni ei ollut valittamista ammattiliittoni toiminnasta. Puhelimeen vastattiin kyllä aina heti, jos minulla sattui olemaan asiaa. Tosin ei sitä asiaa montaa kertaa ollut. Työnantajieni kanssa ei juurikaan tullut ongelmia, päinvastoin sain nauttia usein paljon suuremmasta vapaudesta esim. työaikojen suhteen kuin mitä oli sovittu. Tosin alalleni oli tyypillistä se, että työtä tehtiin vapaaehtoisesti tai ehkä sosiaalisen paineen vuoksi usein sovittua työaikaa pitempään palkatta. Se johtui siitä, että työ oli innostavaa ja sen tekeminen itsessään oli monasti jo palkitsevaa mielenkiintoisuuden vuoksi. Kun oli paljon esim. työmatkoja, siinä oli vaikea tehdä eroa työajan ja vapaa-ajan välillä. Palkkaa maksettiin kohtuullisen paljon, mutta se oli alallani tyypillistä eli työtä arvostettiin yleisesti. Osuin oikealle alalle ylioppilaaksi pääsyn jälkeen ja sosioekonominen nousuni oli huima sen jälkeen. Siihen aikaan alani edustajia katsottiin syrjä-Suomessa ylöspäin, mikä nykyään tuntuu typerältä ja mahdottomalta ajatukselta. Tästä olen kiitollinen sille tasa-arvoistavalle koulutuspolitiikalle, jota sotien jälkeen alettiin harjoittaa. Se oli viisasta politiikkaa, mikä mahdollisti Suomen taloudellisen kasvun. Itse pidän hyvinvointi-Suomen koulutuspolitiikkaa ehkä Suomen koko historian tuottoisimpana innovaationa. Se tuotti sitten paljon hedelmiä, mm. Nokian. En oikein ymmärrä sitä, miksi nyt on alettu sössiä tämä kaikki hyvä, kun oppimistulokset ovat heikentyneet.

Lue lisää

"En oikein ymmärrä sitä, miksi nyt on alettu sössiä tämä kaikki hyvä, kun oppimistulokset ovat heikentyneet."

Inkluusio, maahanmuutto, woke... siinä muutama syy siihen, miksi koulujen oppimistulokset tippuvat.

Ei tuo vaatisi paljoa älyä sinunkaan tajuta, vaan ei se sinulla järki riitä ymmärtämään.

mielipidepankki kirjoitti:

Ay-jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus ei ole mikään tuulesta temmattu verohelpotus. Se on osa ansiotulojen verovähennysjärjestelmää, missä ansiotulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneita menoja voi vähentää saaduista ansiotuloista. Tällaisia vähennysklepoisia kuluja ovat mm. työmatkakulut, ammattikirjallisuuden hankkimiskulut, työvälineiden hankkimiskulut jne. Aina voidaan tietysti vääntää kättä siitä, mikä kaikki on luettavissa ansiotulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiksi kuluiksi. Ammattiliitothan tarjoavat jäsenilleen erilaisia palveluja kuten palkkasopimuksista neuvottelemisen, lakiasianpalvelut, työttömyysturvajärjestelyjä yms. Jos työntekijät joutuisivat itse hoitamaan näitä asioita, se varmasti näkyisi heikennyksenä heidän tuottavuudessaan.

Jonkun muun on vastattava aina siitä, jos jollekin myönnetään verohelpotuksia. Hallitus ei kuitenkaan esitä esim. listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmän poistamista, joka on puhdas veroetu ilman yhteyttä tulonhankkimiseen. Siinä ei olisi mitään epäselvyyttä veroedun luonteesta. Jonkun toisen kontolla tämä tietysti lankeaa kuten kaikki veroedut ta tulonsiirrot kuten yritystuet.

Voi hyvinkin olla, että ay-liikkeen toiminnan tavoitteellinen heikentyminen kääntyy itseään vastaan. Kun seurauksena voi olla työsuhdeturvan ja edunvalvonnan heikentyminen, ay-liikkeen vetovoima työntekijöiden silmissä saattaa parantua. Ehkä seuraava "uudistus" on tyehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen eli liitot neuvottelisivat vain jäsenistöön kuuluvien eduista ja muut eivät ainakaan siinä siivellä saisi samoja etuja. Itse arvelen, että tilanne johtaa työmarkkinapolitiikan kärjistymiseen eli palkkasopimuksiin voi olla aikaisempaa huonommin mahdollista päästä. Konsensushenkisyys voi vähentyä.

Ay-liittojen osinkotulojen verovähennysoikeus voidaan aivan hyvin poistaa. Sanna Marinhan ilmoitti, että tämä sopii ainakin SDP:lle vallan hyvin, jos kaikkia yleishyödyllisiä yhteisöjä kohdellaan tasa-arvoisesti. Sen perusteella voimme olla ainakin varmoja, että korkeimmalla barrikadeilla tulee olemaan silloin RKP. Tärkeää olisi päästä siis myös eroon kansainvälisesti täysin poikkeuksellisesta listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksista, mitä likimain kaikki asiantuntijatahotkin ovat vaatineet.

Lue lisää

Hauskaa miten ne, jotka puolustavat verovähennyksiä nyt kun kyseessä on liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus, vaativat naama aatteen värisenä (punaisena) muiden verovähennysten poistoa.

Vaikkapa listaamattomien yritysten osinkojen verohuojennusta, metsävähennystä tms.

Sellaista se on kun on vasemmistoaate.

Anonyymi kirjoitti:

Etkö sinä muka tiedä ammattiliiton ja yksityisen työttömyyskassan välistä eroa? Se mikä mättää, löytyy korviesi välistä. Riittää kun kykenee omaksumaan näiden kahden asian välisen eron. Kassa on kassa ja ammattiliitto on ammattiliitto.

