My cars

Elite, siis Mosse, joka tuli ostettua salaa naapurin pojilta 400 markalla.
Tarpeellisiksi varaosiksi piti pian ostaa toinen samanlainen, tosin ilman ralliraitaa. Hinta oli kuitenkin samaiset 400 mk.
Ensimmäisessä petti rautanaula, joka oli laitettu sokaksi kiertokangen mutteriin.

Soratie ja joskus ojanpohjatkin pöllysivät ihan mukavasti ja kesätöihin mentäessä oli reitin varrella yksi pakollinen hyppy.
Korttikin tuli ajettua siinä vaiheessa, kun ikää oli kertynyt riittävästi, mutta silloin oli jo autokin vaihtunut.

kärryni oli kasipuolikas Fiat. Ajelin sillä vain yhden kesän ilman mainittavia muistoja.

Sitten olikin vuorossa ysikutonen. Se oli hauska ajettava mäkisessä maastossa vapaakytkimensä ansiosta- niin kauan kun se kesti. Talvella sillä selvisi monesta paikasta, mihin moni pienipyöräisempi hyytyi. Tosin heikoissa varoissa heikoilla renkailla ajeleva opiskelija sai senkin lipsautettua muutaman kerran ojaan onneksi pienin vaurioin.

Ysikutosessa oli "hauskoja" ominaispiirteitä. Talvella kovemmalla pakkasella se hyvin herkästi kasteli tulpan. Siihen auttoi ilmanputsarin poistaminen ja meisselin työntäminen kaasuttajaan pitämään läppää auki. Kesällä taas sopivissa oloissa saattoi valoissa syntyä ns höyrylukko kaasuttajaan, jolloin auto sammui. Takanatulevien painellessa tööttiä riemuissaan sitten vaan parien valojen verran odotettiin kaasuttajan jäähtymistä.

Ysikutosella tehtiin ekat ulkomaanmatkatkin. Eräällä Keski-Euroopan turneella pakoputken välipuki katkesi. Varaosaongelma ratkaistiin näppärästi leikkaamalla juuri tyhjentynyneestä retkikeittimen patruunasta päädyt pois ja kietomalla sivupelti pakoputken katkoksen ympäri sekä sitomalla se rautalangalla kiinni. Hyvin toimi reissun loppuun asti.

Nekcar Jagz 770. Sama auto kuin pikku-fiiu.
Vuosimalli oli -64. Ostin sen v.-69, maksoi 3000mk.
Huippunopeus oli 110km/h tasaisella,tyynellä ilmalla.

oli neliovinen Lada. Oisin halunnut ekaksi autokseni jonkun letukan, mutta iskä päätti toisin, viisaana miehenä kun ei halunnut olla sen letukan polttoaineen kustantajana (eikä varaosien). ;)
Lopuista en muista järkkää, mutta niitä oli parin vuoden sisään sitten Ladan jälkeen ysikutonen, Ford escort joku pikkupaketti paritakaovineen, 850'nen fiiu, jonka möin heti kun liikkeestä kotiovelleni sillä pääsin ja se simahti siihen lopullisesti, no melkein lopullisesti, sitten oli joku jonka merkki on jäänyt täysin unohduksiin vissiin koko maalta ja jota en itekkään muista vaikka kuin yrittäisin muistella, mut se oli vähän vanhanmallisen (70-luvun escortin ja jonkun muun merkin väliltä sen ulkonäkö), skodakin oli vähän aikaa, se toimi ihmeen hyvin ...joskus ja lopuks monta Toyotaa ja nykyäänkin on Toyota alla, ainoo merkki jossa ei ole ikänä ollut muuta vikaa kuin vuosimallin vanhentuminen, tai jäähdyttimen halkeeminen pakkasella ilman nesteitä. Ajokortti on ollut jo 18v alkae.

muistaakseni kuplavolkkari, jonka sain faijalta. Pyysi pitämään varalta saturaisen taskussa jos sattuu laukeamaan tielle, mutta eihän mulla sellaista rahaa ollut kun se possahti. Nautittiin sussun kanssa vauhdin (?) huumasta, auto haki uria tiellä kuin juoppo, kun se tuli lopulta matkansa päähän.

Seuraava taisi olla Isuzu Bellet, siinä vasta auto! Ulkokuorta oli kasattu useammastakin sinisävyn pellistä ja kerran poliisit ei olleet uskoa silmiään. Halusivat itse hypätä autoon ja kokeilla toimiiko siinä edes jarrut. :) Kyllä siinä toimi kaikki, auto oli muuten hyvässä kunnossa mutta päälle päin ei ollut mikään kaunotar. - Sitten taas yksi kupla, ja sen jälkeen Toyota Sprinter josta tykkäsin kovasti. Pari syrjähyppyä tein Opeliin ja Nissaniin, mutta muuten autot on olleet Toyotoita, Corolloja ja yksi Lite-Ace. Tykkään Toyotasta, mukava keskitason auto jonka kone kestää kyllä mutta mekko tuppaa rispaantumaan.

