Hirveitä lukuja

Ei juurikaan nykyisestä nouse,paikottain alettu vähentämään susia liiallisten uhkien pelossa. Pitäis vissiin jalostaa ruohoa,marjoja,risuja syövä susipopulaatio,ehkä sitten rauha palaisi metsiin.

on tuo, että "luonto hoitaisi". Lapsellista vihreää höpinää, kuten suurin osa sen sakin jutuista muutenkin. Luonto ei hoida eikä säätele enää itseään. Siitä pitää ihmisten määrä automaattisesti huolen.

vain myytti kirjoitti:

on tuo, että "luonto hoitaisi". Lapsellista vihreää höpinää, kuten suurin osa sen sakin jutuista muutenkin. Luonto ei hoida eikä säätele enää itseään. Siitä pitää ihmisten määrä automaattisesti huolen.

Lue lisää

todella pitävää ja hyvää argumentointia;)

Perustelisitko väittämäsi: "Luonto ei hoida eikä säätele enää itseään"?

Käsityksen mukaan kuitenkin ekologian perusmekanismit toimivat edelleen. Kaikkea elämää rajoittavat edelleenkin resurssit (biootiset ja abiootiset tekijät). Yksilöitä ja lajeja, syntyy ja kuolee ilman ihmisen "apua".

Trofiatasot ovat edelleen olemassa: tuottajat, kuluttajat ja hajottajat. Systeemi pyörii, vaikka ihminen häiritseekin dynamiikkaa, mutta toisaalta on osa sitä, kuten kaikki muutkin häiriötekijät.

Mikäli koko ekosysteemin toiminta ja ylläpito olisi ihmisen käsissä, niin ei tätä kurjuutta enää tarvitsis kenenkään kauaa kärsiä;)

taasen oli kirjoitti:

todella pitävää ja hyvää argumentointia;)

Perustelisitko väittämäsi: "Luonto ei hoida eikä säätele enää itseään"?

Käsityksen mukaan kuitenkin ekologian perusmekanismit toimivat edelleen. Kaikkea elämää rajoittavat edelleenkin resurssit (biootiset ja abiootiset tekijät). Yksilöitä ja lajeja, syntyy ja kuolee ilman ihmisen "apua".

Trofiatasot ovat edelleen olemassa: tuottajat, kuluttajat ja hajottajat. Systeemi pyörii, vaikka ihminen häiritseekin dynamiikkaa, mutta toisaalta on osa sitä, kuten kaikki muutkin häiriötekijät.

Mikäli koko ekosysteemin toiminta ja ylläpito olisi ihmisen käsissä, niin ei tätä kurjuutta enää tarvitsis kenenkään kauaa kärsiä;)

Lue lisää

Oletko pohtinut seuraamuksia asialle että "luonto säätelisi itse itseään"? Tottahan toki elämisen resurssit (bioottiset ja abioottiset tekijät) rajoittavat elämää vaikka ihminen siihen ei sotkeutuisikaan mutta seuraukset saattaisi olla ikävät etenkin ihmisen kannalta.

Ihminenhän jokatapauksessa jollain tavalla säätelee elämää vaikka ei metsästäisikään. Tai sitten pitäisi hävittää kaikki ihmiset tai ihmisten pitäisi luopua kaikesta hyvinvoinnista.

Millaisiin seuraamuksiin olisit valmis? Olisiko esimerkiksi pedot pihapiirissä ja keskellä kaupunkia suotavia? Petojen aiheuttamat vahingot niin kotieläimille kuin ihmisillekin? Entä eläinten levittämät kulkutaudit populaation huippuvuosina? Viljelysalan lisääminen ihmisten ruuantuotannon turvaamiseksi, yms.

Mielestäni ihmisellä on kyky ja taito säädellä luonnon tasapainoa ja samalla hyödyntää sitä kunhan sitä valvotaan lailla. Esimerkiksi metsästys on yksi hyvä tapa toteuttaa sitä eikä se oikein tehtynä uhanalaista yhtään lajia.

jos sumen susi kanta olisi noin korkea seuraisi siitä ongelmia ihmisille ei onnistu hirviä pitää nykyään vähentää myös metsästämällä.

ja mitä pahaa metsästyksessä on kuolee ne kuitenkin

Vaan luuletko että sitä ikinä siitä näkökulmasta kaytsotaan, ihmiset lisääntyy kunnes jossain pamahtaa ja muutama miljoona menee taivaan tuuliin. Ihmisiä saa olla vaikka meret ja metsät pullollaan mutta eläimiä tai muita ei missään nimessä, kohta me tämä loppuun kulutetaan ja etsitään uusi.

tästä nimenomaan on kyse. Ihmisiä on liikaa, eikö sinun pitäisi tehdä jotain?

harvesteri kirjoitti:

tästä nimenomaan on kyse. Ihmisiä on liikaa, eikö sinun pitäisi tehdä jotain?