Lue lisää

Niin kassa maksaa ansiosidonnaisen neljäsosalla plus muut palvelut.
Soppatykillä on mennyt ohi se että porukka sopii nykyään itse työehtonsa
Ei siinä kommareita tarvita välistävetämässä.

mielipidepankki kirjoitti:

YTK on vain työttömyyskassa eikä ammattiliitto. Niitä ei voi sen vuoksi ihan verrata muilta osin keskenään. Itse kuuluin ammattiliittoon likimain 50 vuoden ajan, koska muistaakseni jäsenyys alkoi jo heti opiskeluaikana, jos kuului siihen opiskelijajärjestöön, mihin melkein kaikki oman alani suomenkieliset opiskelijat kuuluivat. Itselläni ei ollut valittamista ammattiliittoni toiminnasta. Puhelimeen vastattiin kyllä aina heti, jos minulla sattui olemaan asiaa. Tosin ei sitä asiaa montaa kertaa ollut. Työnantajieni kanssa ei juurikaan tullut ongelmia, päinvastoin sain nauttia usein paljon suuremmasta vapaudesta esim. työaikojen suhteen kuin mitä oli sovittu. Tosin alalleni oli tyypillistä se, että työtä tehtiin vapaaehtoisesti tai ehkä sosiaalisen paineen vuoksi usein sovittua työaikaa pitempään palkatta. Se johtui siitä, että työ oli innostavaa ja sen tekeminen itsessään oli monasti jo palkitsevaa mielenkiintoisuuden vuoksi. Kun oli paljon esim. työmatkoja, siinä oli vaikea tehdä eroa työajan ja vapaa-ajan välillä. Palkkaa maksettiin kohtuullisen paljon, mutta se oli alallani tyypillistä eli työtä arvostettiin yleisesti. Osuin oikealle alalle ylioppilaaksi pääsyn jälkeen ja sosioekonominen nousuni oli huima sen jälkeen. Siihen aikaan alani edustajia katsottiin syrjä-Suomessa ylöspäin, mikä nykyään tuntuu typerältä ja mahdottomalta ajatukselta. Tästä olen kiitollinen sille tasa-arvoistavalle koulutuspolitiikalle, jota sotien jälkeen alettiin harjoittaa. Se oli viisasta politiikkaa, mikä mahdollisti Suomen taloudellisen kasvun. Itse pidän hyvinvointi-Suomen koulutuspolitiikkaa ehkä Suomen koko historian tuottoisimpana innovaationa. Se tuotti sitten paljon hedelmiä, mm. Nokian. En oikein ymmärrä sitä, miksi nyt on alettu sössiä tämä kaikki hyvä, kun oppimistulokset ovat heikentyneet.

Lue lisää

Kaveri soitti farmasialiittoon ja kysyi että koska liitto aikoo neuvotella yksittäisten apteekkarinsijaisuuspäivien korvaamisesta. Laittoi vielä viestiä. Ketään ei kiinnostanut vastata.

Maalaisliiton.kurittaja kirjoitti:

Kaveri soitti farmasialiittoon ja kysyi että koska liitto aikoo neuvotella yksittäisten apteekkarinsijaisuuspäivien korvaamisesta. Laittoi vielä viestiä. Ketään ei kiinnostanut vastata.

Lue lisää

Farmasialiitossa vastataan puhelimeen 11-12. YTK:ssa 9-16.

Anonyymi kirjoitti:

Hauskaa miten ne, jotka puolustavat verovähennyksiä nyt kun kyseessä on liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus, vaativat naama aatteen värisenä (punaisena) muiden verovähennysten poistoa.

Vaikkapa listaamattomien yritysten osinkojen verohuojennusta, metsävähennystä tms.

Sellaista se on kun on vasemmistoaate.

Lue lisää

Kaikki verovähennykset tulee lopettaa.

Anonyymi kirjoitti:

"Miksi jotkut Demla-juristit haluaisivat pysyttää listaamattomien yritysten verohuojennusjärjestelmän?"

Koska juristit ovat merkittävä ryhmä listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennuksen saajista. Lääkäreiden tavoin he muuntavat yhtiöiden kautta ansiotuloja pääomatuloksi. Heidän yrityksissään ei ole tarvetta pääomavaltaisille investoinneille, vaan tulos kertyy oman työn laskutuksesta, joten voittoa syntyy helposti ja jakokelpoista varallisuutta kertyy nopeasti.

Demla juristit ovat lähellä vasemmistolaisia päättäjiä, tärkeä linkki juristien ja päättäjien välillä, joten voimme olla aivan satavarmoja, ettei SDP vetoinen hallitus tähän etuuteen tule puuttumaan.

Lue lisää

Eihän tuo ole mikään vastaus kysymykseeni. Vai tarkoitatko, että nämä väittämäsi Demla-juristit haluasivat suosia sellaisia juristeja, joita he eivät itse ole tuskin sellaisiksi edes haluavat. Veikkaan, että Demlaan on kuulunut enimmäkseen sellaisia juristeja, jotka toimivat julkisella sektorilla eikä siellä ansiotuloja voi muuntaa pääomatuloiksi. Varsinaisia yksityisiä jurstiammettaja ovat vain asianajat ja lakiasiaintoimistojen omistajaosakkaat.

Lakimiehiä toimii paljon julkisella sektorilla, missä on ammatteja, joissa edellytyksenä on juristin koulutus. Lisäksi yksityisella sektorilla ja varsin suurimmissa yrityksissä omia oikeudellisia asiantuntijoita.

En osaa sanoa, kuinka lähellä vasemmistolaisia päättäjiä demla-juristit ovat. Ylipäätään on kyseenalaista, onko olemassakaan mitään erityisiä demla-juristeja. Juristit kuuluvat aika monipuolisesti omiin ammattialansa järjestöihin, joiden tavoite on lähinnä koulutuksellinen ja keskusteluun mahdollistava. Demla on siinä mielessä ehkä vähän poikkeava, että se pyrkii kokoamaan näkemyksiä yli ammattirajan eli ei keskity vain lainopillisiin kysymyksiin, vaan monipuolisemmin oikeuselämään vaikuttaviin kysymyksiin. Demlan puheenjohtajana on toiminut mm. Kepun entinen puoluejohtaja ja lyhyen kauden pääministerinä toiminut Anneli Jäätteenmäki. Onko hän sitten esimerkki lähellä vasemmistolaisia päättäjiä olevasta, kun on oikein Demlan puheenjohtajaksi valittu, en tiedä.