Kupla oli eka. Siitä mielenkiintoinen, että sadekelillä piti ajaa saappaat jalassa, vuosi jostain kun seula. Varma keksintö. Sit oli pökötti 404, eka joka oli silleen eroottinen. Piti saada Isuzu Bellett, siihen aikaan olevinaan kova menopeli. Sitte vissiin Tipparellu, eiku päinvastoin. Fiat 850, Opel Kadett, Mazda 1300, Kupla, Mazda, Saab, Saab, Fiat Abarth, Fiat Tipo, Toyota Carina, Toyota Carina, Volvo, Volvo, Golf, Nissan, Neon, Saab, Saab. Ei toi lista pidä paikkaansa, olen varma, et jotain jäi pois, mutta en ala nyt kelaileen tarkemmin. Golfista hajos takuuaikana vaihdelaatikko, muuten ei missään mitään ihmeempiä ja kilometrejä kaikilla yhteensä pitkälle toista miljoonaa.

Parhaat riiureissut tehtiin yhden kaverin pakulla hesapaville. Voi saamari sitä aikaa. Lukuisat ne kerrat kun lähdettiin pavilta pokattujen miisujen kanssa jortsujen jälkeen yöuinneille kaitikselle. Välillä "koisattiin" rannan tuntumassa, välillä pakussa. Selvin lähti aamupäivällä hakeen jostain jotain evästä. Hitto ku kehtais kaikki kertoo.

Triumph Herald

Ihka ensimmäinen kärry ja ostin heti kun sain ajoluvan. Rumpasta, kuten sitä tuttavallisesti kutsuin, ei tahtonut saada ovia suljettua, kori oli sen verran jo notkahtanut. Autolla oli ajeltu entisen omistajan toimesta ilmeisesti ilman kattoa useampana suvena. Ei ehditty ilman kattoa ajelemaan, kesä loppui muutenkin sinä vuonna lyhyeen, vettäkin tuntui satavan jatkuvasti, ainakin minusta ja siskosta tuntui siltä. (Jouduin kuskaan siskoa, kun hän maksoi bensat) Tuli syksy ja kylmät ilmat, talvea odotin kauhulla, sillä jo ensi viileät näyttivät kuinka kylmä voi autossa olla. Hrr..Ne ikkunat olivat pokattomat ja viima tulvi sisään vapaasti.
Erehdyin autolla motarille, muun liikenteen sekaan. Pysyäkseni vauhdissa mukana otin ylimääräisiä riskejä. Lumipenkka oli onneksi pehmeä.

Mercuru Comet

Tämä oli pakko ostos, oli olevinaan viimeisiä raggariaikoja. Oikeasti ne ajat oli menneet jo vuosia sitten ja mukaan ehdin jälkijättöisesti. Minulla oli sellainen koppalakki päässä kun cruisailtiin. Hah hah!
Käytiin jopa naapuri kaupungissa uhoamassa. Oli meillä kättä pidempääkin mukana, kuului ihan vakiovarustukseen. Autossa oli sohvapenkki jonka rikkonaiseen selkänojaan takapuolelle oli piilotettu tuolinjalkoja. Onneksi ei koskaan tarvinnut käyttää niitä. Moottorina siinä oli nuhapumppu kutonen, ja lompakko kesti viikonloppuisin ajella. Tätä autoa ja sen tuomaa tunnelmaa kaipasin kovasti jälkikäteen. Nykyisin en yhtään ihmettele, kun poliisit ratsasivat koko ajan. Yksi muisto on Jämsästä, tultiin juuri leirintäalueelle ja paikan omistaja haistoi ikävyyksiä. Alueen johtaja lupasi minulle 50 markkaa että lähtisimme heti pois. Se yö nukuttiin takapenkillä jossain sivutien laidassa. Eihän meistä mitään vaaraa tai uhkaa kenellekään oikeasti olisi ollut:)

Dodge Dart

Ihan turha ostos ja sillä mentiin kesä. Autossa oli kylkiputket ja moottoripuolella oli nelikurkkuinen kaasutin ja tietysti kunnon imu ja pako sarjat. Kumi paloi iloisesti. Oli siinä sellainen skuuppikin nokalla, sillä ei tosin ollut mitään virkaa, näön vuoksi oli siihen laitettu. Kansipahvi paloi kun lähettiin juhannusreissuun. Onneksi ei ehditty kovin kauas kotikylästä ja päästin pikkuhiljaa ajelemalla kotiin. Yhden kerran serkku poika sai liftarilta mustansilmän. Ajoi auton tien sivuun ja kehtasi sanoa että nyt tossu tai tussu kuluu. Kyllä se perille sen kyyditettävän kuitenkin lopulta vei. Autoa en enää sille lainannut.