Mitens se menikään? Naarasta, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa ei saa ampua.

Mustaa huumoria...

tuossa auton nopeudessa. Kyllä minä ajelin silloin vanhoilla koslilla ja nopeus putosi harvoin alle 140-150.

-70 luvun alussa alkoivat nopeusrajoitukset purra nopeuksiin, mutta vieläkin, kun ajoin Tampereelta Vaasan suuntaan niin monen auton nopeus oli 170 ja ylikin.

Nyt tuota muistellessa tuntuu aivan uskomattomalta miten selvittiin sileillä kesärenkailla kesä- ja talvikelit hengissä.

Haminan ja Karhulan välillä oli kyllä pieniä ristiä melkoisen monta mutta eivän se hillinnyt menoa.

Kiitos kuuluu nykyiselle liikennetietoudelle ja nostan kaljunpäältä lakkimösää vaikka moni marisee tiukasta kontrollista.

sinulla on kirjoitti:

tuossa auton nopeudessa. Kyllä minä ajelin silloin vanhoilla koslilla ja nopeus putosi harvoin alle 140-150.

-70 luvun alussa alkoivat nopeusrajoitukset purra nopeuksiin, mutta vieläkin, kun ajoin Tampereelta Vaasan suuntaan niin monen auton nopeus oli 170 ja ylikin.

Nyt tuota muistellessa tuntuu aivan uskomattomalta miten selvittiin sileillä kesärenkailla kesä- ja talvikelit hengissä.

Haminan ja Karhulan välillä oli kyllä pieniä ristiä melkoisen monta mutta eivän se hillinnyt menoa.

Kiitos kuuluu nykyiselle liikennetietoudelle ja nostan kaljunpäältä lakkimösää vaikka moni marisee tiukasta kontrollista.

Lue lisää

Vuodesta 70, minulla ei sattuneestaa syystä ole omakohtaisia muistikuvia, mutta 70-luvun alkupuoliskolta kumminkin. Matkaa tehtiin mm. Volvo amazonilla, "koppi" Volvolla, kuplavolkkareilla ja pikku Fiateilla (217, 600) ja myöhemmin Ladalla, ja millään näistä ei varmasti ajeltu yli 170. 600 Fiatilla huippunopeus taisi olla hät'hätää 90 km/h, jos lastia ei ollut paljon;)

vuonna 1970 kirjoitti:

Vuodesta 70, minulla ei sattuneestaa syystä ole omakohtaisia muistikuvia, mutta 70-luvun alkupuoliskolta kumminkin. Matkaa tehtiin mm. Volvo amazonilla, "koppi" Volvolla, kuplavolkkareilla ja pikku Fiateilla (217, 600) ja myöhemmin Ladalla, ja millään näistä ei varmasti ajeltu yli 170. 600 Fiatilla huippunopeus taisi olla hät'hätää 90 km/h, jos lastia ei ollut paljon;)

Lue lisää

maa ja metsätalous vahinkoja, vaan metsästäjät. luinko oikein kuollut 220 ihmistä??????

käsillä olleet tilastot vei vähän harhaan, pahoittelen.

On helppo osoittaa missä vika mielestäsi on jollei asiasta mitään tiedä!
Väitetään että kolari on vältettävissä vähentämällä nopeutta- kuinka paljon? Poliisien tilastoimat kolarit tuntevat tapauksia joissa hirvi on jäänyt jarrutuksesta huolimatta isolla suoralla valtatiellä traktorin alle, onko siis nopeudet laskettava vielä tämän alle? Kuinka käy saastepäästöjen, entäpä vaikutukset kaikkiin hintoihin ja muuten yhteiskuntaan harvaan asutussa maassamme?
Eipä taida paljon hirvi tietävän syökö se mainitsemaasi puupeltoa vai sitä salaman polttamaan ex metsään luontaisesti syntynyttä taimikkoa?

Mietihän hieman mitä kirjoitat!!!

totta, kirjoitti:

käsillä olleet tilastot vei vähän harhaan, pahoittelen.

On helppo osoittaa missä vika mielestäsi on jollei asiasta mitään tiedä!
Väitetään että kolari on vältettävissä vähentämällä nopeutta- kuinka paljon? Poliisien tilastoimat kolarit tuntevat tapauksia joissa hirvi on jäänyt jarrutuksesta huolimatta isolla suoralla valtatiellä traktorin alle, onko siis nopeudet laskettava vielä tämän alle? Kuinka käy saastepäästöjen, entäpä vaikutukset kaikkiin hintoihin ja muuten yhteiskuntaan harvaan asutussa maassamme?
Eipä taida paljon hirvi tietävän syökö se mainitsemaasi puupeltoa vai sitä salaman polttamaan ex metsään luontaisesti syntynyttä taimikkoa?