Eniten osinkoverotuksen huojennusjärjestelmää ovat kritisoineet poliittisista puolueista Vasemmistoliitto. Markkinataloutta puolustavat liberaalit tahot eri poliittisissa ryhmissä ovat nähneet myös järjestelmän selvät heikkoudet ja saavutetun edun luonteen. Vahvimmin järjestelmää ovat puoltaneet Kokoomus ja Kepu ja sen vuoksi sitä onkin vaikea muuttaa. Ilmeisesti persutkin jostain kumman syystä puoltavat tätä epäoikeudenmukaista järjestelmää. Voi olla, että demareissakin on edun puolustajia, mikä tuntuu käsittämättömältä. Asiantuntijat ovat yllättävänkin yksimielisesti kritisoineet tätä veroetua. Tässä yhden usein ja hartaasti etua kritisoineen näkemyksiä:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/professori-lataa-suorat-sanat-kokoomus-keskusta-ja-sdp-ovat-yrittajien-taskussa-ja-siksi-rikkaita-torkeasti-suosivaa-epakohtaa-ei-saada-verotuksesta-pois/7608186

mielipidepankki kirjoitti:

Ay-jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus ei ole mikään tuulesta temmattu verohelpotus. Se on osa ansiotulojen verovähennysjärjestelmää, missä ansiotulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneita menoja voi vähentää saaduista ansiotuloista. Tällaisia vähennysklepoisia kuluja ovat mm. työmatkakulut, ammattikirjallisuuden hankkimiskulut, työvälineiden hankkimiskulut jne. Aina voidaan tietysti vääntää kättä siitä, mikä kaikki on luettavissa ansiotulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiksi kuluiksi. Ammattiliitothan tarjoavat jäsenilleen erilaisia palveluja kuten palkkasopimuksista neuvottelemisen, lakiasianpalvelut, työttömyysturvajärjestelyjä yms. Jos työntekijät joutuisivat itse hoitamaan näitä asioita, se varmasti näkyisi heikennyksenä heidän tuottavuudessaan.

Jonkun muun on vastattava aina siitä, jos jollekin myönnetään verohelpotuksia. Hallitus ei kuitenkaan esitä esim. listaamattomien yritysten osinkoverojärjestelmän poistamista, joka on puhdas veroetu ilman yhteyttä tulonhankkimiseen. Siinä ei olisi mitään epäselvyyttä veroedun luonteesta. Jonkun toisen kontolla tämä tietysti lankeaa kuten kaikki veroedut ta tulonsiirrot kuten yritystuet.

Voi hyvinkin olla, että ay-liikkeen toiminnan tavoitteellinen heikentyminen kääntyy itseään vastaan. Kun seurauksena voi olla työsuhdeturvan ja edunvalvonnan heikentyminen, ay-liikkeen vetovoima työntekijöiden silmissä saattaa parantua. Ehkä seuraava "uudistus" on tyehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen eli liitot neuvottelisivat vain jäsenistöön kuuluvien eduista ja muut eivät ainakaan siinä siivellä saisi samoja etuja. Itse arvelen, että tilanne johtaa työmarkkinapolitiikan kärjistymiseen eli palkkasopimuksiin voi olla aikaisempaa huonommin mahdollista päästä. Konsensushenkisyys voi vähentyä.

Ay-liittojen osinkotulojen verovähennysoikeus voidaan aivan hyvin poistaa. Sanna Marinhan ilmoitti, että tämä sopii ainakin SDP:lle vallan hyvin, jos kaikkia yleishyödyllisiä yhteisöjä kohdellaan tasa-arvoisesti. Sen perusteella voimme olla ainakin varmoja, että korkeimmalla barrikadeilla tulee olemaan silloin RKP. Tärkeää olisi päästä siis myös eroon kansainvälisesti täysin poikkeuksellisesta listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksista, mitä likimain kaikki asiantuntijatahotkin ovat vaatineet.

Lue lisää

ja eräs kommentoija sanoi että hän toivoo suomesta tulevan joskus USA;n kaltainen valtio jossa vammaiset, työttömät ja vanhukset eivät saa tukirahaa valtiolta että hän sanoi ihan suoraan näin että myö tuumasin hänelle että oletkohan ihan normaalijärkinen ihminen kun tuollaisia mielipiteitä sulla että normaalit ihmiset eivät toivo pahaa vammaisille ja vanhuksille.

En kysynyt hänen puoluekantaa että mitä puoluetta äänestää, mutta tällaisiinkin kommentteihin törmätä välillä täällä suomi24 keskustelupalstalla ja sanoin hänelle vielä viestini lopussa "suurin osa suomalaisista ei ole kanssasi samaa mieltä ja suomalaiset on lisäksi duunaripitoinen työkansa että tämän vuoksi suurin osa suomalaisista ei hyväksy edes semmosta systeemiä josta hyötyy vain rikkaat ja muilla elämänlaatu kurjaa"

meni muuten hän tosi hiljaiseksi =)

Anonyymi kirjoitti:

Keskustaan persut palaa. Yrität MPP narrata. Mitä ihmettä keskustalaiset alkujaan sosialisteissa tekee. Suuri ero keskustalaisilla ja vasemmistolaisilla. Vasemmistolaiset yrittää omaa maataloutta pois, jota me emme keskustalaiset ja perussuomalaiset suinkaan kannata.
me haluamme laajentaa maataloutta kun tiedämme maailman olevan paikoin nälissään. Teillä demareilla on omien taskujen täydentäminen päältä ykkösasioita johtajillanne. Te ette niin ole ole kiinnostunut nälänhädästä.