Mersu 190D

Hitto kun oli lämmin auto. Iloa ei kuitenkaan kestänyt kauan, ruiskutuspumppu ei pelannut ja auto savutti kamalasti. Ei sillä kehdannut paljon ajella. Vajaa vuosi sillä ajeltiin ja kärry oli ensimmäinen diesel autoni. Vuosimalli taisi jotain 63 tai sinnepäin. Jokatapauksessa siihen kuului uutena rattivaihteet, mutta omassani oli vaihteet siirretty lattiaan.

Peugeot 404

Tämän ostin että pääsin armeijaan menemään. Rattivaihteet ja kolmonen hyppi koko ajan pois. Piti kädellä avittaa, niin silloin toimi. Sen muistan että radio soi hienosti. Piiritin huonolla menestyksellä yhtä tyttöä autolla. Ei tärpännyt. Jälkeenpäin harmitti kun tuli kosla hukattua, oli sen verran lujapeltinen ja muutenkin kiva pirssi ajella. Tänä päivänä nämä on jo harvinaisuuksia.

Volvo 144

Tämän ostin intin jälkeen. En tykännyt ja yksi festivaali keikka tuli sillä tehtyä. Alkoi pudottaa alle öljyä ja oli pakko vaihtaa pois. Olisi pitänyt ostaa se stefa. Auto oli sisältä siisti kuin sairaala. Entinen omistaja oli pitänyt siitä hyvää huolta.

Taunus

Volvon vaihdoin Taunukseen. Hieno kärry ja muutenkin autolla ajelin pitkään. Harmikseni kone paukahti ja leikkasi kiinni. Käytin silloin siinä Nesteen Alfa öljyjä. Myöhemmin kuulin ettei kyseisellä öljyllä voinut ajaa kuin nippanappa 5000 kilsaa. Sen jälkeen öljy ei voidellut kunnolla. Tiedä sitten oliko näin.

Plymouth Valiant

Tällä tuli ajeltua tosi paljon, ja auto oli yksi parhaimmista mitä omistin. Käynti varma ja ensimmäinen automaattivaihteinen auto mitä minulla oli. Ei tullut sellaista pakkasta, ettei olisi käyntiin hörähtänyt. Plymouthiin tein mittavat peltityöt ja maalautin auton lumivalkoiseksi. Jossain vaiheessa tunsin itseni liian vanhaksi ryömimään autojen alla ja luovuin tästäkin. Tämä ei muuten koskaan jättänyt minua tielle.

Mercedes 123

Tämä olikin viimeisiä(kunnollisia) Mersuja mitä koskaan on tehty. Näin ainakin asiaan vihkiytyneet väittävät. Auto oli myrkyn vihreä ja siihen tuli hommattua naapuri maasta tummennetut lasit. Tuolloin ei tummia erikoislaseja löytynyt kuin diplomaatti autoista. Omaani katsastuksessa väitin sellaiseksi, kun leimamies vaati minua poistamaan tummentavat kalvot ikkunoista. Lopulta pääsin pälkähästä, kun selvisi ettei autossa ole kalvoja lainkaan, vaan ikkunat ovat ”originaalit”. Olihan niissä näkyvissä tehtaan merkinnät!
Tällä tuli ajeltua 10 vuotta. Olisi sillä ajellut enemmänkin, mutta kori alkoi olemaan loppu. Luojan lykky kun eräs ohikulkija halusi sen välttämättä ostaa. Terveisiä vain Hämeenlinnaan.

Samara

Pakon edessä ostin kun piti päästä duuniin Ihan hyvä peli ja maksoin siitä 10000 silloista rahaa. Tuli muuten hiljattain se myytyä ja 150 euroa sain. Ei paha hinta kun huomioidaan että auto oli minulla yhdeksän vuotta.

Chrysler Neon

Tämä nykyinen tuntuu olevan oiva peli. Olen alkanut pitämään siitä yhä enemmän. Bensaa se tuntuu vievän, mutta kyyti on tasaista. Mitään sen ihmeempiä kokemuksia ei voi kertoa kun vasta vähän aikaan olen sen omistanut.

Tässähän ne minun autoni olivat, vieläpä ihka oikeassa hankintajärjestyksessä. Eipä noita koslia minulle montaa ehtinyt siunaantumaan, kun parilla tuli ajeltua hiukan pidempään. Autothan on ajamista varten. Yksi valokuva jäi muistoksi Cometista, ja taitaa löytyä siihen kellarista joku pölykapselikin.