Mietihän hieman mitä kirjoitat!!!

Lue lisää

Ompi nopeus, josta ylöspäin riski kasvaa jyrkästi. Ruotsalaisten tutkimusta muistelen, jossa tähän päädyttiin. Hirvi ilmeisesti pystyy tajuamaan nopeudet, jotka ovat lähellä sen omia mahdollisuuksia.

Syysiltana liikkuessa tulee mieleen, että autoilija on tyhmimpiä eläimiä. Päin illan kajoa ja pitkiä varjoja lasketellaan yli satasta juuri riskiaikaan. Joitakin onnettomuusuutisia seuratessa tulee mieleen myös ratin takainen sokeus. Keskellä päivää aukealla törmätään hirveen ? Ilmeisesti tässäkin on vauhti syynä, ihmisen näkökenttä kuulemma kapenee. Olisko syynä sama kuin hirvenkin nopeusymmärryksessä, aivot eivät yksinkertaisesti pysty liian nopeaa muutosta käsittelemään.
Yksittäisistä onnettomuuksista on turha mitään totuuksia hakea.

laikaman kirjoitti:

Ompi nopeus, josta ylöspäin riski kasvaa jyrkästi. Ruotsalaisten tutkimusta muistelen, jossa tähän päädyttiin. Hirvi ilmeisesti pystyy tajuamaan nopeudet, jotka ovat lähellä sen omia mahdollisuuksia.

Syysiltana liikkuessa tulee mieleen, että autoilija on tyhmimpiä eläimiä. Päin illan kajoa ja pitkiä varjoja lasketellaan yli satasta juuri riskiaikaan. Joitakin onnettomuusuutisia seuratessa tulee mieleen myös ratin takainen sokeus. Keskellä päivää aukealla törmätään hirveen ? Ilmeisesti tässäkin on vauhti syynä, ihmisen näkökenttä kuulemma kapenee. Olisko syynä sama kuin hirvenkin nopeusymmärryksessä, aivot eivät yksinkertaisesti pysty liian nopeaa muutosta käsittelemään.
Yksittäisistä onnettomuuksista on turha mitään totuuksia hakea.

Lue lisää

onhan selvää että pienempi vahinko syntyy 80,nen vauhdista kuin 180. Mitenkä sitten on selitettävissä keskellä asumatonta korpea sattuva yhteentörmäys 320m pitkään rahtijunan puoleen väliin yli metrisessä lumessa ja hirven kulkusuunnassa olevasta jyrkästä pientareesta huolimatta junan nopeuden ollessa vastamäestä aiheutuen normaalia alhaisempi?
Enkä todellakaan "hae totuuksia" minkään yksittäistapausten kautta vaan esitän syntyneitä mielipiteitäni luonnossa vapaasti kasvavasta ja siellä ylväästi liikkuvasta eläimestä jonka liikkeet joiltain osin on ennustettavissa. Mutta ei koskaan täysin kokonaan- tämä täytyy muistaa.

siis, kirjoitti:

onhan selvää että pienempi vahinko syntyy 80,nen vauhdista kuin 180. Mitenkä sitten on selitettävissä keskellä asumatonta korpea sattuva yhteentörmäys 320m pitkään rahtijunan puoleen väliin yli metrisessä lumessa ja hirven kulkusuunnassa olevasta jyrkästä pientareesta huolimatta junan nopeuden ollessa vastamäestä aiheutuen normaalia alhaisempi?
Enkä todellakaan "hae totuuksia" minkään yksittäistapausten kautta vaan esitän syntyneitä mielipiteitäni luonnossa vapaasti kasvavasta ja siellä ylväästi liikkuvasta eläimestä jonka liikkeet joiltain osin on ennustettavissa. Mutta ei koskaan täysin kokonaan- tämä täytyy muistaa.

Lue lisää

Tässä on kyse. Vahinkoja sattuu vähemmän pienellä nopeudella. Hirvikolareita ei synny, jos kaikki hävitetään tai ihminen lopettaa liikkumisen. Kumpikaan ei minusta ole realistista.

En tuota junajuttua osaa arvailla, voipi kumminkin olla hirvelle käsittämätön asia. Olisko muu lauma mennyt yli ja eläin hätäytyi. Itsellä odottamaton ja uhkaavin tilanne on ollut keskellä päivää tolvaava metsäpeura, joka kumminkin jäi juoksemaan ojaan rinnalle. Jälkianalyysi paljasti peuran päättömyden syyn sitä jahtaavaksi sudeksi.

laikaman kirjoitti:

Tässä on kyse. Vahinkoja sattuu vähemmän pienellä nopeudella. Hirvikolareita ei synny, jos kaikki hävitetään tai ihminen lopettaa liikkumisen. Kumpikaan ei minusta ole realistista.