Lue lisää

sanoisin näin lyhyesti että tarvimme keskustaa, kokoomusta ja SDP:tä. Jos on lihavat ajat niin SDP toimiva. Jos on niukemmat ajat niin keskusta tai kokoomus. Mun makuuni persut on liian paljon oikealla.

mielipidepankki kirjoitti:

Eihän tuo ole mikään vastaus kysymykseeni. Vai tarkoitatko, että nämä väittämäsi Demla-juristit haluasivat suosia sellaisia juristeja, joita he eivät itse ole tuskin sellaisiksi edes haluavat. Veikkaan, että Demlaan on kuulunut enimmäkseen sellaisia juristeja, jotka toimivat julkisella sektorilla eikä siellä ansiotuloja voi muuntaa pääomatuloiksi. Varsinaisia yksityisiä jurstiammettaja ovat vain asianajat ja lakiasiaintoimistojen omistajaosakkaat.

Lakimiehiä toimii paljon julkisella sektorilla, missä on ammatteja, joissa edellytyksenä on juristin koulutus. Lisäksi yksityisella sektorilla ja varsin suurimmissa yrityksissä omia oikeudellisia asiantuntijoita.

En osaa sanoa, kuinka lähellä vasemmistolaisia päättäjiä demla-juristit ovat. Ylipäätään on kyseenalaista, onko olemassakaan mitään erityisiä demla-juristeja. Juristit kuuluvat aika monipuolisesti omiin ammattialansa järjestöihin, joiden tavoite on lähinnä koulutuksellinen ja keskusteluun mahdollistava. Demla on siinä mielessä ehkä vähän poikkeava, että se pyrkii kokoamaan näkemyksiä yli ammattirajan eli ei keskity vain lainopillisiin kysymyksiin, vaan monipuolisemmin oikeuselämään vaikuttaviin kysymyksiin. Demlan puheenjohtajana on toiminut mm. Kepun entinen puoluejohtaja ja lyhyen kauden pääministerinä toiminut Anneli Jäätteenmäki. Onko hän sitten esimerkki lähellä vasemmistolaisia päättäjiä olevasta, kun on oikein Demlan puheenjohtajaksi valittu, en tiedä.

Eniten osinkoverotuksen huojennusjärjestelmää ovat kritisoineet poliittisista puolueista Vasemmistoliitto. Markkinataloutta puolustavat liberaalit tahot eri poliittisissa ryhmissä ovat nähneet myös järjestelmän selvät heikkoudet ja saavutetun edun luonteen. Vahvimmin järjestelmää ovat puoltaneet Kokoomus ja Kepu ja sen vuoksi sitä onkin vaikea muuttaa. Ilmeisesti persutkin jostain kumman syystä puoltavat tätä epäoikeudenmukaista järjestelmää. Voi olla, että demareissakin on edun puolustajia, mikä tuntuu käsittämättömältä. Asiantuntijat ovat yllättävänkin yksimielisesti kritisoineet tätä veroetua. Tässä yhden usein ja hartaasti etua kritisoineen näkemyksiä:

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/professori-lataa-suorat-sanat-kokoomus-keskusta-ja-sdp-ovat-yrittajien-taskussa-ja-siksi-rikkaita-torkeasti-suosivaa-epakohtaa-ei-saada-verotuksesta-pois/7608186

Lue lisää

Et siis vieläkään ymmärtänyt.

Koetetaan vieläkin yksinkertaistaa että menisi perille sinullekin. Olethan tunnettu heikosta asiaosaamisestasi

Juristit ja lääkärit ovat merkittäviä ammattiryhmiä, joilla on mahdollisuus kierrättää tulojaan yritysjärjestelyin niin, että tuo osinkojen verohuojennus toteutuu. Sen vuoksi he ja heidän edustajansa etujärjestöissä eivät vaadi tuon veroetuuden poistoa.

Näissä edusmiehissä on paljon ns. demlajuristeja, ja heillä tunnetusti läheiset suhteet vasemmistopuolueisiin, onhan demla kommunitien perustama järjestö. Sen vuoksi SDP tai Vasemmistoliitto ei hallituksessa ollessaan tee elettäkään veroetuuden poistamiseksi. Jos tekisi, niin viime hallituskaudella se olisi tehty. Myöskään tuleva, Lindmanin johtama demarivetoinen hallitus ei poista tuota veroetua.

Joko ymmärsit, vai vieläkö pitää yksinkertaistaa?

Ei mene. Kotiin palaavat.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mene. Kotiin palaavat.

Ay-liikettä vihaavan eläkeläispersutollon puhetta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mene. Kotiin palaavat.

Kyllähän se selvitettiin jo 2010-luvulla, että SDP menetti suuren osan kannatuksestaan persuille. Siirtymää oli etenkin Kymenlaaksosta, mutta muualtakin, missä tehtaiden työntekijöitä irtisanottiin. Nyt siis sinä aivan oiken ennustat, että kotiinsa SDP:hen palaavat.

Persuja on yhdistänyt kyllä maahanmuuttovastaisuus, mutta se ei ole ainoa yhdistävä asia. Kun puolue oli vielä Soinin hanskassa, maahanmuuttovastaisuus ei ollut ihan keskiössä, koska Soini toppuutteli sitä. Persuja yhdistää myös traditionalismi, konservatismi ja kapealainen näkemys nationalismista. Persuja yhdistää eliitti- ja koulutusvastaisuus. Nämä kaikki samat ilmiöt ovat nähtävissä trumpismissa ja eurooppalaisessa laitaoikeistossa, joka on nostanut suosiotaan. Kyse on sekä ns. kulttuurisodasta että kansan eriarvoisuuden tietynlaisesta vastustamisesta. Viime mainitun osalta vanha SMP-läinen termistö unohdetusta kansasta on osuva.