Jossain vaiheessa tuli oltua mukana erilaisissa kimppa-autoissa. Mutta en tuppasivat olemaan sellaisia kesäpelejä, joista ei paljon muistoja jäänyt.

autoni oli morris mini, juuri sopivan kokoinen tällaiselle pätkälle. Sattuipa kerran tulemaan kaatosade ja tielle oli syntynyt aika syvä vesilätäkkö. Mistä olisin osannut aavistaa että miniparka on NIIIIIN matala, että se hörppäsi vettä lätäköstä konepellin alle ja hyytyi siihen paikkaan :(
Silloin olin vielä nuorikin kauneuteni lisäksi joten apuvoimia oli tarjolla pyytämättäkin :)

Muita nuoruuden autoja, jo toisessa avauksessa mainitsemani datsun 100A, Polski Fiat, jossa yhden kerran jarruna toimivat omat ovesta ulos työnnetyt jalat..., fiat850, fiat127,opel kadett, saab96, ford escord....onhan noita ollut.

Tämä on omistettu pikku Fiatille ja Sinulle, nuoruuden rakkauteni….
Se oli jokin 70-luvun alun kesä.. Olin saanut ajokortin ja 600 Fiatin, ei sentään kaappariovisena. Sinä keväänä tapasin Sinut.. Muistan, miten pihlaja kukki sinä vuonna runsain kukinnoin, ja se huumaava kukkien tuoksu! Joka vuosi muistan pihlajan kukinnan aikaan Sinut.
Miten voikaan kesä olla kuuma! Ne valoisat kesäyöt.. ja Sinä, muuta ei tarvittu.. Ajelimme iltaisin Fiatilla koivikkokujan reunustamaa tietä eräälle kauniille rantalavalle. Ei siellä muita ollut, eikä me muita kaivattukaan ;)
Hän, joka on joskus ollut rakastunut, tietää, miten suu voi olla kipeä suudelmista.. Muistatko, kun farkkujesi vetoketju jumiutui... yhdessä revimme sitä irti, lopputulos oli, että paitasi helmassa oli iso reikä.. Muuten, oletteko rakastelleet pikku Fiatissa? Minä olen. Epäilijöille voin kertoa, että sekin onnistui ;)
Syksy saapui meidätkin erottaen, muutit pois opiskelemaan. Eipä ollut silloin kännyköitä vielä keksitty, suudelmin suljetut kirjeet kulkivat hitaasti, maailma erotti meidät..
Minä ajelin aikani Fiatilla, kunnes se muutama vuosi myöhemmin sanoi yhteistyö- ja avunanto-sopimuksen irti lopullisesti.
Autoja on ollut sen jälkeen useita, mutta mihinkään niihin ei liity senkaltaisia muistoja kuin pikku Fiatiin..
Miehiäkin on toki ollut, mutta nuoruuden rakkaus on aina ylitse muiden..
Kesiäkin on ollut sen jälkeen monta, mutta sen kuuman kesän ja tämän päivän välissä on ollut vain paljon elettyä elämää..
Vieläkin näkee Fiat 600 kesäaikaan liikenteessä, miten kaihoisasti se saakaan minut hymyilemään, kun joku sellaisella vastaan ajelee..

...ensimmäinen autoni oli Honda Civic, älä vaan tarkemmin mallia tai numeroa kysy. Ajoin ajokortin vasta 28-vuotiaana ja muistan aina, kuinka juuri kortin saatuani ajoin yksisuuntaista katua kuten kaksisuuntaistakin ajetaan, mutta poliisisetä oli muistaakseni ylen ystävällinen. Viimeisin omistamani auto oli Nissan Cherry, josta joku leikkasi kiinni, olisko se ollut moottori?

Erinäisistä miessuhteistani johtuen olen ajanut (milloin minkin miehen omistamalla) mm. Volkswagenilla, Fiatilla, Seatilla, Saabilla, Alfa Romeolla, Mitsubishi Galantilla, Bemarilla, oijoivoi. Koskaan kukaan ei ole minua oikein pelkääjän paikalla kehunut, koska tykkäsin yleensä ajaa aikas kovaa. Tai niin no - sakoista päätellen - yli nopeusrajoitusten (ja ehkä muidenkin liikennemerkkien) jokakin tapauksessa.

Nykyisin olen ollut ilman autoa jo lähes 10v ja ajelen ainoastaan satunnaisesti. Joten en tarvitse apua kesärenkaiden vaihdossa, mutta palkinnoksi voisin kehitellä meille jotain muuta kivaa.