En tuota junajuttua osaa arvailla, voipi kumminkin olla hirvelle käsittämätön asia. Olisko muu lauma mennyt yli ja eläin hätäytyi. Itsellä odottamaton ja uhkaavin tilanne on ollut keskellä päivää tolvaava metsäpeura, joka kumminkin jäi juoksemaan ojaan rinnalle. Jälkianalyysi paljasti peuran päättömyden syyn sitä jahtaavaksi sudeksi.

Lue lisää

menee tuossa junaepisodissa loispuolelle. Nenäsaivartaja mm. muuttaa hirven käytöstä ja saa sen pillastumaan. Tarkkoja faktoja en muista, kävin loiskurssin viime vuosituhannen puolella. Pitäisi kaivaa kurssimonisteet taas kertaukseen;)

laikaman kirjoitti:

Ompi nopeus, josta ylöspäin riski kasvaa jyrkästi. Ruotsalaisten tutkimusta muistelen, jossa tähän päädyttiin. Hirvi ilmeisesti pystyy tajuamaan nopeudet, jotka ovat lähellä sen omia mahdollisuuksia.

Syysiltana liikkuessa tulee mieleen, että autoilija on tyhmimpiä eläimiä. Päin illan kajoa ja pitkiä varjoja lasketellaan yli satasta juuri riskiaikaan. Joitakin onnettomuusuutisia seuratessa tulee mieleen myös ratin takainen sokeus. Keskellä päivää aukealla törmätään hirveen ? Ilmeisesti tässäkin on vauhti syynä, ihmisen näkökenttä kuulemma kapenee. Olisko syynä sama kuin hirvenkin nopeusymmärryksessä, aivot eivät yksinkertaisesti pysty liian nopeaa muutosta käsittelemään.
Yksittäisistä onnettomuuksista on turha mitään totuuksia hakea.

Lue lisää

Kaikkia eläimiä lyhytnäköisiä siilejä lukuunottamatta.
Alle 8:ssa kympissä ehtii tiellä ruokaileva lintuparvikin siivilleen ja pois alta, mutta heti tuon nopeuden ylittyessä alkaa kopse kuulua tuulilasissa ja joku suurempi voi tulla syliinkin.

Ainut varma keino kaikenlaisten liikenneonnettomuuksien vähentämiseen on nopeuksien alentaminen.

Tehdään autot sellaisiksi, ettei ne kulje yli 80 edes alamäessä kuljettajan lisävauhtia ovenraosta potkiessa.

Viisastuminen on ainut tie tässäkin asiassa, mutta koska tiedetään, että kansan älykkyysosamäärä vain laskee luonnonvalinnan puuttuessa on teollisuuden kannettava vastuunsa ja tehtävä tyhmille kuluttajille sopivia laitteita, joita voi alhaisellakin älykkyysmäärällä käyttää turvallisesti.

olekko ollu hirvi kolarissa tai lähellä piti tilanteessa? ei siinä oikein kerkiä väistämään kun semmonen tulee yöllä maantiellä vastaan ja sopivan matkan päässä. tieräkkö mitä tilanne nopeus tarkoittaa? jollet tierä niin käyppä auto koulu uurestaan.kun houmaat hirven sulla kestää hetken aikaa miettiä mitä pitää tehrä kun huomaat ja painat jarrua ja eise auto 5 metrin jarrutuksella pysähdy 80 nopeuresta!

Itse pyrin illalla hämärän ja pimeän rajamailla ajamaan n. 80 km/h pahimmilla hirvivaroitusalueilla vaikka nopeusrajoitus olisikin 100 km/h.

Tiedän, että tämäkään nopeus ei ole vielä turvallinen, mutta kuitenkin huomattavasti turvallisempi kuin 100 km/h, jota suuri osa autoilijoista ajaa. Onpa joukossa niitä huimapäitäkin jotka viisveisaavat varoituksista ja rajoituksista juuri tuohon riskialttiimpaan aikaan. Ei kyllä tarvitse ihmetellä seurauksia, jos hirvi sattuukin tulemaan tielle...

Itse kyllä mieluummin metsästän aseella kuin autolla. Tunnustan, että joskus tulee ajettua lievää ylinopeuttakin, mutta olosuhteet huomioonottaen täytyy myös pystyä ajamaan alle rajoitusten olematta kuitenkaan liikaa muiden haittana.