Gucci vältti yhden ranskalaismiehen anneksoiduksi joutumisen toisen ranskalaismiehen avulla

Kun Gucci-PPR-liittouma kävi vastahyökkäykseen, syntyi muotimaailman kylmä sota.


LVMH:n ja PPR:n taistelu Guccista

Tammikuuhun 1999 mennessä ranskalainen luksuskonglomeraatti LVMH, joka oli ostanut Guccin osakkeita salavihkaisesti vuodesta 1995 lähtien, sai Gucci Group NV:stä 34 prosentin omistusosuuden virstapylvään.

Tom Ford ja Domenico De Sole etsivät keinoa välttää Guccin joutuminen LVMH:n kontrolliin. Päästäkseen kiperästä tilanteesta ulos Ford ja De Sole kääntyivät ranskalaisen rahoittajan François Pinaultin ja hänen ryhmänsä Pinault Printemps Redouten (PPR) puoleen, josta myöhemmin tuli Kering.

Maaliskuussa Pinault'n ryhmä osti Guccista 40 % 75 dollarilla per osake, ja LVMH:n osakeosuus laimeni kokonaisuudessaan 20,7 prosenttiin. Kaupan kautta PPR osti myös Sanofilta Yves Saint Laurentin, jonka myi takaisin samaan hintaan Gucci Groupille. Tämä muotimaailman vallankaappaus käynnisti kylmän sodan LVMH:n ja uuden Gucci-PPR-yhteisryhmittymän välillä.

Jännitettä syntyi joulukuussa 2000, kun Gucci osti 51 % Alexander McQueenin couture-talosta, sillä tuolloin McQueen oli myös LVMH:n omistaman Givenchy-muotibrändin luova suunnittelija.

Kiista Guccin ympärillä päättyi syyskuussa 2001, kun kaikki osapuolet pääsivät sopimukseen. Vuoden 2003 loppuun mennessä Tom Ford ja Domenico De Sole ilmoittivat virallisesti, etteivät he uusisi huhtikuussa 2004 päättyvää sopimustaan ​​Gucci-PPR:n kanssa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Gucci#LVMH-PPR_struggle_over_Gucci

Guccin perheen vesat oli aiemmin savustanut Guccista ulos bahrainilainen Investcorp. Katkerasti Maurizio Gucci oli jo ehditty savustaa ulos, kun hänen ennusteensa Guccin uudesta menestymisestä kävikin toteen.