Unohdettu kansa oli 1960-luvulla pienviljelijäväestö, joka edusti katoavaa kansanperinnettä. Katoavuus aiheutti kipuilua, joka näkyi politiikan jyrkynä tuolloin. Ruotsi ja etläinen Suomi imivät kuitenkin työpaikoilleen suuren osan tämän porukan jälkikasvusta, joten kipuilu loppui siihen ja samalla loppui SMP:n menestystarina. Nyt pienviljelijäväestön tilalle tuli taantuvien tehdaspaikkakuntien väestö, josta tuli uusi unohdettu kansa, jonka viha kanavoitui poliittisesti SMP:n raunioille perustettuun perussuomalaisiin. Tämä poliittinen liike on painokkaasti unohdetun kansan populistinen poliittinen painekattila. Pahemmin voisi sanoa, että se on luuserien poliittinen protestiliike. Maailma on ajanut heistä ohi eikä muutos miellytä, koska se näkyy elintason ja aseman heikentymisenä. Tällaiseen asemaan joutuneet ihmiset kaipaavat paluuta vanhaan (Suomi takaisin) ja muuttumattomuuteen. Tätä väkeä hiertää kovasti se, että koulutuksen avulla naiset ovat nousseet työelämässä vanhaan takertuneita miehiä paljon parempaan asemaan. Sellainen voi pistää ymmärrettävästi vihaksi ja se selittää osin persujenkin naisvihamielisyyttä. Puuttuu vielä, että myös maahanmuuttajat ajavat koulutettuina ohi. Siksi työperäinen maahanmuutto koetaan myös uhaksi. Suomalainen perusmies ei oikein pärjää missään, mikä samalla passivoi että nostaa aggressioita. Näistä persut poliittisena liikkeenä ammentaa voimaansa.

mielipidepankki kirjoitti:

Persuja on yhdistänyt kyllä maahanmuuttovastaisuus, mutta se ei ole ainoa yhdistävä asia. Kun puolue oli vielä Soinin hanskassa, maahanmuuttovastaisuus ei ollut ihan keskiössä, koska Soini toppuutteli sitä. Persuja yhdistää myös traditionalismi, konservatismi ja kapealainen näkemys nationalismista. Persuja yhdistää eliitti- ja koulutusvastaisuus. Nämä kaikki samat ilmiöt ovat nähtävissä trumpismissa ja eurooppalaisessa laitaoikeistossa, joka on nostanut suosiotaan. Kyse on sekä ns. kulttuurisodasta että kansan eriarvoisuuden tietynlaisesta vastustamisesta. Viime mainitun osalta vanha SMP-läinen termistö unohdetusta kansasta on osuva.

Unohdettu kansa oli 1960-luvulla pienviljelijäväestö, joka edusti katoavaa kansanperinnettä. Katoavuus aiheutti kipuilua, joka näkyi politiikan jyrkynä tuolloin. Ruotsi ja etläinen Suomi imivät kuitenkin työpaikoilleen suuren osan tämän porukan jälkikasvusta, joten kipuilu loppui siihen ja samalla loppui SMP:n menestystarina. Nyt pienviljelijäväestön tilalle tuli taantuvien tehdaspaikkakuntien väestö, josta tuli uusi unohdettu kansa, jonka viha kanavoitui poliittisesti SMP:n raunioille perustettuun perussuomalaisiin. Tämä poliittinen liike on painokkaasti unohdetun kansan populistinen poliittinen painekattila. Pahemmin voisi sanoa, että se on luuserien poliittinen protestiliike. Maailma on ajanut heistä ohi eikä muutos miellytä, koska se näkyy elintason ja aseman heikentymisenä. Tällaiseen asemaan joutuneet ihmiset kaipaavat paluuta vanhaan (Suomi takaisin) ja muuttumattomuuteen. Tätä väkeä hiertää kovasti se, että koulutuksen avulla naiset ovat nousseet työelämässä vanhaan takertuneita miehiä paljon parempaan asemaan. Sellainen voi pistää ymmärrettävästi vihaksi ja se selittää osin persujenkin naisvihamielisyyttä. Puuttuu vielä, että myös maahanmuuttajat ajavat koulutettuina ohi. Siksi työperäinen maahanmuutto koetaan myös uhaksi. Suomalainen perusmies ei oikein pärjää missään, mikä samalla passivoi että nostaa aggressioita. Näistä persut poliittisena liikkeenä ammentaa voimaansa.

Lue lisää

ei todellakaan eliittivastainen puolue mitä tulee osaan persulaisiin mutta osalla jopa oikeistopersuista on eliittivastaisuutta mut suurin osa oikeistopersuista ei todellakaan ole eliittivastaisia vaan päinvastoin.


kirjoittaja juha pohjola(steelesman10)

mielipidepankki kirjoitti:

Persuja on yhdistänyt kyllä maahanmuuttovastaisuus, mutta se ei ole ainoa yhdistävä asia. Kun puolue oli vielä Soinin hanskassa, maahanmuuttovastaisuus ei ollut ihan keskiössä, koska Soini toppuutteli sitä. Persuja yhdistää myös traditionalismi, konservatismi ja kapealainen näkemys nationalismista. Persuja yhdistää eliitti- ja koulutusvastaisuus. Nämä kaikki samat ilmiöt ovat nähtävissä trumpismissa ja eurooppalaisessa laitaoikeistossa, joka on nostanut suosiotaan. Kyse on sekä ns. kulttuurisodasta että kansan eriarvoisuuden tietynlaisesta vastustamisesta. Viime mainitun osalta vanha SMP-läinen termistö unohdetusta kansasta on osuva.

Unohdettu kansa oli 1960-luvulla pienviljelijäväestö, joka edusti katoavaa kansanperinnettä. Katoavuus aiheutti kipuilua, joka näkyi politiikan jyrkynä tuolloin. Ruotsi ja etläinen Suomi imivät kuitenkin työpaikoilleen suuren osan tämän porukan jälkikasvusta, joten kipuilu loppui siihen ja samalla loppui SMP:n menestystarina. Nyt pienviljelijäväestön tilalle tuli taantuvien tehdaspaikkakuntien väestö, josta tuli uusi unohdettu kansa, jonka viha kanavoitui poliittisesti SMP:n raunioille perustettuun perussuomalaisiin. Tämä poliittinen liike on painokkaasti unohdetun kansan populistinen poliittinen painekattila. Pahemmin voisi sanoa, että se on luuserien poliittinen protestiliike. Maailma on ajanut heistä ohi eikä muutos miellytä, koska se näkyy elintason ja aseman heikentymisenä. Tällaiseen asemaan joutuneet ihmiset kaipaavat paluuta vanhaan (Suomi takaisin) ja muuttumattomuuteen. Tätä väkeä hiertää kovasti se, että koulutuksen avulla naiset ovat nousseet työelämässä vanhaan takertuneita miehiä paljon parempaan asemaan. Sellainen voi pistää ymmärrettävästi vihaksi ja se selittää osin persujenkin naisvihamielisyyttä. Puuttuu vielä, että myös maahanmuuttajat ajavat koulutettuina ohi. Siksi työperäinen maahanmuutto koetaan myös uhaksi. Suomalainen perusmies ei oikein pärjää missään, mikä samalla passivoi että nostaa aggressioita. Näistä persut poliittisena liikkeenä ammentaa voimaansa.

Lue lisää

isoin osa tai kaikki oikeistopersuista uskoo numeroihin että lähinnä numerot , pelkkä matematiikka merkitsee vain ainoastaan ja ihminen sivuutetaan. Katsoin yhden videon youtubesta jossa eräs julkisuuden henkilö oli erään tunnetun poliittisen toimittajan haastattelussa(persumielinen toimittaja) ja tämä julkkis oli kääntynyt myöhemmin elämässään persujen kannattajaksi ja hän koko haastattelun ajoin jauhoi matematiikasta ja numeroista että tämä kaikki on vain pelkkää matematiikkaa. Sivuutti siis kokonaan ihmiset. Ja muistaakseni taisi kehua myös Venäjää . Alkoi sylettämään niin paljon kun alkoi kehua Venäjää että lopetin videon katsomisen.
en väitä että kaikki persujen äänestäjät&persupoliitikot ajattelisi noin mutta ainakin tuo persujen fani puhui koko ajan tuollaista epäinhimillistä.

kirjoittaja Juha pohjola

mielipidepankki kirjoitti:

Persuja on yhdistänyt kyllä maahanmuuttovastaisuus, mutta se ei ole ainoa yhdistävä asia. Kun puolue oli vielä Soinin hanskassa, maahanmuuttovastaisuus ei ollut ihan keskiössä, koska Soini toppuutteli sitä. Persuja yhdistää myös traditionalismi, konservatismi ja kapealainen näkemys nationalismista. Persuja yhdistää eliitti- ja koulutusvastaisuus. Nämä kaikki samat ilmiöt ovat nähtävissä trumpismissa ja eurooppalaisessa laitaoikeistossa, joka on nostanut suosiotaan. Kyse on sekä ns. kulttuurisodasta että kansan eriarvoisuuden tietynlaisesta vastustamisesta. Viime mainitun osalta vanha SMP-läinen termistö unohdetusta kansasta on osuva.

Unohdettu kansa oli 1960-luvulla pienviljelijäväestö, joka edusti katoavaa kansanperinnettä. Katoavuus aiheutti kipuilua, joka näkyi politiikan jyrkynä tuolloin. Ruotsi ja etläinen Suomi imivät kuitenkin työpaikoilleen suuren osan tämän porukan jälkikasvusta, joten kipuilu loppui siihen ja samalla loppui SMP:n menestystarina. Nyt pienviljelijäväestön tilalle tuli taantuvien tehdaspaikkakuntien väestö, josta tuli uusi unohdettu kansa, jonka viha kanavoitui poliittisesti SMP:n raunioille perustettuun perussuomalaisiin. Tämä poliittinen liike on painokkaasti unohdetun kansan populistinen poliittinen painekattila. Pahemmin voisi sanoa, että se on luuserien poliittinen protestiliike. Maailma on ajanut heistä ohi eikä muutos miellytä, koska se näkyy elintason ja aseman heikentymisenä. Tällaiseen asemaan joutuneet ihmiset kaipaavat paluuta vanhaan (Suomi takaisin) ja muuttumattomuuteen. Tätä väkeä hiertää kovasti se, että koulutuksen avulla naiset ovat nousseet työelämässä vanhaan takertuneita miehiä paljon parempaan asemaan. Sellainen voi pistää ymmärrettävästi vihaksi ja se selittää osin persujenkin naisvihamielisyyttä. Puuttuu vielä, että myös maahanmuuttajat ajavat koulutettuina ohi. Siksi työperäinen maahanmuutto koetaan myös uhaksi. Suomalainen perusmies ei oikein pärjää missään, mikä samalla passivoi että nostaa aggressioita. Näistä persut poliittisena liikkeenä ammentaa voimaansa.

Lue lisää

tämä kyseinen julkisuuden henkilö joka kääntyi persujen kannattajaksi on tietääkseni äärimmäisen rikas elitisti.

Elitisteissä on monen eri aatteen väkeä. Elitistidemareita, elitisti-kokoomuslaisia ja elitistipersuja. Elitisteistä osa ei välttämättä osaa samaistua tavallisten ihmisten ongelmiin.

mielipidepankki kirjoitti:

Persuja on yhdistänyt kyllä maahanmuuttovastaisuus, mutta se ei ole ainoa yhdistävä asia. Kun puolue oli vielä Soinin hanskassa, maahanmuuttovastaisuus ei ollut ihan keskiössä, koska Soini toppuutteli sitä. Persuja yhdistää myös traditionalismi, konservatismi ja kapealainen näkemys nationalismista. Persuja yhdistää eliitti- ja koulutusvastaisuus. Nämä kaikki samat ilmiöt ovat nähtävissä trumpismissa ja eurooppalaisessa laitaoikeistossa, joka on nostanut suosiotaan. Kyse on sekä ns. kulttuurisodasta että kansan eriarvoisuuden tietynlaisesta vastustamisesta. Viime mainitun osalta vanha SMP-läinen termistö unohdetusta kansasta on osuva.

Unohdettu kansa oli 1960-luvulla pienviljelijäväestö, joka edusti katoavaa kansanperinnettä. Katoavuus aiheutti kipuilua, joka näkyi politiikan jyrkynä tuolloin. Ruotsi ja etläinen Suomi imivät kuitenkin työpaikoilleen suuren osan tämän porukan jälkikasvusta, joten kipuilu loppui siihen ja samalla loppui SMP:n menestystarina. Nyt pienviljelijäväestön tilalle tuli taantuvien tehdaspaikkakuntien väestö, josta tuli uusi unohdettu kansa, jonka viha kanavoitui poliittisesti SMP:n raunioille perustettuun perussuomalaisiin. Tämä poliittinen liike on painokkaasti unohdetun kansan populistinen poliittinen painekattila. Pahemmin voisi sanoa, että se on luuserien poliittinen protestiliike. Maailma on ajanut heistä ohi eikä muutos miellytä, koska se näkyy elintason ja aseman heikentymisenä. Tällaiseen asemaan joutuneet ihmiset kaipaavat paluuta vanhaan (Suomi takaisin) ja muuttumattomuuteen. Tätä väkeä hiertää kovasti se, että koulutuksen avulla naiset ovat nousseet työelämässä vanhaan takertuneita miehiä paljon parempaan asemaan. Sellainen voi pistää ymmärrettävästi vihaksi ja se selittää osin persujenkin naisvihamielisyyttä. Puuttuu vielä, että myös maahanmuuttajat ajavat koulutettuina ohi. Siksi työperäinen maahanmuutto koetaan myös uhaksi. Suomalainen perusmies ei oikein pärjää missään, mikä samalla passivoi että nostaa aggressioita. Näistä persut poliittisena liikkeenä ammentaa voimaansa.

Lue lisää

yleensäkin mielenterveysongelmista kärsiviä ei arvosteta ihmisinä että meitä pidetään b-luokan ihmisinä. En toki yleistä, mutta.

Kokemusta on siitä että mua on haukuttu siitä kun mulla mt-ongelmia. Esim silloin kun olin youtubessa kommentoijana niin mua kiusattiin siitä kun mull oli mt-ongelmia ja mun ihmisarvo mitätöitiin. Sama kuvio myös kaikissa kouluissa.

En osaa sanoa näiden kiusaajien puoluetaustaa mutta veikkaan että suurin osa perussuomalaisten tai kokoomuksen kannattajia mutta ei se katso niinkään tällaisissa asioissa puoluekantaan niin selkeesti.

Tunnen julkisuudessa henkilöitä jotka on demarien kannattajia ja jotka ei suhtaudu mt-ongelmaisiin kovin suopeasti.

En väitä että raha on paha asia, mutta joillekin se raha ei tee yhtään hyvää että elämänarvot ja ajatus kovenee että heistä voi tulla ihmishirviöitä.

Ei liittynyt aiheeseen nyt varsinaisesti. Tällaisiä ilmiöitä oon vain huomannut yhteiskunnassa.

Se että persuissa olisi demareita ollut paljon niin en jaksa uskoa sillä musta tuntuu että suurin osa persujen kannattajista hyppäsi keskustaan tai kokoomukseen.

Persujen ainoa mahdollisuus jatkaa kärkipuolueena on ehkä siinä että jos saavat houkuteltua väkeä keskustasta ja kokoomuksesta omiin joukkoihinsa . Tosin kun moni tietää nykyään persujen olevan kovin oikeistopuolue Suomessa niin se voi meinata sitä että ei sinne tulijoita välttämättä ole kovin paljoa, ehkä pääosin kokoomuslaisia. Ja kun on kaksi oikeistopuoluetta, kokoomus ja persut niin se myös tarkoittanee tulevaisuudessa sitä että molemmat syö toistensa ääniä (villi veikkaus voin olla väärässä!).

kirjoittaja Juha Pohjola

Johan tuo nyt päättyneissä vaaleissa nähtiin kun demarit nosti kannatustaan ja yhtenä syynä oli paluumuutto Putkosen ps-duunaripuolueesta oikeaan duunaripuolueeseen SDP:n.

Samoi kävi Kepun kun sen x-kannattajat palasivat sen helmoihin.

Näin tulee käymään kahden vuoden kuluttua myös ja PS tulee kuihtumaan.

Teollisuusliitto tutkitutti jäsenistönsä poliittisen kannatuksen vuonna 2023. Sen perusteella jäsenistöstä kolmannes kannatti SDP:tä ja neljännes persuja. Vasemmistoliittoa kannatti 14 %. Noin joka kuudes ei osannut tai halunnut kertoa mitä puoluetta kannattaa. Teollisuusliitto on nykyisin yksi maan suurin perusduunarien liitto.

Kun tarkastellaan teollisuusliiton edeltäjien kuten Metalliliiton kannatusta, se on ollut vahavsti vasemmistopuolueiden vallassa. Siirtymää kohti persuja on tapahtunut persujen yleisen kannatuksen noustessa. Tämänkin perusteella voisi kyllä väittää, että siirtymää on tapahtunut nyt persuista takaisin vasemmistopuolueisiin duunarien osalta.

Perussuomalaisten kannatushan on ollut merkittävää vasta vuodesta 2011. Mitä puolueita viime vuosina persuja äänestäneet duunarit äänestivät ennen tuota vuotta, jos SDP oli heille mahdoton vaihtoehto?

SMP on Kepun sisarpuolue. Se syntyi entisen maalaisliittolaisen Veikko Vennamon halusta. SDP taas on ollut Kepun kumppanipuolue hallituksissa pitkältä ajalta eli punamultayhteistyön toinen osapuoli. Kyllä nämä liittyvät hyvin keskeisesti Kepun poliittiseen historiaan ja niiden kanssa se kipuilee edelleen. SMP:n nimi on vaihtunut perussuomalaisiksi ja politiikka mennyt aikaisempaakin ääliömäisempään suuntaan.

mielipidepankki kirjoitti:

SMP on Kepun sisarpuolue. Se syntyi entisen maalaisliittolaisen Veikko Vennamon halusta. SDP taas on ollut Kepun kumppanipuolue hallituksissa pitkältä ajalta eli punamultayhteistyön toinen osapuoli. Kyllä nämä liittyvät hyvin keskeisesti Kepun poliittiseen historiaan ja niiden kanssa se kipuilee edelleen. SMP:n nimi on vaihtunut perussuomalaisiksi ja politiikka mennyt aikaisempaakin ääliömäisempään suuntaan.

Lue lisää

Ei politiikka ainakaan sossuja heikompaa ole Kapi. HO HOO, HO HOO!

mielipidepankki kirjoitti:

SMP on Kepun sisarpuolue. Se syntyi entisen maalaisliittolaisen Veikko Vennamon halusta. SDP taas on ollut Kepun kumppanipuolue hallituksissa pitkältä ajalta eli punamultayhteistyön toinen osapuoli. Kyllä nämä liittyvät hyvin keskeisesti Kepun poliittiseen historiaan ja niiden kanssa se kipuilee edelleen. SMP:n nimi on vaihtunut perussuomalaisiksi ja politiikka mennyt aikaisempaakin ääliömäisempään suuntaan.

Lue lisää

SMP oli paremminkin SKDL:n sisarpuolue, tai sen korvaaja.

Maaseudulla eli vahvana ns. korpikommunismi, joka oli kausityötä metsissä ja muualla tehneiden pientilojen asukkien suosiossa. Nämä olivat niin torpparivapautuksessa tilan hankkineita tai sodan jälkeen muodostettujen rintamamiestilojen asukkeja. SDP:llä oli oma, vähäisempi kannattajakunta pienviljelijöissä. Keskusta oli vakiintuneiden talollisten puolue, kantatilojen isäntien puolue.

Kommunismin hiipuessa pienviljelijöiden asian ajajaksi nousi pientalonpoikien puolue, jonka Vennamo oli perustanut riitauduttuaan etenkin Kekkosen, mutta myös Korsimon ja muiden kekkoslaisten, myöhemmin K-linjana tunnetun porukan, kanssa. Toki myös puolueen enemmistö sai Vennamolta satikutia.

SDP on ollut Kepun ohella maamme merkittävin jakopuolue, jolle rahan jakaminen on tärkeämpää kuin sen hankkiminen, ja siltä osin SDP:n politiikka mennyt aikaisempaakin ääliömäisempään suuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

SMP oli paremminkin SKDL:n sisarpuolue, tai sen korvaaja.

Maaseudulla eli vahvana ns. korpikommunismi, joka oli kausityötä metsissä ja muualla tehneiden pientilojen asukkien suosiossa. Nämä olivat niin torpparivapautuksessa tilan hankkineita tai sodan jälkeen muodostettujen rintamamiestilojen asukkeja. SDP:llä oli oma, vähäisempi kannattajakunta pienviljelijöissä. Keskusta oli vakiintuneiden talollisten puolue, kantatilojen isäntien puolue.

Kommunismin hiipuessa pienviljelijöiden asian ajajaksi nousi pientalonpoikien puolue, jonka Vennamo oli perustanut riitauduttuaan etenkin Kekkosen, mutta myös Korsimon ja muiden kekkoslaisten, myöhemmin K-linjana tunnetun porukan, kanssa. Toki myös puolueen enemmistö sai Vennamolta satikutia.

SDP on ollut Kepun ohella maamme merkittävin jakopuolue, jolle rahan jakaminen on tärkeämpää kuin sen hankkiminen, ja siltä osin SDP:n politiikka mennyt aikaisempaakin ääliömäisempään suuntaan.

Lue lisää

SKDL:n maalaiskannatus rajoittui vain Lapin, Oulun ja Pohjois-Savon vaalipiireihin. Muissa vaalipiireissä SDP oli maaseudulla kannatetumpi puolue.

Jotkut kantatilojenkin isännät saattoivat kannattaa vasemmistopuolueita 1950-luvulle saakka. Historiallisena taustana oli usein, että oli oltu nuorena siirtolaisena Amerikassa ja omaksuttu sieltä työväenliikkeen ajatuksia, jotka tuotiin kotimaahan ja niissä pysyttiin, vaikka oli otettu kotitila haltuun. Muun muassa kirjailija Antti Tuuri on kuvannut tätä kirjasarjassaan Pohjanmaalta.

Kuitenkin jo seuraava sukupolvi alkoi ajatella maalaisliiton ja SMP:n tavoin. SMP:n kannatus oli korkealla tasolla vain vuosien 1970 ja 1972 eduskuntavaaleissa. Se säilyi kohtalaisena myös 1975 ja 1979 enkä lähinnä juuri maaseudulla ja pompsahti uuteen nousuun taas vuoden 1983 vaaleissa, mutta silloin jo kaupunkilaisväestön nostamana. Pekka Vennamon isäänsä huomattavasti maltillisemmalla linjalla ja työllisyysongelman korostuksella oli menestykseen huomattavasti suurempi merkitys kuin maaseutuväestön asian ajamisella.

Duunari ei ole yksinään vahva. Mutta silloin kun duunareita on miljoona ja ollaan napit vastakkain hallituksen ajamien työelämän heikennysten ja työntekijöiden oikeuksien vähentämisen kanssa niin todella kannattaa kuulua liittoon. Kunta/ aluevaali oli hyvä alku. Kahden vuoden kuluttua äänestää rätkäytetään oppositiolle 75% vaalivoitto. Eivätköhän opi.